Västergårdin kivinen navetta oli paikallaan jo Amos Andersons aikaan.
Kemiönsaaren keskellä oli kylä, jossa naapurikylistä poiketen ei ollut paljoakaan asutusta. Kylä muodostui suurimmaksi osaksi suosta, jonka yli kuljettiin. Suossa kummitteli suovaimo. Hän oli yliluonnollinen hahmo, edestä kaunis nainen, takaa hirmuisen ruma. Jotta suon yli päästäisiin helposti, sinne on ehkä asennettua kapulasilta. Tästä kylä on ehkä saanut nimensä Brokärr.
Tässä muusta maailmasta kaukana olevassa ympäristössä, Brokärr Västergårdissa, varttui liikemies ja mesenaatti Amos Anderson. Hänen isänsä oli nimeltään Anders Johan Andersson, mutta hänet kutsuttiin yleensä Brokärrniksi. Amoksen mielenkiinto mystiikkaan oli peräisin hänen kotikylästään. Hän kuvaa Bokärriä pimeäksi, vanhananaikaiseksi ja autioksi paikaksi, vastakohtana Vretan koululle, joka oli valoisa, älyllinen ja kulttuurinen ympäristö. Kuvaus taisikin olla hyvin perusteltu. Hänen nuoruudessaan esimerkiksi Brokärrin suosta virtaavassa purossa toimi edelleen vanhanaikainen vesimylly. Sen malliset myllyt olivat jo yleensä poistettu käytöstä muualla Kemiössä.
Brokärrin lammikko.
Kuitenkin Andersonin liikemiestaidot ilmaantuivat jo hänen lapsuudessaan. Lapsena hän ansaitsi lantteja ravustamalla ja avaamalla veräjiä maanteitä matkaaville. On myös kerrottu, miten hän kahdeksanvuotiaana poimi puolukoita ja yksin souti Turkuun myymään marjat. Kertomus ei taida olla ihan totuudenmukainen.
Vastoin vanhempansa tahtoa Amoksen veli Aron möi tilan Anton Mauritz Blomqvistille vuonna 1901. Vanhemmat jäivät asumaan Västergårdin pikkutupaan kuolemaansa saakka. Eräs Blomqvistin pojista oli Joel Blomqvist, joka vuonna 1931 avasi virvoitusjuomatehtaan vanhempiensa kotiin, mutta pian muutti naapurikylään Mattkärriin.
Kun Amos Anderson oli varttunut aikuiseksi Brokärrkin oli muuttunut hieman uudenaikaisemmaksi. Kylä sai koulun, alakoulun, joka toimi 1917-1967. Kansakolukin toimi Brokärrissä pari vuotta kunnes se sai oman rakennuksensa Fröjdbölessä.
Brokärrissä on pitkään louhittu kiveä, mm Fröjdbölen maasälpätehtaalla. Vuonna 1746 Brokärristä löytyi tantaliitti -mieraalia.
Puolukoita Brokärrissä.
Brokärrin lammikko.
Brokärrin vaakunaksi esitän ”Punaisessa kultarahoilla sirotteisessa kentässä nousevaa kultaista puolukan oksaa, marjat hopeiset”. Puolukan oksa toimii Amos Andersonin varttumisen vertauskuvana ja rahat vaurauden. Kulta ja hopea viittaavat myös Andersonin viiriin, joka on keltainen ja valkoinen.
Alexander Ginlund vierailee aakkosjärjestyksessä Kemiönsaaren kylissä, kuvaa niitä ja luo kylille omat vaakunansa tarkoituksena juhlistaa kunnan 700 ja Ilmoituslehden 100 vuotta; juhlat vietetään vuonna 2025. Ota yhteyttä Alexanderiin ja kerro omasta kylästäsi.
Teksti & kuva: Alexander Ginlund / alexander.ginlund@gmail.com
LÄHTEET
Kirjallisuus:
Antskog, Carola & Ruusuvuori, Juha (1999). På lärdomens stig / Opin tiellä 1649–1999. Kimito: bildningsnämnden.
Huldén, Lars (u.å.). Brokärr. https://bebyggelsenamn.sls.fi/bebyggelsenamn/547/brokarr-kimitoon/ Hämtad 6.1.2022.
Lindroos, Ernst (1987). Bergshantering. I: Kimitobygdens historia del III. Dragsfjärd, Kimito, Västanfjärd: Sagalund. S. 73–96.
Näse, Li (1987). Läskedryckstillverkning. I: Kimitobygdens historia del III. Dragsfjärd, Kimito, Västanfjärd: Sagalund. S. 190–191.
Steinby, Torsten (1979). Amos Anderson. Helsingfors: Söderströms.
Haastattelut:
Ingmar Blomqvist
