23.3.2020
Jos kuulut koronaviruksen riskiryhmiin (olet yli 70-vuotias tai sinulla on perussairauksia) eikä sinulla ole
mahdollisuutta saada apua läheisiltä, ystäviltä tai naapureilta, voit ottaa yhteyttä kunnan ja seurakunnan
kauppa-apuun. Ostoksia ei voi maksaa käteisellä. Pyydä kauppaa avaamaan tili. Kauppa
päättää tilin avaamisesta. Palvelu on tarkoitettu vain riskiryhmille ja henkilöille, jotka eivät ole oikeutettuja kunnan ruokapalveluun.
Ennen kuin soitat kaupassakäyntiapuun:
Jos sinulla ei ole ennestään tiliä ruokakaupassa, ota yhteys lähimpään myymälään ja pyydä tilin
avaamista. Myymälät päättävät tilin avaamisesta omien kriteerien mukaan. Toimitus vain
lähimmästä kaupasta. Kauppa laskuttaa ostokset jälkikäteen omien kriteeriensä mukaan.
• Holmströms lanthandel puh. 044 238 7858
• K-Kärra puh. 02 42 46 26
• K-Market Kompis puh. 020 700 4320 (ark.klo.14 asti), axel.eriksson@k-market.fi (24/7)
• K-Supermarket Kompass puh. 02 4206 500, tobias.eriksson@k-supermarket.fi
• Knallis, Västanfjärd puh. 02 42 75 02
• S-Market ja Sale puh. 044 320 5141 (S-marketissa avataan molempien kauppojen tilit)
Kaupassakäyntiapu ma–pe klo 9–16, p. 040 6197 174 tai 040 6197 121
Tilauksen voi tehdä 1–2 kertaa viikossa. Ostoksiin ei voi sisältyä alkoholi- tai tupakkatuotteita.
1 hengen taloudet: enint. 30 €/ ostoskerta
2 hengen taloudet: enint. 50 €/ ostoskerta
3 hengen taloudet: enint. 70 €/ ostoskerta
4+ hengen taloudet: enint. 100 €/ ostoskerta
Reseptilääkkeiden kotiinkuljetuksessa toimitaan yhteistyössä Taalintehtaan apteekin ja Kemiön apteekin kanssa.
Reseptilääkkeet on tilattava henkilökohtaisesti etukäteen omasta apteekista.
• Taalintehtaan apteekki puh. 02 466 1021
• Kemiön apteekki puh. 02 421 054
Vuoden Axel Ilta ja palkinnonjakotilaisuus peruttiin tänä vuonna Korona-epidemian takia. Juhlallisuudet järjestetään mahdollisesti syksyllä. Alla lista kaikista palkinnonsaajista.
AXEL PRISTAGARE | AXEL PALKINNON SAAJAT
Årets Låntagare | Vuoden Lainaaja: Årets låntagare är just du, som är kund hos Kimitoöns bibliotek | Vuoden lainaaja olet sinä, Kemiönsaaren kirjaston asiakas. Årets Miljöpris | Vuoden Ympäristöpalkinto: Ritva Kovalainen
Årets Idrottsbragd | Vuoden Urheiluteko: Anna von Wendt Årets Ungdomspris | Vuoden Nuorisopalkinto: Anton Nervander
Årets Unga Kulturpris | Vuoden Nuori Kulttuuripalkinto: Anton Nervander
Årets Kulturpris | Vuoden Kulttuuripalkinto: Li Näse
Årets Fritidsboende | Vuoden Vapaa-ajan asukas: Johan von Knorring
Årets Företagare | Vuoden Yrittäjä: Café Holmbergs Four C Årets Ambassadör | Vuoden Lähettiläs: Piia Petäjäjärvi, ”Saariston Martta”
Framgångsrika idrottare / Menestyneitä urheilijoita:
Göran Eriksson KSF orientering-suunnistus
Elina Haanpää KSF friidrott-yleisurheilu
Gun Hoikkala KSF orientering-suunnistus
Mikko Hoikkala KSF orientering-suunnistus
Mikaela Hollsten KSF snowboarding-lumilautailu
Bengt Holmström KSF orientering-suunnistus
Nils Jansson KSF orientering-suunnistus
Ebbe Karlsson KSF simning-uinti
Mårten Lindroos KSF orientering-suunnistus
Tiina Loisa Kimitoöns ryttare ridning-ratsastus
Elin Magnusson Kimitoöns ryttare riding-ratsastus
Per-Åke Mattsson KSF orientering-suunnistus
Anders Nordell KSF orientering-suunnistus
Rolf Nordell KSF orientering-suunnistus
Elin Nyholm Kimitoöns ryttare ridning-ratsastus
Anneli Viljanen Kimitoöns ryttare dressyr-kouluratsastus
Adrian Vuorio KSF simning-uinti
Taru Vähämäki
Kimitoöns ryttare ridning-ratsastus
Hedersomnämnande / Kunniamaininta:
Vanessa Ahlgren KSF friidrott-yleisurheilu
Ellinor Dahlbom KSF friidrott-yleisurheilu
Evert Dahlbom KSF friidrott-yleisurheilu
Filip Engblom KSF friidrott-yleisurheilu
Olivia Forss KSF friidrott-yleisurheilu
Elin Nordgren KSF friidrott-yleisurheilu
Ida Nyholm KSF friidrott-yleisurheilu Jasmine Pomrén KSF friidrott-yleisurheilu
Alexander Simola KSF friidrott-yleisurheilu
Årets Ungdomsidrottare, flicka: Julia Byman, KSF friidrott
Vuoden Nuorisourheilija, tyttö: Julia Byman, KSF yleisurheilu
SFI-brons i höjd F15
Aluemestaruuskisoissa pronssia korkeushypyssä T15 ikäluokassa
Årets Ungdomsidrottare, pojke: Andreas Sundman, Peimari United, fotboll
Vuoden Nuorisourheilija, poika: Andreas Sundman, Peimari United, jalkapallo
Andreas lyckades under hösten ta en plats i Peimari Uniteds öppning i herrarnas div 3. Peimari United hörde till topplagen i div 3 och var ytterst nära att stiga till div 2.
Andreas onnistui syksyn aikana ottamaan avauspaikan Peimari Unitedin miesten 3-divisioonan joukkueessa. Peimari United kuului sarjan kärkikastiin ja oli erittäin lähellä nousta 2-divisioonaan.
Årets Lag: KSF damer, fotboll
Vuoden Joukkue: KSF-naiset, jalkapallo
Andra placering i damernas division 4 samt en andra placering i damernas division 3 futsal.
Toinen sija naisten 4-divisioonassa ja 3 sija naisten 3-divisioonassa futsalissa.
Årets Tränare: Vesa Järvistö, KSF fotboll
Vuoden Valmentaja: Vesa Järvistö, KSF jalkapallo
Vesku berömmer barnen, är rättvis och har ett väldigt uppmuntrande sätt att träna. Han har fått alla spelare att utvecklas mycket, både fysiskt och psykiskt. Han är dessutom humoristisk och trevlig.
Vesku antaa paljon kehuja lapsille, on oikeudenmukainen sekä kannustava valmentaja. Kaikki pelaaja ovat kehittyneet paljon sekä fyysisesti että henkisesti Veskun valmennuksessa. Hän on kaiken lisäksi mukava ja hauska.
Årets Idrottsinspiratör: Eino Antikainen
Vuoden Liikuttaja: Eino Antikainen
Eino har gått “kraft i åren” motionsvänsutbildningen och delar med sig av sin kunskap till deltagarna i Brukshallens “kraft i åren” konditionssalsgrupper.
Eino on käynyt "Voimaa vanhuuteen"-koulutuksen ja jakaa auliisti osaamistaan kaikille Ruukinhallin “voimaa vanhuuteen” kuntosaliryhmien osallistujille.
Årets Föreningsaktiv, idrott: Heidi Pönni, DIK och KSF-fotboll
Vuoden seuraihminen, liikunta: Heidi Pönni, DIK ja KSF-jalkapallo
Heidi har i många års tid varit en drivande kraft inom DIK, förutom att ha varit styrelsemedlem med alla uppgifter det innebär, så har hon i många års tid också fungerat som ledare för knattefotbollslag inom DIK. Dessutom är hon medlem I KSF:s fotbollssektion och lagledare för KSF-07 flickorna.
Heidi on ollut erittäin aktiivinen ja tärkeä voimavara DIK:ssa. Hän on ollut johtokunnan jäsen sekä ohjaaja nappulaliigajoukkueessa. Tämän lisäksi Heidi on jäsen KSF:n jalkapallojaostossa sekä joukkueenjohtaja KSF: 07 tyttöjoukkueessa.
Årets Föreningsaktiv, övriga föreningar: Pia Nyman, Bruksteatern rf.
Vuoden seuraihminen, muut yhdistykset: Pia Nyman, Bruksteatern rf.
Pia har ansvarat för Bruksteaterns stora klädföråd, sytt och kostymerat kläder för både vuxen och barnteater i närmare 30 års tid. Hon har alltid ställt upp med glädje och varit en enorm tillgång för teaterföreställningarna – som inte vore desamma utan sina fantasifulla och fina kläder!
Pia on vastannut vaatevarastosta, ommellut sekä puvustanut vaatteitä sekä aikuis- että lastenteatterille noin 30 vuoden aikana. Hän on aina ollut sitoutunut ja teattereiden valtava voimavara joiden upeat puvut ja vaatteet ovat kruunanneet toimintaa.
Olemme askeleen edellä ja varaudumme tilanteen mahdolliseen pahenemiseen, johtava lääkäri Sami Salminen vakuuttaa.
Hallitus ilmoitti maanantaina, että maahamme julistetaan poikkeustila. Valmiuslaki on astunut voimaan, jotta koronaviruksen leviäminen voitaisiin estää ja riskiryhmään kuuluvia voitaisiin suojata. Riskiryhmään kuuluvat iäkkäät ja useista sairauksista kärsivät ihmiset. Poikkeuslakia ei koskaan ole käytetty rauhan vallitessa. Se suo viranomaisille huomattavasti enemmän valtaa kuin normalioloissa.
Koulut on nyt suljettu, maan rajat suljettu henkilöliikenteeltä, lääkkeiden myyntiä rajoitettu ja yli kymmenen hengen kokoontumiset kielletty. Muitakin rajoituksia on.
Ulkomailta Suomeen saapuvia kehotetaan jäämään kotikaranteeniin 14 päivän ajaksi kuten myös sairastuneisiin ihmisiin yhteydessä olleita. Sen lisäksi ihmisiä kehotetaan välttämään kaikkea ei-välttämättömää asiointia kodin ulkopuolella. Pidetään etäisyyttä muihin ihmisiin ja vältetään ajan viettämistä yleisillä paikoilla. 70 vuotta täyttäneitä suositellaan välttämään muita ihmisiä.
Kemiönsaaren tilanne näyttää toistaiseksi rauhalliselta eikä paniikkia ole. Johtava lääkäri Sami Salminen kertoo, että saarella ollaan hyvin valmistautuneita viruksen saapumiseen. Eilen Salmisen tietoon ei ollut tullut koronatapauksia saarella. Kaksi henkilöä on karanteenissa koska ovat olleet tekmisissä tartunnan saaneisiin ihmisiin.
Salminen suhtautuu tällä hetkellä tilanteeseen myönteisesti ja uskoo hallituksen määräämien rajoitusten tehokkaasti vähentävän tartunnan leviämistä. Toistaiseksi epidemia on lievä. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa tartunnan saaneiden määrän lisääntymistä ei ole viime päivien aikana havaittu.
Hän kertoo myös olevansa hyvin kiitollinen kemiönsaarelaisten osoittamasta maltista; he ovat todella pitäneet etäisyyttä toisiin eivätkä liiku turhaan yleisillä paikoilla.
- Saarelaiset suhtautuvat suosituksiin toisissaan ja se on oikein hyvä.
Kunnan v.t. peruslalvelujohtaja Harald Holmströmkin kertoo tilanteen olevan hallussa. Valmiusryhmän johtoryhmä kokoontuu jatkossa säännöllisesti.
- Meillä on mm sisäinen sosiaali- ja terveysalan vararyhmä, jonka voimme kutsua töihin mikäli esimerkiksi suuri osa vakiohenkilökunnasta sairastuisi.
Hän kertoo myös, että sosiaali- ja terveyshuolto priorisoi akuuttitapauksia; kiireettömät tapaukset jäävät odottamaan tai ehkä seurataan ja hoidetaan etäkeinoin.
Eniten resursseja ohjataan juuri nyt ikäihmisten suojelemiseen ja tukemiseen. Homström kertoo seurakunnan kanssa yhteistyössä aloitettavista ruoka-toimituksista yli 70-vuotiaille, joita tällä hetkellä suositellaan pysyttelemään kotonaan. Soittamalla ma–pe klo 9-16: puh. 040 6197 174 tai 040 6197 121 huolehditaan ruoan kuljettamisesta heille kaupasta kotiin.
- Olemme askeleen edellä ja varaudumme tilanteen mahdolliseen pahenemiseen, hän vakuuttaa.
Text och foto: Rebecca Börman, Käännös: Ingrid Sandman
Nea Forss ja Sami Salminen
Koronatartuntojen määrä nousee edelleen. Suomessa on kohta 150 todettua tapausta. Suomalaisia kehoitetaan välttämään matkustamista sekä kotimaassa että ulkomaille, sekä jäämään 14 vuorokauden karanteeniin mikäli on juuri palannut matkalta. Kaikki yleisötapahtumat, joihin osallistuu yli 500 ihmistä perutaan ja pienempiä kokoontumisia kehoitetaan rajoittamaan. Tämän lisäksi kansalaisia kehoitetaan käyttämään maalaisjärkeä siinä, miten liikkuu ja missä kokoontuu. Erityisesti riskiryhmään kuuluvia; vanhuksia ja perussairauksen omaavia kehoitetaan olemaan erityisen varovaisia.
Ilmoituslehti soitti johtavalle lääkärille Sami Salmiselle kysyäkseen Kemiönsaaren kunnan terveydenhuollon valmiuksista kohdata koronavirus.
- Meillä on hyvät valmiudet hoitaa ne jotka sairastuvat (coronatestit tehdään saaren ulkopuolella). Virus löytää todennäköisesti tiensä saarelle jollain aikavälillä. Tällä hetkellä emme myönnä ei-kiirellisiä lääkäriaikoja terveyskeskukseen. Meillä on lääkäripula ja säästämme resursseja mahdollisiin koronatapauksiin.
Kunnan terveydenhuolto noudattaa THL:n ja sairaanhoitopiirin ohjeita, sekä tiedottaa kuntalaisia kunnan kotisivujen, sosiaalisen median ja muiden sähköisten kanavien välityksellä.
- Toivomme että omaiset tiedottaisivat niitä asukkaita, joilla ei ole pääsyä internetiin, sanoo Salminen. Tilanne elää koko ajan ja tietoa päivitetään jatkuvasti.
Mikäli sinulla on oireita ylä- tai alahengitysteissä ja epäilet saaneesi Koronavirustartunnan, ota yhteyttä terveyskeskukseen puhelimitse. Kunnalla ei tällä hetkellä ole resursseja vastata yleisesti Koronaan liittyviin kysymyksiin, vaan keskitymme hoitamaan epäillyt tartunnat.
Yleistä neuvontaa varten on olemassa valtakunnallinen puhelinnumero, johon voi soittaa arkisin klo 9-21 välillä ja viikonloppuisin klo 9-15 välillä. Numero on 0295 535 535.
Salminen toivoo nyt yhteisvastuuta. Etenkin riskiryhmään kuuluvien keskuudessa tulee noudattaa varovaisuutta.
- Meidän kaikkien täytyy omalla toiminnallamme rajoittaa viruksen leviämistä. Pysy kotona jos sinulla on oireita, pyydä naapurilta tai omaisilta apua jos epäröit käydä kaupassa. Vältä isoja tapahtumia.
Kemiönsaaren kunnan osastot pitävät valmiuskokouksen maanantaina.
Text & Foto: Rebecca Börman, Käännös Jonna Lappalainen
NOSTALGIAA: Showdown, vas. (Peter Lindberg, lopettanut), Henrik Lindholm, Jussi Lindberg, & Lasse Forss.
TILAISUUS PERUTAAN HALLITUKSEN DIREKTIIVIEN MUKAAN KORONAEPIDEMIAN TAKIA:
Kunta on vuodesta 2012 vuosittain järjestänyt suuren palkintojuhlan, jonka nimeksi tuli Axel Ilta. Nimi viittaa saarta läänityksenään 1600-luvulla hallinneen (Ruotsin) valtakunnankansleri Axel Oxenstiernaan. Tänä vuonna juhla järjestetään perjantaina maaliskuun 20. päivänä klo 19 Kemiön Villa Landessa. Juhla on tapana järjestää perjantaina ennen Axelin nimipäivää. Juhla on maksuton ja kaikille avoin.
Uutta tänä vuonna on palkintojen jälkeen järjestettävä suuri konsertti, jossa musiikin avulla on tarkoitus herättää muistoja menneiltä vuosikymmeniltä kuten nykypäivästäkin. Konsertissa esiintyy ensin Jussi Lindberg, Jonas Lindberg, Stina Ekroos-Westerlund ja Emma Sjöblom, sama kokoonpano kuin suosituissa hyväntekeväisyyskonserteissaan jouluna. Sen jälkeen lavalle astuu Showdown-yhtye, joka aikanaan laittoi Kemiönsaaren kartalle ympäri Suomen voittamalla musiikkikilpailun ”Sommarn -78” -biisillään. Biisistä on tullut ikivihreä ja melkeinpä saaremme tunnari.
Axel -juhlassa jaetaan palkintoja menestyneille urheilijoille ja yleisön ehdottamien joukosta valituille ansiokkaasti toimineille henkilöille, yhdistysaktiiveille, saarelle myönteistä julkisuutta toimintansa kautta tuoneille jne.
Luvassa on myös yllätysvieras, jolle juhlan historia on tuttu aina siitä kuin se sai alkunsa 2012.
Järjestäjien mukaan Axel -juhla tulee herättämään muistoja heissä, jotka olivat mukana jo tapahtumien aikaan ja uteliaisuutta nuorempien keskuudessa.
Text/Teksti: Ingrid Sandman, foto: MN
Oscar Malm, Ellen Malm, Lina Holmberg, Vivi Hellbom, Ellen Joki ja Ivan Kinos harjoittelevat laulua.
Bruksteatern -yhdistys on tuottanut erilaisia näytelmiä ja revyitä aina 80-luvun alusta. Nyt Taalintehtaan ”Talolla” taas raikuu laulut ja musiikki soi. Teatterin lasten ja nuorten ryhmä harjoittelee Astrid Lindgrenin kertomukseen perustuvaa ”Madicken” -näytelmää. Ohjaajina toimivat Hans Ginlund ja Ulla Väärä. He ovat jo 18 vuoden ajan vetäneet lasten ja nuorten ryhmää. Ensi-ilta on maaliskuun 26. päivänä.
Madicken -näytelmässä esiintyy 18 lasta. Useimmat ovat jo osallistuneet useisiin tuotantoihin; muutamat ovat ensikertalaisia näyttämöllä. Harjoitukset alkoivat syyskuun alussa ja niitä järjestettiin kerran viikossa. Nyt, kun ensi-ilta lähestyy, harjoitellaan pari kertaa viikossa ja lisäksi on lauluharjoituksiakin. Niitä johtaa Jenni Engblom. Lina Källberg säestää pianolla. Puvustajana toimii Pia Nyman.
GINLUND astuu näyttämölle esittäen lapsinäyttelijöille, mihin asettuvat, miten kuuluu liikkua ja kertoen, miten vuorosanat lausutaan. Samaa kohtausta harjoitellaan kerta toisensa jälkeen kunnes ohjaaja on siihen tyytyväinen. Sillä aikaa, kun jotkut ovat näyttämöllä, toiset seuraavat heitä katsomon puolelta. Pääroolit on jaettu siten, että Madickenia näyttelevät vuorollaan kolme näyttelijää, Lisabetia kaksi. Näin rooleja riittää kaikille halukkaille eikä kenellekään tule liikaa opeteltavaa.
Ellen Joki ja Vivi Hellbom pitävät näyttelemistä hauskana. He ovat osallistuneet useisiin näytelmiin ennestäänkin. Ellen kertoo harjoittelevansa vuorosanojaan kotonaan. Vivi puolestaan sanoo, että hän aina on pitänyt esiintymisestä ja laulamisesta. Välillä useat harjoitukset samana viikkona tuntuvat raskailta, mutta heti Talolle saavuttua tuntuu pelkästään kivalta.
- Tänään en keskittynyt ihan niin kuin olisi pitänyt, mutta onhan meillä vielä paljon harjoituksia ennen ensi-iltaa, Vivi sanoo.
BRUKSTEATERNIN aikuisryhmäkin harjoittelee. Tulossa on Ray Cooneyn ”Hotelliggaren” -farssi Ginlundin ohjaamana. On kulunut aikaa sitten edellisen tuotannon. ”Sejtes skatt” esitettiin 2013 kesäteatterina Masuunilla.
Tiulevaa ensi-iltaa varten on harjoitettu pari kuukautta. Farssissa on kymmenkunta näyttelijää. Ensi-ilta on pääsiäisen jälkeen; Madicken ehtii alta pois. Luvassa on paljon ovissa juoksentelua ja naurun aiheita.
Uusi näyttelijä aikuisten ryhmässä on Wilma Eriksson. Lapsena hän osallistui monta kertaa lasten ja nuorten ryhmän tuotantoihin. Farssissa hänellä on pienehkö rooli. Hän paljastaa hermoilevansa hieman, kun ei ole moneen vuoteen esiintynyt näyttämöllä. Hän sanoo kuitenkin, että näytteleminen on hänestä hauskaa.
Text & foto: Maria Manelius, Översättning: Ingrid Sandman
Hans Karlsson ja Mariann Huldén näyttelevät Hotell-liggaren -farsissa.
Ellen Joki ja Vivi Hellbom pitävät näyttelemisestä.
Noin 200 kilometriä pitkiä pyöräreittejä, Rannikkoreittiä ja Saariston rengasreittiä, markkinoidaan kolmatta vuotta peräkkäin yhteistyössä Kemiönsaaren, Paraisten, Salon, Hangon ja Raaseporin kanssa GoExpo –messuilla Helsingissä tulevana viikonloppuna 28.2.-1.3.2020.
– Vaikka kummatkin reitit kulkevat saaristossa, on 24-vuotiaalla Saariston rengasreitillä ja 5-vuotiaalla Rannikkoreitillä paljon eroja, kertovat Kemiönsaaren matkailupäällikkö Benjamin Donner ja Paraisten matkailupäällikkö Niina Aitamurto.
Kummatkin reitit ovat maailmanlaajuisesti ainutlaatuisia luonto- ja kulttuurielämystensä suhteen. Nuorempi Rannikkoreitti, joka on toteutettu yhdessä Kemönsaaren, Salon, Hangon ja Raaseporin kanssa, tarjoaa ruukkikyliä ja saaristolaiskyliä, kolme kansallispuistoa sekä mahdollisuuden vierailla Pohjoismaiden korkeimmalla majakalla, Bengtskärillä. Saariston rengastie puolestaan on reitti lukuisten pienten saarien ja kylien kautta sekä kahdeksan sillan yli Paraisten kaupungin saaristosta Kustaviin, Naantaliin ja Turkuun. Kummatkin pyöräreitit ovat paratiiseja saariretkeilyyn, ja voidakseen kokea mahdollisimman paljon, kannattaakin pitää taukoja reitin varrella.
Donner muistuttaa, että pyöräilymatkailu tuo rahaa paikallistalouteen, sillä pyöräilijät käyttävät majoituksia, ravintola- ja kahvilapalveluita sekä ostavat muuta tarpeellista.
– Tilastot osoittavat, että pyörämatkailija ei ole enää henkilö, joka asuu omassa teltassa ja keittelee itse ruokansa retkikeittimellä. Tämän päivän pyörämatkailija haluaa satsata paikallisiin tuotteisiin ja vierailla pienillä paikkakunnilla käyttäen enemmän rahaa, yli sata euroa vuorokaudessa, kuin monet muut matkailijat.
Aitamurto kertoo, että matkailijoiden määrä on Saariston rengastiellä kasvanut useiden vuosien ajan ja vuoden 2019 aikana kasvu oli edellisvuoteen verrattuna noin 20 %.
Pyöräreittejä ja niiden palveluita kehitetään edelleen. Rannikkoreitti saa tänä vuonna selkeät etappikuvaukset, jotka helpottavat retkien suunnittelua. Lisäksi pyörämatkailijoita houkutellaan Kemiönsaarelle Rannikkoreittiä hyödyntäville lyhyemmille päiväretkille, jotka sopivat pyöräiltäviksi lähes vuoden ympäri. Päiväretkiehdotukset on erityisesti suunnattu niille, jotka haluavat lähteä yhtenä tai kahtena päivänä pyöräilemään muun vierailun ohessa. Saariston rengastie on tänä vuonna auki kaksi viikkoa kauemmin kuin aikaisempina vuosina, kun reitin koko lauttaosuus toimii nyt aikajaksona 15.5.-30.8.
Michael Nurmi & Kristian Lindroos. Seaside muuttaa Ilmoituslehden tiloihin.
Lindan Group laajentaa yritysomistustaan ostamalla yhdessä omistajiensa kanssa yli puolet Kristian Lindroosin Ab Seaside Oy LKV -kiinteistönvälityksestä.
Lindan Groupiin kuuluvat ennestään Förlags Ab Lindan Kustannus Oy, joka julkaisee Ilmoituslehteä, City & Archipelago News:iä ja Sportpresseniä, sekä kolmasosan Saldare -tilitoimistosta.
- TUNTUU HYVÄLTÄ myydä Seaside vakavaraiselle, paikalliselle yritykselle, jolla on lähes satavuotias historia, sanoo Lindroos, jonka kiinteistönvälityskin on toiminut pitkään, nelisenkymmentä vuotta, Kemiönsaarella ja sen ympäristössä.
Syy, miksi Lindroos on jo pitkään etsinyt yritykselleen ostajaa, on että hän parin vuoden päästä saavuttaa eläkeiän. Näin mahdollistuu pehmeä lasku: Lindroos omistaa edelleen kolmasosan kiinteistönvälityksestä, toimii Seasiden toimitusjohtajana ja muuttaa Ilmoituslehden tiloihin, missä hän voi osallistua seuraajansa työhön perehdyttämiseen. Seaside tulee jatkossa rekrytoimaan yhden tai kaksi henkilöä.
Kiinteistönvälittäjällä kuuluu tietenkin olla alan vaatimat muodolliset pätevyydet. Lindroosilla on alun perin maanmittaajan pätevyys. Hän on toiminut kiinteistönvälittäjänä pitkään, suorittanut alan tutkintoja, esimerkiksi kansainvälisesti hyväksytyn Aka-arvioijan tutkinnon. Hän tuntee Turunmaan saariston joka niemenkärkeä myöten, mikä tietenkin on myös meriitti.
Seaside palvelee alalla kokonaisvaltaisesti, arvionnit, kiinteistöjuridiikka jne, sekä harjoittaa myös vuokrausta ja majoitusta.
- Meidän käytössämme on yli 50-60 vuodepaikkaa eri tiloissa mökeistä aina Taalintehtaan Dals Inn -majoitukseen, Lindroos kertoo.
Hän on ajan tasalla ja tietoinen asiakkaiden toivomuksista. Lindroosin mukaan sekä asiakkaat että hän itse arvostavat kolmea asiaa: valinnan vapautta, jakamistaloutta sekä ekologiaa.
Ostajana Lindan on hänelle mieluinen siksi, että senkin liiketoimintastrategia perustuu saaren tulevaisuuteen. Lindan Group haluaa kehittää paikallista kiinteistö- ja vuokrausalaa.
- Lisäksi meille on yhteistä se, että haluamme olla edelläkävijöitä uuden tekniikan hyödyntämisessä, Lindroos korostaa.
TOIMITUSJOHTAJA ja Ilmoituslehden päätoimittaja Michael Nurmelle, josta tulee Seasiden hallituksen puheenjohtaja, on myös tärkeää säilyttää ja mielellään myös lisätä työpaikkojen määrää, niin Lindan Groupissa kuin Kemiönsaaren kunnassa ylipäätään. Tällä hetkellä Lindan työllistää viitisen henkilöä päätoimisesti tai osa-aikaisesti sekä lisäksi melkoisen joukon avustajia ympäri Kemiönsaarta. Seaside- kaupan myötä syntyy todennäköisesti pari työpaikkaa lisää. Kiinteistönvälityksen, vuokrauksen ja majoituksen työllistävät kerrannaisvaikutukset voivat olla huomattavasti suuremmat.
Lindroos kertoo, että ostajat ovat kiinnostuneita myös tavallisista asuintaloista, joihin pääsee omalla autollaan, eivätkä pelkästään merenrantapaikoista. Tavalliset asuintalot ovat Kemiönsaarella tosi edullisia hinnaltaan pääkaupunkiseudun kiinteistöjen hintatasoon tottuneiden mielestä.
- Kakkosasunnot ovat nykyään ahkerassa käytössä talvikuukausienkin aikana, etenkin tietysti pyhien ja lomien aikana, Lindroos korostaa.
On mahdollista, että vapaa-ajan kiinteistöjen omistajat muuttavat tänne tulevaisuudessa kokopäiväisesti asumaan. Tästä asiasta kunnan päättäjätkin ovat äskettäin jättäneet aloitteen.
Yrityksen kotisivu: www.seasidelkv.fi
Henna Renfors perusti koruja valmistavan yrityksensä Own Design vuonna 2008. Korut valmistetaan Galtarbyssa. Ne myydään jälleenmyyjien kautta mutta myös suoraan yksityshenkilöille.
Renfors aloitti opintonsa Yrkesinstitutet Sydvästissä (nykyään Axxell utbildning) Överbyssä, opiskeli sen jälkeen Lahden ammattikorkeakoulun hopea- ja korumuotoilulinjalla ja valmistui sieltä. Hän on myös itse toiminut opettajana alalla.
Vuonna 2012 Renfors osti kultaseppä Leif Strömin tuotannon jatkaen hänen mallistonsa valmistamista. Strömin muotoilemat korut liittyvät vahvasti Suomen luontoon ja etenkin Turunmaan saaristoon. Renfors valmistaa myös tyylipuhtaita ja klassisia koruja niin miehille, naisille kuin lapsillekin.
Mallien joukosta löytyy mm simpukoita, mansikankukkia ja mustikoita. Tällä hetkellä hän suunnittelee hillakorua.
Renfors pitää myös kursseja, mm Aikuisopiston puitteissä ja pienryhmille. Niitä ovat olleet esimerkiksi martat mutta myös polttariryhmät.
Yrityksen kotisivu: http://owndesign.fi
Text & foto: Heidi Lindberg/IS
Kemiön keskustan kylätoimikunnan aloittama kirsikkapuukampanja on jo tuottanut niin paljon rahaa, että voidaan ostaa kymmeniä kotimaisia Prunus Sargentii -kirsikkapuun taimia. Toimikunnan puheenjohtaja Sussi Gustafsson on hyvin iloinen myönteisestä palautteesta. Hän on aika varma siitä, että kylätoimikuta saavuttaa ensimmäisen osatavoittensa: 50 kirsikkapuuta tänä keväänä.
Hän kertoo, että sekä yritykset että yksityiset ovat lahjoittaneet rahaa. Lisäksi on tullut paljon kannustavia kommentteja.
- Tuntuu kovin mukavalta. Tarkoituksenamme on kaunistaa keskustaa ja houkutella ohi ajavat pistäytymään täällä. Ensimmäiset taimet istutetaankin Dragsfjärdintien varrelle, keskustan puolelle tietä.
Tämän jälkeen kerätään lisää rahaa kirsikkapuiden hankintaan. Gusftafsson kertoo, että päämääränä on istuttaa mahdollisimman paljon puita kirkon ja Vretan välille. Mahdollisesti kevän jälkeen istutetaan kirsikkapuita, jotka tuottavat syötäviä kirsikoita. Kimito Brewingin Jonas Sahlberg ja Café Cake My Wayn Rittu Wuorio-Bäck ovat kiinnostuneet marjoista.
- Olisihan kivaa, jos ihmiset pääsisivät maistamaan paikallisia kirsikoita! Gustafsson sanoo.
KUNTA JA maanomistajat ovat antaneet luvan kylätoimikunnan istutuksiin. Gustafssonin mukaan tarvitaan vielä luvat muiltakin keskustan maanomistajilta. Puut on takoitus istuttaa paikkoihin, missä ne eivät haittaa tieliikenteen näkyvyyttä.
Yritykset voivat osallistua lahjoittamalla 100 ja yksityiset 50 euroa. Gustafssonin mukaan kirsikkapuun hinnnaksi tulisi n. 100 euroa, mihin sisältyvät taimi, istutus ja tarvittava suoja. Lahjoittajat voivat saada nimensä Villa Landen viereen asetettavaan laattaan.
Gustafsson tähdentää, että kampanja ei ole saanut avustusta kunnalta. Jos haluaa osallistua kevään istutuskustannuksiin, lahjoitus pitää maksaa viimeistään 15.3. yhdistyksen tilille (FI71 4055 0016 8933 78). Kirjoita laattaan haluamasi nimi tiedotusriville! Lisätietoa kampanjasta kylätoimikunnan FB-sivulla.
Kylätoimikunnan kaikille avoin vuosikokous järjestetään maaliskuussa.
Text: Sam Cygnel/IS Foto/kuva: bildbank/kuvapankki
Aluehallintovirasto on myöntänyt DB Marinan uudelle pienvenesatamalle ympäristöluvan: 1+1 miljoonan euron investoinnit pienvenesatamaan toteutuvat Taalintehtaalla. DB Marina avaa 1. kesäkuuta ensimmäiset 50 kausipaikkaa Taalintehtaalle. Sataman rakennustyöt tapahtuvat vaiheittain seuraavien vuosien aikana. Kun satama on kokonaan valmis, veneilijöiden käytössä on - venepaikkojen koosta riippuen - 150-200 kausipaikkaa.
- Pääsemme nyt täydellä teholla käynnistämään uuden pienvenesataman rakentamisen, jota olemme pitkään suunnitelleet yhdessä Kemiönsaaren kunnan kanssa. Olen erittäin ilahtunut, että kunta on saanut omat suunnitelmansa uudesta160 metriä pitkästä aallonvaimentimesta, sekä laitureiden ja rannan parannustoimenpiteistä jo hyvin pitkälle. DB Marinan ja Kemiönsaaren kunnan investoinnit, jotka ovat yhteensä n. 2 miljoonaa, täydentävät toisiaan ja tuovat hienoja synergiaetuja jo ensi kesänä Taalintehtaalla veneileville, toteaa DB Marinan hallituksen puheenjohtaja Sam Forsbom.
Suojaisa, täyden palvelun pienvenesatama – Marinetek laadun takeena
Uuden pienvenesataman laadun takaa johtava suomalainen laituri- ja venesatamarakentaja Marinetek. Sataman venepaikat varustetaan sähköllä, juomavedellä sekä makealla järvivedellä veneiden pesua varten. Sataman venepaikat ovat joko 6 tai 7 metrin kevyitä aisapaikkoja ja suuremmat, 8-15 m paikat, on varustettu käveltävillä venepuomeilla. Aisojen ja venepuomien paikat ovat säädettävissä erikokoisia veneitä varten, jolloin veneilijöiden tarpeet voidaan huomioida aina 5 metrin avoveneestä yli 60 jalkaiseen alukseen saakka. Marinetek valmistaa sataman suojaksi tulevan 100 m aallonvaimentimen raskaat betoniset aallonvaimenninponttonit Taalintehtaalla DB Marinan tiloissa, muut laiturimoduulit tehdään Marinetekin tehtaalla. Laituriasennukset hoitaa Marinetekin pitkäaikainen paikallinen jälleenmyyjä Taalintehtaan Rakennuspalvelu Byggis, joka toimii myös DB Marinan alueella. Projekti luo näin myös työpaikkoja Kemiönsaarelaisille yrityksille ja toiminnan kasvaessa myös DB Marinaan.
1 miljoonaa euroa vierassatamaan
Taalintehtaan vierassataman kehittämiseksi on suunnitteilla projekti, jonka toteutus on tarkoitus aloittaa vuoden 2020 aikana. Projektissa rakennetaan satamaa suojaamaan n. 160 m pitkä aallonvaimennin, joka yhdessä DB marinan vaimentimen kanssa suojaa koko sataman aallokolta kaikilla tuulensuunnilla.
Huoletonta ja turvallista veneilyä
DB Marina mahdollistaa asiakkailleen huolettoman veneilyn ympäri vuoden Saaristomeren sydämessä. Veneilijä saa kaikki tarvitsemansa palvelut yhdestä paikasta: oli kyse sitten laituripaikasta kesällä, huollosta ja talvisäilytyksestä talvella tai pienemmästä tai suuremmasta korjauksesta. Alueen turvallisuuteen on kiinnitetty huomiota monella tavalla; vankka aallonvaimennin suojaa koko satamaa aalloilta joka suunnasta, koko alue on kameravalvottu ja suojattu aidoilla ja porteilla. Kaikille venepaikoille on varattu myös riittävä määrä autopaikkoja lukitulta alueelta. Veneilijöiden käytössä ovat myös saunat, suihkut ja tarvittaessa löytyy varastotilaa varusteille. Kaikki tämä voidaan sisällyttää yksilöllisesti muokattavaan palvelupakettiin kuukausihinnalla. Uskomme, että nyt tehtävät vierassatamien investoinnit ja veneilyn muuttuminen entistä palvelukeskeisemmäksi muuttaa veneilyn painopistettä kokonaisvaltaisemman palvelun - ja Saaristomeren - suuntaan. Tähän kysyntään on Taalintehdas ja DB Marinan uusi pienvenesatama oiva vastaus.
Johtoajatuksena ympäristöystävällisyys
Uudesta pienvenesatamasta rakennetaan ympäristöystävällinen Roope-satama, jossa ympäristöasiat, hyvä palvelu ja turvallisuus on otettu huomioon. Toimiva jätehuolto ja esimerkiksi septitankin tyhjennysasema ovat asiakkaidemme käytössä. Pienvenesataman sähköntuotannossa on tavoitteena hyödyntää aurinkosähköä. Tarjoamme myös latauspaikat sähköautoille ja -veneille. Veneiden pesuun laitureilla ja rannassa käytetään ympäristöystävällisesti läheisen järven vettä.
Taalintehdas – ruukkikylän rautaromantiikkaa hyvien yhteyksien päässä
Taalintehdas on eloista kesäkylä ja oiva veneilijän tukikohta jossa ruokakaupat, apteekki, huoltoasema, posti/matkahuolto ja Alko palvelevat vuoden ympäri. Taalintehtaalle pääse helposti autolla reilussa tunnissa Turusta tai parissa tunnissa pääkaupunkiseudulta. Lisäksi kesäisin ja pitkälle syksyyn Taalintehtaalla järjestetään mielenkiintoisia tapahtumia aina Baltic Jazzista ja Festival Norpaksesta keskiaikaiseen saaristolaismarkkinaan, September Openiin. Taalintehtaalta löytyy myös paljon historiaa ja luontopolkuja kaikenikäisille, sekä pyöriä, kanootteja ja veneitä vuokralle. Saapuminen veneellä Taalintehtaalle on helppoa ja ilman autoa takaisin pääkaupunkiseudulle tai Turun suuntaan pääsee päivittäisillä linja-autokyydeillä.
DB Marina kehittää Taalintehtaalla klusteria palvelemaan veneilijöitä sekä saaristossa vapaa-ajalla ja vakituisesti asuvia. Viimeisen kahden vuoden aikana DB Marina on kasvanut yli 20 % vuosivauhtia, ja näkymät jatkuvat positiivisina. DB Marinan ydinliiketoimintaa ovat veneiden talvisäilytys ja siihen liittyvät palvelut, sekä alueen kehittäminen. Klusterissa toimii DB Marinan lisäksi jo kymmenkunta yritystä, jotka tarjoavat monenlaisia palveluja: D-marin, kattavat korjaus- ja huoltopalvelut veneenomistajalle, DB Trämet, puuveneiden entisöinti ja korjaus, mittatilaushuonekalujen, ovien ja ikkunoiden valmistus sekä Taalintehtaan Rakennuspalvelu - Byggis dynaaminen rakennusalan yritys, jolla on 25 vuoden kokemus saaristorakentamisesta ja Marinetekin laitureista
ABL/MN, Foto: Maria Manelius
Alexandra Lönnström ja Sanna Järf ovat tyytyväisiä tämän vuoden ohjelmaan.
Baltic Jazzin lehdistötilaisuudessa tuntuu, kuin tekisimme aikamatkan iloiseen 20-lukuun. Seinillä on sata vuotta vanhoja kuvia Taalintehtaalta. Kyntteliköissä loistavat kynttilät, katosta riippuvat kristallikruunut ja koko huone on täynnä 20-luvuntyylisiä esineitä. Tänä kesänä festivaalikansa pääsee siirtymään kieltolakiaikaan ja kokea New Orleansin, Chicagon ja Pariisin jazzin kulta-aikaa. BJ järjestetään heinäkuun 3.-5. päivinä.
Esimakua sadaan jo keskiviikkona heinäkuun 1. päivänä Taalintehtaan kesätorilla. Archipelago Small Band esittää konsertin. Perinteinen varaslähtö on torstaina Kasnäsissa. Antti Sarpila & Baltic Jazz trio konsertoi.
VIIME VUONNA kokeiltiin Open Stage -konseptia. Se oli niin suosittu, että Open Stage -aikaa on pidennetty. Jos haluaa esiintyä Open Stagessa perjantaina iltapäivänä on ilmoittauduttava etukäteen.
Tämän jälkeen seuraa festivaalin viralliset avajaiset: Maarian VPK:n soittokunnan kulkue jazzkadulla, minkä jälkeen Archipelago Sea Jazz All Starsin ilmaiskonsertti.
Archipelago Sea Jazz on neljän saaristossa järjestettävän jazzfestivaalin, BJ:n, Korpo Sea Jazzin, Turku Sea Jazzin ja Åland Sea Jazzin uusi yhteistyö. Festivaalit markkinoidaan yhdessä ja toiveena on, että näin tavoitettaisiin lisää yleisöä. Jazzin ystävä voi kuukauden sisällä käydä kaikissa.
YLEISÖN pyynnöstä jazzkadulla järjestetään entistä enemmän esiintymisiä. Baltic Jazz Teaser on myös uusi konsepti. Se antaa makupaloja tulevista konserteista. Vanha harkkovalimo, jossa nykyään Glashyttan, toimii uutena konserttitilana. Perjantai-iltana luvassa on jamsession ja Jarl Hohenthalin lasipuhaltajan show. Lauantai-iltana valimossa soi Seglarjerrys Ånger ja Agneta Falckin esittämää bluesia.
- Rautaharkkovalimo on festivaalin salakapakka, kertoo jazzyhdistyksen puheenjohtaja Sanna Järf.
Pitkään mukana ollut Baltic Gospel Singers konsertoi Taalintehtaan kirkossa perjantaina. Perjantaina kuulemme myös yleisön suosikkeja. Seppo Hovi ja Uusi Radion Rytmi-Pojat esiintyvät. Konsertissa esitetään eniten toivottuja jazzbiisejä ja kerrotaan tarinoita.
SUOSITTU Baltic Jazz Kids alkaa sirkuspartylla minkä jälkeen esiintyy Benny Törnroos ja muumit. BJ huomioi näin muumien 75-vuotisjuhlaa. Tätä seuraa Marianne Pettersin ja Melissa Taanilan satutanssituokio. Sen jälkeen järjestetään kaikenikäisten tanssityöpaja Vanhassa verstaassa.
Lauantaina puistossa järjestetään piknik-konsertti. Military Goes Jazz muuntaa marssimusiikin jazziksi. Konsertti huomioi myös Charlie Parkerin 100-vuotisjuhlaa: Jukka Perko Trio soittaa. Luvassa on jazzista pitävien huippuhetki. Lopuksi esiintyy Hot Sugar Band Ranskasta vokalistina amerikkalainen näyttelijä-laulaja Nicolle Rochelle.
BJ:n toiminnanjohtaja Alexandra Lönnström odottaa innolla lauantain glamourjuhlaa verstaalla. Lehtitiedotteen mukaan luvassa on hapsuja, skumppaa, kullan hohtoa ja Charleston-korkojen kopsetta. Järf puolestaan odottaa jännittyneenä Bio Ponyssa sunnuntaina esitettäviä Charlie Chaplinin mykkäelokuvia. Pianolla säestää Antti Sarpila. Sarpilahan toimii festivaalin taiteellisena johtajana. Hän on suureksi osaksi vastannut festivaalin ohjelmasta yhdessä Lönnströmin ja Järfin kanssa. 20-luku on innostava lähtökohta.
SUNNUNTAINA järjestetään perinteen mukainen jazzjumalanpalvelus puistossa yhteistyössä Kemiönsaaren seurakunnan kanssa. Päiväkonsertissa esiintyvät festivaalin parhaimmat artistit The Roaring 20’s – Jazz from New Orleans to Chicago -konsertissa. Päätöskonsertti järjestetään Söderlångvikissa. Festivaalin päätteeksi verstaalla järjestetään jatkot. Suosittu partybändi TrrTrrTrr on pääartistina. Tätä ennen She’s Leaving Home -bändi Paraisilta soittaa jazzkadulla Beatles -biisejä.
BJ:n mahdollistavat yli sata vapaaehtoista, jotka vuodesta toiseen uurastavat tarvittavien tehtävien parissa. Viime vuonna lippuja myytiin n. 2 000 kappaletta. Tänä vuonna toiveena on vielä enemmän uuden markkinointiyhteistyön avulla. BJ on ensimmäinen saaristojazz -sarjassa. BJ:n tunnusmerkkinä on iloinen perinnejazz. Liput ovat jo nyt myynnissä. Koe iloinen 20-luku!
Festivaalin kotisivu: www.balticjazz.fi
Text och foto: Maria Manelius/IS
Ilmoituslehden päätoimittaja Michael Nurmi on 14 vuoden ajan toimessaan seurannut saaremme yhteiskunnan kehitystä läheltä: kolme kuntaa on vaihtunUt yhteen kuntaan, metalliteollisuus on muuttanut muualle ja sen myötä monet asukkaatkin.
- Kyllähän väestökehitystä ja ennusteita seuraava hieman huolestuu. Mutta huolestumisen sijaan kannattaisi kysyä, mitä voimme tehdä. Kaikki tietävät, että kuntaan tarvittaisiin lisää asukkaita. Vuosi sitten laskin, että tarvittaisiin n. 200 veronmaksajaa lisää, jotta kunta pärjäisi ja nykyinen palvelutaso voitaisiin säilyttää. Miten tänne saataisiin lisää asukkaita? Työtilaisuudethan ovat sisäänmuuton edellytys. Yrittäjyyden eteen on siis paljon tehtävä. Varsinkin olisi luotava ympäristö, joka saa yrittäjät panostamaan kasvuun ja uusien työntekijöiden palkkaamiseen. Mitä käytännön edellytyksiin, esimerkiksi kuituverkostoon, tulee, olemme jo hyvällä tasolla kansallisesti.
Uskotko, että saaren keskusteluilmapiiri voi pelottaa potentiaalisia sisäänmuuttajia?
– Yhteiskunta kaipaa keskustelua. Kun kyse on politiikasta, eri mielipiteet kuuluvat asiaan. Toki asioista on oltu kovasti eri mieltä aina kuntaliitoksesta alkaen, niin maantieteellisesti kuin poliittisesti. Tietenkin meidän kaikkien kuuluisi yhdessä uurastaa koko saaren puolesta. Kannattaa muistaa, että saaren eri osat täydentävät toisiaan omilla vahvuuksillaan. Mitä keskusteluilmapiiriin tulee uskon, että olemme jo yhteistyön kannalla. Välillä eteneminen vaan vaatii niin paljon kärsivällisyyttä, että keskustelu muuttuu kiihkeäksi.
Ovatko asenteet yrittäjyyteen tarpeeksi myönteisiä?
– Suhtautuminen yrittäjyyteen on koko ajan muuttunut myönteisemmäksi. Paikkakunnalla perustetaan paljon uusia yrityksiä. Suureksi osaksi syynä on, että yrityksen perustaminen on ainoa tapa elättää itseään, mikäli tänne haluaa jäädä. Ei ole kulunut paljonkaan aikaa siitä, kun halukkaat löysivät työpaikan lukko- tai terästehtaalta. Oli jopa tavallista, että heti opintojen jälkeen pääsi töihin ja saattoi työskennellä samassa työpaikassa eläköitymiseensä asti. Tehtaat ovat poissa ja ymmärrämme, etteivät pienet yritykset uhkaa ketään.
Suurin osa potentiaalisista sisäänmuuttajista on luultavasti suomenkielisiä. Mitä hyvää saarelle koituu elävästä kaksikielisyydestä?
– Ensinnäkin minusta on tärkeää, että kieliryhmät elävät saarella sovussa. Mielenkiintoista on, että yhteydet ruotsin- ja suomenkielisten päiväkotilasten välillä syntyvät spontaanisti ja luonnollisesti. Kun lapset menevät kouluun, he jakautuvat eri ryhmiin. Tämä ei ole hyödyksi saarelle eikä sen kehitykselle.
– Suomenkielinen perhe, joka pohtii muuttaisiko saarelle, varmasti tarkistaa, voivatko lapset käydä lukion paikkakunnalla. Suomenkielisen lukion aikaansaaminen lienee hankalaa, mutta ehkä voitaisiin kokeilla kaksikielistä lukiota? Ellei sekään käy päinsä, ainakin bussien aikataulut voitaisiin laatia siten, että ne paremmin palvelisivat naapurikunnassa, Salossa (ja Salon Perniössä) opiskelevia nuoria. Näin nuoretkin voisivat asua pidempään paikkakunnallamme, parhaaassa tapauksessa jopa voisivat jäädä tänne asumaan.
– Käytännön kaksikielisyys? Minulle se tarkoittaa sellaista kaksikielisyyttä, että kummatkin osaavat sen verran toistensa kieltä, että he pystyvät kommunikoimaan. Ilmoituslehden kustantamo on pitkään uurastanut kaksikeilisyyden puolesta julkaisemalla lehtensä kahdella kielellä. Tarkoitus on selkeä: haluamme palvella lukijoita huolimatta heidän äidinkielestään.
– Mitä ruotsinkieleen tulee, on tärkeä vaalia paikkakunnan kouluja, Axxell Brusaby, ja lukio mukaanlukien. Vaihtoehtona on yhteiskunta ilman nuoria. Se olisi köyhä. Urheilu- ja kulttuuuriyhdistyksetkin kaipaavat nuoria, niin ruotsin- kuin suomenkielisiäkin.
– Jotta saari olisi houkutteleva tarvitsemme paljon erilaista kulttuuritarjontaa ja urheilu- sekä muita aktiviteettejä. Suuret festivaalit ja tapahtumat toimivat tärkeinä tutumistilaisuuksina uusille kävijöille. Tapahtumat nostavat seudun esille niin alueellisesti kuin - parhaassa tapauksessa - kansallisestikin. Kaksikielinen paikallislehti voi esittää aktiivista ja ainutlaatuista osaa kertomalla, mitä täällä tapahtuu. Olen itsekin osallistunut eri tapahtumien järjestämiseen ja uusien tapahtumien luomiseen.
Ahvenanmaalla on varustamoja ja Hangossa toimii uusi spa-hotelli. Tarvitsemmeko tämänkaltaisia suuria yrityksiä luodaksemme uusia työpaikkoja?
– Paikkakunta tarvitsee investointeja kaikilla osa-alueilla. Matkailu kaipaa lisää erilaisi majoituksia. Jos vertaamme itsemme esimerkiksi Lappiin, olemme matkailukohteena edelleen ihan pieniä. En tiedä, pitäisikö meidän kutsua tänne suuria ketjuja. Olen pitkään odottanut, että joku huomaisi meidän osamme saaistosta. Kuten tiedämme, Kemiönsaari ja Parainen eivät toistaiseksi ole kiinnostaneet suuria toimijoita. Paikallinen saaristoturismi on perustunut paikallisten yritysten investointeihin. Onneksi meillä on muutamia voimakkaita urakoitsijoita, jotka ovat saaneet suurta aikaan.
Text och foto: Sam Cygnel Käännös: Ingrid Sandman
Ilmoituslehden päätoimittaja ja toimitusjohtaja Michael Nurmi juhlii 50-vuotispäiväänsä tänään, perjantaina, tarjoamalla kakkukahvit toimituksessa klo 14-17.
Ovet ovat kaikille avoimet, niin lukijoille kuin yhteistyökumppaneille ja ystäville ja tutuille.
- Kaikki ovat tervetulleita! Juhlin työn merkeissä emmekä järjestä sen kummempaa ohjelmaa. Tapaan mielelläni tuttuja ja uusia ihmisiä, Nurmi sanoo.
Kemiönsaaren 95-vuotiaassa paikallislehdessä on hiljattain tapahtunut osittainen sukupolvenvaihdos. Lindströmin perhe, joka on ollut Ilmoituslehden omistajana yli viisikymmentä vuotta on viimeisten kahden vuoden aikana, erilaisten järjestelyjen kautta, vähentänyt osakeomistuksiaan.
Toimitusjohtaja ja lehden päätoimittaja Michael Nurmi on nyt Förlags Ab Lindan Kustannus Oy:n suurin osakkeenomistaja hallussaan puolet osakkeista. Loput osakkeista jäävät vielä Lindströmin perheen hallintaan.
– Lindströmin sisarukset ovat hallitusti vähentäneet omistustaan parin viime vuoden aikana, kertoo Folke Lindström. Mielestämme on erityisen tärkeää että paikallislehti pysyy paikallisen omistajan hallussa, ja Michael on omalla lähes neljäntoista vuoden panoksellaan osoittautunut oikeaksi henkilöksi Ilmoituslehden omistajaksi. Hänellähän on aito kiinnostus Kemiönsaarta kohtaan.
– Paikallislehdellä on hyvin merkittävä ja näkyvä rooli yhteiskunnassa, joten vastuu on suuri. Ennen luultiin että pankeilla ja postillakin oli samantapainen rooli, mutta näin näköjään ei ollutkaan, huokaa Lindström.
Nurmi tähdentää, että hän pääomistajana tulee jatkamaan työtä paikallisuuden puolesta sekä sisällöllisesti lehdessä, että omistajayhtiön toiminnassa.
– Laajennamme mieluusti toimintaamme yrityskauppojen kautta. Pari vuotta sitten siirryimme osakkaiksi kirjanpitotoimisto Saldaressa, ja tulemme vastedeskin olemaan avoimia uusille kohteille sopivan paikan tullen. Yhteiskunnallisesta näkökulmasta paikallisella omistajuudella pystytään varmistamaan, että työpaikat pysyvät saarella tai että uusia luodaan.
Yhtiön hallitus jatkaa
Kauppaneuvos Folke Lindström jatkaa toistaiseksi kustannusyhtiön hallituksen puheenjohtajana, muut jäsenet ovat Michael Nurmi, Claus Lindström ja Mathias Lindström. Kustannusyhtiö Lindanissa on neljä vaktituista työntekijää mutta sen lisäksi useita freelansereita ja erilaisissa projekteissa työskenteleviä. Kustannusyhtiön ei ole koskaan tarvinnut näyttää miinusmerkkisiä tuloksia, vaikkakin ala on elänyt ja elää vaikeita aikoja.
– On tärkeää sopeutua nykytilanteeseen ja pitää kulut kurissa, siinähän Michael on ollut varsinainen mestari, myhäilee tyytyväinen hallituksen puheenjohtaja joka myöskin luopui osasta osakkeistaan.
Ilmoituslehden kokonaislevikki, paperilehtenä ja digilehtenä, oli vuodenvaihteessa 4525. Yhtiö on velaton ja vakavaraisuusaste on korkea. (Abl)
Saarta edustamassa. Viime vuonna Kemiönsaaren matkailuyrittäjät pääsivät kertomaan saaresta ja sen tarjonnasta.
Helsingin messukeskuksessa viikonloppuna järjestettäviltä matkamessuilta löytyy inspiraatiota matkoihin niin kotimaassa kuin kauas muihin maihin. Messun teemana on kestävä ja vastuullinen matkustaminen.
- Teema soveltuu hienosti Kemiönsaaren pienimuotoiseen matkailuun ja lähiruokatuottajiin, sanoo matkailupäälikkö Benjamin Donner.
Hän esittelee Bengtskärin hienon pienoismallin, joka voi toimia keskustelun avaajana ja huomiota kiinnittävänä yksityiskohtana.
Messuilla esiintyvät paikalliset yritykset ovat Kasnäsin kylpylähotelli, Wilson Charter, joka myös edustaa Bengtskäriä ja Rosalan Viikinkikeskusta, Taalintehtaan Ruukinkylä, joka on Dalsbruk 2020:n puitteissa käytävä paikallisten yritysten yhteistyö, sekä Storfinnhova Gård.
Messuilla voi myös tutustua Kemiönsaaren paikallisiin lähiruokaherkkuihin ja käsityötuotteisiin. Paikallisten oppaiden kanssa voi keskustella. Ilmoituslehtikin osallistuu jakamalla messulehteään messuvieraille. Messulehdestä löytyy vihjeitä saaren ja saaristo-osan vierailijoille sekä karttoja ja tietoja tulevista tapahtumista.
Messut ovat yleisölle auki perjantaista sunnuntaihin. (SC/IS)
Infoa matkamessuista: https://matka.messukeskus.com/?gclid=Cj0KCQiAjfvwBRCkARIsAIqSWlMP3k0tthJrocyHzMP4X44HqGXBkf2Di220kvSsmCWPmMkaAW_e3HgaAl14EALw_wcB
Lue Ilmoituslehden messunumero: https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/canews/14.1.2020/234729.html
Peter Nabb ja Ann Laurén omakotiyhdistyksestä toivovat, että yhdistyksen uusi nimi on kaikkien saarelaisten mieleen.
Dragsfjärdin 0makotiyhdistys on toiminut 55 vuotta. Nyt se on vaihtanut nimensä Egnahemsföreningen på Kimitoön rf:ksi. Ann Laurén yhdistyksestä kertoo, että uusi nimi paremmin kertoo yhdistyksen toimialueesta.
- Olemme jo tätä ennen palvelleet muitakin kuin Dragsfjärdissä asuvia, sekä saaremme mantereella että saaristo-osassa. Uusi nimi on vanhaa parempi. On tuntunut hieman kiusalliselta, kun olemme Västanfjärdissä ja Kemiössä kampanjoineet uusien jäsenten saamiseksi.
Yhdistyksen piirissäkin on jo pitkään mielletty saari kokonaisuudeksi.
- Puheenjohtaja Peter Nabb on Västanfjärdistä ja hallituksen jäseniä on Björkbodasta, Dragsfjärdin kirkonkylästä ja Taalintehtaalta. Talkkari-koordinaattori asuu Kemiössä, Laurén kertoo lisäten, että nyt kaikki saaren asukkaat voivat tuntea, että yhdistys on heidän ja kynnys jäsenyyteen on entistäkin matalampi.
TALKKARIN palvelut jatkuvat tänä vuonna; yhdistys saa taloudellista tukea talkkarin palkkaamiselle kahdeksaksi kuukaudeksi neljän kuukauden pidennysmahdollisuudella.
- Luultavasti päämääränämme on palkkaamisen pidennys alusta saakka: jäsenet ovat oppineet hyödyntämään talkkarin palveluita. Vuonna 2018 talkkarilla oli 198 toimeksiantoa. Viime vuonna niitä oli jo 500. On uskottavaakin uskottavampaa, että talkkaria käytetään vähintään yhtä paljon tänäkin vuonna.
Talkkarin palveluja, arkisia huoltotehtäviä, pääsevät edullisesti käyttämään yhdistyksen jäsenet liikkuvan talkkarin kautta.
Text: Sam Cygnel Käännös: Ingrid Sandman, arkivfoto/arkistokuva