Mutta jo 20 vuotta aiemmin oli olemassa edeltäjä!
Ilmoituslehti juhli viime vuonna 100-vuotista taivaltaan. Olemme erittäin iloisia ja kiitollisia kaikista lämpimistä tervehdyksistä, joita saimme juhlavuoden aikana ja jotka osoittivat, kuinka tärkeä oma paikallislehti on Kemiönsaarelle. Kiitos siitä!
Juhlatilaisuudessa 17. toukokuuta Villa Landessa eräs ystävällinen rouva nykäisi minua hihasta ja halusi ojentaa kirjekuoren. Rouva oli Kerstin Ginman Rosendalista. Kirjekuoressa oli kolme vuodelta 1906 peräisin olevaa lehteä nimeltä ”KIMITÖÖ” – kyllä, sen niminen. Hän oli saanut haltuunsa käsinkirjoitetut lehdet, jotka oli alun perin osoitettu ”A. Lindström, Påvalsby”. Haluan heti huomauttaa, ettei tällä Lindströmillä ollut sukulaisuussuhdetta siihen Lindströmin sukuun, josta myöhemmin tuli Ilmoituslehden omistaja.
Vuoden 1906 lehdistä sain siis kolme: numero 5 (2.8.1906), numero 15 (11.10.1906) ja numero 16 (18.10.1906). Lehdet olivat käsinkirjoitettuja, käsiala hyvää ja täysin luettavaa, vaikka paperi on 120 vuoden aikana haurastunut. Ulkoasu muistutti paljon ensimmäistä painettua Ilmoituslehteä, joka ilmestyi 11.6.1925. Lehdessä oli uutisia muun muassa ”Syntyneet”, ”Kuulutetut”, ”Vihityt”, ”Kuolleet” sekä muuta väestöä kiinnostavaa.
Kunnallisia ja kirkollisia uutisia oli runsaasti, ja lisäksi oli otsikko ”Koululaitos”, jossa kerrottiin muun muassa Vrethallan koulun vihkiäisistä sekä ilmoitettiin koulun hyväksi järjestettävästä iltamatilaisuudesta. Lehti tiedotti myös osuustoiminnan käynnistymisestä seudulla sekä liikenneyhteyksistä, kuten höyrylaivojen aikatauluista ja reiteistä Saloon, Turkuun, Paraisille ja Hankoon. Kimitöö-lehden kautta kerrottiin myös, milloin posti oli avoinna ja mihin aikoihin paikallinen puhelinkeskus välitti puheluja.
Kimitöö-lehteä saattoi tilata muutamalla ruplalla ja kopeekalla vuoden loppuun asti (kuten ilmoituksessa kerrottiin), ja ilmoituksia otettiin vastaan maksua vastaan. Otsikot kuten ”Halutaan ostaa ja myydä”, ”Tarjotaan ja halutaan vuokrata”, ”Paikkaa haetaan”, ”Työpaikkaa haetaan” ja ”Yhdistyselämä” esiintyivät säännöllisesti. Brandstodsbolaget (nykyinen LähiTapiola) kehotti yhdessä numerossa kaikkia ”nuohoamaan viipymättä ja saattamaan sammutusvälineet kuntoon ennen palotarkastusta”. Tärkeää tietoa vielä tänäkin päivänä.
Päätoimittaja kertoi lehdessä myös menneistä tapahtumista, muun muassa, että Kemiön kirkon katto paloi salamaniskusta 16.8.1700, vuoden 1808 ”Västankärrin ja Sandöströmin taistelusta” sekä että rovasti Fredrik Gabriel Hedberg kuoli 1.9.1893 ja haudattiin saman kuun 25. päivänä. Lehdessä oli myös jonkin verran neuvoja maanviljelijöille.
Paljon muutakin mielenkiintoista oli kirjattu Kimitöö-lehteen, joka toivoi saavansa lukijoita ja tilaajia ”kaikista yhteiskuntaluokista Kemiössä, Dragsfjärdissä, Vestanfjärdissä, Hiittisissä ja Finbyssä (Särkisalo)”. Jakelu toimi ehkä paremmin ja ainakin halvemmalla kuin nykyään!
Kimitöö-lehti oli siis käsinkirjoitettu. Mutta koska sitä saattoi tilata, se täytyi kopioida jollakin tavalla. Miten tämä tapahtui, on minulle arvoitus – ehkä se valokuvattiin? Painosmäärästä ei ole tietoa. En myöskään ole saanut selville, kuinka kauan lehteä julkaistiin.
En ole myöskään onnistunut varmistamaan, kuka lehden – siis Ilmoituslehden edeltäjän – teki. Ulkoasun ja käsialan perusteella olen kuitenkin päätellyt, että hyvin todennäköisesti asialla oli Ilmoituslehden perustaja Theodor Helmer, joka oli ollut toimelias jo paljon aiemmin. Hänet oli palkattu seurakuntaan apulaiskanttoriksi ja hän lienee hoitanut sivutoimisesti myös seurakunnan kuulutuksia. Tiedämme myös, että Theodor Helmer aikoi perustaa lehden jo kauan ennen Ilmoituslehden syntyä, mutta se ei ollut mahdollista, koska hän oli Ruotsin kansalainen. Siksi hän lienee kiertänyt lakia ja julkaissut Kimitöö-lehteä seurakunnan nimissä. Theodor Helmer oli poikkeuksellisen tarmokas ja energinen mies, mikä käy ilmi Ilmoituslehden 100-vuotisjuhlakirjasta, jota on edelleen myynnissä Ilmoituslehden toimistossa.
Jos jollakulla on hallussaan lisää KIMITÖÖ-lehden numeroita tai tietää lehdestä enemmän, kuulisin siitä mielelläni. Ottakaa siinä tapauksessa yhteyttä minuun, Folke Lindström, puh. 050 5055660 tai sähköpostitse folke.lindstrom@parnet.fi. Ehkä joku on jopa kiinnostunut tutkimaan asiaa syvemmin?
TEKSTI: Folke Lindström - Kustannus Oy Lindan - hall. puh.joht.
