Bogsböle.
Trendit vaihtelevat. Vuosisadan vaihteessa 1900 viimeisin trendi oli muutto Amerikkaan. Sinne muuttivat myös Bogsbölen veljekset Jansson, Axel, August, Gustav sekä Anton. Kaikki innostuivat kokeilemaan onneaan lännen uudessa, vapaassa maassa. Gustav ja Anton palasivat myöhemmin rahakkaina ja viimeksimainittu tuli tunnetuksi Dollar-Anton -nimellä. August palasi vierailulle mutta Axelista kukaan ei kuullut mitään.
Bogsböle sijaitsee Västeruddintien kupeella, melko lähellä Kemiön keskustaa. Tien pohjoispuolella on metsää, eteläpuolella peltoja. Bogsböle träsk on kylän pohjoislaidalla.
Stormossen.
Toinen Bogsbölestä kotoisin oleva veljesjoukko on Lindströmin veljekset, jotka kummatkin toimivat räätälinä. Emil kutsuttiin Skräddarfottn:iksi ja Gustav Skinnfottn:iksi. Skinnfottn reissasi kylillä ostaen nahkoja, hevosen jouhia ja lehmänhäntiä myydäkseen ne edelleen. Hän kävi kauppaa myöskin erilaisilla muillakin tuotteilla kuten kananmunilla, napeilla ja pastilleilla. Hän maksoi niukasti ja halusi mielellään, että talo tarjoaisi hänelle ruokaa ja juomaa. Hänen kuoltuaan ilmeni, että hän oli aika rikas.
Bogsbölen tunnetuin kasvatti oli kuitenkin Theodor Helmer. Hän toimi maalarina, kanttorina ja kuorolaulajana, mutta on luultavasti eniten tunnetu Ilmoituslehden perustajana. Hän toimitti lehteä kymmenien vuosien ajan. Hänen taustansa on epämääräinen. Hän syntyi Hallandissa Frans Theodor Johanssonina. Hänen varttuessaan perhe asui Bogsbölessä. Aikuisena hän halusi oikean sukunimen ja otti nimekseen Helmer. Kukaan ei uskaltanut kertoa, että Helmer on etunimi.
Kanervaa Bogsbölessä.
Tina Granberg & Gunnar Nyback.
Helmerin tärkein tunnusmerkki oli polkupyörä. Se palveli häntä matkoilla läpi kylien, kun hän möi ilmoituksia ja tilauksia. Kerrotaan, että kaksi tyttöä Vretassa olisivat uskoneet ohi liitävän, mustan hahmon olevan itse paholiainen, mutta sehän olikin vain pyörällä liikkuva bogsböleläinen. Kerran Helmer yritti oppia ajamaan autoa, mutta ei onnistunut pitämään ajoneuvoa tiellä.
Kummallinen hahmo oli hänen isänsäkin, Anders Johansson, joka oli töissä seppänä Skinnarvikissä. Aikanaan uskottiin, että sepät osasivat taikoa (tiedoksi heille, jotka pitävät kirjaa taikovista ihmisistä: listalle kuuluvat pohjanmaalaiset ja sepät!). Johansson osasi etäältä tyrehdyttää verenvuoto pelkästään lausumalla lorun. Voitaneen sanoa, että hän keksi etätyön.
Bogsböle träsk.
Bogsbölen nimi juontaa ukosta: Bo tai Bosse. Kenestäkään sen nimisestä ei ole tietoja.
Tina Granberg ja Gunnar Nyback muuttivat 13 vuotta sitten vanhaan taloon Bogsböleen. He purkivat ränsistyneen asuintalon ja rakensivat uuden talonsa navetan päälle. He viihtyvät kylässä koska se sijaitsee lähellä keskustaa ja naapureita. He kertovat erikoisuutena olevan naapuritalon aasit. Uskon, että he todella tarkoittavat eläimiä.
Vaakunaan olen mahduttanut kolme kylän ukkoa: Theodor Helmer ja kunmmatkin fottit. Punaisessa kentässä kultainen polkupyörän pyörä sekä kultainen lakio, jossa kahdet punaiset kaateiset sakset.
Alexander Ginlund vierailee aakkosjärjestyksessä Kemiönsaaren kylissä, kuvaa niitä ja luo kylille omat vaakunansa tarkoituksena juhlistaa kunnan 700 ja Ilmoituslehden 100 vuotta; juhlat vietetään vuonna 2025. Ota yhteyttä Alexanderiin ja kerro omasta kylästäsi.
Teksti & kuva: Alexander Ginlund alexander.ginlund@gmail.com
LÄHTEET
Kirjallisuus:
Antskog, Carola (2000). I glädje och sorg / Ilossa ja surussa. Kimito: Lindan.
Bergström, Anne, Björkman, John, Näse, Li & Henriksson, Fredrika (2022). Åboländska porträtt: en brokig skara personligheter ur Åbolands historia. Pargas: Pargas hembygdsmuseum & Kimitoön: Sagalunds museum.
Eriksson, Göran (2015). Amerikafeber: emigrationen från Kimitoön 1895–1915. Kimitoön: Nordviks akademi.
Näse, Li (1987). Hantverk och hantverkare. I: Kimitobygdens historia del III. Dragsfjärd, Kimito, Västanfjärd: Sagalund. S. 327–384.
Svenska litteratursällskapet i Finland (u.å.). Bogsböle. https://bebyggelsenamn.sls.fi/bebyggelsenamn/545/bogsbole-kimitoon/ Hämtad 5.7.2022.
Haastattelut:
Tina Granberg
Gunnar Nyback
