Martina Schmidt ja Panu Kunttu ihailevat vuorimunkin hentoa sinistä kukkaa.
Puutarhoista karanneet koristekasvit uhkaavat Taalintehtaan niittyjen arvokkaita kasviesiintymiä.
Saaristoekologi, MMT Panu Kunttu on rientänyt apuun yhdessä Kemiönsaaren uuden puutarhurin, Amanda Rosenbladin, kanssa. Kaksivuotista hanketta rahoittaa ympäristöministeriö osana Helmi-elinympäristöohjelmaa. Ely-keskuksen ylitarkastaja Martina Schmidt on mukana projektissa.
Hankkeessa on mukana 23 kunnan omistamaa niittyaluetta, 12 kallioketoaluetta ja 11 rehevämpää niittyä kylän keskellä ja meren rannalla. Projektin päämääränä on ennallistaa kylän niityt. Alue on valtakunnallisesti merkittävä harvinaisten ja uhanalaisten kasvien esiintymispaikka. Luontoarvoja uhkaa umpeenkasvu.
(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)
Kunttu on vastannut pääasiassa kallioalueista ja Rosenblad kesätyöntekijöineen muista alueista. Ronny Holmström on ollut kaatamassa puita.
- Vieraslajeja on torjuttu mekaanisesti ja kemiallisesti, kertoo Rosenblad ja jatkaa. - Muuten niittyjä on raivattu sahaa ja pensassaksia käyttäen.
Peittävän, tiheän kasvuston poistaminen on tärkeää. Typpi lisää rehevöitymistä ja siitä on seurauksena hietakastikan, vadelman, pensaiden ja puiden kasvu väärässä paikassa. Luontaisesti avoimet ja paahteiset paikat muuttuvat varjoisiksi ja alkuperäiset kasvit kuolevat.
Maata täytyy köyhdyttää, niityiltä on kuorittu neulaskariketta pois, maastosta on kaadettu toistasataa puuta, on kaulattu pensaita ja raivattu muuta kasvillisuutta.
Erittäin uhanalainen vuorimunkki.
Liuskaraunioinen kasvaa avokallioiden raoissa, yleensä paahteisessa paikassa.
- Taalintehtaalla on Suomen merkittävin esiintymä vuorimunkista. Se on erittäin uhanalainen ja sitä esiintyy vain 40 paikalla, kertoo Kunttu. - Sitä ei pidä mennä poimimaan tai siirtelemään! Kasvi valitsee itse sopivan kasvupaikan.
Vieraslaji kaukasianmaksaruoho kasvattaa laajoja, yhtenäisiä mattoja kallioille ja niityille. Sen alla eivät muut kasvit pärjää, joten alkuperäinen kasvilajisto taantuu.
- Kaukasianmaksaruoho on revitty juurineen, toteaa Kunttu. Ja noin 1000 sormustinkukkaa on myös poistettu Leskien kalliolta. Se leviää tehokkaasti siemenistä, joten paikoitellen piti poistaa maakerros kokonaan. Jättipalsami, lupiini, kiiltotuhkapensas ja jättiputki ollaan myös poistettu.
Hapankirsikka ja haapa tuottavat ongelmia. Paikoitellen niitä kasvaa kymmeniä, jollei satoja pensaita pitkin niittyjä. Niitä on kaulattu koska ne versovat kovin helposti.
Ely-keskuksen ylitarkastaja Marina Schmidt, saaristoekologi Panu Kunttu ja Kemiönsaaren puutarhuri Amanda Rosenblad ovat tyytyväisiä niittyprojektin tähänastisiin tuloksiin.
- Nyt tilanne on aika hyvä, kertoo Kunttu tyytyväisenä.
- Kahden kuukauden kova työ on tuottanut tulosta, kiittelee Kunttu koko työryhmää. -Tämä kohde on nyt valmis, kunhan nuo kaulatut lehtipuut kuolevat.
Kunnostuksen jälkeistä inventointia ei ole vielä tehty ja sen vaikutukset näkyvät viiveellä. Mutta tällä hetkellä Leskien kallio tarjoaa elinympäristön noin 1000 vuorimunkille, joka on lajin merkittävin paikka Taalintehtaalla.
Teksti & Kuva: Jaana Aartomaa
