Bjensböle östergård.
Joitakin kyliä leimaa maatalous, joitakin kalastus. On myös kyliä, joissa on tapahtunut yhtä hirveitä asioita kuin Quentin Tarantinon kauhuelokuvissa.
Bjensböle sijaitsee vähän matkan päässä Vestlaxintieltä länteen. Kylä rajoituu Påvalsbyn, Stenmon ja Smedsbölen kyliin. Kylä on antanut nimen Bjensböle träskille. Vain osa järvestä kuuluu Bjensböleen ja järvelle on hankala päästä suomaaston takia. Kylän nimi kerrotaan olevan peräisin Björn -nimestä. Ääntämisen myötä Björnistä om tullut Bjens. Harvinainen ilmiö ruotsinkielessä.
Bjensbölestä kotoisin oleva maanviljelijä purjehti kerran Tukholmaan ja kuuli äänen, joka sanoi että hänen kuuluu murhata vaimonsa. Näin kävikin. Kohtapuolin vaimo oli koullut ja edelleen verissä oleva maanviljelijä matkalla takaisin Tukholmaan. Häneltä tietenkin kyseltiin miksi oli verinen. Hän tappoi vasikan osoittaakseen, että veri oli peräisin vasikasta. Lopulta hänet kuitenkin tuomittiin kuolemaan. Hänet teloitettiin Mattkärrin teloituspaikalla. Siellä hän sitten kummitteli vuosia.
Bjensböle järvi.
Kerran Bjensbölen ja Västermarkin välillä murhattiin ja kuopattiin laukkuryssä. Tämäkin johti kummittelemiseen. Nähtiin irrallaan olevia elämiä ja itsestään syttyneitä kynttilöitä. Pian kukaan ei uskaltanut asua paikalla.
Kummitukset ja irrallaan liikuvat eläimet sikseen, mutta metsän hengelläkin oli tapana päästää hevosia valjaista ja sokaista niitä Träskbackenilla. Se on Vestlaxintien jyrkkä mäki Bjensbölen kohdalla. Veri sen kun roiskuu.
Kotiseutukirjassasta Fångster i tidens ström löytyy kaiken lisäksi seikkaperäinen kuvaus sikojen teurastuksesta lokakuussa Bjensbölessä. Veri otettiin tietenkin talteen ja siitä vastasi nainen, jolla ei ollut avioliiton ulkopuolista lasta. Verestä valmistettiin palttua ja verimakkaraa. Tärkeitä olivat myös säännölliset ryypyt toimituksen aikana. Näin entisajan teurastusta kuvailee kirjailija, hammaslääkäri ja humoristi Valter Lönnroth, joka oli kotoisin Bjensbölestä. Hänen veljensä oli tapaturmaisesti saanut hiihtosauvan vatsaansa ja hänen isänsä kuoli, kun häneen iski ukkosen aikana tippunut viikate.
Bjensbölen ainoat asukkat ovat tänään Västergårdissa asuvat Bengt Ekholm ja Leena Mäenrinta. Tietääksemme he eivät ole tappaneet ketään. Suurin osa tilan rakennuksista on Amerikassa käyneen ja sieltä sekä rahaa että ideoita tuonut Evert Österblomin rakentamia. Hän tuli taloon avioliiton kautta. Jo 1920-luvulla hän rakensi sisävessalle tilan. Vuonna 1952 hän möi tilan Ekholmin perheelle.
Ehdotukseni vaakunaksi on hopeisessa kentässä punainen aaltokoroinen tyviö, sen yläpuolella kolme punaista pisaraa ja niiden yläpuolella musta viikate.
Alexander Ginlund vierailee aakkosjärjestyksessä Kemiönsaaren kylissä, kuvaa niitä ja luo kylille omat vaakunansa tarkoituksena juhlistaa kunnan 700 ja Ilmoituslehden 100 vuotta; juhlat vietetään vuonna 2025. Ota yhteyttä Alexanderiin ja kerro omasta kylästäsi.
Text & bild: Alexander Ginlund / alexander.ginlund@gmail.com
Bengt Ekholm och Leena Mäenrinta.
KÄLLOR
Litteratur:
Ginman, Lennart (1944). Kring Träsköfjärden. Åbo: Förlaget Bro.
Honkasaari, Helen, Ekqvist, Maria, Bergström, Anne & Näse, Li (2018). Det mörka Åboland: ond bråd död, spöken, brott och straff. Pargas: Pargas hembygdsmuseum & Kimitoön: Sagalunds museum.
Lönnroth, Valter (1983). Oktoberslakt i Bjensböle på 1920–30-talet. I: Fångster i tidens ström. Kimito: Hembygdsforskare i Kimitobygden.
Svenska litteratursällskapet i Finland (u.å.). Bjensböle. https://bebyggelsenamn.sls.fi/bebyggelsenamn/544/bjensbole-kimitoon/ Hämtad 4.6.2022.
Intervjuer:
Bengt Ekholm
Leena Mäenrinta
