Brantenintie rinteessä.
Vestlaxin kupeella, Träskön ulapan rannan yläpuolella on jyrkkä kallio. Kylän nimi onkin Branten. Brantenintietä Pedersån suuntaan matkatessa yllättää, miten jyrkkä maasto onkaan. Niin vasemmalla puolella, missä kallio nousee, kuin oikeallekin, meren rantaan päin. Kylään kuuluvat myös Svedjeholmen- ja Gåsgrundet -saaret.
Tänä päivänä asukkaat ovat enimmäkseen kesävieraita. Merenpuoleisessa mäenrinteessä on rehevän metsän suojassa mukavia rantatontteja. Historiallisesti Branten lienee ollut Vestlaxin jyrkkä versio (Vestlaxiin tutustumme runsaan kahden vuoden kuluttua.)
Tärkeä elinkeino on ollut Träskön ulapan kalastus. Siellä oli runsaasti silakkaa. Jonkin aikaa Brantenissa toimikin kalansavustamo. Savustamot saapuivat Kemiönsaarelle 1900-luvun alussa virolaisten kalastajien myötä. Virolainen Roderström perusti ensimmäisen savustamon vuonna 1905. Hän rakensi kolme savustusuunia, joissa silakat savustettiin vartailla. Jalostettu kala toimitettiin Pietariin. Virolaiset savustamot lakkautettiin ensimmäisen maailmansodan myötä.
Brantenin rantatontti.
Brantenissa on myös rakennettu aluksia. Vestlaxissa on marmoria ja kalkkikiveä; Brantenissa oli rikkikiisukaivos. Se sijaitsi tien vieressä ja 21 metriä pitkän tunnelin sisäänkäynti oli peitetty puupyramidillä. Alueen juomavesi on ongelmallista, se sisältää paljon rautaa.
Brantenin jyrkänteellä on Kiukaiskulttuurin aikainen kivikautinen asuinpaikka, josta on löydetty ruukunkappaleita sekä mm hylkeen luupaloja. Ainutlaatuisempaa ovat turskanluut; niitä ei yleensä löydetä tältä ajalta olevilta asuinpaikoilta.
Luokanopettaja ja lautapelien kehittäjä John Byman asuu Brantenissa, mutta hän uskoo kylän olevan osa Vestlaxia.
Branten Träskön ulapalta katsottuna.
Brantens vapen är ”Sköld medelst vågskura styckad i guld, vari tre balkvis ställda gröna strömmingar, och grönt”. Den lutande kompositionen representerar branten, och strömmingarna representerar rökeriet och Träsköfjärden.
Alexander Ginlund besöker, beskriver och ritar ett vapen till alla Kimitoöns byar i alfabetisk ordning inför Kimitoöns 700 år och Annonsbladets 100 år 2025. Skriv till Alexander och berätta om din by.
Text & bild: Alexander Ginlund / alexander.ginlund@gmail.com
KÄLLOR
Litteratur:
Lindroos, Ernst (1987). Bergshantering. I: Kimitobygdens historia del III. Dragsfjärd, Kimito, Västanfjärd: Sagalund. S. 73–96.
Lindroos, Ernst (1987). Fiske. I: Kimitobygdens historia del III. Dragsfjärd, Kimito, Västanfjärd: Sagalund. S. 245–272.
Lindroos, Ernst m.fl. (1999). Våra byar. Kimito: Hembygdsforskare i Kimitobygden.
Intervjuer:
John Byman
