24.11.2022
Tillsvidare har prisstegringarna inte inverkat särskilt mycket på Maris, 74, liv eller köpvanor. Nu har hon förvisso avstått från färsk fisk - rött kött har hon inte ätit på 40 år. Bränsle köper hon fortfarande för 60 euro i månaden. Körkilometerna har minskat något.
Mari berättar att hon köper mera konserver, såsom kycklingfiléer. De räcker till två måltider. Ofta lagar hon soppor eller risotto. Kaffets pris får henne inte upprörd. Hon klarar sig upp till två månader utan kaffe för hon dricker te. Det gröna teet bytte hon nyss till Pirkkas svarta ekote. I teet häller hon en skvätt havremjölk för det tycker hon smakar gott.
När hon gick till apoteket märkte hon att Presidentkaffet i butiken intill var till specialpris och kostade under sex euro. Det köpte hon. Hon brukar inte springa omkring efter billiga erbjudanden utan köper oftast i sin närbutik.
Mari har redan för länge sedan avstått från tidningar och tidskrifter. Av grannarna får hon svenskspråkiga tidningar och veckoslutsnumren av en finsk. Det är ju trevligt att börja dagen med att läsa tidningar. Till det kan det gå ett par timmar men som tur är kan en pensionär bestämma över sin tid.
(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)
Uusia vaatteita Mari ei ole hankkinut pariin vuoteen, jonkin verran hän saa niitä kierrätettyinä kavereiltaan. Yhdet uudet kengät Mari hankki toissa vuonna. Pari kertaa vuodessa rahat riittävät kampaajalla käyntiin. Syntymäpäivälahjaksi hän sai lahjakortteja hierojalle.
Harrastuksiin Mari kulkee kimppakyydillä aina kun on mahdollista. Erilaisista yhdistystoiminnoista Mari on luopunut. Hän harmittelee sitä, ettei voinut aina osallistua yhteisiin lounas- tai teatterimatkoihin. Niihin kuitenkin helposti menisi 100 euroa per kerta. Myös elokuvakäynnit ovat vähentyneet.
Mari oli kaihileikkauksessa pari viikkoa sitten Salossa. Hän on tyytyväinen suomalaiseen sairaanhoitoon. Vaikka hän aluksi kävi yksityisellä lääkärillä, hän sai sieltä lähetteen kunnalliseen hoitoon.
Leikkauksen jälkeiseen elämään hän varautui kantamalla polttopuita etukäteen sisälle, käymällä ruokakaupassa ja täyttämällä ruokakomeron. Mitään painavaa ei toipilaana saa kantaa.
Aluksi Mari joutui olemaan sisälläkin aurinkolasit päässään, mutta nyt jo hieman helpottaa. Silmätippoja pitää vielä käyttää pari viikkoa. Leikkaus maksoi 138 euroa ja silmätipat 50 euroa. Lukulasit pitää vielä tulevaisuudessa hankkia.
- Onneksi saan polttopuut omalta tontilta, edellinen tontin omistaja istutti männyntaimia metrin välein tontin päätyyn. Ne ovat hyvin kasvaneet ja vieläkin riittää kaadettavaa. Olen asunut tässä jo 23 vuotta.
Sähkölasku talvikuukausina on yleensä aika kova, ja se hirvittää jo etukäteen. Siihen pitää varautua. Mari ei ole vielä lämmittänyt yhtään sähköpattereilla. Keittiössä lämmittää puuhella ja olohuoneessa roihuaa takka. Niillä saa mökin lämpiämään melko hyvin, mutta joskus on pakko laittaa ilmalämpöpumppu päälle hetkeksi.
Sisällä Mari pitää paksuja villasukkia ja villapaitaa, hyvin tarkenee.
* Haastateltavan nimi muutettu.
Teksti & kuva: Jaana Aartomaa
Maanantain kokouksessaan kaikki puolueet kehuivat ensi vuoden budjettia, joka osoittaa 3,42 miljoonan ylijäämää. Asialistalla oli vuosien 2023-2025 taloussuunnitelma, hyvinvointialueen mukanaan tuomia asioita sekä vanhoja aloitteita. Kunnan velka on 11,19 miljoonaa eli 1 685 euroa/as. Kunnanjohtaja Erika Sandberg sanoi, että tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta nyt kunnan on mahdollista panostaa tärkeisiin asioihin kuten kiinteistöjen huoltoon ja koulutukseen. Hyvinvointialue on osoittanut kiinnostusta kunnan kanssa yhteiseen suurhankkeeseen, Kemiöön rakennettavaan suureen hoivalaitokseen. Tätä ollaan nyt suunnittelemassa.
Tarkoituksena on myös aktiivinen ote virastotalotontin tulevaisuuteen sekä vuosia esillä olevaan senioritalon toteuttamiseen Taalintehtaalla. Sinne ollaan myös avaamassa uusi, tasokas asuntoalue. Ympäristöasiatkin ovat yhä enemmän agendalla tulevina vuosina. Kunta viestittää varaamallaan 150 000 eurolla valtiolle, että Hiittisten merivartiostoasema kuuluu säilyttää. Uusiin pyöräilyteihin halutaan valtion panostusta.
Vuonna 2025 TE-toimistojen toiminta siirtyy kunnille ja sitä varten ollaan perustamassa yhteistyöalueita.
Valtuusto hyväksyi keskusteluitta ensi vuoden tuloveroprosentti, 7,11 sekä kiinteistöveroprosentit: yleinen 1,10, ympärivuotisten asuinrakennusten 0,41, muiden rakennusten 1,10 sekä voimaloiden 3,10.
(artikkei jatkuu ilmoituksen alla)
BUDJETIN eri määrärahoista sen sijaan syntyi kiivasta keskustelua, neuvottelutaukoja pidettiin ja lukuisia äänestyksiä, joiden seurauksena budjettiin tuli pienehköjä muutoksia. Lapsiperheitä hemmotellaan varhaiskasvatuksen kahden kuukauden maksuttomuudella heti ensi vuoden alusta, tämän esitti Jonna Lappalainen, Kesk.
Amospuistoon suunniteltu katettu katsomo herätti joidenkin vastustuksen ja Janne Salonen, Sit., sai määrärahan poistamisesitykseensä kannnatusta. Äänestettäessä katsomoa kannattivat 21 ja vastustivat 6 valtuuston jäsentä. Keskustelua herätti myös Taalintehtaalle teemaleikkipuiston suunnitteluun tarkoitetut varat koska tarkoituksena on tarkastella saaren kaikkia leikkipuistoja. Budjetissa oleva määräraha tuplattiin äänin 14-12 (yksi tyhjä).
Janne Salonen ja Tomy Wass, Vl, olivat huolissaan Hannakodista, ellei hoivakotia pidetä kunnossa. Kestää vuosia, ennen kuin Kemiöön perustettava iso yksikkö on valmiina. Hallituksen tarkoituksena oli ollut, että Hannakodin rahoitus asettuisi vuosille 2024 ja 2025. 14-12, yksi tyhjä -äänestyksen jälkeen 240 000 euroa siirrettiin jo ensi vuoden budjettiin.
Myöskin teiden asfaltoinnista ja tievalaistuksesta äänestettiin. Tom Holmen, Sit., esitti, että led-lamput asennettaisiin jo ensi vuonna eikä vasta seuraavina. Äänestyksen 21-3, 2 tyhjää, yksi jäsen poissa tuloksena oli, että lamput vaihdetaan jo ensi vuonna.
KESKUSTELUITTA muut asiat hyväksyttiin. Ne koskevat vuodenvaihteen hyvinvointialueelle luovutettavia toimintoja sekä kaksi vanhaa, loppuunkäsitellyksi katsottavaa aloitetta (muovinkeräys ja Mjösundintie).
Neljä uutta aloitetta luovutettiin. Perussuomalaisten Satu Söderströmin aloite koskee Kaikukorttia, jonka avulla pääsee Kaiku -kulttuuriverkoston tapahtumiin, Ingmar Fornen, Sdp, energiansäästöä, Kalevi Kallosen, C, kylien kehittämisohjelmaa sekä Rkp:n yhdistyksille myönnettävää päästöjen vähentämisen selvitystukea. (IS)
Kulttimaineeseen nousseen Facebook-ryhmä EVK:n eli Eläinvideokerhon yksi ylivertaisista tähdistä on Ylva-kissa, jonka kuulumisia seurataan aktiivisesti Facebookissa ja Instagramissa, #ylvapårumpan.
- Ylva muutti kuusiviikkoisena orpopentuna Kemiönsaaren Mjösundista pois, joten hänellä ei varmasti ole kovin paljon muistoja siltä ajalta, arvelee Ylvan mamma Susanne Helling.
- Hän oli kuitenkin rohkea pieni pentu ja luotti ihmisiin alusta lähtien. Sisaruksia ei jäänyt, he olivat siirtyneet sateenkaarisillalle jo aikaisemmin.
Tieto kotia vailla olevasta kissasta tuli Susannelle tutun kautta. Kissa ei voinut jäädä edelliselle omistajalle.
- Ylvan piti tulla meille vasta luovutusikäisenä, mutta hänen emonsa jouduttiin lopettamaan, kun Ylva oli vain kuusi viikkoa vanha, suree Helling.
Helling oli flunssassa ja kuumeessa, kun hän lähti kiireellä hakemaan Ylvaa loppuelämän kotiin.
- Ylva oli pieni ja nälkäinen, mutta minulla oli onneksi äidinmaidonkorviketta mukanani ja Ylva söi ahneesti ennen kuin lähdettiin ajamaan kotiin yhdessä. Ruoka onkin aina maistunut Ylvalle, mainitsee Helling.
- Kex varsinkin on herkkua.
Mitä Ylva haluaisi tehdä Kemiönsaarella, jos hän tulisi tänne lomailemaan?
- Ylva haluaisi ehdottomasti tulla maistelemaan kexiä Konditoria Mazariiniin! Ylva syö melkein mitä tahansa, mutta kex on hänen lempiherkkunsa.
Yleensä Ylvan keksit ovat pakastekuivattuja ankkakeksejä, mutta hän söisi mielellään kaikenlaisia ihmisten herkkujakin. Konditoriassa olisi aikamoinen kaaos, kun Ylva tulisi vierailulle. Hän saattaa nimittäin myös hyökkäillä ja varastaa herkkuja muiden lautasilta. Puhumattakaan Ylvan faneista, jotka varmasti täyttäisivät konditorian hetkessä.
(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)
Millainen mielikuva teidän perheellänne on Kemiönsaaresta?
- Kemiönsaari on meidän mielessä sellainen idyllinen paikka maalla, jossa kaikki tuntee toisensa ja he syövät kex yhdessä. Ylva lomailisi varmaan mielellään siellä, kunhan tarjoilut olisivat kohdillaan ja hän saisi ottaa oman mammansa mukaan. Asumme nyt Sipoossa rivitaloasunnossa, jossa Ylvalla ja hänen kissakaverillaan Tindra Kattelinalla on oma ulkoilutarha takapihalla.
Ylva viihtyy parhaiten ihmisten kanssa ja on erittäin sosiaalinen kissa.
- Kun meille tulee vieraita, Ylva tulee ovelle tervehtimään kaikkia. Ylvalla on ollut muutama fanitapaaminen ja hän tykkää kovasti kaikista ihmisistä. Hän on erikoinen kissa siinä mielessä, että hän koko ajan hakee kontaktia ihmisiin. Hän on mukana kaikessa ja poseeraa myös mielellään kameralla (kexpalkkiota vastaan tietenkin), kertoo Helling.
Ylva paheksuu myös mielellään ja sen hän ilmaisee oivallisesti mulkoilemalla.
Suurin osa Ylvan faneista ovat Facebookin Eläinvideokerhossa, Instagramissa hänellä on noin 1300 seuraajaa. #Ylvapårumpan tuli siitä, kun Ylva oli niin innoissaan ruoasta, hän hyökkäsi ennen kuin mamma sai ruokakupin laitettua lattialle. Mamma opetti Ylvalle, että pitää istua ennen kuin voi syödä. Ylva rupesi sitten istumaan kyykyssä niin, että rumpan oli vielä ilmassa. Piti siis vielä tarkentaa komentoa ”sitt på rumpan”, jotta hän istuisi kunnolla ja rauhoittuisi ennen ruokailua. Joku EVK:sta ehdotti ylvapårumpan Ylvan tagiksi.
Ylvan hauskat, osittain ruotsinkieliset päivitykset ovat ihastuttaneet Facebookissa jo viitisen vuotta.
Kysyin Eläinvideokerhon jäseniltä mikä on Ylvassa parasta?
- Hän on niin duktig!
- Osaan ainoastaan hieman ruotsia, kiitos Ylvan. Kuulun myös Ylva fanklubiin ja minulla on pinssi.
- Ylvan salamannopea taito metsästää lentävä kex!
- Ruotsin kieli, itsestäänselvyydet kuten päbälät ja pallopäinen söpöys.
- Lehtijutun kannalta mielestäni olisi ylvaallisen tärkeää ottaa myös huomioon hänen alter egonsa, joka on vieraillut jo pitkään legendaarisessa Richard Scarryn Touhukkassa maailmassa.
- Lisäksi kissein kaksikielisyys on ollut monelle pakkoruotsista kärsineelle eheyttävä, jopa innostava asia!
- Ei saa unohtaa Ylvan taitoa tehdä pahvilaatikoista pitsiä!
- Hän on niin ilmeikäs ja viisaan oloinen, sekä nuo silmät. Ne on kyllä niin ihanat. Oon rakastunut!
- Mun sydämen sulatti se, kuinka hän on pohjattomasta nälästään huolimatta niin duktig, että on oppinut menemään på rumpan ennen ruokaa.
Kysymys sai muutamassa päivässä 654 peukkua tai sydäntä sekä 121 kommenttia. Valitettavasti ne kaikki eivät mahdu tähän. Mutta kokeilkaa onneanne, jos pääsette liittymään Eläinvideokerhoon, jossa jaetaan hauskoja eläinten kuvia ja videoita. Siellä on jo 22,7 tuhatta jäsentä. Tällä hetkellä vain jäsenet voivat löytää ryhmän, mutta joku jäsenistä voinee kutsua sinne mukaan, mikäli uusia jäseniä vielä otetaan.
Teksti: Jaana Aartomaa, Kuva: Susanne Helling
Mörkö pimeysjuhla järjestetään viidettä kertaa Kemiönsaarella. Tapahtuma kiertää kunnan kylissä vaihtaen paikkaa vuosittain ja tänä vuonna siis Björkbodassa, Kulturhus Björkbodan alueella. Aiemmin olemme vierailleet kaksi kertaa Taalintehtaalla, kerran Vretassa ja Örössä.
Mörkö juhlii pimeyttä sen sijaan että olisi valofestivaali. Ajatuksena on tuoda yhteistä iloa vuoden pimeimpään aikaan ja ottaa pimeyttä haltuun uskaltautumalla pimeyteen, kohtaamaalla, kurkottamalla ja kulkemalla sitä kohti. Tuntemalla pimeys, nauttimalla siitä. Mörkössä on tälläkin kertaa tarjolla työpajoja, musiikkia, näyttelyitä, installaatioita ja esityksiä.
Tapahtuma jakautuu tänä vuonna kahdelle päivälle. Perjantai-iltapäivä aloitetaan pystyttämällä suuri tiipii. Illan kohokohtana on Café Adelen loihtima neljän ruokalajin “Hämärä Illallinen”, joka nimensä mukaisesti nautitaan hämärässä, tuoksuista, mauista ja äänistä nautiskellen. Illan päättää mystinen musisointi ja “Pimeät Kokeilut” salissa.
(artikkeli jatkuu tapahtumalogon alla)
Lauantai on erityisesti tekemisen päivä kun iltapäivällä on tarjolla useita työpajoja: Tule valamaan kynttilöitä tai tekemään naamio kaurapuurosta tai varjo-olentoja. Voit tehdä myös kynttilälyhdyn ja tuunata pimeässä heijastavan vaatteen ompelutyöpajassa. Haamupolku kutsuu urheat taskulamppuseikkailijat lähimetsään. Partiolaisten kanssa grillataan makkaraa ja mutustellaan ulkoruokaa tiipiissä. Varjo-jonglööri hämmästyttää taidoillaan salissa ja tarot-lukija raottaa sinulle elämänpolkusi koukeroita, järjestäjät kertovat.
Mörkö2022 esittelee useita taideteoksia. Viime vuoden Mörkön pimeässä hohtavat meduusat heiluvat tuulessa, Norpas residenssitaiteilija Milja Hakkarainen esittää uuden installaationsa: “Pohjan portit johdattavat Aliseen, jonka pimeys peittää kulkijat alleen. Se on varjojen maa, jossa kaikki on nurinpäin.” Antti Tolvin “Electromagnetsim” valo- ja ääni-installaatio vaivuttaa kokijat taajuuksiinsa galleriassa. Petra Hyvärisen ja Aino Toivettulan kuolemankuvia on esillä Salongissa. Kimitonejdens skola:n oppilaat ovat yhdessä Lisa Roberts:in kanssa tehneet varjonukkeja, joilla itsekin voit luoda oman esityksesi.
Tapahtumapaikkana toimii hiljattain avattu Kulturhus Björkboda, kavereiden kesken KUBU, entinen Björkboda folkskola. Pimeysjuhla levittäytyy talon sisäpihalle, pihalle pystytettävään suureen tiipii-telttaan sekä talon juhlasaliin, aulaan ja työpajaluokkiin. (ABL)
Lisätietoa Kulturhus Björkbodasta täällä: https://kubu.fi/info/
Böle.
Kuten jo aiemmin totesimme, Böle, joka tarkoittaa ”bol” (asuinpaikka), ”bosättning” (asutus) on tavallinen sana/osa Kemiönsaaren kylien nimistössä. Ei kannata ihmetellä, että peräti neljällä kylällä on ollut sama Böle -nimi. Kaksi niistä kutsutaan edelleen Böleksi, mutta kahden toisen nimi on muuttunut, Mattböleksi ja Fröjdböleksi. Tämä artikkeli kertoo entisessä Kemiön kunnassa sijaitsevasta Bölestä.
Böle on pieni kylä joka koostuu muutamasta suuresta pellosta Kemiönsaaren luoteisosassa. Pitkulainen kylä jatkuu metsien halki Västankärrin ja Tolvsnäsin välillä aina länsirantaan.
Böle Södergård liitettiin vuonna 1924 Tolvsnäsiin, joka tuolloin oli Amos Andersonin omistuksessa. Vanhoista kartoista päätellen rannalla on ollut kalastajatorppa. Tänä päivänä kylässä toimii lähituottettujen vihannesten, mm herneitten, suoramyynti.
Jatkosodan aikana Kemiönsaarellakin oli venäläisiä sotavankeja, mm Västankärrin tilalla. Kun ensimmäiset neljätoista saapuivat Västankärriin vuoden 1943 keväällä, heidät majoitettiin Bölen piharakennukseen, jossa heidät kohdeltiin hyvin ankarasti. Kun he kohtapuolin siirrettiin Västankärriin, heidän kohtelunsa muuttui paremmaksi.
Bölen vaakunan kohdalla minut inspiroi kylän maantieteellinen muoto. Punaisessa kentässä kultainen kavennettu hirsi, missä kolme punaista kavennettua paalua.
Alexander Ginlund vierailee aakkosjärjestyksessä Kemiönsaaren kylissä, kuvaa niitä ja luo kylille omat vaakunansa tarkoituksena juhlistaa kunnan 700 ja Ilmoituslehden 100 vuotta; juhlat vietetään vuonna 2025. Ota yhteyttä Alexanderiin ja kerro omasta kylästäsi.
Teksti & kuva: Alexander Ginlund / alexander.ginlund@gmail.com
Kirjallisuus:
Gardberg, John (1981 [1944]). Bygden och folket. I: Kimitobygdens historia del I. Dragsfjärd, Kimito, Västanfjärd: Sagalund. S. 27–62.
Lindroos, Ernst (1991). Ryska krigsfångar i Kimitobygden. I: Fångster i tidens ström II. Kimito: Hembygdsforskare i Kimitobygden. S. 123–127.
Lounaistieto (u.å.). Karttapalvelu. https://karttapalvelu.lounaistieto.fi/ Hämtad 3.8.2022.
Mjösund (2022). ”Hoikkalan tila Mjösundissa myy mm. herneitä osoitteessa Bölentie 129”. Inlägg på Facebook 16.7. https://www.facebook.com/mjosundkemio/posts/pfbid0bAqjfMauXV4F4smFjLg4Fi1FS5uu3Yq6TbfnMkMFA1z2aZaZh8KoyavvPJfQguL1l Hämtad 28.8.2022.
Steinby, Torsten (1979). Amos Anderson. Helsingfors: Söderströms.
Tänä vuonna vietetään pyhäinpäivää 5.11. Päivää aiemmin kutsuttiin myös pyhäinmiestenpäiväksi ja on kristillisten pyhimysten, marttyyrien ja vainajien muistopäivä. Ennen vuotta 1774 päivää vietettiin 1.11, mutta nykyisin Suomessa 31.10.–6.11. välille osuvana lauantaina. Lauantai on ollut muistopäivä vuodesta 1955. Suomen ortodoksinen kirkko viettää samana päivänä Karjalan pyhittäjäisien ja valistajien muistopäivää.
Suomen katolinen kirkko viettää samana lauantaina kaikkien poisnukkuneiden uskovien muistopäivää ja marraskuun ensimmäisenä sunnuntaina kaikkien pyhien juhlaa eli pyhäinpäivää. Keskiajalta peräisin on nykyinen suomalainen käytäntö yhdistää nämä kaksi juhlaa ja kuninkaan käskyllä luterilaisuuteen siirryttäessä vain pyhäinmiestenpäivä jäi katoliselta ajalta. Kaikkien pyhien päivän viettäminen alkoi 300-luvulla Syyriassa ja 900-luvulla Ranskassa alkoi kaikkien uskovien vainajien muistopäivän vietto. Vuonna 1517 Martti Luther aloitti uskonpuhdistuksen julkaisemalla kuuluisat 95 teesiään Wittenbergin linnankirkon edustalla kaikkien pyhien päivän aattona.
Vanhojen aikojen kekri, sadonkorjuujuhla on samaistettu aikoinaan samoihin aikoihin vietettyyn pyhäinpäivään. Kekrillä ei ollut tiettyä päivää vaan sen ajankohta määräytyi siitä, milloin maataloustyöt tulivat valmiiksi. Ajallisesti kekrin aika on ollut mikkelinpäivästä pyhäinpäivän välisenä aikana ja sitä on vietetty 1000- luvulta asti juhlan saaden myöhemmin kristillisiä piirteitä.
(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)
Kekristä alkoi uusi sato- ja karjanhoitovuosi, palvelijoilla oli vapaa viikko ja isännät kutsuivat torpparinsa kekriaterialle. Poltettiin kekritulia, saunottiin, tanssittiin, valettiin tinoja ja pidettiin hauskaa. Toisena kekripäivänä käyttäydyttiin hillitymmin ja muisteltiin vainajia. Perinteisiin kuului niin sanottu kekrin kiertäminen eli manalasta tulleiden naamareihin ja nurin käännettyihin turkkeihin pukeutuneiden kekrittärien, köyrihönttämöiden tai köyripukkien kulkeminen taloissa vaatien kestitystä uunin särkemisen uhalla.
Pyhäinpäivänä monet vievät läheisten haudalle kynttilän tai kukkia muistoksi. Kotona voidaan myös sytyttää kynttilä läheisen muistoksi. Haudoilla käynti yleistyi Suomessa toisen maailmansodan jälkeen. Seurakunnissa on 1980-luvulta lähtien tullut tavaksi pyhäinpäivän hartaudessa sytyttää kynttilä nimeltä mainiten jokaisen menneen vuoden aikana kuolleen seurakunnan jäsenen muistoksi. Sosiaalisessa mediassa on ollut käytössä #sytytänkynttilän. Kemiönsaaren seurakunnassa pyhäinpäivän messut ovat lauantaina 5.11. Kemiön kirkossa ja Västanfjärdin uudessa kirkossa klo 10, Dragsfjärdin kirkossa klo 12 ja Hiittisten kirkossa klo 16.
Teksti: Mirja Penna