Ruokomestarit on perustanut toimintansa yhteen Taalintehtaalla vanhoista tehdashalleista. Yritys jalostaa järviruokoa muun muassa pellettien ja peitemateriaalien valmistukseen (esimerkiksi leikkipuistojen ja jalkapallokenttien alle).
Kemiönsaaren laajoja järviruokokasvustoja ei tule nähdä roskana, vaan ne kannattaa hyödyntää. Luonnon ja ympäristön hyvinvointi on Ruokomestaritin toiminnan ytimessä.
Sauli Tikka ja Henrik Jensen sekä Jensenin pojat, jalkapalloammattilaiset Fredrik ja Richard Jensen, ovat keskeisiä henkilöitä Ruokomestaritissa. Toiminta sai alkunsa, kun Tikka ja Henrik Jensenillä oli yhteinen visio järviruo’on niitosta ja halu kehittää kestävä liiketoiminta, joka hyödyttää luontoa ympäri vuoden.
Lehdistötilaisuudessa Taalintehtaalla paikalla olivat Tikan ja Jensenin lisäksi useiden muiden organisaatioiden edustajia, kuten John Nurmisen säätiöstä ja Allergialiitosta. Yhteensä hallissa oli koolla 25 henkilöä.
- Näemme Ruokomestaritin toiminnan erittäin myönteisenä, muun muassa siksi, että se tukee puhtaampaa Itämerta, sanoo Sonja Jaari John Nurmisen säätiöstä.
Jensen selittää, miksi he päättivät perustaa toimintansa Taalintehtaalla. Ruokomestaritin ja Kemiönsaaren kunnan yhteistyö syntyi osittain sattumalta.
- Me Ruokomestaritissa haluamme laajentaa toimintaa järviruo’on niiton parissa. Pohdimme erilaisia tuotteita, ja Sauli Tikka sai idean, että tuotteemme liittyisivät jalkapalloon, koska poikani pelaavat jalkapalloa. Meille kerrottiin, että ympäristöministeriöstä voi hakea tukea erilaisiin järviruokoprojekteihin, hän kertoo ja jatkaa:
- Lähetimme siis oman hakemuksemme, jossa painotettiin muun muassa siirrettävää pellettitehdasta sekä tuotearkisuunnittelua jalkapallokentälle, jossa nykyinen kumigranulaatti voitaisiin korvata järviruokapohjaisella granulaatilla.
Ilman ympäristöministeriön taloudellista tukea tämä perustaminen ei olisi ollut mahdollista, korostaa hän.
Jensen kertoo saaneensa tiedon, että myös Kemiönsaaren kunta haki tukea talvijuuriruo’on niittoon, ja Ruokomestarit pohti, pitäisikö heidän ottaa yhteyttä kuntaan. Niin he tekivät.
- Yhteistyömme Kimitoönin kunnan kanssa on sen jälkeen ollut erittäin hyvää, sanoo Henrik Jensen.
Taalintehtaan hallissaan Ruokomestaritilla on suuri määrä Galtarbyssä, Västanfjärdissä, kerättyä järviruokoa. Ruokoa vastapäätä on järviruokon niittokone. Suurempi tuotantolaitos, jossa ruoko jalostetaan muun muassa pellettien valmistukseen, sijaitsee hallin lähempänä sisäänkäyntiä.
Hallissa on kymmenen yksitoista kuutiometrin kokoista säkkiä pellettiä. Säkit ovat noin yhden kuutiometrin kokoisia ja säkin täyttö kestää noin puoli tuntia.
Tikka ja Jensen sanovat, että laitetta voi hoitaa kaksi henkilöä per vuoro ympäri vuoden. Ruokomestarit on toiminut Taalintehtaalla viime vuodesta lähtien ja käyttänyt hallia ruokon varastointiin.
- Niitämme ruokoa sekä talvella että kesällä.
He ovat varmoja, että jalostetulle ruo’olle syntyy kysyntää Suomessa ja maailmalla.
Projektikoordinaattori Sven Ivars ja kenttämestari Otto Poutanen Kemiönsaaren kunnasta olivat myös paikalla. Ivars ja Poutanen ovat myös tyytyväisiä Ruokomestaritin perustamiseen Taalintehtaalla.
- Noin vuosi sitten Jensen ja Tikka ottivat minuun yhteyttä, sanoo Ivars ja lisää toivovansa, että kunnan alueella tehtäisiin jatkossa enemmän järviruokon niittoa.
FN-Steelin konkurssin jälkeen Taalintehtaalla kunnalla on pitkään ollut kiinnostusta löytää vuokralaisia entisistä tehdashalleista. Monissa muissa hallissa on jo uutta toimintaa.
- Ruokomestaritin perustamisprosessi on sujunut erittäin sujuvasti, itse asiassa odotuksiamme paremmin. Olemme iloisia, että olemme voineet auttaa heitä löytämään sopivan tilan toimintaansa, sanoo Poutanen.
TEKSTI & KUVA: John Illman
