Panu & Sanna-Mari Kunttu.
Kemiönsaarelaiset Panu Kunttu ja Sanna-Mari Kunttu aloittivat maanantaina kymmenen viikon ja noin 1500 kilometrin mittaisen lintututkimusretken, jossa he melovat kajakeilla koko Suomen rannikon Virolahdelta Tornioon.
Kyseessä on osallistuminen 15 vuoden välein toistettavaan valtakunnalliseen lintuatlakseen lintuatlas.fi Luonnontieteellisen keskusmuseon ja BirdLife Suomen koordinoima lintuatlas on tärkein lähde Suomen pesimälinnuston levinneisyyden muutosten selvittämisessä. Atlaksen tarkoitus on selvittää Suomessa pesivien lintulajien esiintyminen 10 x 10 kilometrin kokoisissa atlasruuduissa. Nyt käynnissä on neljäs atlas vuosina 2022–2025, minkä perusteella linnuston pitkäaikaismuutoksia voidaan verrata aiempiin lintuatlaksiin, joista ensimmäinen toteutettiin 1970-luvulla.
– Osa saaristoalueista jää vähälle havainnoinnille niiden syrjäisen sijainnin ja vaikean saavutettavuuden vuoksi. Tämän tilanteen parantamiseksi haluamme tällä retkellämme antaa panoksemme. Teemme retken meloen, koska se on päästötön ja äänetön tapa liikkua luontoa säästävästi, luonnehtii ympäristösuunnittelija Sanna-Mari Kunttu.
Suomen pesimälinnusto köyhtyy huolestuttavaa vauhtia. Erityisesti saaristolinnuston tila on heikentynyt voimakkaasti, ja 27:stä pääasiassa saaristossa elävästä lintulajista yli puolet on luokiteltu uhanalaiseksi tai silmälläpidettäväksi. Lisäksi monien metsälajien ja hyönteissyöjien taantuminen on ollut nopeaa 2000-luvulla.
– Nämä kehityskulut ovat erittäin vakavia merkkejä ympäristömme tilasta, sillä linnut toimivat tärkeinä luonnon monimuotoisuuden tilan ilmentäjinä. Saaristossa linnuston muutokset ovat voimakkaita siellä yhdistyvien monien ympäristöongelmien takia. Huomionarvoista on myös aktiivisen suojelutyön positiivinen vaikutus linnustoon, kertoo saaristoekologi Panu Kunttu.
Kuntut ovat aiemmin toteuttaneet meloen useita moniviikkoisia saaristoluonnon tutkimusretkiä, joista tunnetuin on vuonna 2020 toteutettu linnustonseuranta Pentti Linkolan souturetken jäljillä.
TEKSTI & KUVA: ABL
