Rekujoen yli johtava silta sekä Båtkulla, taustalla Båtkullaberget.
Båtkulla -nimellä ei ole mitään yhteyttä veneisiin vaan kylän nimi juontaa samaan tapaan kuin monien muiden kylien nimet miehen nimestä. Bote on miehen nimi ja murteella kylä kutsutaan ”Boutkullaksi”, kirjoitettuna Båtkulla. Kulla viittaa kukkuloihin.
Ja niitähän Båtkullassa on. Kolme kappaletta. Kylä sijaitsee Elmdalintien alkupäässä, heti Rekujoen sillan jälkeen. Joki toimii rajana Rekuun. Båtkullan ja Lövkullan kukkuloilla on asutusta. Kukkulat nousevat muuten niin tasaisesta peltomaisemasta. Kolmas kukkula, Båtkullaberget, on edellämainittuja korkeampi, metsän peittämä vuori, joka sijaitsee joesta hieman kauempana. Båtkullabergetin huipulla on pronssiaikainen hauta.
Erik Skräddare mainitaan vuonna 1645 oman tilan omistavana räätälinä Båtkullassa. Hän on varmaan asunut Båtkullan tilalla, joka oli yksittäinen tila aina vuoteen 1934, jolloin Lövkulla lohkottiin siitä.
Båtkullan ikoninen siluetti sopii hyvin vaakunan malliksi. Esitän punaisesta kentästä nousevaa kolmoisvuorta, jossa alennettu aaltokoroinen punainen hirsi.
Alexander Ginlund vierailee aakkosjärjestyksessä Kemiönsaaren kylissä, kuvaa niitä ja luo kylille omat vaakunansa tarkoituksena juhlistaa kunnan 700 ja Ilmoituslehden 100 vuotta; juhlat vietetään vuonna 2025. Ota yhteyttä Alexanderiin ja kerro omasta kylästäsi.
Teksti & kuva: Alexander Ginlund / alexander.ginlund@gmail.com
LÄHTEET
Kirjallisuus:
Gardberg, John (1981 [1944]). Näringsfång. I: Kimitobygdens historia del I. Dragsfjärd, Kimito, Västanfjärd: Sagalund. S. 163–212.
Huldén, Lars (u.å.). Båtkulla. https://bebyggelsenamn.sls.fi/bebyggelsenamn/548/batkulla-kimitoon/ Hämtad 26.8.2022.
Lounaistieto (u.å.). Karttapalvelu. https://karttapalvelu.lounaistieto.fi/ Hämtad 26.8.2022.
