Söderlångvikin kartano.

Omenanpoiminta on paraikaa täydessä vauhdissa Söderlångvikin kartanotilalla, ja sato on runsas. Tämän vuoden Omenapäivä on hieman erilainen kuin edellisinä vuosina. Omenamaistiaisia ei tällä kertaa järjestetä, mutta useita omenalajikkeita on myynnissä. Omenoiden myynti tapahtuu erillään muusta markkinahumusta.  

- Mutta erilaisia vinkkejä, kuten mitkä lajikkeet sopivat varastointiin ja mitkä omenapiiraaseen, jaamme mielellämme. Lisäksi myymme monia lajikkeita erikoishinnoin, kertoo puutarhuri Karin Arfman. 

Omenien lisäksi markkinoilta voi ostaa kotiin viemisiksi paikallisten tuottajien ruokaherkkuja sekä käsitöitä. 

- Sadonkorjuumarkkinoille on tulossa ilahduttava määrä myyjiä tänä vuonna. Laaja valikoima kattaa niin lähituotettuja ruokatuotteita kuin hienoja käsitöitä – esimerkiksi vuoden 2018 Omenapäivän taideteoksen Yöomenan tekijä, lasitaiteilija Jarl Hohenthal Taalintehtaalta tulee olemaan paikalla markkinoilla, toteaa tiedottaja Hanna Vuorio-Wilson.

Useilla näytteenasettajilla on metsänhoitoon, metsätalouteen ja puunhoitoon liittyviä tuotteita. Söderlångvikin kartano haluaa tällä tavalla korostaa suurta metsäpinta-alaansa. Paikalla on mm. Metsäkeskus, puunostajia ja tarvikemyyjiä. Teppo Suoranta ja Siv Wikström tutkivat puistopuita ultraäänilaitteella ja mikroporilla.

Omenapäivän ohjelmaan on viime vuosina sisältynyt kartanotilan miljööseen sijoittuva taideteos. Katja Öhrnbergin pirteänvärinen Piiritanssi-veistos levittäytyy metsään kiemurtelevan Leppäkerttupolun juurelle päärakennuksen itäisellä puolella. 

- Istahda piirin keskellä olevalle kannolle ja kuuntele mitä puilla ja muulla luonnolla on sinulle kerrottavanaan, kehottaa tuottaja Kerttu Raittila. 

Veistos on osa Öhrnbergin Rohto-näyttelyä, joka on nähtävissä Café Söderlångvikissa. Sagalundin Lastenkulttuurikeskuksen kanssa yhteistyössä tuotettu maalaustyöpaja Värejä & Tunteita seuraa näyttelyn ja Omenapäivän taideteoksen teemoja. 

Yhteistyössä Baltic Jazzin kanssa klarinetisti ja saksofonisti Antti Sarpila esiintyy klo 12, Kake & co esiintyy klo 13.00  ja  lasten suursuosikki, Arne Alligaattorin konsertti alkaa klo 14. 

Lapset voivat kokeilla hevosratsastusta ja Vaunumuseon kirjailijatapaamisessa pääsee tutustumaan kotiseutukirjaan Vårt Hitis. Rannassa olevalla laiturilla voi tutustua Kemiönsaaren Meripelastajiin ja heidän uuteen meripelastusveneeseen, Monaan – nimi, joka liittyy Söderlångvikin kartanon historiaan. 

Söderlångvikin museo on läpikäynyt mittavan peruskorjauksen, joka on loppusuoralla. Museo ei kuitenkaan ole vielä auki yleisölle, vaan avautuu toukokuussa 2021. Taloa voi totta kai ihailla ulkoapäin, samoin kuin uusittua puistoa, jossa järjestetään esittelykierrokset. Puiston suunnittelusta vastannut Victoria Hagman VIVA Gardenista pitää opastuskierrokset ruotsiksi klo 11.30 ja suomeksi klo 13.00.

Ravintola on auki koko Omenapäivän aikana 26.9. klo 10-16.

- Päivän kunniaksi leivotaan omenapäivän leivoksia, kertoo ravintolavastaava Tanja Holmström ja toivottaa vierailijat tervetulleiksi.(ABL)

TJ Göran Eriksson

Taalintehtaan entisiä tehtaan halleja ollaan kunnostamassa. Hallien julkisivut uudistetaan. Viimeisten kuukausien aikana on asennettu yli 100 terästonnin painoisia rakennelmia ja sisäseiniä peräti 600 metriä. Joidenkin hallien lattiat ja alueen piha on asfaltoitu, yhteensä n. 1,5 hehtaarin alalta. Toimitusjohtaja Göran Eriksson kertoo, että kesä on ollut tosi kiireinen.

Kesäkuussa solmittiin sopimukset uusien vuokralaisten kanssa minkä jälkeen vuokratiloja alettiin kunnostaa. Töihin on osallistunut 30-40 paikallista ammattilaista, heidän joukossaan rakentajia, peltiseppiä, sähköasentajia ja terästyöläisiä. Eriksson on töihin tyytyväinen. Hänen mukaansa he ovat työskennelleet hyvin ja joustavasti. Elokuussa tilat voitiin luovuttaa vuokralaisten käyttöön.

Nyt on jo puolet tiloista vuokralla. Erikssonin mukaan tämä tietää, että ollaan pitkäaikaisia suunnitelmia edessä. Tilathan saatiin tyhjennetyiksi vasta viime talven aikana.

Kunnostukset ja muutostyöt tietävät miljoonaluokan investointeja. Dalsbruks Fabrikin ostaessa hallit ja tehdasalueen konkurssipesältä tiedossa oli, että korjausvelkaa oli paljon. Nyt puutteet on pikkuhiljaa korjattu. Alue on myös siivottu ja julkisivut uusittu jotta alueen imago kohentuisi. Alueella työskentelee kolmisenkymmentä henkilöä, joita työllistävät viitisentoista yritystä. Esimerkiksi laivoja lastattaessa hyödynnetään lisäksi paikallisia yrityksiä.

AVENA Nordic Grain alkoi jo viime vuonna varastoida kauraa Taalintehtaalle ja käyttämään satamaa. Nyt pari muutakin saman alan yritystä alkavat toimia samalla tavalla. Agro Lantmännen ja Hankkija ovat vuokranneet tiloja Dalsbruks Industrial & Logistics Parkista. Satama on vuokralaisille tärkeä, sieltä kun helposti kookkailla laivoilla pääsee kuljettamaan viljat eri puolille Eurooppaa. Satamaa käytetään myös puutavaran kuljettamiseen. Vuositasolla satamassa käy 25-30 alusta. Eriksson korostaa sataman strategista merkitystä.

Tehdasalueen sisääntulopaikalla on suuri vaaka, jolla viljarekat punnitaan sekä ennen ja jälkeen lastin purkua jotta viljan paino selviää. Syksyn aikana useita satoja viljarekkoja saapuu punnittaviksi. Samassa tilassa sijaitsee yritysten toimistotkin. 

Harri Kiviaho satamaoperaattori SeaPort Logisticsista sanoo, että vilja on tänä vuonna kypsynyt myöhään; nyt vasta sitä aletaan toimittaa varastoon. Timo Kiviaho puolestaan kertoo viljakuormia otettavan vastaan aamukuudesta iltakahdeksaan. Hän on valmiina lehtipuhaltimen kanssa puhdistaakseen rekat ennen kuin ne ajavat halliin lastin purkamista varten. Elintarvikehallien puhtaus on hyvin tärkeä.

ENTISEN mekaanisen verstaan lattia on asfaltoitu. TeijoLog Oy muuttaa lokakuun alussa sinne ja aloittaa mm moduulitalojen tuotannon. Hallissa ollaan vielä viimeistelemässä kunnostusta. Eriksson uskoo että puurakentaminen ja maataloustuotteiden käsittely soveltuvat entisen terästehtaan tiloihin. Koronan vuoksi jotkut neuvottelut on edelleen siirretty; yritykset ovat epävarmoja tulevasta.

Myöskin pieniä paikallisia yrityksiä löytyy vuokralaisten joukossa. Uutuutena on Juha-Pekka Seppälän ”Saariston Mini varasto”. Se on niin yksityisille kuin yrityksille tarkoitettu varasto, johon mahtuu pienehköjä tavaroita.

Mathias Lönnström on vuokrannut entisen laboratorion. Siitä hän aikoo tehdä valokuvausstudion ja naamioasujensa varaston. Alueella toimii jo ennestään pieniä, etenkin rakennusalan yrityksiä.

Teksti & kuva: Maria Manelius

 

Dalsbruk Industrial & Logistics Parkin alueella toimivia yrityksiä:

Avena Nordic Grain Oy

Hankkija Maatalous

Lantmännen Agro

Kimitoöns Båtcenter Ab /

Kemiönsaaren Venekeskus Oy

Maskinentreprenör

Ben Lindström Ab / Oy

MLJ Johansson Oy Ab

CS Kiinteistötekniikka /

Asbestsanering -Asbestipurkutyöt

Seaport Logistics SL Oy

F:ma Tom Ek T:mi

F:ma Alexander Johansson T:mi

Skärgårdens Minilager Ab /

Saariston Minivarasto Oy

Oy Salmonfarm Ab

Transport Tero Lindroos Oy / Ab

Ateljee Lönnström

Marinero Ab

Seaside Service Ab Oy

John Björkman

Sagalundin säätiö on valinnut seuraajan vuodenvaihteessa eläkkeelle siirtyvälle museonjohtaja Li Näselle. Hän on filosofian maisteri John Björkman. Björkman on syntynyt Turussa ja kahden lapsen perhe asuu siellä. Hän ei ole huolissaan sukkulointimatkoista; onhan hän ennestään työskennellyt useitakin jaksoja Sagalundissa.

Kansantieto- ja kansanrunousopin opiskelu oli oikeastaan sattuma. 

- Toki luin historiakirjoja jo teini-ikäisenä, mutta en ollut varma, mitä lähtisin opiskelemaan. Sattumalta eteeni tuli kansantieto ja se herätti uteliaisuuteni. Opiskelut osoittautuivat juuri niin mielenkiintoisiksi kuin olin toivonut. Kaksi vuotta opiskeltuani olin kesätöissä museossa ja viihdyin todella hyvin.

Eräs tehtävä Sagalundissa oli vastuu suuresta rakennushankkeesta, kun Fallan päärakennus siirrettiin museon alueelle. Falla kuuluu edelleen Björkmanin suosikkeihin, niin rakennuksena kuin elävää toimintaa mahdollistavana tilana.

- Meillä on niin paljon opittavaa entisajan elämäntavoista, miten ennen ajateltiin ja työskenneltiin. Lopulta monet meistä alkavat nyt ymmärtää kestävien ratkaisujen merkityksen, olkoon sitten kyse rakentamisesta, ruoantuotannosta tai kuluttamisesta, hän sanoo.

Björkmanin mukaan museot tarjoavat tietoja siitä, miten entisaikoina pärjättiin. Museot antavat nykyihmisille tilaisuuden huomata, että kulttuuriperintökin voi tarjota käyttökelpoisia ratkaisuja ja ideoita.

Björkman kertoo, että Sagalundiin ovat käyneet tutustumassa ryhmiä nimenomaan hakemassa oppia vanhojen rakennusten oikeasta kunnostamisesta. Mutta kotiseutumuseot suovat meille myös perspektiivin olemassaoloon ja lisäävät ymmärrystä kotikuntaan tai matkailukohteeseen.  Museot toimivat tietenkin turisteja houkuttelevina, elämyksiä tarjoavina matkailukohteina.

 

BJÖRKMAN on uransa aikana tutustunut lukemattomiin kotiseutumuseoihin niin kotimaassa kuin ulkomailla. Sagalundia hän kehuu lajinsa huipuksi. Se on maassamme ollut edelläkävijä, tarjoen muita paljon aikaisemmin esimerkiksi roolihahmojen opastamia kierroksia. Li Näse otti valppaasti mallia ulkolaisista museoista.

Kiitos Näsen ja monien vapaaehtoisten Sagalund on kymmeniä vuosia pystynyt järjestämään ”eläviä” päiviä ja suuria erikoistapahtumia sekä aikuisille että lapsille. Björkman huomauttaa, että useimmat kotiseutumuseot toimivat vain vapaaehtoisvoimin. Ne eivät pysty järjestämään Sagalundin tapaista toimintaa ilman palkattua työvoimaa.

Sagalundissa riittää tiloja ja tarvittavia työkaluja jotta erilaiset ja eri-ikäiset ihmiset pääsisivät kokeilemaan entisajan elämää. Björkman kehuu myös komeaa museopuistoa, jossa monet kasvit ovat peräisin museon perustajan, opettaja Nils Oskar Janssonin ajalta, eli sadan vuoden takaa.

- Nyt kehä näyttäisi sulkeutuvan. Janssonin sydämenasiana oli koululaisille ja nuorisolle käytännön taitojen ja teoriatietojen opettaminen, esimerkiksi oman palstan viljelemistä omavaraisuuden lisäämiseksi, tiedonhankinta ja kansalaistaidot paremman elämän toivossa. 

Juuri näitä asoita Sagalund pyrkii edistämään tänään ja huomennakin.

- Tekemällä oppiminen, siitähän on kyse. Onhan jännittävää, että Nils Oskarin ajatukset kelpaavat edelleen ja ovat jopa hyväksytympiä tänään kuin hänen elinaikanaan! Björkman sanoo.

Hän uskoo, että Jansson iloitsisi Sagalundin lastenkulttuurikeskuksesta (maamme ainoa museon yhteydessä toimiva) kuin myös Sagalundille myönnetystä ympäristöpalkinnosta, Vihreästä lipusta.

Björkmanin visiot koskevat etenkin kestävän kehityksen edistämistä ja ajankohtaisten kysymysten kohtaamista. Moni-ilmeinen Kemiönseutukin tarjoaa kiinnostuksen kohteita riittämiin. Käytännön haasteistakin on selvittävä: Sagalund kaipaisi lisää tunnettavuutta ja lukuisista rakennuksista on pidettävä huolta. Jo lokakuussa kokoonnutaan tulevaisuusseminaariin pohtimaan mm näitä kysymyksiä.

Text & foto: Ingrid Sandman

Cathina Wretdal-Lindström

Kunnan markkinointisuunnittelijana 13 vuotta toiminut Cathina Wretdal-Lindström siirtyy Kemiön Puhelimen palkkalistoille asiakaspalvelutehtäviin työpaikkana yrityksen liike Kemiön keskustassa. Työt alkavat syyskuun 15. päivänä. 

Hän kertoo jo jonkin aikaa kokeneensa, että aika olisi kypsä uusiin haasteisiin. Kun tilaisuus tuli, päätös oli helppo.

- Olen kiinnostunut teknologiasta ja asiakaspalvelusta ja markkinointikokemukseni ovat hyödyksi uudessa tehtävässäni, hän sanoo.

Hieman haikealta tuntuu jättää työyhteisö kunnan kehittämisosastolla. Vuosien varrella hän on verkostoitunut ja oppinut sekä kokenut siellä paljon, josta on hyötyä uudessa työpaikassa. Wretdal-Lindström näkee yhtäläisyyksiä kehittämisosaston ja Kemiön Puhelimen välillä: tavoitteena on elinvoimainen kunta, jossa hyvä palvelu.

Kemiönsaarta hän kehuu varsinaiseksi helmeksi. Puhelinyhtiö on tärkeä tekijä kunnassa koska se tarjoaa saaristolle teknisiä ratkaisuja ja nopeita nettiyhteyksiä, jotka mahdollistavat etätyötä ja yrittämistä saaristossa.

Kemiön Puhelimen toimitusjohtaja Christian Lindroos iloitsee yrityksen uudesta työntekijästä. Hän kertoo yhtiössä pohdittaneen, mitä osaamista yritykseen juuri nyt kaivattaisiin. Todettiin, että teknistä osaamista riittää, mutta markkinointiin tarvittiin lisäresursseja.

- Kaupassa toimiessa tarvitsee hyviä sosiaalisia taitoja sekä myynti- ja asiakaspalveluosaamista, Lindroos sanoo.

Hän haluaa uuden työntekijän myötä myös vahvistaa yrityksen paikallisuutta ja toivoo yrityksen yhteistyön kunnan kanssa  hyötyvän Wretdal-Lindströmin mukanaan tuomasta verkostosta.

Text & foto: Rebecca Börman/IS

Sabina Magnusson keittää rapuja.

Sabina Magnusson on vuodesta 2007 toiminut oman F:ma Sabina Magnusson -nimisen cateringyrityksensä puitteissa. Palveluihin kuuluvat myös tarjoilu ja siivous. Nyt toimintaan kuuluu myös kotimaisten täplärapujen keittäminen ja myynti. Toiminnan nimi on Skärgårdskräftan (saaristorapu).

Kun Ilmoituslehti vierailee, hän on kotonaan toimintaan täydellisesti varustetussa autotallirakennuksessa täyttämässä vettä suuriin patoihin, jossa vastapyydetyt ravut keitetään. Kiirettä riittää. Onhan rapukausi täydessä vauhdissa. Hän kertoo uurastavansa aamusta iltaan.

Syy, miksi hän aloitti raputoimintansa, liittyy koronaan. Oli pakko kehittää yrittämistä, kun virus vähensi liikevaihtoa. Hän kertoo myös, että hänellä on pitkä kokemus rapujen keittämisestä. 

- Kun aiemmin asuin Dragsfjärdenjärven lähellä ravustimme omaan tarpeeseen.

Kaupan olevat ravut eivät kuitenkaan ole itsepyydettyjä vaan Säkylästä.

Magnussonin mukaan yksinyrittäjällä kuuluu olla monta rautaa tulessa selviytyäkseen. Skärgårdskräftan täydentää catering- ja muita toimintoja. Hänen tietääkseen Kemiönsaarella ei ole kuin yksi toinen rapuyrittäjä joten hän uskoo toisellekin riittävän markkinarakoa. Hän toteaa ilosena, että kysyntää näyttää riittävän.

Text & foto: Rebecca Börman/IS

Terveyskeskus Kemiössä. Coronatestit tehdään täällä.

THL:n ohjeiden mukaan kaikki ilmateiden oireista kärsivien kuuluu käydä koronatestissä. Oireet voivat vaihdella henkilöstä toiseen. Usein kuume, yskä, kurkkukipu, hengityksen ahdistus, lihassärky, väsymys, nuha, pahoinvointi ja ripuli voivat olla koronan oireita. Nyt sekä aikuisia että lapsia testataan matalalla kynnyksellä. Jos yllä olevista oireista on, ei pidä mennä töihin, kouluun tai päivähoitoon vaan suoraan testattavaksi. Yhteyttä toisiin ihmisiin pitää välttää. Mikäli testi on negatiivinen, töihin voi palata oireiden helpottua.

Kemiönsaarella terveyskeskus testaa sekä drive in- että vastaanottotoimintana. Ylilääkäri Sami Salmisen mukaan nykyinen kapasiteetti on n. 20 testiä päivässä. Kapasiteettia ollaan luultavasti lisäämässä tarpeen mukaan. Salminen ja kunnan v.t. terveyshuoltopäällikkö Carmela Färm-Kaaja uskovat, että palaaminen töihin, kouluun ja päivähoitoon lisäävät testien tarvetta. Jo nyt monet vapaa-ajan ja vakituiset asukkaat ottavat yhteyttä terveysasemaan kysellen testeistä.

- On vaikea erottaa erilaiset virusinfektiot; oireet ovat samankaltaisia. Sen saa selville vain testien avulla, Färm-Kaaja sanoo.

Salmisen mukaan toimitaan ripeästi, jotta testejä voitaisiin tarpeen vaatiessa tehdä nopeasti. Sairastuneelle on tärkeää saada tietää, onko kyseessä korona. Näin selviää, miten hänen kuuluisi toimia. Salminen kertoo, että testiin pääsee samana päivänä tai viimeistään seuraavana. Vastaus tapaa tulla 24 tunnin sisällä. Viime aikana se on saattanut kestää hieman pidempään johtuen TYKs:in laboratorion kapasiteetista, jota nyt ollaan nopeasti lisäämässä.

Drive in -vastaanotossa potilaan ei tarvitse tulla sisälle vaan hän odottaa autossa testin ottavaa sairaanhoitajaa. Testin yhteydessä potilas saa ohjeet karanteenista ja muuta asianmukaista tietoa. Färm-Kaaja kertoo, että henkilöstöresursseja ollaan lisäämässä jotta niitä kulloinkin riittäisi tarpeen täyttämiseksi.

 

Teksti: Rebecca Börman/IS

Silva päiväkoti Kemiössä.

Koronan vuoksi koulujen ja päiväkotien arki tuottaa päänvaivaa henkilökunnalle, vanhemmille ja lapsillekin. Miten parhaiten järjestää mahdollisimman normaali arki samalla estäen tartuntoja?

Isot lapset pystyvät kantamaan vastuunsa ja huomioimaan käsi- ja yskimishygieniaa sekä turvavälejä. Nuorimmat kaipaavat lohduttavaa syliä, kättä pidelläkseen ja aikuista avustamassa esimerkiksi käsien pesussa.

Kemiön Silva -päiväkodin pedagoginen johtaja Malin Joki kertoo, miten päiväkodissa pyritään vähentämään lähikosketuksia ja huomioimaan hygienia. Käsiä pestään ahkeraan, lapset aterioivat pienryhminä ruokasalin sijasta. He eivät pääse itse ottamaan annoksiaan. Vältetään lapsiryhmien sekoittamista.

- Panostamme myös ulkoiluun. Se ei ole ongelma, lähiluonnosta löytyy paljon mukavia paikkoja.

Etenkin pikkulapsia vaivaavat toistuvat virusinfektiot flunssaoireineen. Niitä kannattaa seurata erityisesti koska oireet muistuttavat covid 19-infektion oireita. Kunnan ylilääkäri Sami Salminen kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeista. Niiden mukaan vähänkään oireilevia lapsia ei pidä viedä päivähoitoon. Lapset kuuluu vähäistenkin hengitystieoireiden vuoksi testata. Mikäli koronatesti on negatiivinen he pääsevät palaamaan päivähoitoon.

Tekst & kuva: Rebecca Börman/IS

 

Vt. sivistystoimen johtaja Kim Bredenberg

Kemiönsaaren koululaisten lukukausi alkaa ensi viikon keskiviikkona, elokuun 12. päivänä. Kunnassa on runsaat 560 peruskoulun oppilasta. Heistä 58 aloittavat koulunkäyntinsä ensimmäisellä luokalla. Koulujen tehtävä on tärkeä niin oppilaille kuin yhteiskunnallekin. Opetuksen ohella koulu toimii myös sosiaalisena tilana. Kaikilla Suomen lapsilla on lain mukaan oikeus käydä koulua. 

Kun korona alkoi levitä maassamme maaliskuussa, koulujen arki ja lähiopetus äkkiä muuttuivat poikkeukseksi. Vain muutamassa päivässä oppilaat, vanhemmat, opettajat ja muu henkilökunta joutuivat muuttamaan opetuksen etäopetukseksi. Lähiopetusta päästiin kuitenkin antamaan lukuvuoden kahtena viimeisenä viikkona.

Vt. sivistystoimen päällikkö Kim Bredenberg kertoo, että kunnassamme on tarkoitus tänä lukuvuonna mahdollisimman pitkälle antaa lähiopetusta. Pyritään välttämään etäopetusta. Opetushallitus ohjeisti heinäkuun alussa, miten opetus järjestetään koronavirusta huomioiden. Kunta noudattaa ohjeita.

Bredenbergin mukaan etäopetus toki onnistui. Niin opettajat kuin oppilaatkin mukautuivat uuteen tilanteeseen ja opetus sujui hyvin. Kahden viimeisen viikon aikana opettajat saattoivat kartoittaa oppilaiden tiedot ja havaita mahdollisia puutteita. Alkavan lukuvuoden aikana voidaan korjata mahdollisesti syntyneitä puutteita.

Lähiopetus on kuitenkin tehokkaampaa useistakin syistä. Bredenbergin mukaan jotkut aineet soveltuvat toisia paremmin etäopetukseen.

- Käytännön aineet kuten esimerkiksi veisto ja muut aineet, joissa vaikkapa tehdään kokeita, ovat hankalia opiskella etänä. Osa luovaa prosessiakin menetetään, ellei oppilas ole paikalla. Ei päästä keskustelemaan ideoista tai samaan palautetta muilta oppilailta. Etätyö vaatii myös oppilaalta itsekuria sekä vanhempien tukea ja sitoutumista.

 

LUKUVUODEN alku ei silti ole ihan tavanomainen. Samanlaisia ohjeita kuin kevätlukukauden kahtena viimeisenä viikkona noudatetaan joskin hieman lievennettyinä.

Oppilasryhmät pidetään mahdollisuuksien mukaan toisistaan erillään eivätkä kaikki lounasta samaan aikaan. Käsi- ja yskimishygienian sääntöjä noudatetaan. Mikäli uusi korona-aalto tulisi, ollaan tällä kertaa paremmin varustautuneita kuin viimeksi. Rehtorien kanssa laaditaan toimintasuunnitelma. Ollaan varustauduttu karanteenin varalle ja voidaan käyttää hybridimalleja, joiden mukaan oppilaat ovat osittain koulussa, osittain kotonaan.

- Aloitamme lukuvuoden mahdollisimman normaalisti, mutta pandemia mielessä, Bredenberg sanoo.

 

Teksti & kuva: Rebecca Börman/IS

Poker Runin tämänkesäinen reitti. 

Poker Run -reittiajo järjestetään elokuun toisena viikonloppuna. Poweboat reittiveneet lähtevät Hangosta. Lauantaina elokuun 8. päivänä täkäläinen yleisö pääsee katsomaan ja kuuntelemaan reittiveneitä läheltä, kun ne rantautuvat Kasnäsiin iltapäivällä. Kasnäsissa asuva Petri Järvinen kuuluu järjestäjiin Marko Tarkiaisen, Petri Ohtosen, Tero Toivosen ja Roni Sturen ohella.

Järvinen kertoo, että Kasnäsin järjestelyt on jouduttu koronan vuoksi muokkaamaan. Tänä vuonna polttoaineen tankkauslaituri on kahden tunnin ajaksi suljettu muilta kuin Poker Runin osallistujilta. Osallistujat nauttivat lounaansa omassa tilassaan vierassataman vieressä.

 

TAPAHTUMA ALKAA Hangossa jo perjantaina, jossa järjestetään hyväntekeväisyyshuutokauppa Suomen Meripelastusseuran hyväksi. Järvisen mukaan huutokauppaan on saatu hienoja lahjoituksia. Hän toivookin sen tuottavan suurenkin summan meripelastajille lahjoitettavaksi. 

Lähes 50 reittivenettä ja vesiskootteria lähtevät lauantaina klo 12, ensin Itämeren Portille nopeustestiin. Hangosta lähtö tapahtuu Kasnäsiin klo 13.15 ja uusi reitti kulkee Lövön sillan alta. 

Järvisen mukaan kaikki veneet tietenkin noudattavat reitillä vallitsevia nopeusrajoituksia ja muita sääntöjä. Parhaiten kilpailua voi seurata mereltä käsin. Toki väylä on jätettävä vapaaksi törmäyksien välttämiseksi nopeiden veneiden kanssa. Reitin varrella olevien mökkiläisten kannattaa varautua moottorien ulinaan ja niiden aiheuttamaan aallokkoon.

Kasnäsin paras paikka seurata kilpailua on aallonmurtaja ja länsiranta. Paikalla on juontaja joka kertoo milloin veneet ovat saapumassa Kasnäsiin. Salmon Farm -tehtaan piha toimii parkkipaikkana ja satamaterassille järjestetään VIP-alue, josta voi varata oma pöydän. Saaristolaistori toimii terassina ja sinne avataan Poker Run -shop tilaisuuden ajaksi.

Tietenkin järjestäjät toivovat ihmisten noudattavan koronan turvaohjeita. Kasnäsiin odotetaan suuri yleisö. Järvinen kehuu Kasnäsin kanssa tehtävää yhteistyötä, yritys kun pystyy järjestämään palvelut niin kilpailijoille kuin yleisöllekin.

 

POWERBOAT-veneitä arvostellaan usein ympäristöroistoina. Järvinen myöntää, että veneet aiheuttavat melua ja käyttävät valtavia määriä polttoainetta. Mutta nehän osallistuvat vain muutamaan tapahtumaan kesällä eivätkä näin rasita luontoa kovinkaan paljon. Powerboat- veneet ovat harrastus ja tavisin niitä rakennetaan ja kunnostetaan mutaamaa kesän tapahtumaa varten.

Poker Run on tapahtuma, jonka puitteissa yleisö pääsee katsomaan Suomen nopeimpia veneitä vesillä. Reitin varrella osallistujille jaetaan eri pisteissä viisi pelikorttia. Parhaan pokerikäden saanut voittaa neljän hengen lennon yksityiskoneella illallisineen jossakin Pohjoismaiden kaupungissa. 

Vesijeteille järjestetään oma pokerikilpailu. Vuosittain parhaat tiimiasusteet myöskin palkitaan. Järvinen kertoo, että järjestäjillä on omat valokuvaajansa, jotka kuvaavat kilpailijoita helikoptereista käsin. Reitin varrella monet yksityisetkin ottavat hienoja kuvia; niitä järjestäjät mielellään haluavat käyttöönsä. Kolme parasta kuvaa palkitaan alumiintaululla omasta aiheestaan.

Merivartijat ja meripelastajat osallistuvat tapahtumaan ja valvovat meriturvallisuutta. Kasnäsista Hankoon veneet lähtevät klo 16 ja reitti kulkee Hiittisten, Vänoxan ja Padvan kautta. Ilta päättyy illalliseen ja palkintojenjakoon Hangossa. Iltajuhlissa esiintyy Teflon Brothers.

Infoa tapahtumassa löytyy www.pokerrun.fi sivulta Facebookista ja Instagramista.

Text: Maria Manelius/IS, Foto: Maria Manelius & Sami Lujala(båtfoto/venekuva)

Petri Järvinen ja Marko Tarkiainen Kasnäsin satamassa.

Virus voi äkkiä levitä elleivät ihmiset pidä turvavälejä.

Verrattuna moniin muihin maihin Suomi on tehokkaasti onnistunut kontrolloimaan koronaa. Tällä hetkellä epidemia on lakannut leviämästä. Uusia tartuntoja on päivittäin vähän. Rajoitteita on pikkuhiljaa poistettu ja meitä kehotetaan elämään ”uuden normaalin” mukaan ja kantamaan vastuuta siitä, etteivät tartunnat taas alkaisi levitä. Kunnan ylilääkäri Sami Salminen muistuttaa, että korona edelleen on läsnä maassamme vaikka tilanne tällä hetkellä on hyvä.

- Esimerkkejä löytyy niin omasta maastamme kuin muista maista, että virus voi äkkiä levitä elleivät ihmiset pidä turvavälejä, pysyttele sairaina kotonaan ja huolehdi hyvästä käsihygieniasta, hän sanoo.

Salminen kertoo, että Itävallat on määrännyt kasvomaskien käytöstä kaupoissa. Hänen mielestään se ei ole huono idea toisten ihmisten suojaamiseksi etenkin, jos kärsii ilmateiden oireista. Suomessa ei vielä ole suositeltu maskeja.

Salminen korostaa, että monet tällä hetkellä matkustavat ulkomailta Suomeen ja Kemiönsaarellekin. Esimerkiksi monet saapuvat Ruotsista mökeilleen tai sukuloimaan.

- En halua millään tavalla osoitella ruotsalaisia, mutta tärkeää on noudattaa suosituksia kahden viikon karanteenista jos tänne tulee Ruotsista. Siellä on kerta kaikkiaan enemmän covid-19 -tapauksia.

Huolimatta siitä, että on tärkeä muistaa epidemian jatkuvan, Salminen katsoo, että elämä on elettävä ja meidän pitäisi tehdä haluamamme asioita.

Hänen mielestään ei nyt ole perusteita säännöstellä tapaamisia tai miten ihmiset liikkuvat ja tapaavat. Suositukset, miten toimia viruksen leviämisen estämiseksi, toimivat myös tehokkaana tapana vähentää muitakin tartuntoja. 

- Meidän kannattaa noudattaa uutta normaalia senkin jälkeen kun viruksen aika on ohi.

Text: Rebecca Börman/IS

Tryggve Röblom, Tom Westerlund, Svante Stenström ja Henry Engblom toivottavat uusia vapaaehtoisia  tervetulleiksi mukaan toimintaan.

Eugenia -jahdin omistaja Pro Kimitoö-skutan -yhdistys kaipaa kovasti uusia, aktiivisia vapaaehtoisia jotta tominta jatkuisi. Eugenia on purjehtinut jo kaksikymmentä vuotta. Useimmat aktiivijäsenet ovat yli 70-vuotiaita; nuoria kaivattaisiin. Tarvitaan kippareita, kansimiehistöä, huoltoon pystyviä sekä tominnanjohtaja.

Yhdistys järjestää myös purjehtimisesta ja puualuksen huollosta kiinnostuneille nuorille ns prentis-toimintaa. Viime vuosina nuorista on harva jäänyt mukaan toimintaan.

 

YHDISTYKSEN hallitus on huolissaan. Vuosina 1997-2000 saaren kolme kuntaa osallistuivat replikajahdin rakentamiseen. Puheenjohtaja Henry Engblomin mukaan silloin syntynyt yhteishenki elää edelleen. Hän toivookin, että Eugenian toiminta jatkuisi. Talous on kunnossa, mutta lisää eri-ikäisiä vapaaehtoisia tarvitaan. Heitä ollaan nyt etsimässä, niin naisia kuin miehiäkin. Kielellä ei ole väliä.

- Olisihan sääli, jos joutuisimme luopumaan hyvästä toiminnastamme sen vuoksi, ettei vapaaehtoisia löydy.

Äskettäin Eugenian navigointitekniikka on päivitetty. Se täyttää kaikki vaatimukset. AIS-järjestelmä mahdollistaa, että muut  alukset, esimerkiksi meripelastus, pystyy identifioimaan Eugenian ja seuraamaan sen liikkeitä. Selviää myös, montako ihmistä Eugenialla on.

 

JOHTAVA kippari Tom Westerlund on eläkkeellä oleva luotsi Hangosta. Hän on purjehtinut Eugenialla vuosia, viimeiset kaksi johtavana kipparina. Hän kertoo saaristomeren kakkosvyöhykkeellä purjehtivan kipparin pätevyyteen kuuluvan kotimaan kipparin tutkinto ja kahdeksan kuukauden harjoittelujakso. Kolmosvyöhykkeellä, avomerellä, vaaditaan lisäksi 12 kuukauden päällystökokemus. Eugenia liikkuu yleensä kakkosvyöhykkeellä.

Vuodesta 2008 kansimiehistönä toimintaan osallistunut Tryggve Röblom on myös ollut mukana huoltamassa alusta. Kansimiehistön jäsenelle riittävät hygieniapassi, ensiapu- sekä palonsammutuskurssi. On myös perehdyttävä aluksen varusteisiin ja merisanastoon. Merimiehen lääkärintodistus vaaditaan myös. Yhdistys kouluttaa uusia vapaaehtoisia ja avustaa myös muissa käytännön asioissa.

- Kansimies on jokatoimihenkilö. Hän tarjoaa ruoan ja viihdyttää matkustajia, Röblom naurahtaa.

 

SVANTE STENSTRÖM kertoo huollosta, että eniten töitä tehdään syksyisin ja keväisin. Aluksen kunto tarkastetaan mukaanlukien moottori ja takilointi. Väkipyörästö, pylpyrät ja köydet tarkastetaan. Eugenian takilointiin ja purjehtimiseen tarvitaan osaamista. Tarvitaan myös mastoon uskaltautuvia, jotka pystyvät huoltamaan siellä olevia varusteita.

Tänä vuonna yhdistyksen hallitus joutui peruuttamaan kesätoiminnan johtuen kansallisesti määrätyistä rajoitteista.  Tilanne kun oli niin epävarma, ei haluttu suorittaa mittavia valmisteluja purjehduksia varten.  Ensi vuonna voidaan toivottavasti taas purjehtia.

 

EUGENIAN tehtävänä on alusta saakka ollut säilyttää 1800-luvun talonpoikaispurjehduksen osaamista sekä suoda etenkin nuorille mahdollisuuksia kokea purjeilla liikkumista. Toiminnan talouden takaamiseksi Eugenia tarjoaa myös kaupallisia saaristoristeilyjä yritys- ja yksityisasiakkaille.

Aika ajoin yhdistyksellä on ollut toiminnanjohtaja. Ajatuksena on taas löytää henkilö, joka voisi koordinoida toimintaa ja värvätä uusia vapaaehtoisia. Mikäli vapaaehtoistoiminta kiinnostaa, voi ottaa yhteyttä Eugenian hallituksen jäseneen. Yhteydet löytyvät kotisivulta www.eugenia.fi. 

Yhdistys osallistuu myös Kalkholmen-päivään lauantaina heinäkuun 18. päivänä alkaen klo 12. Uusia henkilöitä tarvitaan ylläpitämään Eugenia-henkeä.

Text & foto: Maria Manelius/IS

Jenny Karlsson ja perheen kolme lasta.

Kyläseppä Martin Fagerholm perusti vuonna 1982 Martins Båthall -yrityksensä Rosalaan. Hän on tarjonnut veneiden talvisäilytystä, huoltoa ja varustusta. Vuodenvaihteessa hän siirtyi eläkkeelle ja muutti lähemmäs poikaansa ja lapsenlapsia, jotka asuvat Paraisilla. Hän on iloinen, että hänen kiinteistölleen ja yritystoiminnalleen löytyi ostaja ja toiminnan jatkamisesta kiinnostunut lapsiperhe, jossa jo kolmas lapsi tulossa. Hiittisiin ja Rosalaan kaivataan kovasti lapsia jotta koulu voisi jatkaa toimintaansa. Fagerholmkin halusi mieluiten myydä yrityksensä lapsiperheelle.

UUDER YRITTÄJÄT ovat Dan Mickelsson ja Jenny Karlsson. He muuttivat vuoden alussa Västanfjärdistä Rosalaan. Jennyn mukaan he viihtyvät todella hyvin, niin aikuiset kuin lapsetkin. Nyt hän jo pitää kolmen viikon ikäisen poikansa sylissään.

- Meille riittää entistä enemmän aikaa lapsillemme. Ennen illat tuntuivat lyhyiltä, kun päivä kului töissä ja kotona vain illat. Nyt lapset voivat olla mukana meidän työskennellessä. He avustavatkin mielellään.

Jenny ja Dan ovat jo pitkään halunneet ryhtyä yrittäjiksi. Heidän yrityksensä on nimetty ”Rosala Skärgårdsservice Öb”:ksi. He jatkavat Fagerholmin venetoimintaa mutta suorittavat myös kiinteistö- ja mökkihuoltotoimeksintoja.

- Yritykselle on hankittu vene kuljetuksia varten. Sillä voidaan kuljettaa esimerkiksi rakennustarvikkeita tai mönkijöitä saariston kiinteistöille. Rakennamme myös laitureita alueelle, Jenny kertoo.

TOISTAISEKSI uusi yritys ei tuota riittävästi tuloja jotta vanhemmat voisivat luopua kokonaan entisistä töistään. Dan ajaa kuorma-autoa ja oli haastatteluhetkellä ajohommissa. Ajan myötä tarkoituksena kuitenkin on hankkia elanto kokonaan omasta yritystoiminnasta. Ajatuksena on myös tarjota talon yläkerran asunto vuokralle.

- Näin ehkä voimme houkutella lapsiperheen kokeilemaan Rosalassa asumista. Pitkän päällä joku jopa saattaa muuttaa tänne vakituisesti.

Text och foto: Rebecca Börman/IS

Martin Fagerholm siirtyi eläkkeelle vuodenvaihteessa.

Saariston Martta ”Piia Petäjäjärvi”. Foto: ABL Arkisto

Piia Petäjäjärvi, ”Saariston Martta” palkittiin Axel -illan puitteissa Kemiönsaaren suurlähettiläs -palkinnolla. Hän on markkinoinut Kemiösaarta rajojen ulkopuolella uusille asiakasryhmille. Saariston Martta nostaa tavaramerkissään esille lähiruoan, maaseutu- ja saaristoelämän, luonnon ja eläimet.  Näistä hän kirjoittaa blogissaan ja somessa sekä tehdessään kaupallista yhteistyötä elintarvikealan yritysten kanssa. Hän tuottaa esimerkiksi reseptejä, testaa ja markkinoi tuotteita sekä tarjoaa mainoskuvia.

Nyt Saariston Martta astuu televisioon. Hän osallistuu tänä vuonna Alfa TV:n menestysohjelmaan Mökki ja Potkuri. Ohjelma esitetään viitenä keskiviikkoiltana klo 18.30 alkaen 1.7. Ohjelmat ovat myös nähtävissä osoitteessa www.alfatv.fi. Kyseessä on makasiiniohjelma, joka tänä vuonna tutustuu suomalaisten eniten suosimiin kesäharrastuksiin. Viime vuonna ohjelma keräsi 1,65 miljoonaa katsojaa.

Saariston Martta osallistuu omalla ruokaosiollaan. Osioita on kuvattu osittain Vestlaxissa, missä hän asuu, osittain muilla paikkakunnilla Varsinais-Suomessa. Vieraillaan mm. Kolatun Juustolassa Somerolla ja Meritalon marjatilalla Perniössä.

- Unelmani on aina ollut oman televisio-ohjelman tekeminen. Nyt olen ottanut ensiaskeleen, Petäjäjärvi sanoo kertoen, että saariston elintavat kiinnostavat monia.

Teksti: Rebecca Börman/IS

Etusivulla: Piia Petäjäjärvi vieraili Kolatun juustolassa kuvaustiimin kanssa. (vas.) isäntä Janne Tolvi, kuvaaja Ari Lahti ja Saariston Martta. Kuva: Mauri Nurmi.

Peter Nabb och Ann Laurén hälsar både gamla och nya medlemmar välkomna att delta i föreningens verksamhet.

Omakotiyhdistys on kaikkia Kemiönsaarella kiinteistön tai asunnon omistavia, niin vakio- kuin vapaa-ajan asukkaita varten. Yhdistys toimi aiemmin Dragsfjärdissä. Nyt sillä on yli 600 jäsentä. Useita vapaa-ajan asukkaitakin on liittynyt yhdistykseen. Viime vuonna se muutti nimensä ja on saanut jäseniä koko saarelta. Yhdistys haluaa nuoriakin jäsenikseen ja pyrkii tavoittamaan nuoria ja etenkin lapsiperheitä.

YHDISTYS on kaksikielinen ja kuuluu Omakotiliittoon. Se valvoo jäsentensä etuja ja oikeuksia. Se järjestää kokouksia, joissa kiinnostavia luennoitsijoita, erilaisia tapahtumia ja matkoja. Sen hallitus ottaa mielellään vastaan toimintaehdotuksia. Yhdistys osallistuu paikkakunnan tapahtumiin ja yrittää välttää omien tapahtumiensa törmäykset muiden yhdistysten järjestämiin tapahtumiin.

Yhdistys on jo vuosia palkannut talonmiehen ”talkkarin”. Jäsenet voivat kohtuuhintaan kutsua hänet tekemään erilaisia alan töitä. Talkkaripalvelu on suosittu ja sitä käytetään etenkin puutarhatöihin. Yhdistys vuokraa myös jäsenilleen erilaisia koneita ja työkaluja. Se on yhteistyössä useisiin paikallisyrityksiin, jotka antavat alennusta yhdistyksen jäsenien ostoksista.

Tietoja yhdistyksen toiminnasta löytyy kotisivulta www.ehf-kimitoon.fi sekä Facebooksivulta ja Ilmoituslehden ilmoituksista. Yhdistyksen sihteeri Ann Laurén kertoo, että yhdistys pitää yhteyttä jäseniin myös sähköpostistse. Vaikeampaa on tavoittaa jäseniä, jotka eivät käytä sähköpostia tai eivät ole ilmoittaneet sähkköpostiosoitettaan. Puhelimitse ja kirjepostin avullakin voi tiedustella yhdistyksen asioita.

PUHEENJOHTAJA Peter Nabb kertoo koronan pysäyttäneen toiminnan useiksi viikoiksi. Juuri sitä ennen yhdistys järjesti matkan Helsingin Heurekaan. Haapsalunmatka peruttiin. Kevätkokous on siirretty elokuulle.

Toiveena on, että suosittu bussimatka Ikeaan voidaan järjestää syksyllä kuten myös joulumatka Tallinnaan.

Laurén on toiminut yhdistyksessä vuodesta 2003, aluksi puheenjohtajana, sihteerinä ja kassanhoitajana. Hänen mukaansa on ollut mukavaa. Yhdistys on vuosien varrella kehittynyt. Jäsenmäärä on noussut 200:sta 600:aan. Uudet aktiiviset jäsenet ovat tervetulleita.

- Muodostamme hyvän tiimin, Laurén sanoo toivoen uutta vauhtia yhdistyksen toimintaan syksyllä.

Text & foto: Maria Manelius/IS

Kemiönsaarella useat yritykset vuokraavat veneitä ja muita merenkulkuvälineitä. Kemiönsaarihan sijaitsee keskellä Saaristomerta, jossa saaria riittää. Vuokraveneellä voi vierailla vierasvenesatamissa tai ankkuroida kauniiseen luonnonsatamaan. Kemiönsaaren mantereella on useita luonnonkauniita järviä, jossa voi meloa kajakilla tai kanootilla.

KAKSI PAIKALLISTA yritystä tarjoaa purjeveneitä vuokrattavaksi. Midnight Sun Sailingin kotisatama on Taalintehtaalla. Yritys on harjoittanut purjeveneiden vuokrausta jo 30 vuoden ajan. Tarjolla on 12 kappaletta 32-51 jalkaista purjevenettä. Veneitä vuokrataan niin pariskunnille kuin suuremmille seurueille. Puolet asiakkaista on Suomesta ja puolet Keski-Euroopasta.

Finlandia Sailing -yrityksen kotisatamana on Kasnäs. Yritys on toiminut 20 vuotta. Vuokrattavia, erikokoisia veneitä on 17 kappaletta. Lisätietoja yritysten kotisivuilla.

VUODEN UUTUUS on DB Marinan yhteistyö Buster Rentin kanssa. Taalintehtaan satamassa vuokralla on Buster Cabin ja  Buster X. Tulossa on Yamarin Cross. Lyhin vuokraus on päivän kestoinen. Lisätietoja vuokraa.buster.fi -osoitteessa.

Kimirent vuokraa vesiskoottereita. Niitä on viisi. Asiakas voi noutaa skootterin Kemiöstä tai saada sen toimitettua haluamalleen paikalle. Lisätietoja yrityksen kotisivulta.

KEMIÖNSAAREN kunnalla on kaksi intiaanikanoottia vuokrattavana Taalintehtaalla. Ne ovat Suuren Masuuninjärven rannassa. Kesäaikaan ne varataan vierasvenesatamasta, muina vuodenaikoina Tavaratalo Wahlstenista. Melat, turvaliivit ja vesitiivis säkki sisältyvät hintaan, joka on 30 euroa/päivä. Sisäjärven ympäri meloessa matkaa kertyy kuusi kilometriä. Rannat tarjoavat kaunista vuori-, metsä- ja rämemaastoa ja järvessä on pieniä saariakin.

Uusi Nordic Activities -yritys vuokraa kajakkeja. Niitä on neljä kappaletta tavallisia, yksi kahden hengen kajakkia sekä yksi, johon mahtuu lapsi tai koirakin. Kajakit voi noutaa tai saada toimitettuna asiakkaalle. Vuokra-aika päivästä viikkoon. Kemiönsaarelaisille 5 % alennus.

Merikruunu -hotelli Dragsfjärdissä vuokraa kesällä soutuveneen sekä muutamia SUP-lautoja.

Text & bilder: Maria Manelius/IS