Päärakennus.
Artikkelisarjan neljäs osa vie meidät Västanfjärdin Billböleen. Kylä sijaitsee Sundvikintien varrella, Lammalasta muutamia kilometrejä itään. Kylän nimen etuosa juontaa luultavasti henkilön nimestä.
Kylää on leimannut maatalous. 1950-luvulla siellä oli karjaa ja sokerijuurikkaan viljelyä. Viime vuosisadan aikana kylässä toimi myös kaksi kauppapuutarhaa. Reinikaisen perhe perusti 1940-luvulla Kullan kauppapuutarhan ja erikoistui myöhemmin kukkiin, etenkin suuriin krysanteemeihin. Erikssonin kauppapuutarha perustettiin pian sen jälkeen. Siellä viljeltiin enimmäkseen tomaatteja ja kurkkuja. Vuosisadan vaihteen aikaan kumpikin oli jo lakkautettu.
Maje Forstén peri Kullan tilan. Hän hoitaa upeaa puutarhaansa kauppapuutarhan kasvihuoneitten raunioilla. Tilan päärakennus, jossa ei asuta, on säilynyt alkuperäismuodossaan yli sata vuotta. Billbölen tärkein maamerkki on Kullan tilan vanha tuulimylly. Se on ainut Kemiönsaarella säilynyt varvasmylly. Muutamia vuosia sitten se oli vahingoittunut ja kunnostettiin käyttökelpoiseksi.
Hagalund.
Kuten muuallakin Västanfjärdissä Billbölessäkin on louhittu kalkkikiveä. Vanhassa kalkkivajassa asui Koppar-Rika (1846-1935). Hän oli Kemiönsaaren ehkä tunnetuin ”viisas eukko”. Hän osasi parantaa sairauksia ja hammassärkyä erilaisin luonnonmenetelmin. Usein kehosta poistettiin ”huonoa” verta iilimatojen tai kuppaussarvien avulla. Rikan erikosuuksiin kuului myös kätilönä toimiminen ja eläinten kastrointi. Viimeksimainittua hän teki hampaillaan. Rikalla oli paljon yrttitietoja. Hän tiesi miten yrtit vaikuttavat ja minkälaisia voiteita ja keitoksia niistä saattoi tehdä. Hän käytti mielellään anista, mm teehen. Näin synnytttäjien maidoneritystä saatiin käynnistettyä ja lisättyä.
Bredvik on alue, joka pääosaltaan kuuluu Södersundvikin ja Brännbodan kyliin. Siellä on Hagalund -yhdistystalo, joka sijaitsee aivan Billbölen puolella rajapyykkiä.
Billbölen vaakunan on kuvattava kylän monipuolista viljelyä. ”Punaisessa kentässä kultainen nouseva varvasmylly, siivekkeiden ympäri hopeista anisruohoa, krysanteemia ja kurkunkukkaa”.
Alexander Ginlund vierailee aakkosjärjestyksessä Kemiönsaaren kylissä, kuvaa niitä ja luo kylille omat vaakunansa tarkoituksena juhlistaa kunnan 700 ja Ilmoituslehden 100 vuotta; juhlat vietetään vuonna 2025. Ota yhteyttä Alexanderiin ja kerro omasta kylästäsi.
Teksti & kuva: Alexander Ginlund / alexander.ginlund@gmail.com, Käännös: Ingrid sandman
Mylly.
LÄHTEET
Kirjallisuus
Bernstedt, Sofia (1990). Koppa och slå åder. I: Näse, Li (red.). Ur Sagalunds gömmor. Åbo: Folkloristiska institutionen vid Åbo akademi. Småskrifter 1. S. 30–32.
Bruun, Patricia (2014). Medicin, mat och magi: om örter, trädgårdar och kloka gummor. Kimitoön: Sagalunds museistiftelse. Eriksson, Folke & Peitso-Sesay, Sanna (2013). Kulla kvarn. I: Västanfjärd bulletin 3.
Lindroos, Ernst & Näse, Li (1993). Sagalund: museiguide för Sagalunds museum. Dragsfjärd, Kimito, Västanfjärd: Sagalunds museum.
Näse, Li, Kovalainen, Ritva & Turunen, Pekka (2000). Sagalund: min kostsamma leksak / kallisarvoinen leikkikaluni. Kimito: Sagalunds museum.
Reinikainen, Kerstin (2016). Handelsträdgårdarna i Billböle. I: Cygnel, Sam (red.). Västanfjärd: våra berättelser. Kimitoön: Västanfjärds byaråd. S. 98.
Reinikainen, Kerstin (2016). Jag var barn i Västanfjärd på 50-talet. I: Cygnel, Sam (red.). Västanfjärd: våra berättelser. Kimitoön: Västanfjärds byaråd. S. 14.
Svenska litteratursällskapet i Finland (u.å.). Billböle. https://bebyggelsenamn.sls.fi/bebyggelsenamn/628/billbole-kimitoon/ Hämtad 3.8.2022.
Haastattelut:
Max Andersson
Jan-Erik Enestam
Folke Eriksson
Maje Forstén
Runa Heino
Marjatta Karikoski
Barbro Lindholm
