Det 30-åriga jubiléet för Baltic Jazz ligger bakom hörnet och läget är under kontroll inför festivalen. På tisdag samlades de frivilliga arbetarna för att gå igenom respektives uppgifter under festivalhelgen. Verksamhetsledaren Emmi Väärä går in i sin tredje Baltic Jazz från den nämnda positionen. Den tredje gången kommer även vara hennes sista som verksamhetsledare för Baltic Jazz.

– Det blir lite för hektiskt att fungera som verksamhetsledare i Dalsbruk, då jag bor i Helsingfors. Jag har lärt mig otroligt mycket och fått ha ett stort ansvar. Vad jag gör efter detta är öppet, nu vill jag bara fokusera på att fira ”Balticens” 30-års jubileum och hoppas på att det blir en bra sådan, säger Väärä.

Hon har varit med som frivillig sedan 12-års ålder och att ett 30 års jubileum i år knackar på dörren känns enligt henne, väldigt fint.

– Festivalen har ju kommit att bli en viktig del av samhället på Kimitoön. Att ”Balticen” fortsatt nu i 30 år är helt otroligt, med tanke på hur avlägset Dalsbruk ligger på kartan, konstaterar Väärä.

– Det känns bra att så många människor vet och känner till festivalen, som tack vare alla dessa frivilliga som ställer upp år efter år inte skulle existera, ett jätte stort tack till alla dem, fortsätter hon.

Baltic Jazzen har till sitt 30-års jubileum plockat in flera tidigare efterfrågade artister, som Andreas Pettersson och Carling Family. Förhandsbiljetter är sålda 400 stycken.

– De flesta som anländer, köper sina biljetter på plats och ställe. Läget är bättre än ifjol och vi förväntar oss runt 3000 sålda biljetter, säger Väärä.

På Bruksmuseet finns 30-åringen till ära en Baltic Jazz-utställning, med saker framställda ända från tidernas begynnelse.

– T-skjortor, tidningar, allt möjligt som Hasse (Ginlund) fått åt sig, är utställt, det är en fin minnesutställning, lönar sig att gå och titta även på den, säger Väärä.

Finland 100 firas samtidigt som Baltic Jazz jubilerar, vilket också syns i årets upplaga genom unga Panu Savolainen.

– Savolainen kör ett ur-uppträdande med finska klassiker som är pånytt arrangerade till jazzversioner. Ett fint sätt att hedra även Finland 100 år, säger Väärä.

Teknik och ljus sköts i årets upplaga av Rajupaja från Åbo, som haft uppgiften de senaste två åren. Nya för jubileumsåret är EventPro från Lahtis, som fungerar som krögare i Verkstan och parken. Öltältet drivs även i år av PortSide.

Dalsbruksbon, och Baltic Jazz viceordförande Jenni Lindroos har varit med sedan 15-års ålder och gått från att ha stått i infokiosken till nuvarande position som viceordförande samt handhar infokiosk verksamheten samt artistinkvarteringen.

– Då jag kom med i bilden visste ja inte riktigt vad festivalen handlade om. Nu har jag fått mer rutin och fast det ibland känns tungt, är det något i festivalen som varje gång drar mig tillbaka. Jag älskar att se hur Dalsbruk fylls upp med glada människor som trivs, säger Lindroos.

– Att lilla Dalsbruk kan ordna en så här stor festival är otroligt, jag vill därför fortsättningsvis vara med i detta, fortsätter hon.

Mycket har redan under Lindroos tid förändrats, där största skillnaderna är i nya lagar kring festivalen.

– Matförsäljare skall t.ex. ha en skild WC, som ingen annan kan använda. Dessutom krävs hygienpass för samtliga som håller på med mat. Alkohollagen har ju också ändrat, där det nu krävs inhängda utskänkningsområden. Detta är endast några exempel som har tillfört mycket mer arbete. Detta kräver att ansvarspersoner måste vara medvetna om samtliga regler och på dem hitta en lösning, säger Lindroos.

Inkvartering av artister har hon haft som ansvarsområde sedan 2004 och anser att några drastiska förändringar inte skett.

– I början var det ju lite svårt. Men nu är jag så van. Man lär sig med artister vad de vill ha för platser etc. Många artister som anländer för första gången förstår inte riktigt att vi inte har några stora hotell, då de kommer tillbaka för en andra spelning brukar det ofta lösa sig smidigare, då de känner till Dalsbruk och Kimitoön, säger Lindroos.

Ett stort tack går här också till inkvarteringsplatser som är flexibla. Ibland uppstår det ju små hinder med artister, som kanske plötsligt ändå vill ha med sig flickvän eller dylikt. Det har ändå alltid i slutändan fungerat bra, skrattar Lindroos.

Till festivalhelgen önskar hon bra och festivalvänligt väder.

– Vi syns på Baltic Jazz 30-åriga jubileum, avslutar Lindroos.

Länk till tidningen med program:  Baltic Jazz tidningen

Text & foto/Teksti & kuva: Jesper lindblom

30-vuotisjuhlaansa viettävä Baltic Jazz on kulman takana ja kaikki alkaa olla valmista festivaalin alla. Tiistaina vapaaehtoiset kokoontuivat tarkistamaan kaikkien tehtävät festivaaliviikonloppua varten. Baltic Jazzin Emmi Väärälle festivaali on kolmas toiminnanjohtajana. Kolmas kerta tulee myös olemaan hänen viimeisensä Baltic Jazzin toiminnanjohtajana.

– On liian hektistä olla toiminnanjohtaja Taalintehtaalla, kun asun Helsingissä. Olen oppinut todella paljon ja saanut suurta vastuuta. Mitä teen tämän jälkeen, on vielä avoinna. Haluan nyt vain keskittyä viettämään ”Balticin” 30-vuotisjuhlaa ja toivon, että siitä tulee hieno sellainen, Väärä sanoo.

Hän on ollut vapaaehtoisena mukana 12-vuotiaasta. Hänen mielestään tuntuu hienolta, nyt kun 30 vuotias Baltic Jazz on koputtamassa oveen.

– Festivaalista on tullut tärkeä osa Kemiönsaaren yhdyskuntaa. On uskomatonta, että kartalla niinkin etäinen paikka kuin Taalintehdas, voi järjestää festivaalin, joka täyttää jo 30 vuotta, Väärä toteaa.

– Tuntuu hienolta, että niin monet ihmiset tuntevat festivaalin, jota ei edes olisi ilman kaikkia näitä vapaaehtoisia, jotka vuosi vuodelta ovat mukana. Suurkiitos heille kaikille, hän jatkaa.

Baltic Jazz on poiminut 30 -vuotisjuhlafestivaaliin mukaan useita aiemmin kysyttäjä artisteja, kuten Andreas Petterssonin ja Carling Familyn. Ennakkolippuja festivaaliin on myyty 400 kappaletta.

– Useimmat saapujista ostavat lippunsa paikan päältä. Tilanne on parempi kuin viime vuonna ja odotamme että noin 3000 lippua myydään, Väärä sanoo.

Ruukinmuseossa on 30-vuotiaan festivaalin kunniaksi Baltic Jazz-näyttely, jossa on näytillä esineitä alkuajoista saakka.

– T-paitoja, lehtiä, kaikenlaista mitä Hasse (Ginlund) on saanut käsiinsä, on näytillä. Se on hieno muistonäyttely, jossa kannattaa käydä, Väärä toteaa.

Suomi 100 juhlavuotta juhlistetaan samaan aikaan Baltic Jazzin kanssa. Tämä näkyy myös festivaalissa, nuoren Panu Savolaisen toimesta.

– Savolainen pitää konsertin,  jossa on suomalaisia klassikoita uudelleen sovitettuina jazzversioiksi. Hieno ele kunnioittaa myös Suomi 100 juhlavuotta, Väärä sanoo.

Tekniikka ja valo hoidetaan jo kolmatta vuotta turkulaisen Rajupajan toimesta. Uutena on mukana Lahtelainen EventPro, joka vastaa juomatarjoilusta puistossa ja Verstaassa. Olutteltan jazzkadulla hoitaa jälleen PortSide.

Baltic Jazzin varapuheenjohtaja, taalintehtaalainen Jenni Lindroos on ollut mukana 15-vuotiaasta saakka. Tänä aikana hän on edennyt infokioskista nykyiseen asemaansa varapuheenjohtajaksi. Tämän lisäksi hän vastaa artistien majoituksesta, sekä kioskeista.

– Kun tulin kuvioon mukaan, en tiennyt mistä festivaalissa oli oikeastaan kyse. Nyt olen saanut enemmän kokemusta ja vaikka se joskus tuntuu raskaalta, niin festivaalissa on jotain, mikä joka kerta vetää minut takaisin. Rakastan nähdä, kun Taalintehdas täyttyy iloisista ihmisistä, jotka viihtyvät, Lindroos sanoo.

– On aika uskomatonta, että näin pieni kylä kuten Taalintehdas, voi järjestää näin ison festivaalin. Haluan siksi jatkossakin olla mukana tässä, hän jatkaa.

Paljon on jo Lindroosin aikana muuttunut. Suurimmat erot ovat festivaalia koskevissa säännöissä.

– Ruokamyyjille pitää olla esim. erillinen WC, mitä kukaan muu ei saa käyttää. Lisäksi kaikilla, jotka ovat ruoan kanssa tekemisissä, täytyy olla hygieniapassi. Alkoholilaki on myös muuttunut, nyt vaaditaan aidattuja anniskelualueita. Nämä ovat ainoastaan muutamia esimerkkejä, jotka ovat tuoneet paljon enemmän töitä. Tämä vaatii, että kaikkien vastuuhenkilöiden täytyy olla tietoisia näistä laeista ja löytää ratkaisut niiden toteuttamiseen, Lindroos sanoo.

Artistien majoitus on ollut hänen vastuullaan vuodesta 2004. Radikaalisia asioita ei tällä osa-alueella ole hänen mielestään tapahtunut.

– Aluksi tämä oli vähän haastavaa. Nyt olen kuitenkin tottunut. On pakko vain oppia mitkä paikat artistit haluavat jne. Monet artistit, jotka saapuvat ensimmäistä kertaa, eivät oikein ymmärrä, ettei täältä löydy suurta hotellia. Kun he saapuvat toista kertaa, asiat sujuvat helpommin, silloin he jo tietävät Taalintehtaasta ja Kemiönsaaresta, Lindroos sanoo.

– Suuri kiitos tästä kuuluu myös majoituspaikoille, jotka ovat olleet todella joustavia. Joskus tapahtuu pieniä haasteita artistien kanssa, jotka yhtäkkiä sittenkin haluavat tyttöystävänsä mukaan, tai muuta vastaavaa. Loppujen lopuksi kaikki on kuitenkin mennyt hyvin, Lindroos nauraa.

Festivaaliviikonlopulle hän toivoo hyvää ja festivaaliystävällistä säätä.

– Nähdään Baltic Jazzin 30-vuotisjuhlafestivaalilla, Lindroos lopettaa.

Linkki Baltic Jazz lehteen missä koko festariohjelma:  Baltic Jazz lehti

Teksti & kuva: Jesper lindblom