Leva som en äkta viking – Rosala Vikingadagarna 28 & 29.7

[:sv]

vikingadagar_IMG_3300

– Vi försöker svara på efterfrågan. Det är många av våra gäster som efterlyser flera invarteringsmöjlighteter. Nya sådana är vikingatälten, där man kan övernatta, berättar Paul Wilson  mellan varven som guide för grupper i Vikingacentret i Rosala.

Också restaurangverksamheten har utökats från café till måltider, både enkla luncher och tidsenlig meny i Hövdingahallen.

Centret är ett av Kimitobygdens stora turistmål med upp till 15 000 besökare per år. Centret, som faktiskt med åren har utvecklats till en hel vikingaby, bygger till hundra procent på historiska fakta.

Att vikingarnas ”Austrvegr” (Österleden) passerade Hitis-Rosala är ingen nyhet. Men tanken på ett vikingacenter fick Paula Wilson tack vare vinkingatida fynd vid utgrävningar, som utfördes av ett internordiskt amatörarkeologläger vid Kyrksundet (förr Örsund) mellan Hitis och Rosala i början av 90-talet. För 1 000 år sedan var vattenståndet fyra meter högre än nu och även stora fartyg kunde passera genom sundet. Grävningarna bekräftade, att vikingar i österled också stannade upp för att idka handel med lokalbefolkningen. Man hittade t.o.m. spår av en bronsgjutares ”verkstad”.

Man har också några år senare hittat en bit av en runsten på havsbottnen intill Ängesö. Stenens äkthet bekräftades av runskriftsexperten Marit Åhlén från Sverige då hon fick tillfälle att granska den i arkeologen Tapani Tuovinens arbetsrum i Åbo universitet. Runstensbiten förvaras numera hos Museiverket, men en kopia finns i Vikingacentret.

LÅNGHUSET uppe på berget var den första replikabyggnaden (replika=noggrann kopia av en gammal byggnad, båt el.dyl.) och det följdes snart av Helgakapellet (vinkingatiden innebar brytningstiden mellan heden asatro och kristendom). Att äta tidstrogen måltid i den  imponerande Hövdingahallen med öppen eldstad, plats för många matgäster vid långborden och sovalkover längs väggarna hör till de upplevelser ingen glömmer.

En heltäckande bild av hur människorna levde för tusen år sedan får vuxna och barn genom utställningarna i den moderna receptions-, café-, museishop- och föreläsningsbyggnaden. Notera Paula Wilsons målningar i auditoriet och miniatyrerna i glasskåpen!

Genom åren har vikingacent-

ret utökats med många enskilda attraktioner: bl.a. smedja, vikingaskeppet Alvilda, en jungfrudans, en offersten, en arkeologisk provgrop m.m., m.m. Den skrämmande katapulten var före krutets införande i Europa en otäckt effektiv krigsmaskin med vilken man kunde slunga stora stenar eller brinnande material över befästnigsverken till orter man ville erövra. Så sägs det också att besökarna inte ska pröva på att använda den!

Men dagens krigslystna små ”bärsärkar” av bägge könen får nog ändå utlopp för sin

energi. Man kan rusta sig med ett ofarligt, mjukt svärd och gå lös på varandra med det i hederlig tvekamp. Att klä ut sig i vikinga-

kläder är roligt. Eller pröva på att gå på styltor, ta sig en titt på kaninerna eller hönsen.

SOMMARENS Vikingadagar med besök från när och fjärran (vikingatiden är fortfarande väldigt populär och lockar folk att skaffa sig dräkter, smycken, brynjor och vapen i tidsenlig stil) firas om lördag och söndag (28-29 juli) för fjortonde gången.

Programmet är digert: t.ex. pilbågsskytte, yxkastning, brödgräddning över öppen eld, stridsuppvisningar, guidningar och marknad med föremål tillverkade med forntidsteknik, sådan, som man kan lära sig vid Raseko i Mynämäki.

 

Text & foto: Ingrid Sandman

[:fi]
vikingadagar_IMG_3300

– Pyrimme vastaamaan kysyntään. Monet vierailijoistamme ovat peräänkuuluttaneet lisää majoitusmahdollisuuksia. Uusia ovat viikinkiteltat, kertoo Paul Wilson ennen kuin kiirehtii opastamaan Rosalan Viikinkikeskukseen saapuvaa uutta ryhmää.

Ravintolapuoltakin on kehitetty. Kahvilatarjonnan ohella on lounas joko vastaanottorakennuksessa (ulkosalla voi istua lampaantaljoilla peitetyillä puupenkeillä) tai mahtavassa Päällikön hallissa, jossa ”viikinki” -lounas.

Keskus kuuluu Kemiönseudun tärkeimpiin matkailukohteisiin. Vuosittaiset kävijämäärät nousevat liki 15 000:een. Keskus on vuosien varrella kehittynyt varsinaiseksi viikinkikyläksi, jossa kaikki yksityiskohtia myöten pohjautuu vankasti historiallisiin tietoihin.

Pitkään tiedossa on ollut, että viikinkien ”Austrvegr”, Idäntie kulki Hiittisten ja Rosalan kautta Venäjän suuria jokia pitkin Konstantinopoliin. Mutta ajatus Viikinkikeskuksesta Rosalassa syntyi Paula Wilsonilla arkeologisten kaivausten seurauksena. Kirkkosalmen (ent. Örsund) maastosta joku metallidetektorilla varustettu henkilö oli löytänyt vanhan korun. Löydön hän oli salannut, mutta tuli toisiin ajatuksiin. Museoviraston valvoma pohjoismainen harrastaja-arkeologien suuri kaivuuleiri toteutui 90-luvun alussa ja tuotti paljon uutta tietoa.

Viikinkiajalla meren pinta oli nelisen metriä nykyistä korkeammalla ja salmen läpi pääsivät suuretkin alukset. Örsundetilla oli kauppapaikka. Löytyipä sieltä jopa jälkiä pronssinvalajan ”työpajasta”.

Myöhemmin Ängesön rantavesistä on löytynyt riimukiven palanen. Sen aitouden on varmentanut ruotsalainen asiantuntija Marit Åhlén, joka pääsi tutustumaan arkeologi Tapani Tuovisen työhuoneessaan säilyttämään aarteeseen, ennen kuin kivenpalanen toimitettiin Museoviraston varastoon. Kopio löytyy viikinkikeskuksesta.

FARMANSGÅRDEN -majatalo kalliolla oli keskuksen ensimmäinen replikarakennus (replika= tarkka kopio). Kohtapuolin kalliolle pystytettiin Helga -kappeli (viikinkiaikana kristinusko tuli tunnetuksi Pohjolassakin ja syrjäytti vähitellen vanhan asa-uskon).

Viikinkihenkinen ateria komeassa päällikön hallissa Rodeborgissa, jossa kivinen tulisija keskellä lattiaa, pitkät ruokapöydät ja seinustoilla makuusijat, kuuluu unohtumattomiin elämyksiin.

Niin lapset kuin aikuisetkin saavat kokonaiskuvan tuhat vuotta sitten eläneiden ihmisten arjesta tutustumalla vastaanottorakennuksen miniatyyreihin, esineistöön ja luentohuoneen seinillä oleviin Paula Wilsonin maalauksiin. Museokaupasta löytyy mielenkiintoisia kirjateoksia ja muun muassa replikakoruja.

Viikinkikeskukseen on vuosien varrella lisätty erikoisnäyttelyitä ja nähtävyyksiä, esim. sepänpaja, Alvilda -alus, jatulintarha, uhrikivi, arkeologinen koekuoppa. Pelottava katapultti oli ennen ruudin tuloa Eurooppaan tehokkain sotakone. Sillä pystyttiin viskaamaan suuria kiviä tai palavaa ainetta jopa 150:en päähän valloitettavan kohteen muurien ylitse. Lapussa lukeekin, ettei katapulttia saa kokeilla!

Mutta tämän päivän pienet ”bärsärkit”(raivoisat muinaissoturit) pääsevät kuitenkin kokeilemaan kaksintaistelua pehmeillä miekoilla. Viikinkiaikaiseen asuun pukeutuminenkin on hauskaa, kuten myös puujaloilla käveleminen. Viikinkikylän kanit ja kanat kiinnostavat nuorimpia.

TÄMÄN kesän, heinäkuun 28.-29. vietettävät Viikinkipäivät ovat jo neljännettoista. Rosalaan saapuu väkeä läheltä ja kaukaa. Viikinkiaika kiinnostaa edelleen meillä ja ulkomailla. Harrastajat hankkivat mielellään ajanmukaisia pukuja, koruja, metallirenkaisia haarniskoita ja muuta rekvisiittaa.

Ohjelmaa on runsaasti: esim. nuoliammuntaa, kirveenheittoa, leivän paistamista avotulella, taisteluesityksiä, opastuksia sekä markkinat, joista löytyy muinaistekniikoin valmistettuja tarvaroita. Toimiihan Mynämäellä Raseko -opisto, joissa näitä tuhat vuotta vanhoja teknikiikoita edelleen vaalitaan.

 

Text & foto: Ingrid Sandman

[:]

Share this in: