Tänä vuonna vietetään pyhäinpäivää 5.11. Päivää aiemmin kutsuttiin myös pyhäinmiestenpäiväksi ja on kristillisten pyhimysten, marttyyrien ja vainajien muistopäivä. Ennen vuotta 1774 päivää vietettiin 1.11, mutta nykyisin Suomessa 31.10.–6.11. välille osuvana lauantaina. Lauantai on ollut muistopäivä vuodesta 1955. Suomen ortodoksinen kirkko viettää samana päivänä Karjalan pyhittäjäisien ja valistajien muistopäivää.
Suomen katolinen kirkko viettää samana lauantaina kaikkien poisnukkuneiden uskovien muistopäivää ja marraskuun ensimmäisenä sunnuntaina kaikkien pyhien juhlaa eli pyhäinpäivää. Keskiajalta peräisin on nykyinen suomalainen käytäntö yhdistää nämä kaksi juhlaa ja kuninkaan käskyllä luterilaisuuteen siirryttäessä vain pyhäinmiestenpäivä jäi katoliselta ajalta. Kaikkien pyhien päivän viettäminen alkoi 300-luvulla Syyriassa ja 900-luvulla Ranskassa alkoi kaikkien uskovien vainajien muistopäivän vietto. Vuonna 1517 Martti Luther aloitti uskonpuhdistuksen julkaisemalla kuuluisat 95 teesiään Wittenbergin linnankirkon edustalla kaikkien pyhien päivän aattona.
Vanhojen aikojen kekri, sadonkorjuujuhla on samaistettu aikoinaan samoihin aikoihin vietettyyn pyhäinpäivään. Kekrillä ei ollut tiettyä päivää vaan sen ajankohta määräytyi siitä, milloin maataloustyöt tulivat valmiiksi. Ajallisesti kekrin aika on ollut mikkelinpäivästä pyhäinpäivän välisenä aikana ja sitä on vietetty 1000- luvulta asti juhlan saaden myöhemmin kristillisiä piirteitä.
(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)
Kekristä alkoi uusi sato- ja karjanhoitovuosi, palvelijoilla oli vapaa viikko ja isännät kutsuivat torpparinsa kekriaterialle. Poltettiin kekritulia, saunottiin, tanssittiin, valettiin tinoja ja pidettiin hauskaa. Toisena kekripäivänä käyttäydyttiin hillitymmin ja muisteltiin vainajia. Perinteisiin kuului niin sanottu kekrin kiertäminen eli manalasta tulleiden naamareihin ja nurin käännettyihin turkkeihin pukeutuneiden kekrittärien, köyrihönttämöiden tai köyripukkien kulkeminen taloissa vaatien kestitystä uunin särkemisen uhalla.
Pyhäinpäivänä monet vievät läheisten haudalle kynttilän tai kukkia muistoksi. Kotona voidaan myös sytyttää kynttilä läheisen muistoksi. Haudoilla käynti yleistyi Suomessa toisen maailmansodan jälkeen. Seurakunnissa on 1980-luvulta lähtien tullut tavaksi pyhäinpäivän hartaudessa sytyttää kynttilä nimeltä mainiten jokaisen menneen vuoden aikana kuolleen seurakunnan jäsenen muistoksi. Sosiaalisessa mediassa on ollut käytössä #sytytänkynttilän. Kemiönsaaren seurakunnassa pyhäinpäivän messut ovat lauantaina 5.11. Kemiön kirkossa ja Västanfjärdin uudessa kirkossa klo 10, Dragsfjärdin kirkossa klo 12 ja Hiittisten kirkossa klo 16.
Teksti: Mirja Penna
