Koska kolmivuotinen kiertoajelu Kemiönsaaren kyliin noudattaa aakkosjärjestystä, ensimmäinen pysähdys tapahtuu ainoaan A:lla alkavaan kylään: Albrektsböleen. Ja mikä huippu alkajaiseksi! Albrektsbölessä ei ole ainuttakaan ympärivuotista asukasta.
Albrektsbölen asukkaiden vähenemiseen vaikutti Lisa Mickelsdotterin muutto naapurikylään Mattböleen. Hänestä tulisi Nils Oskar Janssonin isoäiti. Perintönä hän tulisi antamaan keräilyintonsa. Pikka Gustava Mattbölestä sen sijaan muutti asumaan Albrektsböleen, mutta kuoli lavantautiin.
Albrektsbölen ainoa tila on usein siitynyt uudelle omistajalle. Vuonna 1917 se joutui Karl Österlundille. Hän oli Åminnen tilan puutarhuri. Tänään tilan omistaa hänen tyttärentyttärensä Lillevi Sjöberg aviomiehensä Håkanin kanssa. He asuvat siellä kesäisin ja ovat huolehtineet 1700-luvulta olevan tilan kunnossapidosta. Piharakennuksen salin he ovat jättäneet sellaiseksi kuin he sen löysivät ja se henkii pitkää menneisyyttään. Kaapista löytyy esine, jonka sanotaan olevan Kemiönsaaren vanhin radio.
Kallioinen ranta-alue Hönsvikissä Kemiönsaaren pohjoisrannikolla lohkottiin tilasta ja perhe möi sen Salon seurakunnalle 1967. Seurakunnalla on siellä Merisalon leiritila.
Albrektsböle tunnettiin aiemmin myös nimellä Skräddarböle - lisätietona kylästä, jota kukaan ei kuitenkaan tunne. Tämä tietää, että jo ensimmäisessä artikkelissa tapaamme ”-böle”-sanan jo toistamiseen. Siitä ei jatkossakaan tule puutetta. Böle juontaa ”bol” -sanasta, joka tarkoittaa asumista.
Albrekt on saksalainen miesten nimi. Mahdollisesti Albrektsbölessä on joskus asunut saksalainen (mikä olisi suuri uutinen ajatellen, ettei kukaan nyt asu kylässä). Uudempi Skräddarböle -nimi viittaa siihen, että siellä olisi asunut räätäleitä. Mm Sagalundin museossa oleva kaksoisryijy kertoo, että kylän tytöillä oli ”taidokkaat kädet”. Ehkä käsityö on ollut Albrektsböleä leimaavaa.
Minun esitykseni vaakunaksi on punaiselle pohjalle pystyyn ja pitkittäin asetetut kaksi kultaista ompeluneulaa. Neulat toimivat räätälien ja ompelijattarien vertauskuvana, niiden määrä kuvaa kylän kahta nimeä ja asettelu Salon seurakuntaan. Lankojen puute toimii asukkaiden puutteen vertauskuvana.
Alexander Ginlund vierailee aakkosjärjestyksessä Kemiönsaaren kylissä, kuvaa niitä ja luo kylille omat vaakunansa tarkoituksena juhlistaa kunnan 700 ja Ilmoituslehden 100 vuotta; juhlat vietetään vuonna 2025. Ota yhteyttä Alexanderiin ja kerro omasta kylästäsi.
Teksti & kuva: Alexander Ginlund / alexander.ginlund@gmail.com, Käännös: Ingrid Sandman
LÄHTEET
Kirjallisuus:
Gardberg, John (1944). Bygden och folket. I: Sagalund (1981). Kimitobygdens historia del I. Dragsfjärd, Kimito, Västanfjärd: Sagalund. S. 27–62.
Jansson, Nils Oskar (1990). Plock ur Nils Oskar Janssons anteckningar. I: Näse, Li (red.). Ur Sagalunds gömmor. Åbo: Folkloristiska institutionen vid Åbo akademi. S. 10–20.
Salo församling (u.å.). Merisalon leirimaja. https://www.salonseurakunta.fi/kirkot-ja-tilat/leirikeskukset/merisalon-leirikeskus Hämtad 6.1.2022.
Suistoranta, Kari & Puranen, Clara (2000). Sagalund: min kostsamma leksak. Dragsfjärd, Kimito, Västanfjärd: Sagalund.
Svenska litteratursällskapet i Finland (u.å.). Albrekstböle. https://bebyggelsenamn.sls.fi/bebyggelsenamn/542/albrekstbole-kimitoon/ Hämtad 6.1.2022.
Haastattelut:
Ulla Andersson
Håkan Sjöberg
Lillevi Sjöberg
Bjarne Wretdal
Cathina Wretdal-Lindström
