Kyläseikkailun toisessa osassa lähdemme Suomenkulmaan. Se on pitkänlainen niemi, joka ulottuu Halikonlahdelle. Vastapäätä on manner. Niemen kylän ruotsinkielinen nimi on Berga, mutta täällä suomenkiellellä on vankka asema ja suomenkieleiset asukkaat kutsuvat kotikyläänsä Pervaaksi.
Suomenkulman suomenkielinen väestö tarvitsi suomenkielisen koulun. Se perustettiinkin 1946 ja muutti muutaman vuoden päästä omiin tiloihin ja kutsuttiin Kiilan kouluksi.
Suomenkulmalla jotkut saman perheen lapset ovat voineet kasvaa ruotsin- toiset suomenkielisiksi. Näin kävi seitsemäntoista lapsen isälle Skogsbölessä Angelnimenmen puolella rajaa, olkoonkin, että lapsilla oli eri äidit. Ensimmäisen katraan poika Gustaf Wilhelm Widén muutti Bergaan. Hänestä tuli kippari, joka purjehti Australiaan saakka. Myöhemmin hän toimi saaristossa useiden pienempien alusten kipparina. Talvisin hän teki kivitöitä.
Ympäristössä, mm naapurikylässä Mainiemellä, on asunut useita seppiä. Bergassakin on toiminut seppä. Bergan Östergård kutsutaan myös Sepäntaloksi.
Pronssikautinen hauta?
Aune Carlén oli Bergassa töissä 1920-lvulla. Hän kertoo, miten maltaita tehdään. Ruis pantiin saaveihin itämään, minkä jälkeen jyvät levitettiin kuuman saunan lauteille. Muutaman vuorokauden jälkeen maltaat kuivattiin. Maltaista voitiin sen jälkeen valmistaa niin mämmiä kuin juomia.
Bergassa kerrotaan olleen rauta-ajan uhrikivi, mutta lähempi tutkimus ei ole voinut kertoa onko se ryökkiö eikä myöskään, missä se siinä tapauksessa sijaitsee. Siihen minäkin päädyn harhailtuani Bergan metsissä puoli tuntia.
Vaakunan suhteen päädyn silti eri yhteyksissä esille tulleisiin kiviin, kylän nimessäkin. Bergan vaakunaksi esitän punaiselle kentälle viisi kultaista ruistähkää ja kultaista nousevaa kiviröykkiötä.
Alexander Ginlund vierailee aakkosjärjestyksessä Kemiönsaaren kylissä, kuvaa niitä ja luo kylille omat vaakunansa tarkoituksena juhlistaa kunnan 700 ja Ilmoituslehden 100 vuotta; juhlat vietetään vuonna 2025. Ota yhteyttä Alexanderiin ja kerro omasta kylästäsi.
Teksti & kuva: Alexander Ginlund / alexander.ginlund@gmail.com, Käännös: Ingrid Sandman
LÄHTEET
Kirjallisuus:
Laukkanen, Esa (2013). Kemiönsaaren Kemiön arkeologinen inventointi vuosina 2011 ja 2013. Åbo: Åbo landskapsmuseum.
Sundroos, Saga (1990). Mältning. I: Fångster i tidens ström II. Kimito: Hembygdsforskare i Kimitobygden. S. 164–167.
Svenska litteratursällskapet i Finland (u.å.). Berga. https://bebyggelsenamn.sls.fi/bebyggelsenamn/543/berga-kimitoon/ Hämtad 2.7.2022.
Haastattelut:
Gunilla Törnroos
