Kyykäärme, Kuva: ABL arkisto kuva Anders Lindell.
Kevätauringon paistaessa ja kesän lähestyessä monet eläimet heräävät talvihorroksestaan. Käärmeestä on monenlaisia mielipiteitä. Toisille se on suojelemisen arvoinen eläin siinä missä useat muutkin. Toisissa käärme herättää inhoa.
Keväällä käärmeitä näkee eniten auringonpaisteessa ilman lämmetetessä. Käärmeet pysyttelevät useimmiten talvehtimispaikkojensa läheisyydessä jotta mahdollisimman nopeasti pääsisivät koloonsa jos tulee kylmä. Vasta kun lämpötila pysyttelee yli + 10 asteessa yölläkin, käärme ei enää ole riippuvainen kolostaan ja saattaa liikkua pidemmällekin.
Uuden luonnonsuoljelulain myötä kyykäärme, Suomen ainoa myrkkykäärme, tulee suojeluun kesäkuun alusta. Tämä tietää, että käärme kuuluisi ensi kädessä siirtää muualle mikäli sen löytää pihapiiristä aiheuttaen vaaraa lapsille tai kotieläimille. Sitä ei saa tappaa. Sen saa tappaa vain, jos on mahdotonta siirtää se muualle. Käärmeen löytäneellä on päätäntävalta asiassa.
Käärmettä ei saa häiritä kuten ei tietenkään muitakaan eläimiä. Aiemmin Suomi on ollut ainoa länsieurooppalainen maa, joka on sallinut kyykäärmeen tappamisen. Nyt Suomessa siis kaikki matelijat ja sammakkoelämiet ovat pian rauhoitettuja. Rantakäärme on ollut rauhoitettu vuosia.
Britt-Marie Juup, Turun eläinsuojeluyhdistyksen toiminnanjohtaja, neuvoo, miten mahdollisimman turvallisesti siirrät kyykäärmeen. Paksujen hanskojen ja korkeiden saappaiden lisäksi voi käyttää pitkävartista, pehmeää harjaa sekä kannellista ämpäriä. Käärmeen voi varovasti ajaa ämpäriin ja kansi laitetaan kiinni. Hän kertoo, että käärmeet aika helposti karkaavat ämpäristä, ellei kansi ole päällä.
Hän muistuttaa, että käärmeen selkäranka on aika hauras; käärmettä kuuluu käsitellä varoen. Siksi käytettävän harjan kuuluu olla pehmeä. Käärme siirretään heti muualle eikä sitä saa jättää ämpäriin pidemmäksi aikaa jotta stressi ja kärsimys olisivat mahdollisimman vähäisiä.
Käärme viedään vähintään kaksi kilometriä asutuksesta ja pääästetään vapaaksi paikassa, joka on lajille sopiva. Käärmeen pitää voida löytää ruokaa ja vettä ja lisäksi lähettyvillä pitää olla sopiva talvehtimispaikka.
(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)
Kyykäärme viihtyy parjaiten kaukana ihmisistä ja muista vihollisista. Käärme puree vain, jos se ei pääse karkaamaan. Myrkkyä se tarvitsee ruoan hankkimiseen. Täysikasvuiset kyykäärmeet osaavat säädellä myrkkymääriä. Joissakin tapauksissa ne saattavat purra käyttämättä myrkkyä lainkaan. Nuoret käärmeet eivät osaa säädellä myrkyn määrää.
Juup uskoo ihmisten inhon johtuvan pelosta ja tietämättömyydestä. Hän sanoo, että Suomessa tilanne on sikäli onnellinen, ettei meillä ole paljonkaan vaarallisia eläimiä. Kyykäärme on ainoa myrkyllinen eläimemme. Kannataa silti muistaa, että se todella haluaa elää rauhassa minkään häiritsemättä eikä se pure kuin uhattuna. Moneen vuoteen kukaan ei ole kuollut käärmeen puremaan.
MITEN TOIMIA jos käärme puree kotieläintä? Valitettavasti monet koirat ja kissat joutuvat käärmeen puremaksi. Puremapaikka paisuu useimmiten ja on arka. Eläin voi oksennella, menettää nestettä ja tulla apaattiseksi/väsyä.
Hakeudu eläinlääkäriin mahdollisimman nopeasti. Ennuste on yleensä hyvä, jos eläin saa ajoissa hoitoa. Kyypakkauksen kortisonitabletteja annetaan heti jos vaarana on, että eläimen hengitystiet menevät tukkoon, mutta eläinlääkärin hoito on tärkein.
Kemiön eläinlääkäri Minna Hakala muistuttaa, että käärmeen purema eläin kuuluisi pitää mahdollisimman hiljaa; sen omistaja ei pysty tekemään paljon muuta kuin estää sitä juoksemasta vapaana.
Teksti: Heidi Lindberg, Käännös: Ingrid Sandman