30.9.2021
Aarne Alligaattorin lastenkonsertti oli erittäin suosittu ja sai kaikki lapset ja aikuiset hyvälle tuulelle. Foto: Camilla Moberg-Nordgren
Järjestyksessä kuudestoista Omenapäivä oli menestys, paikalla oli monta tyytyväistä vierailijaa auringonpaistetta ja iloisia myyjiä. Laakso, jossa Amos Anderson aikoinaan kuljeskeli, täyttyi musiikista ja houkuttelevista tuoksuista. Perhetapahtuma keräsi tällä kertaa lähes 3000 vierailijaa.
Omenapäivänä löytyy aina jokaiselle jotakin. Käsitöitä, satokausituotteita ja vaihtelevat herkut sekoittuivat myös tänä vuonna tekniikka- ja metsäaiheisiin yritysesittelyihin. Kake & Co, Antti Sarpila ja Aarne Alligaattori vastasivat musiikillisesta annista. Kun vuorossa oli Aarne, koko laaksossa raikui ”KYLLÄ”, lapset totisesti olivat valmiita rokkaamaan yhdessä suositun alligaattorin kanssa.
Viljelyssatoa, käsitöitä ja metsän omistusta
Käsityöläinen Annika Baarman-Sundblom on erittäin tyytyväinen tämän vuoden Omenapäivään. Baarman-Sundblomilla on mukana muun muassa tuotteita jotka lämmittävät näin syksyllä lämpötilojen laskiessa.
- Villa on suosittu materiaali, mutta on myös monia jotka ovat sille allergisia. Puuvillamyssyt tekevät siksi myöskin kauppaansa.
Puiston penkillä istuu Marianne Nyman Turusta ja näyttää nauttivan markkinahumusta. Nyman on nyt toista kertaa vierailulla Omenapäivänä.
- Lapsenlapseni halusi ehdottomasti tulla kuuntelemaan Aarne Alligaattoria ja syömään hattaraa. Päivä on ollut hieno, vaikka oli hieman ikävää joutua jonottamaan autossa 20 minuuttia.
Järjestäjien suunnalta luvataan varmistaa, että paikoitus ensi vuonna sujuu. Muutamana päivänä ennen Omenapäivää kerääntynyt sademäärä pehmensi pellolle rakennetun paikoitusalueen siinä määrin, että liikenne ei nyt sujunut suunnitellulla tavalla.
Kimito gymnasiumin abiturientit paistoivat markkinapuodissaan vohveleita ja myivät kahvia ja menua. Isak Walk siivosi lukiolaisten myyntipaikkaa jo tuntia ennen sulkemista.
- Vohvelitaikina loppui. Olemme todella tyytyväisiä että saimme kerättyä rahaa luokkamme kassaan. Nyt suuntaamme yhdessä Tallinnan-risteilylle.
Metsä- ja tekniikkaosastolla huomattin, että ihmiset ovat ottaneet vaikutteita käynnissä olevasta keskustelusta metsän eri rooleista. Näytteilleasettajat ovat iloisia, että intoa keskustella metsänhoidosta riittää.
- Ilmastokymykset herättävät keskustelua, ja moni metsänomistaja haluaa myös tulevaisuudessa harjoittaa kannattavaa metsätaloutta, sanoo Pia-Maria Thomssen, Suomen metsäkeskuksen Ilmastoviisas metsänomistaja -hankkeen projektipäällikkö.
Viisi tonnia omenaa uusille omistajille
Söderlångvikin museolla oli avoimet ovet, ja moni lapsiperhe käytti tilaisuutta hyväkseen ja tutustui museoon ja osallistui Amos Rexin taidetyöpajaan. Museon suuressa ruokasalissa saatettiin myöhemmin iltapäivällä ihailla työpajan tuloksia. Mitä mielikuvituksellisimpia eläimiä oli syntynyt, pohjanaan tietysti omena.
Ravintola Café Söderlångvikin lähettyvillä sijainnut omenatori notkui auringon hivelemiä omenoita eri väreissä. Lähes 5000 kg omenoita lähtivät vierailijoiden mukana kotiin, ja lisäksi muita omenatuotteita kuten hilloa ja mehua. Eri omenalaatujen maistelu ja sitä kautta oman suosikkinsa löytäminen oli suosittua.
- Monet tiedustelivat mikä omenalajike on herkullisimmillaan juuri nyt. Monesti kysyttiin myös mikä hedelmistä sopii parhaiten talousomenaksi, kertoo kartanon vastaava puutarhuri Karin Arfman.
Myös vaunumuseossa saattoi tutustua moniin mielenkiintoisiin omenalajikkeisiin yhdessä tämän vuoden kirjailijavieraan kanssa. Gun-Britt Husberg on tänä vuonna julkaissut kirjan Äpplen i Finland (suom. Suomen omenat).
Café Söderlångvik sekä taidemuseo sulkeutuvat talveksi syyskuun viimeisenä päivänä, ja kiittävät asiakkaitaan upeasta kesäkaudesta. Myös tästedes Söderlångvikin kartanon ympäristöön ja luontopolkuihin saa vapasti tutustua. Omenapäivää vietetään jälleen ensi vuonna, syyskuun viimeisenä lauantaina. (ABL)
Marianne Nyman Turusta vieraili Omenapäivällä toista kertaa ja vei kotiin Söderlångvikin tilan omenamehua.
Foto: Siv Vesterlund-Karlsson
Yhdessä ruokapaikoista sai nauttia grillattuja makkaroita omenachutneylla sekä karamelliomenoita.
Foto Hanna Vuorio-Wilson
Anne Berglund.
Kukkapalvelu Tiarella on ilahduttanut meitä jo 23 vuotta, niistä 15 vuotta Tiarella on ollut Anne Berglundin omistuksissa. Omistajuus vaihtui kun kukkakauppa muutti paikkaa Moneta talosta nykyiseen tilaan Kemitra talossa.
Ala on muuttunut paljon vuosien varrella, ammattitaitoa on ylläpidettävä ja trendejä on seurattava, kertoo Berglund joka on myös aktiivinen Suomen Kukkakauppiasliiton Varsinais-Suomen piirissä. Kukkasia myydään nykyisin paljon myös marketeissa mutta ammattitaidolla toteutetut ovat ihan eri asia, meiltä löytyy kasveja ja tuotteita jotka eroavat edukseen niistä, toteaa Berglund.
(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)
Ihanat asiakkaat, luovuus, toteuttaminen ja kukkaterapia on työssä parasta vaikka se on myös raskasta ja päivistä tulee pitkiä, jatkaa Berglund. Kiireisin aika alkaa keväällä, nyt vähän hiljaisempaa joten voi taas lähteä etsimään itseään että mihin ruukkuun keväällä jämähti, nauraa Berglund.
Tällä hetkellä Tiarellassa suunnitellaan joulusesonkia, katalogeja selataan ja tilauksia tehdään.
Teksti & kuva: Heidi Sten
Kasper Lindroos
Kasper Lindroos myi joulukinkkuja September Openin sadonkorjuumarkkinoilla jo muutama viikko sitten. Vestax Mellangårdin kinkkuvalikoima on vähintään riittävä.
- Käytännössä ihan millainen kinkku tahansa, se leikataan tarvittaessa asiakkaan toiveiden mukaan, Lindroos kertoo.
Monen suosikki on potkaton kinkku, Lindroos itse ottaisi sen sijaan potkallisen kinkun.
- Sellaisen kanssa on aina vähän enemmän oikea fiilis, mutta se vaatii enemmän töitä, hän taustoittaa.
Kinkut ovat saatavissa joko suolattuna tai suolaamattomana. Lindroosin mukaan jotkut haluavat suolata kinkun edelleen itse.
- Käytännössä meiltä saa juuri sellaisen kinkun, kun haluaa. Jokaiselle löytyy sopiva.
(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)
Joulupöytään on tarjolla myös esimerkiksi ulkofilettä, kassleria ja makkaraa.
- Siihen pyritään, että kaikki osat saadaan käyttöön. Sen vuoksi kinkut myydään aina paketteina. Paketeissa on mukana muun muassa makkaraa.
- Joulun aikaan voi kysellä myös erikoisempia lihoja, tai jos joku vaikka haluaa 100 kiloa makkaraa niin onnistuu, Lindroos nauraa.
Kaikki kinkut myydään etukäteen, Lindroosin mukaan sadonkorjuumarkkinoilla on myyty satoja kiloja lihaa. Kinkkuja voi kysyä myös suoraan Vestlax Mellangårdista, Lindroosin mukaan niitä on hyvin saatavilla, kunhan tilaus tulee ajoissa. Teurastusmäärä valitaan sen mukaan, paljonko kinkkuja on mennyt kaupaksi. Lindroosin potkallisen kinkun valmistamiseen menee pitkään.
- 90-asteessa kunnes sisälämpö on noin 70 -astetta, siihen menee lähes vuorokausi. Tammisavu tuo kinkkuun mukavasti makua, Lindroos vinkkaa lopuksi.
Kinkkujen kilohinnat vaihtelevat peruskinkun noin kahdestakymmenestä eurosta, toiveen mukaan leikattaviin kinkkuihin, joiden kilohinta on noin kolmekymmentä euroa.
Teksti: Jerker Jokiniemi
Michael Nurmi ja Kristian Lindroos
Lokal1.fi on uusi Kemiönsaarella kehitetty portaali. Se vastaa kiinteistökaupan haasteisiin. Kiinteistövälityksessä ja -myynnissä kyse on yhä useammin arvoista. Asunnon ostamisessa painotetaan ekologisuutta rauhaa tai kaupungin sykettä. Lokal1 on paikallinen kaikkialla ja avoin kaikille yksityisille ja ammattilaisille.
- Lokal1 portaaliin voi määritellä omat arvot, joiden perusteella se etsii sopivat asunnot, kiinteistöasiantuntia Kristian Lindroos kertoo.
Lindroos toimii kiinteistövälittäjänä Kemiönsaarella ja on nähnyt kiinteistövälityksen muutoksen. Tunnepohjaisen haun lisäksi Lokal1 toimii perinteisesillä hakukriteereillä, niitäkin on toki kehitetty.
- Voit hakea samalla useampaa asiaa, esimerkiksi toimitilaa ja asuntoa, jolloin portaali etsii toimitilat, joiden yhteydessä on asunto, Lindroos kertoo.
Perinteisemmät hakukriteerit perustuvat kokoon ja sijaintiin sekä kiinteistön tietoihin. kiinteistövälittäjänä Lindroos tietää, että täydellistä asuntoa harvoin on tarjolla.
- Usein halutaan pieniä tai suurempia muutoksia asuntoon, Lindroos taustoittaa.
Lokal1 tarjoaa mahdollisuuden pyytää tarjouksia ja kilpailuttaa muutokset ja remontit helposti. Markkinoinnista vastaava Michael Nurmi kertoo, että kilpailutuksen voi tehdä harkinnassa olevaan kiinteistöön tai nykyiseen kiinteistöön. Kilpailutus ei siis ole yhteydessä kiinteistövälitykseen.
- Eli meillä voi kilpailuttaa myös oman kodin remontit.
Remonttikohteen määrittämisen jälkeen Lokal1 etsii alueelta sopivat yritykset. Tarjouspyynnön voi lähettää viidelle yritykselle. Nurmen mukaan alue, jolta yrityksiä etsitään, määritellään osoitteen perusteella.
- Paikallistuntemus on tärkeää, kohde tai ainakin alue on yritykselle tuttu, niin hinta on helpompi laskea, Nurmi kertoo.
Lokal1 toimii toistaiseksi kansallisena, mutta tarkoitus on laajentua kansainväliseksi portaaliksi.
Rohan tallien Jaakko Nuotiolla ovat korkeat odotukset September Openista - Yleensä meillä on ollut hyvä tuuri jopa sään kanssa.
Tänä vuonna September Open tapahtuman vetovastuussa ovat Hämeen keksiaikafestivaalit, Rohan Tallit ja Taalintehtaan kyläyhdistys. Tapahtumaan kuuluvat edelleen Keskiaikaistapahtumat, sadonkorjuumarkkinat sekä yritysmessut. Västanfjärdistä kotoisin olevien Rohan Tallien Jaakko Nuotio kertoo, että tapahtuma alkaa tänä vuonna jo perjantaina, kun Taverna-alue aukeaa.
- Kolauunien edessä sijaitseva taverna on auki perjantaina puolille öin, Nuotio tarkentaa.
Varsinainen tapahtuma aukeaa lauantaina. Nuotion mukaan myyjät saavat tulla jo perjantaina paikalle ja voivat olla paikalla aina siihen saakka, kun tapahtuma päättyy lauantaina puolilta öin. September Open järjestetään ensimmäistä kertaa tällä konseptilla. Nuotio uskoo, että tapahtumasta tulee todella hyvä. September Open on Kemiönsaaren suurin yleisötapahtuma. Kävijöitä on joka vuosi yli 6000 henkilöä. Nuotio ja Rohan tallit ovat olleet mukana tapahtumassa alusta saakka.
- Nyt ollaan ensimmäistä kertaa mukana järjestämässä tätä, Nuotio kertoo.
(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)
Mukana järjestelyissä on kaikkiaan noin viisikymmentä henkilöä.
- Eihän tällaisen järjestäminen ole kovin monimutkaista, tapahtumien järjestäminen on meidän leipätyö, niin saadaan tehtyä rutiinilla, Nuotio taustoittaa.
Nuotion mukaan tapahtumissa on silti aina paljon työtä, joka ei edes näy kävijöille, aikatauluja ja ennakkosuunnittelua. September Openin parhaana puolena Nuotio pitää ajankohtaa.
- Tämä on monelle myyjälle kauden lopetus ja tähän aikaan ei Suomessa ole kauheasti tapahtumia enää. Kauden päättäjäiset osaltaan vaikuttavat siihen, että tapahtuma on kävijälle todella makea juttu
Kävijöitä Nuotio odottaa vähintään yhtä paljon kuin aiempina vuosina. Viimevuonna tapahtumaa ei järjestetty koronan vuoksi lainkaan, joten tänä vuonna on sosiaalinen tilaus tapahtumalle. Toki turvavälit ja koronaohjeistukset tulee ottaa huomioon.
Text: Jerker Jokiniemi
Terraario.
Tavallisimpia lemmikkejä ovat kissat ja koirat tai muut karvaiset otukset. Sari Nymanin kodissa on Jade koiran ja Reetu kissan lisäksi karvattomia lemmikkejä, neljä käärmettä, leopardigekko ja kolme lintuhämähäkkiä.
Nyman on kotoisin Tampereelta, mutta on asunut Kemiönsaarella jo kahdeksan vuotta. Alkuun hän ei ollut kiinnostunut eksoottisista lemmikeistä. Hän kertoo aiemmin pelänneensä niitä. Mitä enemmän hän sai tietoja näistä lajeista sitä vähemmän hän niitä pelkäsi. Tietämättömyys ja ajattelutapa saa ihmiset pelkäämään tuntemattomia eläimiä.
Nymanin ensimmäinen eksoottinen eläin oli kilpikonna. Sen jälkeen hän hankki maissikäärmeen ja parta-agaman.
Käärmeet, liskot ja hämähäkit eivät pidä käsittelystä ja niitä on parasta ihailla katsomalla. Nymanin mukaan on mielenkiintoista seurata niiden touhuja. Hänen mielestään ne ovat kauniita. Ne ovat yksilöitä ja niitä kuuluu hoitaa asianmukaisesti. Ennen lemmikin hankintaa on tutustuttava lajin tarpeisiin, jotta voisi hoitaa lemmikkiä oikein. Terraariolle on lain määräämät mitat, lajin, eläimen koon ja muiden tarpeiden mukaan.
(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)
Jotkut lajit ovat hyvinkin liikkuvaisia, toiset pitävät kaivamisesta tai kiipeilystä. Tilan on oltava tarpeeksi suuri, sekä kaivaville eläimille on oltava tarpeeksi pohjamateriaalia ja korkeutta riittävästi kiipeilijöille. Kosteus ja lämpötila on huomioitava.
Luonnossa eläimille löytyy piilopaikkoja. Kotioloissakin niitä kuuluu olla vaikka eläintä ei pääse seuraamaan, kun ne ovat piilossa. Käärmeiden ruoka koostuu enimmäkseen hiiristä ja rotista. Leopardigekko syö torakoita, toukkia ja heinäsirkkoja.
Nyman suosittaa vasta-alkajalle viljakäärmettä. Se on helppohoitoinen ja usein näkyvissä.
- Lemmikit ovat aina olleet elämässäni läsnä ja tulevat jatkossakin olemaan, Nyman sanoo.
Teksti: Heidi Lindberg, Kuva: Sari Nyman, Käännös: Ingrid Sandman
Leopardgekko Roosa, 11 v. ja lintuhämähäkki.
Fredrik Guseff
Vestlaxista kotoisin oleva Fredrik Guseff on viettänyt pandemian vuoksi enemmän aikaa perheensä kanssa loma-asunnollaan kotikylässään Kemiön itärannikolla. Hän kokee, että etätyön mahdollisuus antaa edellytykset viettää enemmän aikaa lapsuuden alueella. Onko muutto Kemiönsaarelle mahdollista?
Ilmoituslehti tapaa RKP:n puoluesihteeri Fredrik Guseffin aurinkoisessa Helsingissä. Perhe on pääkaupungissa lyhyen aikaa ja lähtee kohta taas Kemiönsaarelle ja Vestlaxiin. Guseff sanoo, että hänellä on vahvat siteet lapsuuden kotiseutuun, vaikka hänen koti ei ole siellä enää.
- Äitini suku on asunut Kemiössa satoja vuosia ja asuvat siellä edelleen. Isäni perhe puolestaan evakuoitiin Karjalasta talvisodan aikaan Björkbodaan.
Guseff kertoo asuneensa koko lapsuutensa Kemiönsaarella ja muuttaneensa sitten Turkuun opiskelemaan.
- Nykyään minä ja perheeni asumme Helsingissä. Olemme viettäneet paljon aikaa Vestlaxissa pandemian aikana, mutta en pidä todennäköisenä, että muutamme sinne kokopäiväisesti, koska sekä vaimollani että minulla on työpaikat Helsingissä.
Guseffille heräsi kiinnostus yhteiskunta-asioihin jo varhain, joten hän kokee työnsä puoluesihteerinä mielekkääksi. Oli selvää, että puoluevaalinta oli RKP.
- Ruotsinkielisenä ja liberaalina RKP on luonnollinen vaihtoehto. Olen myös sitä mieltä, että puolueella on lojaali äänestäjäryhmä ja politiikkaamme tarvitaan yhteiskunnassa, niin täällä Helsingissä kuin Kemiönsaarellakin.
- Ei tulisi työskennellä puoluesihteerinä, jos haluaa vain maksaa laskuja. Tässä työssä on kyse tehdä huomisesta hieman parempi.
Hän lisää, että hänen äitinsä toimi aktiivisesti eri valtuustoissa ja hänen isoisänsä oli Kemiön kunnanvaltuustossa. Vanhempien kiinostus politiikkaan kasvatti myös hänen kiinnostusta.
- Toimin myös Kemiön valtuustossa itse kaksi kautta: vuodet 2001-2004 ja 2005-2008.
(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)
Kemiönsaarella on suuri kehityspotentiaali
Puoluesihteerinä Guseffilla on suuri vastuu puolueorganisaatiosta ja sen toiminnasta. Sen lisäksi, että hän tuntee puolueen tilanteen Helsingissä, hän on tietoinen myös Kemiönsaaren tilanteesta.
- Kemiönsaaren kunnan vanhojen osien välillä on ollut ja on edelleen ristiriitoja. Tämä on vaikuttanut myös saaren poliittiseen keskusteluun.
- Sen sijaan kehityskysymyksissä olisi omaksuttava yhteinen lähestymistapa, jotta Kemiösaarelle houkuteltaisiin lisää ihmisiä ja yrityksiä.
Guseff pohtii lapsuuttaan ja kertoo, että Kemiössa oli hänen lapsuudessaan enemmän palveluja ja kauppoja. Etätyömahdollisuuksien kasvaessa yhä useammille ihmisille, tämä tilanne voi kuitenkin muuttua.
- Kemiönsaaren väkiluku oli suurempi, kun olin nuorempi. Siksi palveluja oli enemmän esimerkiksi kylissä. Mutta yhä useammat ihmiset voivat nyt työskennellä kotoa tai mökiltä osan vuodesta, mikä mahdollistaa palvelujen ylläpidon saarella.
- Kemiönsaarella on mielestäni suuri kehityspotentiaali. Kunnan yrittäjien ja poliitikkojen on uskallettava panostaa uusiin ideoihin kunnan kehityksen luomiseksi, sanoo Fredrik Guseff.
Inforuutu
Fredrik Guseff
Ikä: 41
Syntynyt: Vestlaxissa
Asuu nyt: Helsinki
Aktiivinen kuten: RKP:n puoluesihteeri
Kuvaa lapsuutensa: Turvallinen ja opettavainen
Harrastukset: Viettää aikaa sukulaisten, perheen ja ystävien kanssa, matkustaminen sekä olla Vestlaxissa mökilla perheen kanssa.
Teksti & kuva: John Eriksson
Täyssähköinen vaihtoehto Hyundai IONIQ5.
Kemiön Sähkö- ja hybridauto messut onnistuivat. Esillä oli seitsemän erilaista autoa, sekä etenkin nuorten suosiossa olevia sähköpotkulautoja.
- Latausmahdollisuuksista keskusteltiin paljon Defan osastolla, järjestäjä Michael Nurmi kertoo.
Kuormanhallinnalla varustetuilla latauslaitteilla latauspaikkoja saadaan lisättyä merkittävästi. Sähköä löytyy jo joka toisesta uutena myytävästä autosta. Täyssähköautojen kysyntä on kasvanut viimevuosina huimasti, tänä vuonna niitä myydään yli kaksi kertaa enemmän kuin viimevuonna. Sähköautojen, ladattavien- ja ei ladattavien hybrideiden osuus on uusien autojen myynnistä noin 60 prosenttia. Toyota on edelläkävijä ei ladattavissa hybrideissä. Ne keräävät jarrutusenergiaa talteen ja käyttävät sitä polttomoottorin apuna. Lohjan Autokeskuksen mukaan ladattava hybrid on hyvä ratkaisu, mikäli auton käyttö vaihtelee paljon.
- Lyhyet matkat voi ajaa täysin päästöttömästi ja pidemmät matkat taittuvat polttomoottorilla, Lohjan Autokeskuksesta kerrotaan.
Lohjan Autokeskuksen Tammisaaren piste toi messuille Proace täyssähköisen pakettiauton ja uuden RAV4 ladattavan hybridin.
- Proace sopii esimerkiksi kunnille ja paikalliskuljetuksiin, se kulkee yhdellä latauksella yli 300 kilometriä, Lohjan Autokeskuksesta kerrotaan.
(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)
Salon Keskusautohalli esitteli Volvon lähes 400 -hevosvoimaista XC60 katumaasturia. Se on ladattava hybrid.
- Toisena autona meillä oli Suomen suosituimpiin kuuluva sähköauto Nissan Leaf, se kiinnostaa aina, Keskusautohallista kerrotaan.
Nissan Leafin pienemmällä akulla varustettu malli kulkee yhdellä latauksella noin 380 kilometriä. Isommalla akulla matkaa taittuu yli 500 kilometriä. Täyssähköauto on siis varteenotettava vaihtoehto myös Kemiönsaaren liikenteeseen.
Salon PP-auto toi minimessuille täyssähköiset Hyundait Ionic5 ja Kona. Kona on saatavissa polttomoottorikäyttöisenä, kevythybridinä, ei ladattava hybridinä ja täyssähköisenä versiona.
- Autosta löytyy jokaiselle sopiva malli, oli sitten käyttötarve millainen tahansa, PP-autosta kerrotaan. Kevythybrid ottaa jarrutusenergiaa talteen 48 volttiseen akkuun ja tehostaa tarvittaessa polttomoottoria. Ei ladattava hybrid kerää energiaa korkeajänniteakkuun, suurempi akku ja ajomoottori mahdollistavat ajamisen pelkällä sähköllä.
- Täyssähköisellä versiolla pääsee yhdellä latauksella noin 300 km, isommalla akulla varustettu versio menee noin 500 km.
Teksti & kuva: Jerker Jokiniemi
Markku Ilmonen. Defan tuotteet kiinnosti.
Kirjailijan taustalla siintää Ruukin ulappa. Meri on Juha Ruusuvuorelle tärkeä inspiraation lähde.
- Romaaneissani kuuluu olla syvempää tematiikkaa. En tyydy pelkkään tapahtumarikkaaseen juoneen. Eräs Piraatin perintö -romaanin teema on epigeneettinen perintö, sanoo Taalintehtaalla asuva kirjailija Juha Ruusuvuori.
Hän on ajankohtainen uuden romaaninsa vuoksi. Piraatin perintö julkaistaan elokuussa niin paperisena, e-kirjana kuin myös äänikirjana. Epigeneettisellä perinnöllä tarkoitetaan sitä, että ominaisuutemme voivat periytyä sukupolvelta toiselle. Ruusuvuori muistelee isoisäänsä, joka oli ammattisotilas ja kaatui Syvärillä. Ruusuvuori ei ole luonteeltaan sotaisa mutta hyvä tarkka-ampuja! Ruusuvuoren mukaan ajatus, että jokainen yksilö olisi syntyessään kuin kirjoittamaton paperinlehti, on vanhentunut; jopa hankitut ominaisuudet voisivat periytyä.
Mielikuvamme ajasta ovat hänestä myös kiinnostavia. Onko aika todella lineaarinen? Onko käsityksemme, että elämme vain yhtä todellisuutta pelkkä illuusio? Kvanttifysiikkahan on kyseenalaistanut aikakäsitystämme.
KIRJAN juonen taustalla olevista filosofisista mietteistä huolimatta Piraatin perintö on jännittävä seikkailukertomus. Ruusuvuorihan on kokenut kertoja, joka osaa punoa lukijaa vangitsevia juonia. Keskiaikaista elämää hän kuvasi vuosikymmeniä sitten jo Kaniikki Lupus -romaanissaan. Uudessa romaanissa toinen juoni kertoo Kemiönsaaren nykyajasta, toinen Itämeren tapahtumista keskiajalla.
Nykyajan tapahtumien kertojana toimii neljäntoista ikäinen Niklas, joka asuu yksinhuoltajaisänsä kanssa Taalintehtaalla. Niklas kertoo hieman taivaanrannan maalariksi kuvaamansa isänsä suurhankkeesta, Purunpään rannalle kunnostettavasta vanhasta huvilasta. Siihen on tarkoitus perustaa stressattuja kaupunkilaisia varten kallis retriitti. Niklasta kiinnostaa enemmän lahden mudassa lepäävä vanha hylky ja arkeologia yleensäkin.
- Niklas valikoitui kertojaksi koska hän on edelleen kirkasotsainen eikä yhteiskunnan tärvelemä. Lisäksi hän on outsider, jolla on erikoiskykyjä. Hän ei välitä mopohurjastelusta ikätovereittensa tapaan vaan hankkii tietoa lukemalla ja kuuntelemalla, Ruusuvuori kertoo.
Toinen kertoja on keskiaikainen Kristin, joka käyttäytyy kaikin tavoin aivan eri tavalla kuin sen aikaiset säätyläisnaiset. Hän on oppineen hengenmiehen tytär, mutta noudattaa omia mielihalujaan, käyttää aseita useita miehiä pätevämmin ja päätyykin merirosvoksi. Hänen kanssaan pääsemme tutustumaan Itämeren rannikon kauppapaikkoihin ja keskiajan vilkkaaseen kauppamerenkulkuun. Kulttuurit ja kielet kohtaavat. Mutta Kristinin elämässä on romantiikkaakin, Raaseporin linnaa hallinnoi Arend Styke.
(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)
PIRAATIN perintö on täynnä mielenkiintoisia asiatietoja niin keskiajan kuin tämän päivän elämästä rannikoilla ja saaristossa. Merihän yhdisti aikaan, jolloin mantereella kulkeminen oli hankalaa ja vaarallista. Merenkulkijoita palvelivat useat rantakrouvit – Kemiönsaarella esimerkiksi Krögaruddenilla Jungfrusundin väylän tuntumassa. Mutta koggien eli hansalaivojen rahtaamat tuotteet houkuttelivat merirosvoja ja rantojen asukkaat saattoivat rikastua karille houkuttelemiensa alusten lasteista.
- On muuten mahdollista, että tuliaseella ammuttiin Suomessa ensimmäistä kertaa Purunpäässä 1300-luvun lopussa; varmaa tietoa ei silti ole, Ruusuvuori kertoo.
Mutta historiallisista yksityiskohdista huolimatta romaani ei ole tylsä historian oppikirja. Kemiönsaaren uskomattoman moniin muinaismuistoihin hän on tutustunut paikan päällä mikä höystää paikallisten lukioiden lukuelämystä.
Tänäkin päivänä saaristo saa suuren osan elannostaan matkailijoiden (ja kesäasukkaiden) kautta. Ruusuvuori kertoo kieli poskessaan Niklaksen isän unelmahankkeesta, trendien hyödyntämisestä ja matkailumarkkinoinnista.
OULUSTA kotoisin oleva Ruusuvuori on asunut Taalintehtaalla melkein 30 vuotta. Sinne muuttaessaan hän alkoi välittömästi harjoitella kouluruotsiaan. Tänä päivänä hän puhuu ruotsia kuin äidinkieltään ja on mm tuottanut käsikirjoituksia paikallisille harrastajanäyttelijöille.
Piraatin perintö -romaanin idea syntyi jo muutamia vuosia sitten, kun Ruusuvuori valvoi merenkulkunäyttelyä Ruukinmuseolla ja hänellä oli aikaa syventyä aiheeseen.
Ruusuvuori on julkaissut useita teoksia ja kahdesti ollut Finlandia-palkintoehdokkaana. Vuonna 2005 hän julkaisi Muukalainen Muumilaaksossa -teoksen, jossa hän puolustaa maamme ruotsinkielistä vähemmistöä. Ruusuvuori on myös saanut Svenska kulturfondenin palkinnon.
Ruusuvuorelle meri on tärkeä; sen äärellä voi kuvitella matkustavansa minne tahansa maapallolla.
- Tampereen vuosina kaipasin merta vaikka kaupunkia ympäröivät Näsi- ja Pyhäjärvi. Täällä Taalintehtaalla tunnelma on toisenlainen.
Teksti & kuva: Ingrid Sandman
Huhujen mukaan Tonyn poika Ludvig Holtegaard jatkaisi isänsä työtä mutta tämä ei pidä paikkaansa, kertoo Tony. Jotain suunnitelmia jatkon suhteen on mutta kaikki aikanaan, lisää Tony.
Viimeiset 30 vuotta olemme saaneet nauttia Kemiön leipomon tuotteista, 13.8 jää leipuri Tony Holtegaard eläkkeelle ja mitä tapahtuu leipomon kanssa on vielä avoinna. Holtegaard on pyörittänyt leipomoa vuodesta -84, paljon on sinä aikana ehtinyt muuttua, niin koneet kuin raaka-aineet, jauhot ovat siinä ajassa ainakin parantuneet laadultaan huomattavasti, hän kertoo.
(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)
Kemiössä kaikki tehdään käsin ei ole mitään linjastoa, olen enemmän sellaisen raskaan työn tekijä, hymyilee Tony. Ostaessasi kaupasta ranskanleivän, siihen ei ole kukaan koskenut käsin vaan sinä olet ensimmäinen joka siihen koskee, toista se on täällä, käsityötä alusta loppuun, hän kertoo. Kaupan ranskanleivän tekoon menee noin pari tuntia ja jos siitä haluaa oikeasti hyvää, siinä kestää 4-6 tuntia.
Kaikki päivät leipomossa ovat erilaisia, saa olla luova, kokeilla uusia juttuja, reseptejä ja tekniikoita jotkut on jäänyt ja toiset todettu vain huonoiksi ja siirrytty eteenpäin. YouTubesta löytyy myös paljon leivontaan liittyvää ja niitä on ihan mielenkiintoista katsoa. Hapanleipätaikina on mielekkäin työskennellä ja leipoa, kertoo Tony.
Teksti & kuva: Heidi Sten
Kaikkea ei leivota aamuyöstä, päivän mittaan tehdään taikinoita. Lehtitaikinan pitää levätä kaulintojen välissä.
Raakaa voimaa tarvitaan myös tässä vaiheessa.
Festival Norpas pidetään täydessä laajuudessa ja kansainvälisenä Taalintehtaalla 4.–8.8. Festivaalin ohjelmisto on kasvanut vuoden tauon paineesta jopa laajemmaksi kuin edellisvuosina, mutta suurin osa ohjelmasta siirretään koronarajoitusten vuoksi kokonaan ulkotiloihin.
Festivaalin teema, toisenlaisia todellisuuksia, viittaa elävän kulttuurin monenlaisuuteen, yllätyksellisyyteen ja vieraan kohtaamiseen, tuntemattomaan.
NORPAS jatkaa yhteistyötä venäläisten ja espanjalaisten taiteilijajärjestöjen kanssa. Venäläinen ohjelmisto jouduttiin maahantulorajoitusten vuoksi viime tingassa perumaan, mutta uutena kansainvälisenä kokonaisuutena nähdään Berliinin suomalaismuusikot -sarja. Saksasta saapuu Kemiönsaarelle Die Angel, jonka muodostavat Pan Sonicista tunnettu Ilpo Väisänen ja Schneider TM:n kitaristi Dirk Dresselhaus. Niin ikään Berliinissä musiikkia tuottavat Islaja ja Jimi Tenor kuuluvat kokonaisuuteen. Kokonaan paikallisia vaikutteita tuo myös saksalainen kokeellinen hardcore-pop -yhtye 13 Year Cicada.
Ulkomaista lisää tuovat myös katalonialainen vokaaliduo Tarta Relena ja menevä viulu-rumpuduo Los Sara Fontán Barcelonasta.
Ulkomaisen ohjelmiston ovat vihdoin mahdollistaneet pitkälle edenneet rokotukset ja taiteilijoiden systemaattinen testaus sekä lähtömaassa että Suomeen saapuessa.
(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)
YKSI VUODEN pääesiintyjistä on Ismo Alanko kauan Norpakseen odotetulla soolokeikalla. Ismo Alanko Yksin nähdään isolla lavalla perjantai-iltana berliiniläissarjan jälkeen. Illan päättää lappilainen balkan-tagoyhtye Jaakko Laitinen ja Väärä Raha.
Vuoden kokonaan uusi avaus on Utopia-klubi vanhalla Verstaalla, jonka ohjelmiston ovat suunnitelleet ja toteuttaneet 2000-luvulla syntyneet taiteilijat: mm. Ibelle ja Nelma U:lle kappaleita säveltänyt kemiöläismuusikko Ilmari Turunen ja helsinkiläinen sanoittaja ja runoilija Lassi Laakso. Tulevaisuutta tunnustelevan kolmetuntisen monitaidekollaasin aikana nähdään ja kuullaan seitsemää erilaisista taiteenlajeista koostuvaa esitystä.
Ajan hengestä poiketen Norpaksen ohjelma on tänäkin vuonna hyvin kansainvälinen – noin puolet taiteilijoista tulee ulkomailta, mm. Espanjasta, Saksasta, Ranskasta ja Iranista. Erityisesti kannattaa pistää merkille valko-venäläinen hanuristi Yegor Zabelov, jota usein verrataan Kimmo Pohjoseen, tai iranilaiskitaristi Hassan K, joka vie parannellulla Fenderillään surf rock -sähkökitaramusiikin kohti vanhoja persialaisia rytmejä ja intervalleja.
KESKIVIIKKONA paljastettiin Tuuli Turusen ja Ritva Kovalaisen tekemä julkinen taideteos Aikamatka.
Näyttelyissä on esillä Pentti Sammallahden valloittavia eläinvalokuvia, Kristoffer Albrechtin käsityönä toteutettuja kuvateoksia sekä sarjakuvataiteilija Sanna Hukkasen metsäaiheisia kuvituksia. Ennen viikonloppua käynnistyy myös taiteilija Jenni Tieahon pajuveistostyöpaja.
Koko ohjelma löytyy sivulta www.norpas.fi.
Teksti: ABL, Kuva: Sannamari Raitilainen
Peter Nabb, Birger Eklman ja Ann Laurén toivottavat uudet jäsenet tervetulleiksi.
Kemiönsaaren Omakotiyhdistys on kuluvan vuoden aikana kasvattanut jäsenmääränsä 600:sta 700:aan. Uusia jäseniä on tullut koko saarelta. Vapaa-ajan asukkaitakin on liittynyt yhdistykseen. Yhdistyksen sihteeri Ann Laurén iloitsee etenkin yhdistykseen liittyneistä nuorista perheistä.
Kaksikielinen yhdistys on epäpoliittinen ja kuuluu Omakotiliittoon. Se valvoo jäseniensä etuja ja oikeuksia. Se järjestää kokouksia, joissa mielenkiintoisia luennoitsijoita, erilaisia tapahtumia ja matkoja. Hallitus ottaa mielellään vastaan jäsenten esityksiä ja toiveita. Yhdistys osallistuu paikkakunnan eri tapahtumiin ja yrittää välttää, että sen omat tapahtumat järjestettäisiin samaan aikaan kuin muiden yhdistysten järjestämät tapahtumat. Jäsenyys on voimassa yhden vuoden rekisteröitymispäivästä.
(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)
YHDISTYS on palkannut oman talonmiehen jäsenten käyttöön. Jonas Edberg suorittaa erilaisia tehtäviä, puutarhatöitä, pienehköjä korjauksia ja asioiden toimittamista. Hän työskentelee viisi tuntia päivässä. Asiakas maksaa 10 euroa tunnilta sekä matkakulut Taalintehtaalta tai Björkbodasta. Tarvittavista työkaluista asiakas vastaa.
Edbergin palvelut ovat suosittuja; elokuu on jo varattu. Mikäli haluaa apua syystöihin onkin jo kiire varata talkkari. Eniten hänen palvelujaan ovat hyödyntäneet vanhemmat jäsenet. Hänen palvelujaan ovat tänä vuonna käyttäneet 28 taloutta. On osoittautunut, että talkkarille on kysyntää.
Yhdistys tarjoaa myös erilaisia koneita ja työkaluja vuokralle. On siirrytty ympäristöystävällisempiin, ladattavilla akuilla toimiviin koneisiin. Yhdistyksen työnjohtaja Birger Ekman kertoo varastossa olevan mm ruohonleikkuri, pensasaidan leikkuri, polttopuun pilkkoja sekä hakekone.
PUHEENJOHTAJANA toimii Peter Nabb. Hallitus toivoisi aktiivisen yhdistyksen hallitukseen uusia jäseniä. Koronan vuoksi matkoja ja tapahtumia ei ole tänä vuonna järjestetty. Nyt toiveena on, että syyskokous ja joulubuffet voitaisiin järjestää. Jäsenet saavat tietoja sähköpostitse sekä Ilmoituslehdessä. Mikäli sähköpostia ei ole, voi pyytää paperikirjeitä. Lisätietoja yhdistyksen kotisivulla www.ehf-kimitoon.fi.
Teksti & kuva: Maria Manelius, Käännös: IS
Oscar, Henrik ja Gunnel Jensen
Västanfjärds mekaniska verkstad Ab koki konkurssin maanantaina 26.7. Lähes 10 ihmistä menetti työpaikkansa.
Viime aikoina olemme panostaneet metallityöhön ja terassien tekemiseen. Keväällä tuli monta peruutusta, joten nyt kävi näin, kertoo tj Oscar Jensen.
Konkurssi vaikuttaa monen elämään ja juuri nyt tuntuu raskaalta. Olen kasvanut täällä ja nyt tämä loppuu, tuntuu oudolta, Oscar lisää.
Osa työntekijöistä ovat jo perustaneet omiakin firmoja, niin on myös Oscar tehnyt. Hän perusti OJ-metall Ab vaimonsa Anna Jensenin kanssa joka hänkin menetti työnsä konkurssin myötä.
Teksti: Heidi Sten, Foto: Arkisto
Jani Launokorven Ford Mustang nähdään sunnuntaina Björkbodassa. Moottoriajoneuvot kokoontuvat Kaffepaussiin klo 15.00
Björkbodan Kaffepaussin pihalla pärisee ensi sunnuntaina. Locals Motorgroup ja MCC Islanders järjestävät yhteisen kokoontumisen.
- Se on kaikille avoin, mukaan voi tulla harrasteautolla tai moottoripyörällä, Mona Söderblom kertoo.
Molemmat kerhot ovat aktivoituneet koronarajoitusten jälkeen.
- Kaikki mukaan, niin saadaan mukava tapahtuma, Jussi Lindberg MCC Islandersista kannustaa.
Molemmat korostavat, että tapahtumaan voivat tulla kaikki moottoreista kiinnostuneet. Tilaa on varmasti riittävästi. Kaffepaussin pihaan kokoonnutaan kello 15.00. Ennakkoon ei tarvitse ilmoittautua, riittää että ajelee paikalle. Mona ja Jussi toivovat paikalle mahdollisimman paljon harrastekalustoa laidasta laitaan, sekä tietenkin mahdollisimman paljon motoristeja. Kalustoa ja harrastajia Kemiönsaarelta löytyy, yhteisellä kokoontumisella yritetään saada mahdollisimman moni osallistumaan. Idea kokoontumiseen Kaffepaussin pihalle tuli yrittäjä Jani Launokorvelta.
- Paikka on keskellä saarta ja sopii hyvin tällaiseen, tilaa riittää mukavasti, Jani taustoittaa.
(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)
Janilla on harrasteautona vuoden 1970 Ford Mustang. Kirkkaan keltainen auto on entisöity yhdeksänkymmentäluvun lopussa ja on nähtävillä kokoontumisessa.
- Autot ovat aina kiinnostaneet, olen aina tykännyt viistoperäisistä jenkeistä. Muskeliautot on se juttu, Jani nauraa.
- Kilometrejä Mustangiin tulee aika vähän, joten hyvä että tällainen järjestetään. Tulee lähdettyä vähän ajelemaan.
Janin mukaan harrastajat ovat aina tervetulleita Kaffepaussiin. Tapahtumaan on tulossa ajoneuvoja muun muassa Karunasta ja Sauvota. Kokoontumisen jälkeen ajetaan letkassa Kasnäsiin, jossa cruisaajille on varattu oma alue.
- Cruisingissa ajellaan hiljaa, jotta kaikki ehtivät mukaan, toivottavasti mahdollisimman moni lähtee mukaan kruisailemaan, Mona kertoo.
Teksti & kuva: Jerker Jokiniemi
Karin Simola.
Taloustieteen maisteri Karin Simola valittiin äskettäin Kemiönsaaren kunnan peruspalvelujohtajaksi.
- Johtajan tehtävät ovat monenlaisia; nyt myös sote -infon välittämistä organisaatiolle. Edessä on voimannäyte, tulossa on kuntahallinnon suurin muutos moniin kymmeniin vuosiin, hän sanoo.
Simola saapui neljän vanhana Taalintehtaalle Helsingistä. Hän ehti saada päiväkodissa ja Ytterkullan koulussa kavereita. Ylioppilaaksi hän valmistui Kimitoöns gymnasiumista. Hän koki lukioaikansa hyvin myönteiseksi. Hän opiskeli Turussa. Jo opiskeluaikanaan hän teki ansiotyötä viennin parissa ja myöhemmin Nokialla Turussa, Espoossa ja Salossa. Pääkaupunkiseudulta Kemiönsaarelle palattuaan hän sai Kemiönsaaren terveyskeskuksen talousjohtajan viran.
- Tärkeä syy miksi perheeni asettui tänne asumaan on, että isovanhemmat asuivat täällä, hän kertoo lisäten, että pieni yhdyskunta ja sen yhteisöllisyys myös vaikuttivat paluupäätökseen.
Perheen pojat ovat kaikki suorittaneet lukion KÖG:issä.
(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)
SIMOLAN tehtäviin kuuluu tarkasti seurata sosiaali- ja terveyspalveluita ohjaavaa byrokratiaa, toistaiseksi kunnan, uudistuksen toteutuessa maakuntatasolla.
- Tehtäväni on pitää kaikki tietoisina siitä, miten asiat ovat. Kohderyhminä ovat lautakunta, henkilökunta ja asiakkaat. Henkilökunnan on oltava tietoinen määräysten sisällöstä ja sen kuuluu tuntea olonsa turvalliseksi työssään tulevaisuudessakin.
Tietenkin päämääränä on taata hyvät palvelut jatkossakin. Simola muistuttaa, että kyselyt ovat osoittaneet onnistuneemme hyvin tähän saakka. Hänen mukaansa Kemiönsaari sijaintinsa, ja etenkin saaristo-osansa vuoksi pystynee säilyttämään lähipalvelunsa.
- Sotea toteutettaessa meidän on nyt tärkeä aktiivisesti muistuttaa ruotsinkielisen palvelun tärkeydestä, hän sanoo.
Hänen henkilökohtainen näkemyksensä on, että hallintokoneisto voidaan järjestää suuremmissakin yksiköissä kunhan palvelut ovat tarjolla asiakkaiden lähellä.
- Yhteiskunnan järjestämiä palveluita voidaan täydentää yksityisten tarjoamilla. Sosiaali- ja terveydenhuollon suurin haaste on taata tärkeimmät resurssit – hyvän henkilökunnan ja pätevien esimiesten – saatavuus.
Simola korostaa yhteistyötä. Kaikkien alalla toimivien käytännön osaamista ja kokemuksia olisi hyödynnettävä. Kaikkia on kuunneltava tarkalla korvalla.
Talousarvio ohjaa toimintaa. Rajoitettuja resursseja on hyödynnettävä mahdollisimman tehokkaasti. Siksi on jatkuvasti keskusteltava yksiköiden vastuuhenkilöiden ja kentällä toimivien työntekijöiden kanssa.
RENTOUTUESSAAN Karin Simola puuhastelee puutarhassa ja tekee käytännön keittiöaskareita. Arkiliikunta on tärkeää tietokoneella tehtävän työn vastapainona. Perhe on tietenkin keskiössä ja aika ajoin käydään myös mökillä Nauvossa. Toisinaan hän rentoutuu lukemalla romanttisia, eskapistisia romaaneja. Hän kuvaa itseään tyypilliseksi järjestelmälliseksi ihmiseksi, jolla toki on myös luova puolensa.
- Rakastan vanhoja esineitä! hän paljastaa.
Teksti & kuva: Ingrid Sandman