Bengtskärin majakka täyttää tänä vuonna 120 vuotta. Bengtskärillä on tunnetusti pitkä ja arvokas historia, ja se merkitsee paljon monille ihmisille.
Yritys Ab Bengtskär Oy ja Åbo Akademin säätiö olivat kutsuneet vieraita juhlaan tiistaina 9. kesäkuuta. Päivän aikana järjestettiin useita tunteja kestänyt juhlaohjelma.
Äiti ja tytär Paula ja Nora Wilson ottivat vastaan Kasnäsistä noin kello 11 saapuneet vieraat.
– Tervetuloa kaikki. Olemme iloisia siitä, että niin moni on päässyt tänään tänne juhlistamaan Bengtskäriä kanssamme, Paula Wilson sanoi.
Kävi nopeasti selväksi, että Bengtskär merkitsee heille paljon. Pohjoismaiden korkeimmalla majakalla on pitkä historia, ja se on edelleen tärkeä monille ihmisille.
Majakka rakennettiin vastauksena siihen, että merenkulku ja laivaonnettomuudet lisääntyivät Hangon niemen ympäristössä 1800-luvun lopulla. Alueella nähtiin suuri tarve majakalle. Kun höyrylaiva S/S Helsingfors haaksirikkoutui Bengtskärin pohjoispuolella vuonna 1905, mitta tuli täyteen.
Päätettiin rakentaa majakka. Se valmistui vuonna 1906, ja ensimmäiset majakanvartijat muuttivat sinne heti valmistumisen jälkeen.
Vuosina 1906–1939 majakassa asui viisi majakanvartijaa perheineen, jokaisella perheellä oma asuntonsa. Enimmillään Bengtskärillä asui 32 ihmistä, joista 21 oli lapsia, yritys kertoo verkkosivuillaan.
Useat majakanvartijoista kuuluivat Sixten Laineen isän sukuun. Rosalasta kotoisin oleva Laine kertoo, että hänen isänsä, isoisänsä ja isoisoisänsä työskentelivät Bengtskärin majakanvartijoina.
– Bengtskär merkitsee paljon myös minulle. On aivan mahtavaa, että Bengtskär viettää nyt 120-vuotisjuhlaansa.
1900-luvun alkupuoliskon sodat vaikuttivat myös Bengtskäriin. Jatkosodan aikana vuosina 1941–1944 Neuvostoliitolla oli Hanko laivastotukikohtanaan, ja Bengtskäristä, joka kohoaa 52 metriä merenpinnan yläpuolelle ja jonka tornista voitiin tarkkailla laivaliikennettä, tuli venäläisille todellinen riesa.
Neuvostojoukot olivat onnistuneet valtaamaan läheisen Morgonlandetin luodon heinäkuussa 1941, ja muutamaa päivää myöhemmin, 26. heinäkuuta aamuyön tunteina, vihollinen hyökkäsi Bengtskäriin. Suomalaiset joutuivat vetäytymään majakkaan, mutta taistelivat urheasti ja onnistuivat seuraavana päivänä voittamaan taistelun. Myös monet saaristolaiset osallistuivat taisteluihin venäläisiä vastaan.
Bengtskär kuitenkin autioitui. Sodan jälkeen majakanvartijoiden perheet eivät enää palanneet saarelle, vaan vartijat työskentelivät kahden viikon vuoroissa, kaksi kerrallaan.
Vuonna 1968 majakan valo automatisoitiin, ja rakennus jäi tyhjilleen. Ajan myötä se rapistui huonoon kuntoon, eikä syynä ollut pelkästään sää ja tuuli, vaan myös ilkivalta.
Vuonna 1991 järjestettiin tilaisuus Bengtskärin taistelun 50-vuotismuiston kunniaksi. Paula Wilson osallistui siihen. Ylen mukaan Wilson järkyttyi nähdessään, kuinka majakka oli jätetty rapistumaan.
Hän ja hänen puolisonsa Per Wilson päättivät ryhtyä toimeen. He olivat ne innokkaat voimat, jotka ottivat vastuun majakasta. Merenkulkulaitos oli vuokrannut majakan Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskukselle, joka oli käynnistänyt saariston kehittämishankkeen.
Wilsonit johtivat kunnostustöitä ja avasivat majakan matkailijoille vuonna 1995.
Nykyään Bengtskärin säilyttämiseksi tuleville sukupolville työskentelee paljon muitakin innokkaita ihmisiä. Viime syksystä lähtien yritystä Ab Bengtskär Oy ovat johtaneet tytär Nora Wilson ja hänen puolisonsa Henrik Wilson.
– Hienolta tuntuu se, että Bengtskär on 120 vuoden jälkeenkin paikka, joka merkitsee monille todella paljon. On hienoa nähdä niin monen olevan täällä tänään, Nora Wilson sanoo.
Hän lisää suhtautuvansa luottavaisesti Bengtskärin tulevaisuuteen. Majakan ylläpidon tulot tulevat matkailusta, ja hänen mielestään Bengtskärin kaltaiset matkakohteet kiinnostavat suomalaisia myös tulevaisuudessa.
Paula, Nora, Henrik ja heidän tyttärensä Tekla asuvat vakituisesti Bengtskärillä ja ovat siten Suomen eteläisimmät vakituiset asukkaat. Tekla on ensimmäinen lapsi, joka asuu Bengtskärillä sitten 1930-luvun.
Viime viikon syntymäpäiväjuhla käynnistyi toden teolla lounaan jälkeen. Useat Wilsonin perheen jäsenet sekä muut puhujat kertoivat Bengtskäristä, majakan rikkaasta historiasta ja siitä, mitä se heille merkitsee. Puhujien joukossa oli muun muassa amiraali evp. Kari Takanen, joka toimii myös Bengtskärin neuvottelukunnan puheenjohtajana.
Myös Paula Wilsonin lapsenlapselle Peppi Wilsonille Bengtskär on rakas paikka.
– Tunne, jonka Bengtskärillä oleminen minussa herättää, on suunnilleen sama kuin tunne siitä, että olen isoäitini luona. Tämä on yksi kodeistani. Olen osittain kasvanut täällä ja viettänyt viimeiset 14 kesää Bengtskärillä.
Aktiivisena valokuvaajana tunnettu Wilson lisää, että hänen kiinnostuksensa valokuvaukseen on osittain syntynyt lukemattomien Bengtskärillä vietettyjen jaksojen aikana.
Juhla oli lämminhenkinen ja tunnelma erittäin hyvä. Kun ajattelee Wilsonin perhettä ja heidän sitoutumistaan majakkaan, mieleen tulee väistämättä Tove Janssonin tarina Muumipappa ja meri. Vaikka eroja toki on, myös Muumiperhe kunnostaa tarinassa rapistunutta majakkaa.
Wilsonin pikkusisko Sonja Lumme ja Arne Nylander vastasivat musiikkiesityksistä. Tilaisuuteen osallistui lähes 200 henkilöä.
TEKSTI & KUVA: John Illman
