Vänön luontopolku on yksi saaren tärkeimmistä matkailukohteista. Mutta miten polku syntyi? Ja miksi sinun pitäisi käydä siellä?
Vänön luontopolku syntyi 34 vuotta sitten. Vänö Vännerissä aktiivinen Gunilla Blomqvist on yksi luontopolun alullepanijoista. Projekti sai alkunsa, kun vänöläiset halusivat oman päivän, sillä monilla muillakin Kemiönsaaren kylillä oli sellainen aiemmin.
Puheista teoiksi ja saarelaiset alkoivat toteuttaa toivettaan. Vuonna 1989 vietettiin ensimmäinen Vänö-päivä. Vänön asukkaat ja kesävieraat auttoivat toisiaan ohjelman luomisessa. Ruotsissa asuva Blomqvist oli kävellyt pitkin mukavaa luontopolkua, kuten hän sitä muistiinpanoissaan kuvailee.
Muut vänöläiset ja kesävieraat pitivät ideaa hyvänä. Lisäksi yhä useammat veneilijät ja ihmiset alkoivat löytää tiensä Vänöhön. Siksi oli syytä laajentaa saaren tarjonta nähtävyyksistä.
– Vierailijat alkoivat vaeltaa ympäri saarta. Siksi tuli tarpeelliseksi luoda tietty reitti, johon he tarttuivat, hän kirjoittaa.
Vänö on noin kolme kilometriä leveä lännestä itään, kilometrin pohjoisesta etelään. Saari on siis suunnilleen samankokoinen kuin Högsåra, mutta huomattavasti pienempi kuin Rosala-Hiittinen. Luontopolku alkaa satamasta ja jatkuu kohti saaren keskiosaa. Reitin pituus on 2,5 kilometriä. Polun varrella on mm. Noatun, eräänlainen maja jolla on yhteyksiä pohjoismaiseen mytologiaan.
Tänäkin päivänä yksi luontopolun tausta-ajatuksista on saada kävijät haluamaan liikkua ja tutustua Vänöhön.
– Haluamme näyttää, että saari on paljon muutakin kuin satama, sanoo Vänössä ympäri vuoden asuva Petra Gripenberg.
Luontopolulla käyvien joukossa osa kulkee sitä pitkin vuosittain. Gripenberg lisää, että lähes kaikki Vänön tilat ovat yksityisomistuksessa, mikä myös vaikutti siihen, että reittiä todella tarvittiin.
Hän kertoo, että luontopolusta haluttiin kirjoittaa mielenkiintoisia tekstejä. Tätä varten Blomqvist vieraili Vänön eri tiloilla ja keskusteli vanhemman sukupolven kanssa heidän muistoistaan saaren menneistä ajoista.
Tekstien kautta kävijät oppivat muun muassa siitä, miten he ansaitsivat elantonsa Vänön saarella menneisyydessä sekä pikakurssin ekologiaan. Tekstit käännettiin myöhemmin myös suomeksi.
– Muistan, että Svea Mickelsson, entinen emäntä Klindtsin tilalla – yksi Vänön seitsemästä tilasta, kertoi minulle, miten merilintujen pesiä verotettiin munista keväällä ja haahkan hyheniä otettiin talteen. Kirjoitimme myös saaren luonnosta, Blomqvist kertoo muistiinpanoissaan.
TEKSTI: JOHN ILLMAN, KUVA: YKSITYINEN
