Kirjailijan taustalla siintää Ruukin ulappa. Meri on Juha Ruusuvuorelle tärkeä inspiraation lähde.
- Romaaneissani kuuluu olla syvempää tematiikkaa. En tyydy pelkkään tapahtumarikkaaseen juoneen. Eräs Piraatin perintö -romaanin teema on epigeneettinen perintö, sanoo Taalintehtaalla asuva kirjailija Juha Ruusuvuori.
Hän on ajankohtainen uuden romaaninsa vuoksi. Piraatin perintö julkaistaan elokuussa niin paperisena, e-kirjana kuin myös äänikirjana. Epigeneettisellä perinnöllä tarkoitetaan sitä, että ominaisuutemme voivat periytyä sukupolvelta toiselle. Ruusuvuori muistelee isoisäänsä, joka oli ammattisotilas ja kaatui Syvärillä. Ruusuvuori ei ole luonteeltaan sotaisa mutta hyvä tarkka-ampuja! Ruusuvuoren mukaan ajatus, että jokainen yksilö olisi syntyessään kuin kirjoittamaton paperinlehti, on vanhentunut; jopa hankitut ominaisuudet voisivat periytyä.
Mielikuvamme ajasta ovat hänestä myös kiinnostavia. Onko aika todella lineaarinen? Onko käsityksemme, että elämme vain yhtä todellisuutta pelkkä illuusio? Kvanttifysiikkahan on kyseenalaistanut aikakäsitystämme.
KIRJAN juonen taustalla olevista filosofisista mietteistä huolimatta Piraatin perintö on jännittävä seikkailukertomus. Ruusuvuorihan on kokenut kertoja, joka osaa punoa lukijaa vangitsevia juonia. Keskiaikaista elämää hän kuvasi vuosikymmeniä sitten jo Kaniikki Lupus -romaanissaan. Uudessa romaanissa toinen juoni kertoo Kemiönsaaren nykyajasta, toinen Itämeren tapahtumista keskiajalla.
Nykyajan tapahtumien kertojana toimii neljäntoista ikäinen Niklas, joka asuu yksinhuoltajaisänsä kanssa Taalintehtaalla. Niklas kertoo hieman taivaanrannan maalariksi kuvaamansa isänsä suurhankkeesta, Purunpään rannalle kunnostettavasta vanhasta huvilasta. Siihen on tarkoitus perustaa stressattuja kaupunkilaisia varten kallis retriitti. Niklasta kiinnostaa enemmän lahden mudassa lepäävä vanha hylky ja arkeologia yleensäkin.
- Niklas valikoitui kertojaksi koska hän on edelleen kirkasotsainen eikä yhteiskunnan tärvelemä. Lisäksi hän on outsider, jolla on erikoiskykyjä. Hän ei välitä mopohurjastelusta ikätovereittensa tapaan vaan hankkii tietoa lukemalla ja kuuntelemalla, Ruusuvuori kertoo.
Toinen kertoja on keskiaikainen Kristin, joka käyttäytyy kaikin tavoin aivan eri tavalla kuin sen aikaiset säätyläisnaiset. Hän on oppineen hengenmiehen tytär, mutta noudattaa omia mielihalujaan, käyttää aseita useita miehiä pätevämmin ja päätyykin merirosvoksi. Hänen kanssaan pääsemme tutustumaan Itämeren rannikon kauppapaikkoihin ja keskiajan vilkkaaseen kauppamerenkulkuun. Kulttuurit ja kielet kohtaavat. Mutta Kristinin elämässä on romantiikkaakin, Raaseporin linnaa hallinnoi Arend Styke.
(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)
PIRAATIN perintö on täynnä mielenkiintoisia asiatietoja niin keskiajan kuin tämän päivän elämästä rannikoilla ja saaristossa. Merihän yhdisti aikaan, jolloin mantereella kulkeminen oli hankalaa ja vaarallista. Merenkulkijoita palvelivat useat rantakrouvit – Kemiönsaarella esimerkiksi Krögaruddenilla Jungfrusundin väylän tuntumassa. Mutta koggien eli hansalaivojen rahtaamat tuotteet houkuttelivat merirosvoja ja rantojen asukkaat saattoivat rikastua karille houkuttelemiensa alusten lasteista.
- On muuten mahdollista, että tuliaseella ammuttiin Suomessa ensimmäistä kertaa Purunpäässä 1300-luvun lopussa; varmaa tietoa ei silti ole, Ruusuvuori kertoo.
Mutta historiallisista yksityiskohdista huolimatta romaani ei ole tylsä historian oppikirja. Kemiönsaaren uskomattoman moniin muinaismuistoihin hän on tutustunut paikan päällä mikä höystää paikallisten lukioiden lukuelämystä.
Tänäkin päivänä saaristo saa suuren osan elannostaan matkailijoiden (ja kesäasukkaiden) kautta. Ruusuvuori kertoo kieli poskessaan Niklaksen isän unelmahankkeesta, trendien hyödyntämisestä ja matkailumarkkinoinnista.
OULUSTA kotoisin oleva Ruusuvuori on asunut Taalintehtaalla melkein 30 vuotta. Sinne muuttaessaan hän alkoi välittömästi harjoitella kouluruotsiaan. Tänä päivänä hän puhuu ruotsia kuin äidinkieltään ja on mm tuottanut käsikirjoituksia paikallisille harrastajanäyttelijöille.
Piraatin perintö -romaanin idea syntyi jo muutamia vuosia sitten, kun Ruusuvuori valvoi merenkulkunäyttelyä Ruukinmuseolla ja hänellä oli aikaa syventyä aiheeseen.
Ruusuvuori on julkaissut useita teoksia ja kahdesti ollut Finlandia-palkintoehdokkaana. Vuonna 2005 hän julkaisi Muukalainen Muumilaaksossa -teoksen, jossa hän puolustaa maamme ruotsinkielistä vähemmistöä. Ruusuvuori on myös saanut Svenska kulturfondenin palkinnon.
Ruusuvuorelle meri on tärkeä; sen äärellä voi kuvitella matkustavansa minne tahansa maapallolla.
- Tampereen vuosina kaipasin merta vaikka kaupunkia ympäröivät Näsi- ja Pyhäjärvi. Täällä Taalintehtaalla tunnelma on toisenlainen.
Teksti & kuva: Ingrid Sandman
