Toinen tuo mukanaan kassillisen lakanoita, toinen kysyy, voiko lahjoittaa lastenvaatteita. Sähköasentaja saapuu vapaa-ajallaan asentamaan valaisin. Keittiössä Annica Lindroos on tiskaamassa, toisessa huoneessa Eija Lang ja Sylvan Fagerholm lajittelevat vaatteita. Taalintehtaalla SPR:n ja muu vapaaehtoiset ovat valmistelemassa kaksi Tordalenin asuntoa kahdelle pakolaisperheelle. Tammikuun 10. päivänä perheet saapuvat paikalle,
Kunnan pakolaiskoordinaattori Ida Lundell kertoo, että Syyriasta kotoisin olevat pakolaisperheet ovat viiden hengen perheitä. Toisella on kolme tytärtä (kolmen, viiden ja yhdeksän vuoden ikäisiä). Toisella on kolme poikaa (kolme, kymmenen ja yksitoista vuotta).
Perheet ovat asuneet Turkissa, eivät kuitenkaan pakolaisleirillä, mutta YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on silti kelpuuttanut perheet kiintiöpakolaisiksi Suomeen. Perheet noudetaan Helsingin lentoasemalta ja tuodaan välittömästi uusiin koteihinsa Taalintehtaalle.
Vapaaehtoisiin kuuluva Susan Holmberg SPR:stä kertoo, että ihmiset tällä kertaa ovat lahjoittaneet ennätysmäärän tarvikkeita, aina lastenvaatteista, taloustekstiileistä ja astioista huonekaluihin. Tavaraa kertyi tilat täyteen. Hänen mukaansa Facebookin viesti pakolaisten tarpeista on vaikuttanut lahjoitusten määrään.
- Nyt meillä on kaikki tarvittava! hän kertoo.
Holmberg osallistuu vapaaehtoistyöhön. Hänellä on aikaa ja se on hänestä mieluisaa.
- Tapaan paljon mukavia ja avuliaita ihmisiä.
Tällä kertaa pakolaisasunnot sisustetaan valmiiksi kaikkine tarvittavine tavaroineen. Vapaaehtoisethan ovat kokeneita; Taalintehtaalle kun on jo ennestään otettu syyrialaisia kiintiöpakolaisia.
NYT PAKOLAISPERHEILLE olisi löydettävä ystäväperheitä. Toivon mukaan paikkakuntalaisetkin ottavat heidät ystävällisesti vastaan.
Holmbergin mukaan kummallekin perheelle haluttaisiin vähintään kaksi ystäväperhettä. Hän korostaa, ettei ystäväperheiltä suinkaan vaadita kokoaikaista läsnäoloa; ystäväperhe päättää, miten paljon vapaa-aikansa se käyttää pakolaisperheen tukemiseen.
- Pakolaiset kaipaavat seuraa, vaikkapa kauppaan tai kävelylle. On tärkeää, että he kotoutuvat ja alkavat oppia kieltä, Lundell sanoo.
Holmberg on aiemminkin ollut mukana auttamassa paikkakunnan pakolaisia. Hän toivoo, etteivät ihmiset oudoksu yhteisen kielen puuttumista. Itse hän hyödyntää älykännykkänsä käännössovellusta, elekieltä ja englantia suomenkielen ohella. Hänen mielestään tämä toimii siitäkin huolimatta, ettei hänen oma suomenkielensä ole niin vahva. Lindroos lisää, että mukaan pakolaisten koutouttamiseen haluttaisiin suomenkielisiäkin perheitä.
Paikkakunnan syyrialaisetkin ovat lupautuneet mukaan. Vuonna 2016 ja -17 Taalintehtaalle saapui 20 syyrialaispakolaista. Vuonna 2016 saapuneista perheistä yksi asuu edelleen Taalintehtaalla, 2017 tulleista kaksi. Poismuuton syynä on ollut opiskelut.
Amina asuu perheineen Tordalenissa kerrosta ylempänä.
- Hei! Tulkaa kahville, kun olette valmiit! hän sanoo suomeksi.
Taalintehtaan pakolaiset kotoutetaan suomenkielellä, jotta he voisivat pärjätä missä tahansa maassamme. Aikuisten, toivottavasti jo helmikuussa järjestettävästä kurssista vastaa elykeskus. Aika ja paikka eivät vielä ole selvillä. Ehkä se järjestetään Paraisten kanssa yhdessä ja osittain Skypen avulla.
Kouluikäiset menevät Taalintehtaan kouluun, alussa omana ryhmänään, jotta suomenkielen opettelun alku ei olisi niin haastavaa. Päivähoito järjestetään Hultassa.
Tätä ennen syyrialaiset käyvät terveystarkastuksessa, heille hankitaan henkilöllisyyskortit ja Kela-asiat laitetaan kuntoon. Lisäksi heidän ammattiosaamisensa ja kielitaitonsa selvitetään.
LUNDELL arvioi, että he ovat kotoisin suurkaupungeista. Suomen lisäksi elämä pikkupaikkakunnalla saattaa tietää heille kulttuuritörmäystä.
- Taalintehdas on kuitenkin turvallinen paikka, joka aiemminkin on toiminut hyvin pakolaisten vastaanotossa. Taalintehtaalla hyväksytään erilaisia ihmisiä.
Lundell ja Holmberg kertovat, että syyrialaiset ovat kokeneet melkoiseksi ongelmaksi ruoanlaiton tuttujen raaka-aineiden puuttumisen ruokakaupoista.
Teksti & kuva: Emilia Örnmark
Käännös: IS
