Brännboda koulu.
Brännboda sijaitsee Västanfjärdissä, Lammalasta itään Sundvikintien eteläpuolella. Nimen jälkimmäinen osa viittaa karjanpitoon tai kalamajoihin, alkuosa luultavasti tulipaloon. Onkohan siellä joskus palanut maja?
Brännbodassa on aikanaan ollut sekä koulu että kauppa. Kauppa oli Vestlaxin osuuskaupan sivumyymälä ja se toimi aina 1980-luvun lopulle. Koulu perustettiin 1905 ja oli eräs Västanfjärdin kolmesta kansakoulusta. Koulu vastasi eteläisestä kolupiiristä. Koulu suljettiin 2008. Brännbodan entisissä tiloissa toimii tänä päivänä ravintola ja bed-and breakfast nimeltä Kansakoulu.
Kalkin louhoaminen oli tärkeä tässäkin Västanfjärdin kylässä. Brännbodan kartanolla oli oma louhos. Kalkkia louhittiin Brännbodassa aina 1800-luvun alusta ja siellä on myös pitkään poltettu kalkkia pienimuotoisesti. Myöhemmin kalkkia poltettiin käytännöllisessä silinteriuunissa, jota lämmitettiin alhaalta ja johon kalkkikivet laitettiin ylhäältä.
Bredvik.
Uuni sijaitsi Bredvikissä, joka sijaitsee Kemiönsaaren itärannikon Bredvikin tienoilla. Bredvik katsotaan joskus omaksi kyläkseen, mutta oikeasti kuuluu toiselta osaltaan Brännbodaan, toiselta Södersundvikiin. Siellä toimi Bredvikin alakoulu kunnes se vuonna 1950 siirtyi Brännbodaan.
Hembygdens vänner i Västanfjärd -yhdistys perustettiin Bredvikissä ja yhdistys huolehtii edelleen Hagalundnimisestä seurantalostaan. Talo rakennettiin 1936 ja se sijaitsee Billbölessä. Synderstön niemimaa, jossa uudempia asuin- ja loma-asuntoja, kuuluu Brännbodaan kuten myös Vesterillon eteläpuolella oleva Bergön.
Brännbodan vaakunaksi tulisi punaisessa kentässä tultasyöksevä huuhkaja siivet koholla, joka pitää kynsissään kepin, kaikki kultaa. Tuli viittaa sekä kylän nimeen että kalkinpolttoon, huuhkaja kouluun. Siellä olikin täytetty huuhkaja. Kun koulu lakkautettiin huuhkaja siirrettiin Västanfjärds skolaan Nivelaxiin. Tänä päivänä sitä käytetään koulun logossa.
Alexander Ginlund tutustuu kaikkiin Kemiönsaaren kyliin aakkosjärjestyksessä, kuvaa niitä ja laatii jokaiselle vaakunan. Kemiönsaarihan täyttää 700 ja Ilmoituslehti 100 vuotta vuonna 2025. Ota yhteyttä Alexanderiin ja kerro omasta kylästäsi.
Teksti & kuva: Alexander Ginlund / alexander.ginlund@gmail.com
KÄLLOR
Litteratur:
Cygnel, Sam (2016). Gårdar. I: Cygnel, Sam (red.). Västanfjärd: våra berättelser. Kimitoön: Västanfjärds byaråd. S. 51.
Heino, Runa (2016). Kalkhantering i Västanfjärd. I: Cygnel, Sam (red.). Västanfjärd: våra berättelser. Kimitoön: Västanfjärds byaråd. S. 59–66.
Heino, Runa (2016). Vestlax handelslag och Brännboda butik. I: Cygnel, Sam (red.). Västanfjärd: våra berättelser. Kimitoön: Västanfjärds byaråd. S. 74.
Henriksson, Mikael (2016). Hembygdens vänner. I: Cygnel, Sam (red.). Västanfjärd: våra berättelser. Kimitoön: Västanfjärds byaråd. S. 154–156.
Lindroos, Ernst (1987). Bergshantering. I: Kimitobygdens historia del III. Dragsfjärd, Kimito, Västanfjärd: Sagalunds hembygdsmuseums kommunalförbund. S. 73–96.
Lounaistieto (u.å.). Karttapalvelu. https://karttapalvelu.lounaistieto.fi/ Hämtad 3.8.2022.
Nurmio, Mona (2016). Västanfjärds skolor. I: Cygnel, Sam (red.). Västanfjärd: våra berättelser. Kimitoön: Västanfjärds byaråd. S. 205–208.
Reinikainen, Kerstin (2016). Jag var barn i Västanfjärd på 50-talet. I: Cygnel, Sam (red.). Västanfjärd: våra berättelser. Kimitoön: Västanfjärds byaråd. S. 14.
Svenska litteratursällskapet i Finland (u.å.). Brännboda. https://bebyggelsenamn.sls.fi/bebyggelsenamn/629/brannboda-kimitoon/ Hämtad 3.8.2022.
Söderlund, Aaro (2013). Västanfjärds sockenplan 2013. Kimitoön: Västanfjärds byaråd.
Västanfjärds byaråd (2022). Berguven flög in i skolans logo. I: Västanfjärd bulletin 12.
Intervjuer:
Max Andersson
Jan-Erik Enestam
Runa Heino
Marjatta Karikoski
Barbro Lindholm
