Björkbodan tehdas.
Kun Talintehtaan rautatehdas oli toiminut vuosia, ruukinpatruuna Mikael ”Plåt-Mickel” Hising päätyi ajatukseen, että hän voisikin jalostaa ruukkinsa rautaharkot itse. Taalintehtaalla ei ollut tarpeeksi voimakasta vesivirtausta kankiteräsvasaran käyttöön. Vesivoimaa löytyikin ihan mitättömästä Björkbodan kylästä. Teollisuuteen saatiin lupa vuonna 1732. Tehdas pystytettiin Bjärkbodan järvestä lähtevän Björkbodavirran yläpuolelle. Pian vasara toimi yötäpäivää. Nyt rauta voitiin jalostaa kankiteräkseksi. Kuitenkaan ei talvisaikaan, jolloin virta oli jäässä.
Myöhempi ruukinpatruuna piti Taalintehdasta liian etäällä olevana ja päätti siirtää pämajansa keskeisempään osaan ruukkia: Björkbodaan. Jan Adam Petersenin aikana Björkbodan kartanon päärakennus valmistui 1783.
Koulurakennus, nykyinen kulttuuritalo.
Kartanolla suuria juhlia järjesti aikanaan etenkin hänen poikansa Wolter af Petersén. Viini virtasi ja ruokaa piisasi. Björkbodan suuret juhlat olivat tiedossa aina Turkua myöten. Tilan maatalous kehittyi. Björkbodan olutta nautittin koko Kemiönsaarella, tilan juustot olivat kovassa suosiossa Helsingissä. Ei ole ihmettelemistä, että suuri muutos mursi ruukin patruunan Charlotte -vaimon, joka pian menetti kummatkin poikansa ja aviomiehensä. Siihen loppuivat juhlat. Hän pukeutui ja sisusti kaiken mustaan, eli yksinäisyydessä. Kuolemansa jälkeen ”musta daami” kummitteli Taalintehtaalla.
Perunakellarit.
Tietulli pylväät.
Vuonna 1856 Taalintehtaan ja Björkbodan erotti toisistaan perinnönjako. Bjökbodassa koettiin muutamia raskaita vuosia. Joidenkin omistajanvaihdoksen jälkeen tehdas alkoi 1887 lukkojen valmistuksen, joka menestyi. Se jatkui yli vuosisadan ajan mutta tehdas tuotti muitakin metallituotteita. Yleensä metalliosia sisältävässä tuotteessa missä tahansa maailmalla luki ”Boda”. Viimeisten vuosiensa aikana Björkbodan tehdas oli Wärtsiläkonsernin omistuksessa. Tehdas valmisti Abloy -lukkoja. Tehdas lakkautettiin vuonna 2018.
Björkboda on siis ollut tehdaspaikkakunta. Kyläläiset käviväy töissä tehtaalla ja palasivat tehtaan omistamiin asuntoihinsa. Palkat maksettiin usein tuotteina, viljaa, voita, lihaa tai viinaa Björkbodan omasta tislaamosta.
Lukkoja Björkbodan lukkomuseossa.
Viljamakasiini.
Tehdas on hiljentynyt, mutta sen kaiku kuuluu yhä kylässä. Tehtaan entisissä tiloissa toimii Kemiönsaaren venekeskus. Tehtaan historiaa esitetään lukkomuseossa. Vuoteen 2010 toimineeseen kouluun on tänä vuonna avattu kulttuuritalo. Huoltoasema kahviloineen on taukopaikka keskellä saarta Dragsfjärdin ja Kemiön välillä. Koululla olevat kaksi keltaista tolppaa muistuttavat vanhasta tullipaikasta. Jalkapallojoukkue FC Bodan, joka syntyi saaren urheiluseurojen yhteistönä 1992 ja joka alun perin oli tehtaan sponsoroima, kotikenttä on sopivasti keskellä saarta. Tänään Björkbodan kartanon omistaa Anne von Wendt, jolla on ratsastustalli ja joka kilparatsastaa menestyksekkäästi.
Björkbodan vaakunaksi esitän kultaisen reunuksen ympäröimää kilpeä koveralla tyviöllä halkoinen, oikessa punaisessa kentässä hopeinen kumottu avain, vasemmassa sinisessä kentässä hopeiset pihdit, hopeisessa tyviössä musta avaimenreikä.
Alexander Ginlund vierailee aakkosjärjestyksessä Kemiönsaaren kylissä, kuvaa niitä ja luo kylille omat vaakunansa tarkoituksena juhlistaa kunnan 700 ja Ilmoituslehden 100 vuotta; juhlat vietetään vuonna 2025. Ota yhteyttä Alexanderiin ja kerro omasta kylästäsi.
Teksti & kuva: Alexander Ginlund / alexander.ginlund@gmail.com
LÄHTEET
Kirjallisuus:
Björkboda dressage (u.å.). Tiimi. https://www.bjorkbodadressage.fi/tiimi/ Hämtad 5.7.2022.
Björkboda fabrik (2007). Björkboda. Dragsfjärd: Björkboda fabrik.
Holmén, Klara Maria (1995). Fotboll i Kimito: förr och nu. Kimito: Kimito sportförening.
Sundström, Lotta (2018). Abloy stänger fabriken i Björkboda. https://svenska.yle.fi/a/7-1278838 Hämtad 5.7.2022.
Svedlin, Th. (1936). Dalsbruks järnverk och brukspatroner 1686–1936. Dragsfjärd: Aktiebolaget Dalsbruk.
Haastattelut:
Lukas Palomäki
