Miten saada kunnan talous tasapainoon?

Balans2020_0519214v

Kunnan talous on viimeisten vuosien aikana huonontunut: Toiminta-avustus on vähentynyt johtuen kasvaneista kustannuksista ja entistä heikommista verotuloista. Jo viime vuoden talousarviota laadittaessa säästettiin Balans 2020 -ohjelman myötä n miljoona euroa. Säästö osoittautui riittämättömäksi. Korona vaikuttaa merkittävästi kunnankin talouteen tänä ja vielä tulevinakin vuosina. Budjetin alijäämä sen kun kasvaa.

 

SÄÄSTÖISTÄ keskustellaan. On löydettävä ratkaisuja pitkälläkin tähtäimellä. Kunnanhallitus on hyväksynyt lautakuntien noudatettavat kireät talousarviopuitteet. Valtuuston on hyväksyttävä talousarvio marraskuun 16. päivänä.  Hallitus on tutustunut virkamiestensä laatimaan selvityksen säästötoimenpiteiden vaihtoehdoista koskien sivistystoimen ja ruokapalveluiden palvelurakennetta. Vaihtoehtoja työstäneeseen ryhmään kuuluivat kunnanjohtaja Anneli Pahta, sivistystoimen johtaja Mats Johansson ja ruoka- ja siivouspalvelujohtaja Birgitta Parikka.

 

KIRJASTOTOIMEN  kohdalla vaihtoehdot ovat seuraavat:

1. Kemiön ja Taalintehtaan kirjastot toimivat kuten ennestään. Västanfjärdin ja Hiittisten kirjastot automatisoidaan ja järjestetään jonkun toisen toiminnan yhteyteen.

2. Kemiön ja Taalintehtaan aukioloajat lyhennetään henkilöstömenojen vähentämiseksi; Västanfjärdin ja Hiittisten toiminta siirretään uusiin, edullisempiin toimitiloihin.

3. ksi kirjasto jatkaisi täyden palvelun kirjastona. Muut toimisivat lisätyn aukiolon kirjastoina. Tämä tarkoittaa, että se kirjasto toimii ilman henkilökuntaa paitsi määrättynä aikana viikossa tai puhelimen ja etäkontaktin avulla täyden palvelun kirjastoon.

 

OPETUKSEN vaihtoehdot ovat:

1. Taalintehtaan koulun vuosiluokat 5 ja 6 siirrettäisiin Kemiönsaaren keskuskouluun. Nuorimmat asetettaisiin ehkä Dalsbruks skolaniin.

2. Suomenkielinen opetus keskitettäisiin Kemiönsaaren keskuskouluun.

3. Hitis skola lakkautettaisiin.

4. Ruotsinkielinen yläaste toimisi Dalsbruks skolassa.

5. Västanfjärds skolan yhteyteen laitettaisiin esikoulu ja noutokirjasto tai Västanfjärds skolan oppilaat siirrettäisiin Dalsbruks skolaan.

 

RUOKAPALVELUN kohdalla esitetään seuraavia vaihtoehtoja:

1. Kunnan nykyiset kahdeksan valmistuskeittiötä (kouluissa, palvelutaloissa ja päiväkodeissa) vähennettäisiin kolmeen tai jopa kahteen (lukuun ottamatta Hitis skolan keittiötä). Ruokaa jouduttaisiin kuljettamaan entistä pidempiä matkoja ja keittiöissä olisi tehtävä joitakin muutoksia.

2. Muut toimenpiteet koskevat työtuntien vähentämistä joko luonnollisen poistuman tai yhteistyöneuvottelujen avulla.

 

MONET kuntalaiset ovat näreissään ja keskustelut käyvät kuumina. Kaikki ovat tietoisia, että jotakin täytyy tehdä, mutta ei olla halukkaita vähentämään palveluita ainakaan niin kauan kuin vaihtoehtoja löytyy. Kuntalaiset keskustelevat somessa mm kysellen miten on kunnan tyhjien kiinteistöjen laita. Eikö niitä kannattaisi käyttää sen sijaan, että tiloja vuokrataan? Tai myydä käyttömenojen säästämiseksi? Eikö kuntaveroa voitaisi korottaa talouden tasapainottamiseksi? Eihän kunta tule houkuttelevaksi säästämällä lasten, vanhusten, ruoan ja kirjastojen kustannuksella. Eikö pitäisi panostaa Kemiön tekemiseen entistä houkuttelevammaksi sisäänmuuttajille ja yrittäjille? Näin verotulojakin saataisiin lisää.

 

NYKYISEN palvelurakenteen jatkaminen samalla, kun väestö vanhenee, lapsia syntyy yhä vähemmän ja yhä useampi jää työelämän ulkopuolelle, on kuitenkin epärealistista. Nähtäväksi jää, mitä vaihtoehtoja hallitus ja valtuusto valitsee.

 

SIVISTYSTOIMEN johtaja Mats Johansson korostaa, että tuskin on uskottavaa, että päättäjät sopivat säästötoimenpiteistä sellaisenaan. Hän sanoo, että vaihtoehtoja muutettaneen prosessin aikana. Hänen mielestään kaikissa vaihtoehdoissa on sekä etuja että kääntöpuolia. Kyse on poliittisista päätöksistä Kemiönsaaren kehittämisestä ja mihin halutaan panostaa. Jos halutaan, että kunta elää tulevaisuudessakin, ei kannata kiristää lapsille ja nuorille tarkoitettuja palveluja. Helpommin sanottu kuin tehty. 

  – Kunnan on säästettävä mahdollisimman paljon samalla aiheuttaen mahdollisimman vähän haittoja.

 

BIRGITTA PARIKKA toivoo, etteivät päättäjät nykytilanteessa leikkaa ruoka- ja siivouspalveluja. Hänen mielestään tärkeintä olisi tarkastaa sivistystoimen ja perusturvan palveluverkostoa; sieltä löytyy suurin tarve järjestelmän muuttamiseen. Jos ruokapalvelusta leikataan, se tietäisi vaikutuksia nuorten ja vanhusten ruoan laatuun, enemmän puolivalmisteita ja niukempaa valikoimaa salaattipöydällä. Mikäli siivouksesta tingitään se voi johtaa siihen, ettei kaikkia luokkahuoneita siivota yhtä usein kuin nyt.

 

ANNELI PAHTA toivoo, että johtoryhmän ohjaaman selvitysryhmän työ antaisi tyydyttävää tietoa päättäjille ja myös virkamiesten työlle jatkossa. Hän kertoo tulkitsevansa tilanteen siten, että kuntalaisilla, päättäjillä ja virkamiehillä on yhtäläinen kuva kunnan taloustilanteesta.

– Se on jo paljon, hän sanoo varmana siitä, että yhdessä tuumin löydetään sopivat ratkaisut tulevaisuudelle ja kestävälle taloudelle.

Korona sekä sote-uudistus tekevät kuntien tulevaisuudesta epävarman. Pahta korostaa, että päätöksiä on tehtävä paikallistasolla samaan aikaan, kun kansantaloudesta ja kuntien tulevista tehtävistä ja niiden rahoittamisesta  ei tiedetä tarpeeksi.

 

Text: Rebecca Börman, Käännös: Ingrid Sandman

Share this in: