Kemiössä sijaitseva palvelutalo Pasendo haettiin konkurssiin vähän aikaa sitten. Nyt moni kysyy, onko Kemiönsaaressa riittävästi hoitopaikkoja ikäihmisille. Ilmoituslehti on ollut yhteydessä kaikkien valtuustoryhmien poliitikkoihin kysyäkseen heidän näkemyksiään vanhushoidon tulevaisuudesta kunnassa.
Jo muutaman vuoden ajan hyvinvointialue (Varha) on vastannut julkisten sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen tuottamisesta ja kehittämisestä. Hyvinvointialueen valtuustossa istuvat poliitikot päättävät hoitoon liittyvistä asioista – kuten siitä, mitä palveluja tarjotaan, missä ne tarjotaan ja missä laajuudessa.
Ann-Marie Kulla (SDP) sanoo, että kunnanvaltuuston poliitikot ainoastaan voivat välittää tietoa Varhan viranhaltijoille ja luottamushenkilöille. Kulla nostaa esiin koulutetun hoitohenkilökunnan puutteen ja katsoo, että sen vuoksi suurempi vanhushoitoyksikkö olisi turvallisempi vaihtoehto kuin nykyiset kolme yksikköä: Hannakoti Dragsfjärdissä, Almakoti Kemiössä ja Silverbacken Västanfjärdissä.
Uutta vanhushoitoyksikköä suunnitellaan Kemiön terveysaseman yhteyteen, mutta Varha ei aio sisällyttää Almahemmetin paikkoja tähän suunnitelmaan, ja sen toiminnan on tarkoitus jatkua nykyisessä paikassaan. Näin koko uudisrakennuksen idea menettää merkityksensä, Kulla katsoo.
Aiemmin kerrottiin, että yksikköön tulisi 80 paikkaa, mutta määrä on sittemmin vähentynyt.
Kullan mielestä, jos uutta yksikköä ei kuitenkaan rakenneta, Hannakodin on pakko remontoida. Jos Varha ei sitoudu pidempiaikaiseen sopimukseen Hannakodin kanssa, kunta voi hänen mielestään välttää investoinnit siihen.
Hoitopaikkojen määrän osalta poliitikkojen on pyrittävä puolustamaan korkeaa paikkamäärää viimeiseen asti.
– Olemme jo menettäneet Pasendon, emmekä voi menettää enempää. Pikemminkin tarvitsemme lisää hoitopaikkoja kunnassa. Myös ruotsinkielisille potilaille tarvitaan lisää paikkoja.
Hän lisää, että olisi hyvä löytää yksityinen toimija, joka voisi ottaa Silverbackenin haltuunsa, jotta sen toiminta voisi jatkua lähes entisellään. Kullan mielestä Almakoti ja Hannakoti olisi parempi yhdistää uuteen rakennukseen kuin yhdistää kaikki kolme julkista vanhushoitoyksikköä yhdeksi.
Silverbackenin osalta hän toivoo, että yksityinen toimija ottaisi toiminnan hoitaakseen, jos Varha irtisanoo vuokrasopimuksen. Toiminta voisi aivan hyvin jatkua nykyisellään, sanoo Ann-Marie Kulla.
Keskustan Kalevi Kallonen pitää hyvänä, että Varha vihdoin etenee suunnitelmissaan rakentaa uusi hoitoyksikkö Kemiön kirkonkylään. Kallonen ja Keskusta ovat odottaneet ratkaisua pitkään. Hän sanoo, että rakentamisen viivästyminen on ollut kohtuutonta.
– Hoivaa tarvitsevia vanhuksia on jouduttu siirtämään pois Kemiönsaaresta, mikä on tehnyt omaisten tapaamiset lähes mahdottomiksi. Tämä ei ole inhimillisesti kestävää, eikä näin saa jatkua.
Hän lisää, että on syytä kysyä, miksi hoitopaikkaratkaisun toteuttaminen on kestänyt niin kauan. Kunnalla on ollut tontti valmiina jo pitkään, ja tarve on ollut tiedossa vuosia.
– Hyvinvointialueen olisi pitänyt toimia nopeammin, koska kyse on kaikkein haavoittuvimmista ihmisistä ja heidän perheistään.
Samalla hän näkee huolestuttavaa kehitystä Varhan tavassa toimia: palveluja keskitetään, ja Kela maksaa matkoja Turkuun tai muille kaukaisille paikkakunnille. Näin Turku saa investoinnit ja työpaikat – maaseudun ja saariston kustannuksella.
– Tällainen keskittämispolitiikka ei palvele Kemiönsaaren vanhuksia eikä heidän omaisiaan. Keskustan mielestä hoidon tulee olla lähipalvelua, ei kustannussyistä tehtävää ihmisten siirtelyä.
Kallosen mielestä nykyinen hallitus – erityisesti Kokoomus ja Perussuomalaiset – näkevät liian usein vanhukset pelkkänä menoeränä. Samaan aikaan kun hallitus ottaa lisää lainaa veronalennuksia varten, se leikkaa vanhushoidosta ja epäonnistuu työllisyyden vahvistamisessa.
Keskusta haluaa sen sijaan edistää monipuolista palveluverkostoa. Vanhustenhoito on arvokysymys – ei vain budjettikohta, hän sanoo.
– Ihmisyys ei näytä olevan hallituksen ja sen päättäjien prioriteettilistan kärjessä. Tämä näkyy myös Varhan vuokraneuvotteluissa: linja on yksipuolinen ja muistuttaa usein sanelupolitiikkaa, jossa vanhusten ja omaisten näkökulmat sivuutetaan.
Hän sanoo myös, että on positiivista, että uutta hybridivanhusyksikköä suunnitellaan Kemiön kirkonkylään. Toivottavasti luottamus Varhaan säilyy ja sijoittaja löytyy.
– Tämä olisi tärkeä askel oikeaan suuntaan – mutta Varha tarvitsee kuntia, ja kunnat tarvitsevat Varhaa. Yhteistyön on jatkossa toimittava paremmin kuin tähän asti.
Kallosen mielestä on huolestuttavaa, että Hannakoti on Varhan lakkautuslistalla. Hannakoti on ollut erittäin arvostettu ympärivuorokautisen hoidon yksikkö ja sen on tarkoitus korvautua juuri uudella hybridivanhusyksiköllä Kemiössä.
– Siksi on ratkaisevan tärkeää, että uuden hankkeen toteutus ei enää viivästy. Yksikkö on tarkoitus rakentaa Almakodin vanhalle tontille.
Kallonen mainitsee, että Kemiönsaarella on jo hyviä esimerkkejä onnistuneista ratkaisuista: Taalintehtaalla sijaitseva Villa Sågviken tarjoaa yhteisöasumista.
Hän painottaa myös, ettei saaristoa saa unohtaa. Hitisissä sijaitseva Solglimten on elintärkeä yksikkö, joka mahdollistaa vanhusten asumisen tutussa ympäristössä ja omaisten helpon vierailun.
– Kaksikielisessä Kemiönsaaren saaristossa tällaista lähipalvelua ei voi korvata yhdellä suurella yksiköllä pohjoisempana, sanoo Kalevi Kallonen.
Vasemmistoliiton Otto Bruun puolestaan toteaa, että tämä vuosi on tärkeä vanhushoidon tulevaisuutta koskevien päätösten osalta Kemiönsaaressa. Tarve ympärivuorokautiselle hoidolle ja yhteisöasumiselle on suuri.
– Siksi tärkeintä on työskennellä johdonmukaisesti sen eteen, että hoitopaikkoja ja hyvää palvelua on riittävästi. Toivon, että löydämme ratkaisuja, jotta palvelut voivat jatkua jollain tavalla useimmissa nykyisissä yksiköissä, sillä tarve on olemassa.
Hän lisää, että yksiköiden henkilökunta tekee erinomaista työtä ja ansaitsee kiitosta. Joissain tapauksissa Varhan ja päättäjien pitäisi antaa entistä paremmat edellytykset tälle tärkeälle työlle, Bruun sanoo.
Bruun kommentoi myös terveysaseman viereen suunniteltua uutta rakennusta. Rakentamisen arvioidaan alkavan keväällä 2026. Yksikössä tulee olla 60 hoitopaikkaa: 40 ympärivuorokautista hoitopaikkaa ja 20 yhteisöasumisen paikkaa (jälkimmäiset henkilöille, joilla on vähäisempi hoidon tarve).
– Seuraamme päätöksiä tarkasti, jotta uudesta rakennuksesta tulee mahdollisimman hyvä. Monet tiloihin ja periaatteisiin liittyvät päätökset on jo tehty edellisessä Varhan hallituksessa, mutta yritämme nyt vaikuttaa ja korjata niitä puutteita, joita näemme, sanoo Otto Bruun.
RKP:n Roger Hakalax katsoo, että on äärimmäisen tärkeää, että vanhukset saavat hoitoa omassa kotikunnassaan, lähellä omaisiaan – nyt ja tulevaisuudessa. Hakalax sanoo, että RKP:ssä ollaan huolissaan siitä, miten Varha hoitaa ja kehittää vanhushoitoa ja vammaispalveluja Kemiönsaaressa.
– Kuten tiedetään, yksityiset toimijat on pakotettu sulkemaan, ja uuden Almakodin paikkamäärän ehdotetaan vähenevän aiemmin suunnitellusta. Kaikki paikat ovat nyt äärimmäisen tärkeitä – sekä yksityiset hoitopaikat että ne yksityisten tai kunnan omistamat kiinteistöt, joita Varha vuokraa.
Hakalax lisää, että tämä kehitys edellyttää, että Varhan on pidettävä omia yksiköitään käytössä vielä pitkään, myös uuden Almakodin valmistuttua. Kunnan kiinteistönomistajana hän sanoo, että kunta mielellään vuokraa sekä Silverbackenin että Hannakodin Varhalle, mutta on riskialtista kunnalle ylläpitää ja kehittää kiinteistöjä, kun vuokrasopimuksia voidaan tehdä vain vuoden kerrallaan.
– Kiinteistökysymys on suuri kustannustekijä niin kunnalle, yksityisille kiinteistönomistajille kuin Varhallekin. Tämä kysymys tulee tietenkin olemaan jatkossakin keskiössä.
Hakalax katsoo, että uusi Almakoti terveyskeskuksen, Solkulla-säätiön ja Mestaritien yksityisten yksiköiden läheisyydessä turvaa monipuolisen hoidon Kemiönsaaressa, kun vahvempi hoitokeskittymä syntyy – pitkäksi aikaa.
– Päävastuu hoidon kehittämisestä on tuttuun tapaan Varhan hallituksella, jossa RKP:llä ei tällä vaalikaudella ole edustajaa. Kunnan rooli liittyy kiinteistötekniikkaan ja edunvalvontaan, sanoo Roger Hakalax.
Lehden toimittaja on ollut yhteydessä myös Vapaa Yhteistoimintaa -ryhmään, mutta ei ole saanut vastausta.
TEKSTI: Johan Illan
