Egentliga Finlands distrikt har beviljats 10 335 jaktlov för vitsvanshjort och 1 726 för älg Jakten på pass vid fält inleds 1.9, älgjakt på andra sätt 14.10. Vitsvans får jagas från 30.9.

Enligt Naturresurscentret finns det uppskattningsvis 80 000 vitsvanshjortar i landet. Enligt jaktresultaten lever ca 30 % i Egentliga Finland.

Älgstammen i Egentliga Finland hålls efter på fem olika ekonomiområden med inalles ca 3 900 individer. Målsättningen är att minska stammen något.

Skytteprov krävs av dem som fäller hjortdjur med räfflade kulor. Kimitoöns jaktvårdsförening arrangerar skytteprov på skyttebanan i Vestlax 21.9 och 30.9.

Siv Vesterlund-Karlsson vid Kimitoöns jaktvårdsförening berättar att det finns 27 älglag som jagar hjort och älg på Kimitoön. Åren 2016-17 fälldes 689 vitsvanshjortar på ön. I fjol fälldes 282 älgar. 750 lov för vitsvanshjortar för i år och nästa har beviljats. I år får 230 älgar fällas.

JAKTEN är ett sätt att hålla efter hjortdjurspopulationen och minska riskerna för krockar. Krockrisken är störst på hösten då djuren är brunstiga i september-oktober samt då jaktsäsongen inleds. Krockarna inträffar mest under timmarna före och efter solnedgången. Enligt trafikverket registrerades i fjol 1 881 hjortdjurskrockar i landet.

Om en älg kommer ut på vägen och man inte hinner bromsa är det bäst att försöka passera den på djurets baksida. Älgen brukar inte ändra sin riktning utan fortsätter framåt. Den viker inte undan för en bil så den enda räddningen för föraren är att försöka passera älgen på baksidan.

Älgmärkena varnar bilisterna för de vanligaste älgpassagerna, ofta då viltstängslet börjar eller slutar. Det är skäl att ta märkena på allvar, sänka hastigheten och hålla utkik på vägrenarna.

Texkt/Teksti: Kati Lönnqvist/IS, Foto: Hanna Holmberg

Suomen riistakeskuksen Varsinais-Suomen toimialueelle on myönnetty syksyn metsästyskaudelle pyyntilupia 10335 kpl valkohäntäpeuralle ja 1726 kpl hirvelle. Hirven ja valkohäntäpeuran metsästys voidaan aloittaa vahtimalla pellolta 1.9.2017 alkaen. Hirven metsästys muilla menetelmillä alkaa 14.10.2017 ja valkohäntäpeuran metsästys 30.09.2017.

Luonnonvarakeskuksen mukaan valkohäntäpeurojen koko maan kanta-arvio on 80000 eläintä. Saadun saaliin perusteella arvioidaan n. 30 % Suomen kannasta elävän Varsinais-Suomen alueella. Valkohäntäpeura on Varsinais-Suomen tärkein riistaeläin.

Hirvikantaa hoidetaan Varsinais-Suomessa viidellä eri hirvitalousalueella, joilla elää Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan n. 3900 hirveä. Metsästyksen tavoitteena yleisesti koko alueella on pieni hirvikannan lasku.

Mikäli aikoo metsästää esimerkiksi hirveä tai valkohäntäpeuraa rihlatulla luotiaseella, tulee suorittaa ampumakoe.  Kemiönsaaren riistanhoitoyhdistys järjestää ampumakokeet Vestlaxin ampumaradalla 21.9. ja 30.9.

Siv Vesterlund-Karlsson Kemiönsaaren riistanhoitoyhdistyksestä kertoo, että Kemiönsaarella on 27 metsästysseuraa, jotka metsästävät peuraa ja hirveä. Vuosina 2016-2017 Kemiönsaarella ammuttiin 689 valkohäntäpeuraa. Vuonna 2016 ammuttiin 282 hirveä. Valkohäntäpeurojen lupamäärä vuosille 2017-2018 on 750. Hirvien lupamäärä vuodelle 2017 on 230.

METSÄSTYS on yksi keino säädellä hirvikannan tiheyttä ja näin vähennetään onnettomuusriskiä. Hirvikolaririski on suurimmillaan syksyn tullen hirvien kiiman aikana syys-lokakuussa ja metsästyskauden alkaessa. Ajallisesti hirvionnettomuudet sijoittuvat lähitunteihin ennen ja jälkeen auringonlaskun. Liikenneviraston mukaan vuonna 2016 Suomen teiltä tilastoitiin 1 881 hirvionnettomuutta.

Jos hirvi tulee tiellä vastaan, eikä sitä ehdi väistää jarruttamalla, kannattaa se aina yrittää ohittaa takapuolelta. Hirvi on yleensä niin päättäväinen, ettei kovin helpolla muuta suuntaansa, vaan jatkaa suoraan eteenpäin. Hirvi ei väistä autoa, joten oikeastaan ainoa pelastus on yrittää väistää hirven takaa.

Teiden varsilla olevat hirvivaaramerkit varoittavat autoilijoita tyypillisimmistä hirvireiteistä esimerkiksi hirviaitojen alkamis- ja loppumispisteissä. Merkit sijoitetaan sinne, missä varoitettavaa todella on. Hirvivaaramerkkien alueella on syytä hiljentää nopeutta ja tehostaa havainnointia.

Texkt/Teksti: Kati Lönnqvist/IS, Foto: Hanna Holmberg