Christer Jägerskiöld miettii, että kauran puinti pitäisi aloittaa.
Moni suomalainen miettii nyt tapoja säästää sähköä. Näin tekee myös Christer Jägerskiöld, jolla on maatila Sjölaxissa. Jägerskiöldin tila on suuri, hän pitää emolehmiä ja viljelee maata, joten sähköä myös kuluu. Tilaan kuuluu myös lukuisia rakennuksia.
- Tämä on niin iso tila, että toisinaan on vaikea hahmottaa, mihin kaikkeen sitä sähköä oikein kuluu, hän toteaa.
Yksi tapa säästää energiaa on ollut aurinkopaneelien hankkiminen. Maanviljelijä suunnitteleekin hankkivansa niitä vielä lisää. Jägerskiöld kuitenkin huomauttaa, että talvikuukausien aikana, kun energiaa kuluu eniten, ei aurinkopaneeleilla oikeastaan tee mitään, sillä aurinko ei juurikaan paista. Kesällä tilanne on onneksi toinen. Jägerskiöld on hankkinut myös uudenlaisia eläinten juoma-altaita, jotka pitävät juomaveden talvella sulana kuluttamatta sähköä.
Myös lannoitteiden hinnannousu on aiheuttanut harmaita hiuksia monelle viljelijälle. Jägerskiöldilla on onneksi luomutila, joten tavallista lannoitetta hän ei tarvitse. Jägerskiöld käyttää luomutilallaan kuitenkin jonkun verran luomulannoitetta, ja hän kertoo, että niiden saatavuus on tällä hetkellä suurempi ongelma kuin hinta. Hän kuitenkin uskoo pärjäävänsä, sillä hän on tottunut käyttämään vain vähän luomulannoitetta.
(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)
Viimeaikaiset kriisit ovat osoittaneet sen, että maatalousyrittäjän on oltava valmis sopeutumaan kaikenlaisiin olosuhteisiin. Sää ja ilmasto ovat kuitenkin ne merkittävimmät elementit, joiden ympärillä maanviljelijän arki pyörii. Jägerskiöldin mukaan Kemiönsaarella haastavinta on kuivuus. Hänellä onkin meneillään kasteluhanke, jonka myötä tilalle rakennetaan kastelulinja noin 100 hehtaarin alueelle. Näin estetään sadon meneminen harakoille kuivuuden takia.
- Kastelulinjat eivät ole yleisiä näin isolla tilalla, sillä se on aika suuri investointi, Jägerskiöld sanoo. Kastelunlinja on viljelijän mielestä kuitenkin pidemmän päälle kannattava. Peltoon satsataan paljon, ja jos satoa ei saada, niin se on iso menetys. Tämän vuoden sadosta on Jägerskiöldin mukaan tulossa keskiverto hyvä.
Jägerskiöldeillä on ollut maatila Sjölaxissa jo satojen vuosien ajan. Nykyiselle isännälleen se siirtyi v. 2014.
- Maanviljelys kiinnosti minua jo lapsena, joten tuntui luontevalta jatkaa tilalla, Jägerskiöld sanoo. Maanviljelijäsuvun kasvatti on vahvasti sitä mieltä, että nykyinen maailmantilanne on osoittanut kotimaisen maatalouden tärkeyden.
- Maanviljelys on yksi perusasioista, mitä maailmassa tarvitaan, hän toteaa.
Teksti & kuva: Saara Laaninen
Traktorinkynnön SM ja PM-kilpailut Brusabyssä
Traktorinkynnön SM-kilpailut järjestetään Brusabyssä 30.9.–1.10. Kilpailut järjestetään jo 69. kerran. Samalla järjestetään myös PM-kynnöt, joten Brusabyhyn on odotettavissa kyntäjiä myös Tanskasta, Ruotsista ja Norjasta. Kilpailun järjestelyistä vastaavat Kimito Lantmannagille ja SM-Kyntö ry.
SM-Kyntö ry:n puheenjohtaja Juhani Grönlund kertoo, että traktorinkynnössä kilpaillaan siitä, kuka saa tietyssä ajassa kynnettyä pellon mahdollisimman tarkasti.
- Tuomaristo arvostelee kyntöjäljet ihan kohta kohdalta, Grönlund selittää. Aikaa kyntäjillä on yhteensä 3 tuntia. Grönlund kertoo, että paikalle odotetaan n. 30 kyntäjää ja kilpailuja pidetään neljässä eri sarjassa. Kilpailujen yhteydessä on nähtävillä myös mm. erilaisia maatalouskoneita, samoin luvassa on työnäytöksiä ja juurikkaannostoa. Kannattaa siis suunnata Brusabyhyn syys-lokakuun vaihteessa jännittämään, kuka on Suomen ja Pohjoismaiden paras kyntäjä.
Teksti: Saara Laaninen
