2_tavlan Lea Linberg _artikel

Lea Lindbergin muistolaatta.

Västanfjärdissä on tapana vuosittain kunnioittaa muistolaatalla västanfjärdiläisiä, jotka ovat uurastaneet kotiseutunsa hyväksi. Tänä vuonna vuorossa oli Lea Lindberg. Hänen ammattiuransa Knalliksessa kesti peräti 50 vuotta, ensin kaupan myyjänä, sittemmin itseoppineena kaikesta paperisodasta huolehtivana toimistovirkailijana. Viikko sitten paljastettu muistolaatta löytyy kaupan sisäänkäynnin vierestä.

Jan-Erik Enestam, Knalliksen omistajasuvun jäsen puhui paljastustilaisuudessa. Hän kertoi mm, miten Leaa yritettiin houkutella kunnantoimistoon töihin, mutta Knalliksen johtaja Allan Enestam korotti kiireesti Lean palkaa. Lea jäi Knallikseen.

- Äiti oli hyvin sosiaalinen ihminen. Uskon, että hän viihtyi Knalliksessa sen tarjoaman yhteisöllisyyden takia; sitähän kunnantoimisto ei olisi tarjonnut, sanoi Lean poika Johan Lindberg. 

Lea Lindbergin ansiota oli myös, että Knallis vuodesta toiseen voitti kauppiasyhdistyksen näyteikkunakilpailun. Mutta ennen kaikkea hänen yhteiskunnallista toimintaa kiitettiin: 15 vuotta kunnanvaltuuston jäsenenä, 11 vuotta sosiaalilautakunnan puheenjohtajana, luottamushenkilönä kuntayhtymissä, DUV:n (kehitysvammaisten tukijärjestö) puheenjohtajana ja kassanhoitajana, paikallisen Folkhälsanin aktiivijäsenenä ja mukana päiväkodin perustamisessa…

- Meille lapsille hän kuitenkin oli ”pelkästään” äti. Totuimme siihen, että hänellä oli monenlaista menoa. Meille oli ihan luonnollista auttaa esimerkiksi, kun jonkun oli lähdettävä keräämään ihmisten lahjoittamia voittoja hyväntekeväisyysarpajaisiin, muisteli Lean tytär Hillevi Bystedt.

(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)

kompass_254x140_abl_202128

PAIKALLE kokoontui nelisenkymmentä henkeä paahtavasta helteestä huolimatta. Ohjelmaan kuuluivat kahvitarjoilu ja Reinikaisen pariskunnan johtama yhteislaulu. Västanfjärdissä yhteislaulu on aina yhtä suosittua vuosikymmenestä toiseen ja kylätoimikunnan vihoista löytyvät perinteiset laulut, tietenkin Västanfjärdsvalsen ennen kaikkea.

Kunnanjohtaja Erika Strandberg huomautti puheessaan, että Lea Lindberg yhteiskunnassa toimiessaan oli aikaansa edellä oleva naisten esikuva. Strandberg kehui myös Västanfjärdin aktiivista kylätoimikuntaa, joka edistää kuntalaisten ja kesävieraiden viihtyvyyttä monella tavalla. 

Muistolaatta päästiin kiinnittämään kylätoimikunnan kunnostamalle julkisivulle, jossa myös ilmoitustaulu on korjattu siistiksi. Nyt julisteet voidaan kiinnittää magneettien avulla eikä taulua tarvitse rikkoa nauloin. Knalliksen edessä kokoonnutaan kesän keskiviikkoina klo 14 kahville ja rupattelemaan – tämäkin järjestely on hyvä esimerkki Västanfjärdin yhteisöllisyydestä. 

Seuraava tapahtuma Västanfjärdin kesäohjelmistossa on tänään klo 18 hautausmaalla järjestettävä hartaushetki. Lauantaina vietetään koko perheen hauskaa Kalkholmeninpäivää klo 12-15 ja Kalkholmenin iltaa klo 19-01. Samana päivänä soivat Kemiönsaaren Musiikkijuhlien Kirkosta kirkkoon -konsertit uudessa ja vanhassa kirkossa alkaen klo 20.30.

Teksti & kuva: Ingrid Sandman

Knallis_artikel

1_anunkasan_artikel

Tämän vuoden reippaat ryhmänjohtajat. Vasemmalta Gabriel Lindström, Julia Lindroos, Hermanni Hursti, Elina Haanpää, Ville Paju, Fanny Gustafsson, Harald Jensen, Victor Lindroos, Annina Metsälä. Makuulla Ida Lehtivaara ja Alexandra Jensen.  

Juhannuksen jälkeisellä viikolla pidettiin perinteinen lastenleiri Biskopsön saarella. Tänä vuonna leiri oli niin suosittu, että paikat loppuivat muutamassa tunnissa. Leiri järjestetään yhteistyössä Taalintehtaan Meripartiolaisten ja Kemiönsaaren seurakunnan kesken. Vuoden teema oli Amerikan tasankojen alkuperäiskansat, joita aiemmin kutsuttiin preeriaintiaaneiksi. Leirin nimi Anunkasan tarkoittaa valkopäämerikotkaa lakota-kielellä. Leiri on kaksikielinen ja sille voivat osallistua niin paikalliset kuin kesävieraatkin. Tänä vuonna leirille osallistui 39 lasta seitsemästä kahteentoista ikävuoteen. Lapset jaettiin kuuteen ryhmään, mitkä nimettiin eri heimojen mukaan: Kiowa, Cheyenne, Crow, Sioux, Blackfoot ja Comanche. Yksitoista nuorta toimi ryhmänohjaajina aikuisten leirinvetäjien vastatessa ohjelmasta ja ruoanlaitosta.

LEIRI ALKOI tiistaina, kun osallistujat saapuivat yhteysalus MS Stellalla Biskopsöhön. Ensimmäisen leiripäivän kuluessa pystytettiin teltat ja lapset saivat tutustua leirialueeseen. Jäljitysleikin lomassa ryhmät saivat vastata kysymyksiin Amerikan alkuperäiskansoista ja valmistaa miniatyyritiipiin. Illalla kokoonnuttiin leirinuotiolle ja lapset saivat leirikasteen. Jokainen ryhmä esitti valmistelemansa ohjelmanumeron.

Keskiviikkona lapset saivat veistää ja koristella omat keihäät Tina Höglundin ja Marjut Kytölän johdolla. Harri Kemilä rakensi ryhmien kanssa telineen keihäille. Sillä aikaa Annika Qwarfordt-Sahlgren piti korupajaa, jossa lapset saivat valmistaa helmistä ranne- ja kaulakoruja. Suosittu droppboll-turnaus pidettiin koulun takana olevalla nurmikolla. Tiukin ottelu käytiin ryhmänjohtajien ja aikuisohjaajien välillä. Torstain vastaisena yönä vanhemmat lapset pääsivät yöseikkailulle.

Torstaipäivä käynnistyi jousiammunnalla ja kalliomaalauksilla, jonka jälkeen iltapäivällä suunnistettiin perinteiseen tapaan Biskopsön metsissä. Illalla järjestettiin iso juhla laulu- ja tanssiesityksineen. Sekä lapset että aikuiset olivat tehneet hienoja vartalomaalauksia juhlaa varten. Ilta päättyi uinnin ja hampurilaisten merkeissä. Perjantaina ennen kotiin lähtöä pidettiin leiriolympialaiset. Lajeina oli jousiammunta, keihäänheitto, pituushyppy ja köydenveto. Joukkueet kilpailivat toisiaan vastaan.

(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)

kompass_254x140_abl_202127

TAALINTEHTAAN MERIPARTIOLAISTEN purjevene Paprica oli leiriläisten käytössä. Kippari Jari Lehtivaara huolehti siitä, että kaikki halukkaat pääsivät purjehdukselle. Dennis Lehtivaara opetti lapsia purjehtimaan pienemmällä jollalla. Optimistijollaa ja kajakkia pääsi myös käyttämään yhdessä Maria Maneliuksen ja Jonas Adolfssonin kanssa. Lapset saivat uida monta kertaa päivässä, sillä leiriviikko oli aurinkoinen ja lämmin. Hyppytorni ja liukumäki olivat tosi suosittuja. 

Andrea Granroth ja Jonna Lappalainen valmistivat leiriruoan Biskopsön koulun keittiössä. Torstain lounas, makkarakeitto, valmistettiin itse trangialla yhdessä ryhmänohjaajien kanssa. 

BISKOPSÖN LEIRISTÄ on tullut perinne, sehän on järjestetty jo 80-luvulta alkaen. Leireille on vuosien saatossa osallistunut paljon lapsia, useammat osallistuvat leirille vuosi toisensa perään ja kasvaessaan tulevat ryhmänohjaajaksi. Leirin aihe vaihtuu vuosittain ja ryhmät kilpailevat leirimestaruudesta. Vuoden kilpailu oli hyvin tasaväkinen ja sisälsi monta eri lajia. Comanche-ryhmä oli tämän vuoden voittaja.

Leiriläisten lähtiessä kotimatkalle monta elämystä rikkaampana, purkavat ohjaajat leirin ja aloittavat seuraavan vuoden leirin suunnittelun. Tavataan Biskopsössä jälleen ensi kesänä!

Teksi & kuva: Maria Manelius, Käännös: Jonna Lappalainen

2_anunkasan_artikkel

Purjeveneet olivat kovassa käytössä leirin ajan. 

traktorer_artikel_2021

Traktorit liikkeellä sunnuntaina.

Koronatilanteen takia tänä vuonna ei järjestetä Traktorikavalkadia. Perinteisen kavalkadin sijaan päädyimme cruisingiin, kertoo Mona Karlsson. Cruising -letka lähtee sunnuntaina 4.7 kello 12 Kemiön Väri ja Autotarvike -liikkeen pihalta. Osallistujia pyydetään saapumaan paikalle ajoissa. Kuka tahansa voi osallistua. Ennakkoilmoittautumista ei tarvita, riittää että on ajoissa paikalla, jotta ehtii mukaan.  Kaikki mukaan niin saadaan komea cruising, Mona kannustaa. Mukaan voi liittyä myös matkan varrelta, jos ei halua ajaa koko reittiä. - liittyy jonon jatkoksi, kun letka osuu kohdalle.

Tänä vuonna ajellaan eri puolilla Kemiönsaarta, reitti ajellaan useammassa osassa. Ensimmäinen osa kulkee reittiä Kemiön Väri ja Autotarvike - Almakoti - Solkulla - Vreta - Norrlångvik - Mattskär - Koddböle - Högmo - Rosendal - Kahvila Kaffepaussi, Björkboda.

- Meille on tärkeää ylläpitää perinteitä, joten reitin valinta Almakodin ja Solkullan ohi oli itsestäänselvyys, ne pitää löytyä reitiltä, kertoo Mona. Traktorikavalkadikin on perinteisesti päättynyt cruisingiin juuri näiden paikkojen ohi. Halutaan, että siellä asuvat saisivat myös osallistua tapahtumaan ja samalla vähän muistella omia traktori muistojaan. Traktorit ovat kuitenkin olleet monen lapsuudessa mukana, Mona tarkentaa.

(artikkeli jatkuu kuvan alla)

kompass_254x140_abl_202126

Kahvila Kaffepaussiin saavutaan noin kello 13.Taukoa pidetään niin kauan kuin on tarvetta. Tarkkaa aikaa on hankala määritellä, koska odotamme, että kaikki ovat valmiita, ennen kuin jatkamme matkaa, halusivat he sitten syödä tai ottaa kahvin, Mona taustoittaa. Kiireetön yhdessäolo ja ajelu on tärkeintä. Traktorit parkkeerataan näytille, jotta kaikki halukkaat pääsevät niitä ihastelemaan Kaffepaussin pihalla. Tauon jälkeen ajellaan Västanfjärdin Kalkholmeniin,

- Toinen etappi on siis Kaffepaussi- Ravintola Terrassn. Siellä pidetään toinen tauko.

Monan mukaan halukkaat ehtivät syömään ja juomaan. Terassnista lähdetään vasta, kun kaikki ovat valmiit. Västanfjärdistä matka jatkuu reittiä Lammala- Bredviken- Vestlax - Pederså - Kemiön Väri ja Autotarvike.

- Sunnuntaille on luvattu kaunista säätä, joten tästä ei voi tulla muuta kuin ihana ja leppoisa sunnuntai ajelu, toivottavasti nähdään, ellei koko matkan ajan niin ainakin ohiajaessa, päättää Mona.

 

Teksti: Heidi Sten/IS, Foto Arkiv/Arkisto

1_roblom_koivisto_artikel

Albin Röblom ja Noah Koivisto vuokraavat Taalintehtaalla vesiskoottereita.

Vasta ylioppilaaksi valmistuneet 19-vuotiaat Noah Koivisto ja Albin Röblom ovat perustaneet Aquarental-yrityksen. Se vuokraa Taalintehtaan vierasvenesatamassa vesiskoottereita. He ovat jo pidempään miettineet toimintaa. Kun kesä koitti, he tekivät päätöksen ja ostivat kaksi uutta skootteria vuokrattaviksi. Koivisto kertoo, että he itsekin pitävät skootterilla ajamisesta; se kuuluu kesän huippuhetkiin.

Kun he pohtivat skoottereiden ostamista omaan käyttöönsä he huomasivat skoottereiden olevan melko hintavia. Silloin he keksivät vuokraamisidean. Vierasvenesatama vaikutti olevan vuokraus toiminnalle oivallinen paikka. Koiviston mukaan se on paikka, missä lomailijat liikkuvat. Hän toivookin, että väki haluaisi tutustua mereen ja saaristoon vuokraamallaan skootterilla. Vierasvenesataman palveluiden kehitys odotetaan houkuttelevan entistäkin enemmän turisteja paikkakunnalle.

(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)

kompass_254x140_abl_202125

AQUARENTAL on käynnistänyt yhteistyön sataman kanssa jotta asiakkaat joustavasti voisivat vuokrata skootterin muutamaksi tunniksi, vuorokaudeksi tai viikoksi. Skootterit ovat SeaDoon pienempää mallia ja helposti hallittavissa. Skootterille mahtuu kaksi henkilöä. Ne eivät kuluta kovin paljon polttoainetta verrattuna suurempiin skootteri malleihin tai pienveneisiin.

Yrittäjät odottavat kauden käynnistyvän tosissaan juhannuksen tienoilla. Kesäksi on jo saatu varauksia. Taalintehtaalta pääsee nopeasti moniin mukaviin matkakohteisiin kuten Kasnäs, Örö ja Högsåra.

Nyt tarjolla on kaksi skootteria mutta suunnitelmia on tarpeen vaatiessa kehittää toimintaa. Tarkoituksena on tarjota vesisuksien vuokrausta. Palveluja markkinoidaan etenkin somessa ja kotisivulla. Taalintehtaalle on tarkoitus asettaa näkyviä mainoksia. 

Nuoret yrittäjät toivovat tietenkin oikein aurinkoista ja lämmintä kesää ja paljon asiakkaita.

Teksti & kuva: Maria Manelius, Käännös: IS

2_aquarental_artikel

Taalintehtaalta pääsee helposti vesiskootterilla tutustumaan moniin hienoihin saaristo kohteisiin.

Klingstedt_Dahlqvist bjuderkaka_framsida

Klingstedt ja Dahlqvist tarjoavat kakkua, hedelmiä ja mehua.

Avustusten ansiosta kunta on voinut palkata projektiluontoisesti uuden nuorisotyöntekijän kouluihin sekä toisen etsivä nuorisotyöntekijän jo olemassa olevan Vilma Pikkaraisen lisäksi. Catherine Klingstedt aloitti etsivän nuorisotyöntekijän toimessaan helmikuussa ja Katarina Dahlqvist koulujen nuorisotyöntekijänä maaliskuussa.

Tarkoituksena on, että nuorisolla olisi vaitiolovelvollinen, puolueeton ja turvallinen aikuinen, johon he vapaaehtoisesti voivat ottaa yhteyttä. Dahlqvist vierailee säännöllisesti kouluissa. Kevään aikana hän on mm ollut yhteydessä kaikkiin kuudesluokkalaisiin keskustellen siitä, miltä tuntuu siirtyä yläasteelle.

Dahlqvist ja Klingstedt ovat liikkuvia ja läsnä nuorten keskuudessa, jotta nuorten olisi mahdollisimman helppo ottaa yhteyttä. Klingstedtin kohderyhmänä ovat 15-29-vuotiaat. Tukea hän voi antaa koskien töitä, opintoja tai vapaa-aikaa. Nuorisotyöntekijät tekevät yhteistyötä keskenään, mutta myös muiden mm. kunnan työllisyysyksikön ja vapaa-ajan yksikön henkilöstön kanssa.

(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)

kompass_254x140_abl_202124

KESÄLLÄ he järjestävät nuorisoiltoja Kemiössä ja Taalintehtaalla. Ensimmäiset järjestettiin kesäkuun 8. päivänä Taalintehtaan urheilukentällä ja 9. päivänä Kemiön Amospuistossa. Jatkossa iltoja järjestetään Taalintehtaalla tiistaisin ja Kemiössä keskiviikkoisin klo 18-20. Kohderyhmänä ovat 2005-08 syntyneet nuoret. Ilmoittautua ei tarvitse ja illat ovat ilmaisia.

Paikalle voi tulla hetkeksi tai jäädä sinne koko ajaksi. Nuoret ovat keskiössä ja toiminta muotoutuu heidän mukaansa. Voi vaikkapa nauttia musiikista ja tarjoilusta tai pelata erilaisia pelejä: sulkapalloa, krokettia, rantalentopalloa jne. Ohjaajat tuovat tarvittavat urheiluvälineet paikalle.

Ohjaajat kertovat iloisina, että Taalintehtaalla nuoret keksivät oman versionsa frisbee-golfista.

LISÄTIETOJA löytyy esimerkiksi vapaa-ajan yksikön instagram-osoitteesta #youthkimitoon. mutta paikalle voi tulla ihan muuten vaan. Mikäli jokin asia mietityttää, Dahlqvistiin ja Klingstedtiin voi ottaa yhteyttä whatsappin, sähköpostin tai puhelimen kautta.

Teksti & kuva: Anna Kevin, Käännös: Ingrid Sandman

Ungdomskvällar_beachvolleyboll_artikel

Bolla_tankar_riktiga_bollar_artikel

Ungdomskvällar_utmana_beachvolleyboll_artikel

Klingstedt ja Dahlqvist kanssaan voi pallotella niin ajatuksia kuin oikeita palloja tai haastaa heidät rantalentopallossa.

Palo_artikel

Apua saatiin, kun sitä eniten tarvittiin, kiitos, Lindström summaa fiilikset.

Tiistaina syttynyt tulipalo tuhosi Tavaratalo Hurrikaanin ja Kemiönsaaren Venekeskuksen toimitilat kokonaan. Nopeasti edennyt palo levisi rakennuksen kattorakenteiden kautta koko rakennukseen. Tulipalon jälkiä raivattiin vielä keskiviikkona. Palon syttymissyytä tutkitaan. Tulipalo syttyi Tavaratalo Hurrikaanin puolella ja eteni sieltä Venekeskuksen tiloihin. Kesän sesonkia varten täytetty Hurrikaanin varasto paloi kokonaan.

(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)

kompass_254x140_abl_202124

Henkilökunta siirsi veneitä ja tulipalosta pelastettuja tavaroita vielä myöhään tiistai-iltana.

Palo eteni todella nopeasti, myymälästä saatiin pelastettua vain neljä lavaa tavaraa, kaikki muu paloi, Niklas Lindberg Tavaratalo Hurrikaanista kertoo mittavista tuhoista.

Kemiönsaaren Venekeskuksen Ben Lindströmin mukaan Kemiönsaaren Venekeskuksen tiloista saatiin ulos useita veneitä.

- Veneet ja moottorit saatiin pääosin pelastettua. Meillä oli onneksi vähän enemmän aikaa, silti esimerkiksi varaosavarasto tuhoutui kokonaan, Lindström harmittelee.

Kemiönsaaren Venekeskus jatkaa toimintaa Björkbodassa vanhan lukkotehtaan tiloissa osoitteessa Konttoritie 2 Björkboda. Lindström uskoo, että kesän veneet saadaan toimitettua asiakkaille lähes aikataulussa.

- Onhan tämä todella suuri isku meille, mutta uskon että toiminta saadaan jatkumaan nopeasti.

Veneilytarvikkeiden ja varaosien myynti siirtyy hetkeksi Tammisaaren Venekeskukseen. Lindströmin mukaan henkilökunta ansaitsee suuren kiitoksen.

(artikkeli jatkuu kuvien alla)

sammutus_artikel

Raivaus_artikel

Palo levisi rakennuksen kattorakenteiden kautta.

Kesän sesonkia varten täytetty Hurrikaanin varasto paloi kokonaan.

- Henkilökunnalle iso kiitos näin julkisesti. Olen todella ylpeä teistä, kaikki mitä oli pelastettavissa, on nyt Björkbodassa uusissa tiloissa, Lindström kiittelee.

Kemiönsaaren venekeskuksen henkilökunta siirsi veneitä ja tulipalosta pelastettuja tavaroita vielä myöhään tiistai-illalla suojaan. Lindström ja Lindberg kiittelevät lisäksi pelastuslaitosta sekä kaikkia, jotka auttoivat tavaroiden kantamisessa turvaan.

- Kemiönsaarella on hyvä olla ja yrittää, apua saatiin, kun sitä eniten tarvittiin, kiitos, Lindström summaa fiilikset.

Teksti & kuvat: Jerker Jokiniemi, Käännös.: IS

DCIM100MEDIADJI_0597.JPG

Tiistaina syttynyt tulipalo tuhosi Tavaratalo Hurrikaanin ja Kemiönsaaren Venekeskuksen toimitilat kokonaan.

Kuva: Peter Eriksson

Presidentti_artikel

Presidentti kävelyllä satamasta ravintola- ja hotellikeskukseen seurana olivat mm Erika Strandberg ja Daniel Wilson.

Presidentti Sauli Niinistö tarkasti viime viikolla merivoimien Ritva 21 -harjoituksia Russarössä. Samana päivänä hän kävi myös Örössä Saaristomeren kansallispuistossa.

Örön ohjelmaan mahtuivat kunnan edustajien, kunnanjohtaja Erika Strandbergin sekä valtuuston puheenjohtaja Daniel Wilsonin tapaaminen kuten myös saaren yrittäjien, saaren hallinnosta vastaavan Metsähallituksen edustajien että joukkotiedotusvälineiden tapaamiset. Presidentti ehti myös tutustua saaren ainutlaatuiseen luontoon.

Niinistö kertoi näkemyksiään suurvaltojen välisistä konflikteista toivoen, että Vladimir Putinin ja Joe Bidenin tapaaminen kasvotusten voisi vähentää kitkaa. Mitä Suomeen tulee presidentti sanoi, että meitäkin kyllä valvotaan vaikka julki ei ole tullut samantyyppistä vakoilua, kuin äskettäin on kerrotu muista Pohoismaista.

- Itämeren tilanne on hieman rauhoittunut verrattuna 2014 seuraavia vuosia, hän sanoi ja kehui äskettäin seuraamiaan harjoituksia; kybersodankäynti ei ole tehnyt tavallisia taisteluvalmiuksia turhiksi.

Kun oli puhetta Niinistön varusmieskokemuksista Örössä, presidentti hieman vitsaili mutta korosti kuitenkin sitä, että hänelle oli tärkeää tutustua kavereihin, joilla monilla oli melko erilaisia taustoja.

(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)

kompass_254x185_abl_202123

 

KEMIÖNSAAREN kunnalle presidentin vierailu merkitsi positiivista julkisuutta. Strandberg ja Wilson saivat myös tilaisuuden kertoa hänelle positiivisesta kehityksestä, jonka kunta on kokenut korona-aikana: osa-aikaiset asukkaat ovat kiitos etätyön huomanneet, että maallakin voi asua, kuntaan on muuttanut uusia asukkaita ja kiinteistöille on ollut kysyntää.

Örö toimi vuoteen 2015 Puolustusvoimien alaisena suljettuna alueena. Se siirtyi Metsähallituksen hallintaan ja osaksi Saaristomeren kansallispuistoa ja on muutaman vuoden kuluessa kehittynyt Saaristomeren suureksi matkakohteeksi. Pääsy saarelle on helpottunut ja palvelut ovat kehittyneet kysynnän kasvaessa. Örön sotahistoria ja ennen kaikkea luonto harvinaisine kasveineen ja monine perhoslajikkeineen houkuttelevat paikalle niin tutkijoita kuin tavallisia turisteja. Nykyisin Örössä vierailee n. 35 000 ihmistä/v. Presidentin vierailun myötä Örö tuli entistä enemmän tunnetuksi.

Teksti & kuvat: Ingrid Sandman

 

Niinistö_artikel

örö_artikel

Niinistö ehti vartissa vastata useisiin lehdistön kysymyksiin.

Vierasvenesatamasta voi vuokrata polkupyörän ja polkea asfalttitietä saaren sisäosiin. 

ben_johansson_artikel

Ben Johansson.

Kemiönsaaren lukiosta on jo yli viidenkymmenen vuoden ajan valmistunut hyvin ylioppilaskokeissa menestyneitä nuoria. Ennen kuin saarella oli oma lukio, vain kolmisen prosenttia nuorista jatkoi opintojaan lukiossa. Ylioppilaaksi aikovien oli pakko muuttaa kotoa, useimmiten Paraisille tai Turkuun. Ylioppilastutkinto oli tuolloin ainoa tie akateemisiin opintoihin.

Ei ollut ihan helppoa saada lupaa pidentää Kimito svenska samskolaa kahdeksan luokan oppikouluksi päämääränä ylioppilastutkinto. Aktivistit joutuivat käymään silloisen opetushallituksen puheilla Helsingissä ja kartalla osoittamaan kädestä pitäen viranomaisille, ettei oppilaan matka Paraisille olekaan 30 kilometriä (linnuntietä kyllä on!).

Jo ensimmäisten ylioppilaitten joukossa vuonna 1971 Mauno Lindroos nappasi kuusi laudaturia. Tänä vuonna Albin Röblom kirjoitti seitsemän!

60- ja 70-lukujen nuorten opettajien tehtäviin lukiossa kuului valmentaa opiskelijat ylioppilaskirjoituksiin sekä yhdessä oppilaiden kanssa kehittää lukiokulttuuria. Vanhojen tanssit, penkinpainajaiset ja monet muut lukioon kuuluvat perinnetapahtumat löysivät vuosien varrella muotonsa.

 

MAUNO LINDROOSIN ura on vienyt hänet Helsinkiin, jossa hän on toiminut opettajana Helsingin yliopistossa, Kelassa, Social- och kommunalhögskolanissa sekä toimitusjohtajana Hankenissa.

Hänelle paikallinen lukio oli itsestäänselvä valinta hyvän koulumenestyksen ja sopivan ajankohdan, 1968, vuoksi. Hän muistelee lukioaikaansa myönteisenä kokemuksena, niin opetuksen kuin kavereidenkin kannalta. Silti hän toteaa, että hyvin menestyneitä ihmisiä niin koulussa kuin uraa luodessa jotkut katsovat karsaasti. Lisäksi hän on pannut merkille, että kaupungin kouluissa opiskelijat jo kouluaikanaan loivat sosiaalisia siteitä ja kontakteja, joista on ollut heille suureksi hyödyksi uran aikana. Kemiönsaaren kavereista tällista ”hyvä veli”-etua ei tietenkään ole ollut.

Lindroos arvostaa suuresti Taalintehtaan terästehtaan kesätöissä saamaansa monen vuoden kokemusta ja pitää jo 1686 perustetun terästehtaan sulkemista surullisena. Edelleen hän seuraa saaren tapahtumia ja pitää saarelaisia aktiivisina ja kuntaa melko hyvin toimivana.

- Kun tehdas meni konkurssiin, menetettiin pitkä ja upea teollisuus- ja työläiskulttuurin tyyssija, hän sanoo.

(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)

kompass_254x185_abl_202122

 

MIKÄÄN lukio ei tänä päivänä ole samanlainen kuin viisikymmentä vuotta sitten. Kimitoöns gymnasium, KÖG on käynyt läpi valtavan kehityksen. Rehtori Ben Johansson, hänkin KÖG:in entinen oppilas, kuvailee opetussuunnitelman muutoksia, luokattomuutta ja lukion avautumista lähiyhteiskuntaan, kunnnan ulkopuoliseen Suomeen  ja Eurooppaan.

Uusia opetussuunnitelmia tulee jatkuvasti, tänäkin syksynä. Oppivelvollisuus pitenee 18 ikävuoteen ja lukion perusopetus tulee maksuttomaksi. Oppilaan sosiaalinen tausta merkitsee entistä vähemmän. Johansson muistuttaa, että Suomen kaltainen pieni maa ei voi menestyä maailmalla kuin tiedon ja tutkimuksen edelläkävijänä. Koulutukseen on panostettava ja tämä ymmärretään Kemiönsaarellakin.

Syksyn uutuus on lukion merellinen suuntaus. Oppilas voi erikoistua meribiologiaan tai meriteknologiaan. Missä muualla edellytykset tällaisiin opintoihin voisivat olla parempia kuin Kemiönseudulla, jossa meri on aina muokannut ihmisten elämää.

Tekninen kehitys ja digitalisaatio on muuttanut koulun arkea.

- Digitalisaatio on vaikuttanut pedagogiikkaan ja oppimiseen niin hyvässä kuin pahassa Johansson sanoo. Hän on huolissaan siitä, miten nuoret osaavat orientoitua kybermaailmaan, jossa totuus ja valetieto kilpailevat yksilön ajatusmaailmasta.

Ben Johansson siirtyy nyt eläkkeelle toimittuaan koulussa yli 30 vuotta, niistä 13 rehtorina. Hänee seuraajakseen on valittu Bob Karlsson.

Ympäröivälle yhteiskunnalle lukio on vuosien varrella tuonut paljon lisäarvoja, esimerkiksi kulttuuriprojektien myötä. Lukio on myös tuottanut ylioppilaita, jotka ovat korkeamman koulutuksen saaneina palanneet kotikunnalleen ja hyödyntäneet sitä toimien eri ammateissa, esimerkiksi kunnan tai eri organisaatioiden virkamiehinä, yritysjohtajina, urakoitsijoina, toimittajina, kirkon parissa ja luottamushenkilöinä.

Teksti: Ingrid Sandman, Kuvat: yksityiset

 

mauno_lindroos_artikel

Mauno Lindroos.

Perjantaitori_artikel

Uudella paikalla toria pidetään ainakin tämän kesän ajan.

Toripäivä valkenee huomenna perjantaina Villa Landen edessä. Kemiön keskustan kylätoimikunta Ry:n Mona Söderblom kertoo, että toripaikkaa vaihdettiin myyjien pyynnöstä.

– Moni ei edes tiennyt missä tori on, kylteistä huolimatta.

Nyt torialue on Villa Landen edessä, K-Marketin parkkipaikalta on helppo tulla torille. Söderblomin mukaan uusi alue tuntuu enemmän torilta.

- Pieni ja tunnelmallinen kesätori, hän hehkuttaa.

Uudella paikalla toria pidetään ainakin tämän kesän ajan. Torikulttuurin kehittymistä seurataan ja mikäli paikan vaihto piristää, aletaan suunnittelemaan jatkoa. Viime viikolla myyjät olivat jo kokeilumielessä uudella paikalla, kokemukset olivat positiivisia.

– Kalamyynti kerää tietysti aina asiakkaita paikasta riippumatta, mutta uudella paikalla myyjät saavat enemmän näkyvyyttä, Söderblom kertaa myyjien kommentteja.

(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)

kompass_254x140_abl_202121

 

Torikojuissa sijaitsevat käsityöpuoti ja Kemiön kyläyhdistys. Ne ovat ensimmäistä kertaa auki huomenna, kun uusi tori avataan virallisesti. Food Hub avataan myöhemmin kesällä. Paikalle odotetaan useita torimyyjiä. Avajaispäivänä järjestetään myös takakonttikirppis sekä kasvien myynti ja vaihtotapahtuma

– Mikäli myyjiä tulee todella paljon, voidaan ottaa lisää tilaa käyttöön, Söderblom lupaa.

Tavallisina toripäivinä alue on rajatumpi. Parkkitilaa uudella torilla riittää, markettien parkkipaikat, Wahlbergin parkkipaikka ja Villa Landen pakkipaikka ovat käytössä. Kyläyhdistys toivookin pikkutorille mahdollisimman paljon myyjiä ja kävijöitä huomenna ja tulevaisuudessa. Tori on avoinna koko kesän perjantaisin kello 12-16. Juhannuksena toripäivää vietetään jo torstaina samaan aikaan. Kemiön kyläyhdistys toimii torin vastuullisena järjestäjänä.

– Me siirsimme kojut ja suljemme liikenteen perjantaisin, Söderblom vahvistaa.

Teksti & kuva: Jerker Jokiniemi, Käännös: IS 

 

Torg_artikel

Piia Petäjäjärvi_fotograf_Ari Lahti_artikel

Piia Petäjäjärvi, ”Saariston Martta”.

Kemiönsaarella Vestlaxissa vanhassa kansakoulussa asuva Piia Petäjäjärvi eli Saariston Martta ilmestyy tänäkin kesänä tv-ruutuihin, kun AlfaTV:n Mökki ja Potkuri -ohjelma starttaa ensi viikon maanantaina 24.5. Piialla on ohjelmassa oma kokkailuosio.

Viime vuonna Kemiönsaaren Vuoden lähettilääksi valittu Piia on tunnettu konstailemattomasta kotiruoastaan, jossa ei voita ja kermaa säästellä. Sarjassa vieraillaan myös paikallisissa yrityksissä, kuten Kasper Lindroosin Mellangård-tilalla Vestlaxissa ja Meritalon hillotehtaalla Perniössä.

- Kasperin tilalla tutustuimme villasikoihin, joista on tullut gourmet-kokkien mieluisa raaka-aine sen rasvapitoisuuden vuoksi. Tilalta tarttui kesäkeittiöön mukaan makkaroita, ribsejä ja kassleria, joita ohjelmassa valmistetaan eri tavoin. Lisäksi teen muun muassa hävikistä herkuksi pannukakkua ja vanhan ajan vohveleita, Piia valottaa.

(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)

kompass_254x185_abl_202120

 

Viime vuonna Saariston Martalla oli AlfaTV:llä myös oma tunnin mittainen jouluohjelma. Kesä- ja jouluohjelmista saatu palaute on ollut kannustavaa.

- Alussa kaikki uusi jännitti kovastikin, mutta nythän nämä kuvaukset sujuvat jo oikeinkin hyvin, Piia naurahtaa.

Saariston Martta pitää blogiaan kotisivuillaan www.saaristonmartta.fi ja päivittää ahkerasti Instagram- ja Facebook-sivujaan. Kuvapalvelu Instagramissa hänellä on jo lähes 3500 seuraajaa.

Mökki ja Potkuri AlfaTV:llä 24.5. alkaen klo 19. Ohjelmassa on kaiken kaikkiaan viisi jaksoa ja ne on nähtävissä myös netissä tv-esityksen jälkeen osoitteessa www.permanto.fi.

Teksti: ABL, Kuva: Ari Lahti, Övers. :IS

vincent_aron_aaltonen_artikel

Vincent ja Aron Aaltonen harjoittelevat mielellään temppuja. 

Taalintehtaan keskustassa näkee usein Vincentin ja Aron Aaltosen. 12-vuotiaat kaksoisveljekset kavereineen harjoittelevat temppujen tekemistä ”skooteilla”, eli potkulaudoillaan. Eniten he liikkuvat torin ympäristössä, jossa korkeuserot mahdollistavat temppujen tekemisen. Oppiakseen temppuja he katsovat YouTube -videoita. Omasta mielestään he ovat aika taitavia. Aron uskoo olevansa veljeään taitavampi. Pojat kertovat kaatuneensa monta kertaa ja satuttaneensa itsensä joka puolelta. Suuremmilta onnettomuuksilta he ovat kuitenkin säästyneet.

POJAT UNEKSIVAT oikeasta skeittipuistosta, jossa pääsisivät harjoittelemaan kavereidensa kanssa. Heidän Bettina -äitinsä on yhdessä poikien kavereiden vanhempien kanssa käynnistäneet keskustelun skeittipuiston perustamisesta. On perustettu Facebook -ryhmä.

Kunta on kehittämässä urheilukentän ympäristöä ja on tietoinen nuorten toiveesta. Tarkoituksena on keskustella parhaimmasta paikasta nuorten kanssa.

Vincent ja Aron ovat hyvin tietoisia siitä, mitä he haluavat puistoon. Tarvitaan yksi tai kaksi quarter pipe -ramppia. Ne tehtäisiin mieluiten kestävästä betonista. Poikien mukaan niiden ei tarvitse olla kovin suuria tai korkeita. Näin vältyttäisiin onnettomuuksilta. Aronin mukaan parasta olisi, jos kaksi ramppia asetettaisiin puiston kummallekin puolelle ja lisäksi väliin muutamia laatikkoja hyppyjen harjoittelua varten.

- Mielellään lisäksi muutamia reilejä luisumiseen.

(artikkeli jatkuu ilmoituksen jälkeen)

kompass_254x140_abl_202119

 

Scootit ovat heidän kaveriensa suosikkeja. Niillä on skeittilautoja helpompi liikkua ja tehdä temppuja. Löytyy sekä halvempia että kalliimpia. Kalliimmat ovat tukevampia ja kestävät temppuja ja hyppyjä paremmin.

VINCENT JA ARON ovat kuulleet kahdesta skeittipuistoehdotuksesta. Toinen on urheilukentän hiekkakenttä, toinen liikuntahallin viereinen paikka. Heidän mielestään kumpikin toimisi. Ehkä lähempänä keskustaa oleva liikuntahallipaikka toimisi paremmin. Sinne pääsee asfaltoitua tietä pitkin eikä scootteja tarvitse kantaa.

- Pääasia, että saamme skeittipuiston, he sanovat.

Teksti & kuva: Maria Manelius, Käännös: IS

lohi_artikel

Koronarajoitukset alkavat poistumaan. Ravintoloissa voi taas syödä.

Koronarajoitukset alkavat poistumaan. Ravintoloissa voi taas syödä. Jani Launokorpi Björkbodan kaffepaussista kertoo, että moni tilaa silti äitienpäivän ruuat take-awayna.

– Me otettiin tilauksia vastaan eiliseen saakka, Launokorpi kertoo.

Paikanpäällä voi myös syödä, nyt kun koronarajoitukset ovat vähentyneet ja ravintolat saavat olla auki rajoitetusti.

– Rajoitusten puitteissa mennään, muutama seurue on tulossa syömään, mutta toki vielä voi kysyä vapaita pöytiä, Launokorpi jatkaa.

Strandhotellet tarjoilee perinteisen äitienpäiväbuffetin. Ikkunapöytiä on vielä vapaana.

– Varaus kannataa tehdä tänään tai viimeistään huomenna, Strandhotelletista kerrotaan.

Koronarajoitusten vuoksi Strandhotellet ottaa vain puolet normaalista varausmäärästä.

– Sillon voidaan säilyttää turvallisuus, ravintolasta kerrotaan.

Labbnäs tarjoaa Kaffepaussin tapaan Take-Away kasseja, jotka voi noutaa lauantaina. Sunnuntaina voi syödä paikan päällä.

– Tilauksia voi tehdä perjantaihin saakka, ravintolan asiakaspaikoista on käytössä puolet, Labbnäsista kerrotaan.

Kaikki ravintolat kertovat ihmisten olevan vielä varovaisia, varauksia tulee harvakseltaan.

– Hyvä toisaalta niin, silloin turvallisuus voidaan varmistaa, Labbnäsista summataan.

Teksti: Jerker Jokiniemi

golfkukka-artikel

”Golfkukka", Craspedia. 

Ihmisten mielenkiinto puutarhanviljelyyn on lisääntynyt koronan aikana. On silti hyvä muistaa, että kylmät yöt edelleen voivat vahingoittaa joitakin kasveja. On hyvä tietää, mitä jo nyt voi istuttaa puutarhaan.

Ulla Svens-Söderholm Kemiön Kasandra Garden Centerissä kertoo, että orvokit ja tarhaorvokit kestävät jopa 8 miinusastetta. Pakkasyön jälkeen ne voivat näyttää nuutuneilta, mutta elpyvät sitten. Päivänkakkarat, neilikat ja ruusutkin kestävät viileää mutta eivät pakkasasteita.

Lämpimämpää säätä odotellessa puutarhan voi haravoida. Nurmikkoa voidaan huoltaa kylvämällä ruohonsiemeniä paikkoihin, missä nurmikko näyttää huonolta. Kannattaa kastella kylvämisen jälkeen. Lehtiä, oksia ja sammalia haravoidessa on hyvä, jos maa on kuivaa. Paikkoja, jossa kasvaa sammalta voi kalkita happamuuden säätämiseksi nurmelle sopivaksi.

Svens-Söderholm kertoo, että nyt on sopiva aika kääntää kasvimaata. Näin rikkaruohot kuivuvat. Kannattaa myös lannoittaa, mielellään kanankakalla.

(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)

kompass_254x140_abl_202118_korjattu

 

Mikael Söderholm kertoo suosivansa ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja. Kotitilallaan hän kasvattaa lähivihanneksia. Lämmitykseen käytetään haketta. Tuholaisiin käytetään biologisia menetelmiä (eli tuholaisia syöviä hyönteisiä). Lannoituskin on osittain ekologista.

Useita viljelykasveja voi myös kylvää ruukkuihin ja näin saada taimet hyvälle alulle sisätiloissa. Ruukkukukat voi viedä päivällä ulos kunhan muistaa siirtää ne sisälle yöksi.

Viime aikoina dahliat ovat olleet kovin suosittuja, varsinkin nuorten keskuudessa. Toinen trendikäs uutuus on hyönteishotellit. Niiden tarkoituksena on houkutella paikalle hyödyllisiä hyönteisiä talvehtimaan. Mehiläisille, kimalaisille ja perhosille ravinnon kannalta tärkeitä kukkiakin voi kasvattaa puutarhassa.

Mikäli haluaa uusia perunoita jo juhannukseksi, perunat voi pitää sisätiloissa kunnes de saavat kunnollisia ituja. Ulla Svens-Söderholm kertoo nauraen, että hänen isänsä tapasi neuvoa pitämään istutusperunat sängyn alla ja istuttaa ne perunamaahan, kun niissä oli idut.

Perunasato kypsyy n. 70 päivässä. Perunoita voi myös kasvattaa erikoisruukussa nimeltä Potatopot, joista on helppo noukkia satoa. Kasandrasta löytyy myös uutuus: ekoperunaa istutukseen. Toinen uutuus on ”golfkukka”, jonka tieteellinen nimi on Craspedia.

Teksti & kuvat: Heidi Lindberg, Käännös. :IS 

 

potatoPot_artikel

munkit_ilmapalloilla

Munkkeja myydään Take Awynä Kerhotalon sisäänkäynnin vieressä klo 12 -14 välisenä aikana.

Taalintehtaan Kerhotalolla järjestetty vappupäivän tapahtuma on valitettavasti tänäkin vuonna peruttu. Taalintehtaan meripartio, joka toimii järjestäjänä, on saanut niin paljon kyselyitä ihmisiltä ”Kerhotalon munkeista” joista ihmiset eivät halua luopua, että mahdollisuus ostaa niitä Take Awaynä onnistuu tänäkin vuonna. Gun Hagelberg ja Camilla Nurmi paistavat, kuten yleensä munkit vappupäivänä ja niitä myydään Take Awynä Kerhotalon sisäänkäynnin vieressä klo 12 -14 välisenä aikana.

Edellinen lippukunnanjohtaja Lefa Lindgren lahjoittaa ainekset tukeakseen Taalintehtaan meripartiota, ja hän ottaa myös vastaan munkkitilaukset. Dalsbruks Sjöscouterin Facebooksivulla lisää tietoa. Munkkien tilaus kuuluu tehdä etukäteen, joten muista tehdä se viimeistään perjantaina 30.4. Rahat menevät lippukunnan toimintaan, erityisesti leiri- ja purjehdustoimintaan. Lippukunta lahjoittaa myös munkkeja joka vuosi Dahliakodin asukkaille ja henkilökunnalle.

Teksti: Maria Manelius

kompass_254x140_abl_202117

asennus_artikel_ps

Turuntielle, Amospuiston koulun kohdalle asennettiin taulut viimeviikolla. 

Nopeusnäyttötaulut on asennettu Kemiönsaaren koulujen läheisyyteen. Turuntielle, Amospuiston koulun kohdalle asennettiin taulut viimeviikolla. Nopeusnäyttötaulut mittaavat ajoneuvojen nopeuden ja näyttävät sen taululla. Ylinopeus näkyy taululla punaisena ja sallittu tai alhaisempi nopeus vihreänä. ELY -keskuksen mukaan taulut laskevat tutkitusti ajonopeutta. Idea tauluihin tuli Sauvosta.
– Sauvoon tullessa on nopeusnäyttötaulu, ja aloin siitä miettimään, että nämä olisivat fiksuja myös Kemiönsaarella, Ilmoituslehden päätoimittaja Michael Nurmi kertoo.

(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)

kompass_254x140_abl_202117

 

Nurmen ajatusta tauluista kehiteltiin toimituksessa ja lopulta suunnitelma esiteltiin Amospuiston koululle. Rehtori Andreas Hollsten piti ideaa hyvänä, samoin ELY -keskus. Turuntie on vilkkaimmin liikennöityjä teitä Kemiönsaarella ja tavoitteeksi otettiin, että ainakin Amoskoulun kohdalle saadaan nopeusnäyttötaulut hillitsemään ajonopeuksia. Jussi ja Jonas Lindberg ottivat projektin omakseen ja viime vuoden joululaulujen tuotto käytettiin nopeusnäyttötaulujen hankintaan.

– Tästä tuli koko saaren yhteinen asia, lopulta keräyksen tuotoilla saatiin yhden taulun sijaan viisi taulua, Jussi Lindberg kiittelee.
Kuntalaisissa en voimaa ja yhdessä tekemällä saadaan paljon aikaan, Kemiönsaaren kunnan Kiinteistö- ja infrapäällikkö Jonas Pomren ei muista vastaavaa keräystä.

– Todella hieno juttu, että tällainen saatiin toteutettua.
Kemiönsaaren kunta asensi taulut ja hoitaa niiden ylläpidon jatkossa. Taulut toimivat aurinkoenergialla. Ajokäyttäytyminen muuttuu selvästi, kun taulu varoittaa ylinopeudesta.

– Onhan se halvempi näin, kun ajaa ylinopeutta kamera-autoon, Thomas Westerlund naurahtaa Kemiön poliisilaitokselta.
Poliisin mukaan ajonopeuksia valvova kamera auto on usein sijoitettuna Amoskoulun lähelle. Nopeusnäyttötaulut on asennettu Amospuiston koulun lisäksi Taalintehtaan koulun kohdalle, Vestanfjärdin koulun kohdalle, sekä Hultan päiväkodin eteen.

Teksti: Jerker Jokiniemi, Käännös. :IS   

 

nopeustaulu_artikel_ps

Copyright © Annonsbladet
linkedin facebook pinterest youtube rss twitter instagram facebook-blank rss-blank linkedin-blank pinterest youtube twitter instagram