hyacint

Pilkullinen joulutähti on kaunis.

Mitkä ovat joulukukkien suosikit tänä vuonna?

- Kyllä joulutähti ja hyasintti pitävät pintansa uudempien villitysten rinnalla. Hyasintin tuoksu kuuluu jouluun, ihan niin kuin piparkakunkin, toteaa Kukkakauppa & Puutarha Järvisen puutarhuri Annika Järvinen-Wikström.

Tuoksuttomia kukkia kysellään myös paljon. Allergioiden takia ostetaan yleensä amaryllis, jouluruusu tai tulilatva. Jouluruususta pitää muistaa, että se on kaikilta osiltaan myrkyllinen, ei siis lasten tai lemmikkien ulottuville.

- Asiakas voi tuoda meille oman korinsa tai astiansa, johon teemme jouluasetelman. Kannattaa kuitenkin varata aikaa, että ehdimme istuttaa kaikki toiveet, muistuttaa Järvinen-Wikström.

Haudoille viedään havujen lisäksi kynttilöitä, tulppaaneja ja hyasintteja. Tulppaanit ja hyasintit jäätyvät kauniisti ja koristavat hautoja pakkasten ajan. Tulee vähän väriä talven keskelle.

- Ovikranssit teemme aina jalokuusesta, etteivät ne varise niin nopeasti ja jotta ne kestäisivät ainakin keväälle asti. Koristeina voi käyttää marjoja, pähkinöitä ja käpyjä. Ja tietenkin erilaisia nauhoja ja kulkusia.

(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)

kompass_254x140_abl_202150

Järvinen-Wikström pitää itse valkeista joulukukista. Ne rauhoittavat kotona kaiken värikylläisyyden jälkeen, josta töissä saa nauttia joka päivä.

- Kannattaa muistaa, ettei kastele joulutähteä liikaa ja kastella vain altapäin. Tarkista tilanne joka toinen päivä. Jos olet epävarma, kokeile pinnan kosteutta sormella tai kukkapurkin painoa. Jos kukkaruukku on painava, älä kastele.

Kun tilaa joulukukat Järviseltä ennen 17.12. saa ilmaisen kotiinkuljetuksen 19.–20.12.

Muista myös Kotihoidon joulukukat!

 

Teksti ja kuva: Jaana Aartomaa

gavor

jussi_jonas_lindberg_artikel

Jussi & Jonas.

Joulu lähestyy ja on aika levittää joulun ilosanomaa. Isä ja poika, Jussi ja Jonas Lindberg, ovat tätä jo tehneet kuuden vuoden ajan. Musiikilla ja laululla he toivovat tuovansa jouluiloa kaikille.

Koronan vuoksi konsertteja ei ole enää kahteen vuoteen pystytty järjestämään livenä.

Tänäkin vuonna voit kuunnella joululauluja Johan Jussi Lindbergin Facebook-sivun kautta. Profiili on avoin kaikille ja halutessasi osallistua, voit maksaa pari lanttia heidän hyväntekeväisyystililleen. Kerätyt rahat menevät kokonaisuudessaan valittuun hyvään tarkoitukseen.

- Päätimme jo varhain, ettemme järjestä konsertteja ja se osoittautui oikeaksi päätökseksi kaikkien turvallisuuden vuoksi, Jussi Lindberg toteaa.

Yhdessä laulettavat kappaleet ovat pääosin vanhoja perinteisiä joululauluja, jotka luovat joulutunnelmaa, mahdollisesti muutama uudempi kappalekin on mukana. 

(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)

kompass_254x140_abl_202149

- Kotona on helpompi laulaa kameran edessä, mutta paljon hauskempaa olisi olla yleisön edessä, Jussi sanoo.

He ovat keränneet hyväntekeväisyyskonserteillaan yhteensä noin 60 000 euroa. Ensimmäisenä vuonna rahat jaettiin vanhainkotiin, toisena vuonna päivähoidossa oleville lapsille, kolmantena vuonna Tommie Mellers minne rf -tukiyhdistykselle, neljäntenä vuonna vanhukset olivat jälleen iloisia rahoista, viime vuonna viisi nopeustaulua hankittiin koulujen ja päiväkotien läheisyyteen, tänä vuonna rahat menevät taas päiväkodin lapsille.

Jussi ja Jonas ovat iloisia nähdessään, kuinka paljon hyvää he voivat tehdä ja kuinka paljon iloa he voivat muille tuottaa.

- Jos annat, saat myös takaisin, tavalla tai toisella. Se on mottoni, Jussi sanoo.

Jussi haluaa myös korostaa, kuinka paljon hän arvostaa poikaansa.

- Olen todella iloinen, että Jonas on mukana tässä. Ihailen hänen osallistumistaan, vaikka hän ei saa siitä mitään, ja vaikka hän on nuori, hän valitsee silti konsertit isänsä kanssa, Jussi kertoo ylpeänä.

Varainkeräyksen tarkoituksena on pystyä tarjoamaan ihmisille jotain ylimääräistä arjessa, esim. vanhuksille on järjestetty jokin esitys / muusikko ja Silva on pystynyt hankkimaan potkulaudat lapsille tai ehkä järjestämään retken.

Lindbergit sanovat olevansa kiitollisia nähdessään konkreettisesti, mihin rahat käytetään ja että ne jäävät saarelle. He haluavat kaikkien tietävän, että rahat menevät takuuvarmasti täysimääräisesti vain tähän tarkoitukseen, kassasta ei ole otettu edes kilometrikorvauksia vuosien aikana, jolloin he vielä pystyivät järjestämään konsertteja. He toivovat voivansa järjestää lisää konsertteja tulevaisuudessa, kunhan se katsotaan riittävän turvalliseksi.

Teksti: Heidi Lindberg, käännös JaanaA

 

Halutessasi auttaa, voit maksaa minkä tahansa summan hyväntekeväisyystilille

FI22 5550 0720 0426 81

Sanna Tahvanainen_artikel

Sanna Tahvanainen.

Jo lapsena björkbodalainen Sanna Tahvanainen kiinnostui lukemisesta ja kirjoittamisesta. Vaikka hänen lapsuudenkodissaan ei harrastettu kirjallisuutta, hän innostui itse kirjoittamisesta – ja lukemisesta.

Kun Ilmoituslehdestä soitettiin kirjailija Sanna Tahvanaiselle, oli hän juuri lähdössä Kemiönsaarelle.

- Varamummoni Teta on 92-vuotias ja haluan tavata häntä vielä, kun hän on elossa, Tahvanainen kertoo.

Varamummo on merkinnyt kirjailijalle paljon. Hänen kanssaan Tahvanainen kävi Kärran kylän kirjastossa, jossa he viettivät yhdessä useita tunteja lukien.

- Lapsena olin ujo, herkkä ja yksinäinen. Ystävistäni kukaan ei asunut Björkbodan lähistöllä, joten kirjoista löytyi lohtua. Käytin lukemiseen paljon aikaa.

- Kadehdin muita lapsia, joiden vanhemmat lukivat itse ja myös lapsilleen. Meillä ei luettu. Mutta minun äitini oli hyvä leipomaan ja isäni osasi korjata polkupyöriä, muistelee Tahvanainen arvostaen.

(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)

kompass_254x140_abl_202148

Runotytöstä kirjailijaksi

Lukioikäisenä Tahvanainen kiinnostui runoudesta, mutta lopulta sen piti antaa tilaa toisellekin genrelle.

- Lukion äidinkielenopettajani väitti minusta tulevan kirjailija. En uskonut, ajattelin, ettei se voi olla totta!, Tahvanainen muistelee.

Mutta ajan myötä osoittautui, että opettaja oli kuin olikin oikeassa. Tahvanainen julkaisi ensimmäisen runoteoksensa, Sikiöt, jo 19-vuotiaana. Vuonna 2002 julkaistiin Hopeatyttö, ja sen jälkeen useita romaaneja kuten Kirsikat lumessa (2019), lastenkirja Minun musta koira (2020) ja keväällä 2022 ilmestyy Mitä perhoset tekevät sateella?

- Aloin kirjoittaa romaaneja, koska runous ei enää tuonut minulle haasteita. Runous on kuin 100 metrin juoksu ja romaanin kirjoittaminen on kuin maratooni.

Tahvanainen aloitti kirjallisuuden ja naistutkimuksen opinnot Turussa Åbo Akademissa vuonna 1994, samana vuonna kuin hänen ensimmäinen runokokoelmansa julkaistiin. 

Opinnoistaan yhden vuoden hän vietti Tanskassa opiskellen tanskalaista kirjallisuutta ja naistutkimusta.

- Käytin enemmän aikaa kirjoittamiseen kuin opintoihin, hän naurahtaa. Tahvanaiselle on luonnollista kirjoittaa sekä lapsille että aikuisille.

- Haluan pitää työelämäni mielenkiintoisena, siksi kirjoitan erilaisia kirjoja ja tekstejä.

Nykyään Tahvanainen asuu Helsingissä ja viihtyy siellä hyvin.

- Olen kaupunkilainen, maalla tunnen olevani väärässä paikassa. Minulla ei ole ystäviä Kemiönsaarella, mutta käyn mielelläni äitini luona Taalintehtaalla ja isän luona Västanfjärdissä. Muuten vietän harvoin aikaani lapsuudenmaisemissa.

 

Tietolaatikko - Sanna Tahvanainen 

Ikä: 46 

Syntynyt: Björkboda, Kemiönsaari

Asuu nyt: Helsinki 

Ammatti: Kirjailija  

Harrastukset: Ystävien tapaaminen, elokuvat, kävely

Teksti & kuva: John Eriksson

Sabina Ekholm_artikel

Sabina Ekholm valmistaa joulukoriin karpalohyytelöä.

Joulu – mikä ihana tekosyy herkutella. Ja nyt se on helpompaa kuin koskaan, tilaa makoisat jouluherkut etukäteen ja nouda Lähipuodista. Näin et jää mistään paitsi. Herkkukori on arvostettu myös lahjana.

Tavoitan Lähipuodin Sabina Ekholmin keittämästä karpalohyytelöä. Ihana tuoksu tulvahtaa kattiloista, joulutunnelma on käsinkosketeltavissa.

- Nyt on kiireistä aikaa, toteaa Ekholm. Valmistamme joulun herkkukoreja yhdessä Kieloniemen Luomutilan Labbnäs Semesterhem, Laxtomten, Söderlångvikin kartanon, Björknäsin puutarhna, Kullas Gårdin kanssa. Keksin idean viime vuonna, kun emme päässeet joulumarkkinoille koronan takia.

(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)

ABN25112021_01

Tänä vuonna onneksi saa tapahtumia taas pitää. Mutta näitä joulun herkkukoreja saa vain tilaamalla ja maksamalla ennakkoon. Iso herkkukori maksaa 70€ ja Pieni herkkukori on 45€.

Molemmista koreista löytyy hunajaa, tyrnilimppua, omenamehua, mansikkaglögiä, omenasinappia ja Paholaisen hilloa. Pienessä herkkukorissa on lisäksi pikkuleipiä.

Isoon koriin mahtuu myös gluteenitonta näkkileipää, omenahilloa, vadelmaglögiä, kurkkusalaattia, vadelmaonni-hilloa ja karpalohilloa.

Korit voi tilata: Jouluherkkukori

Teksti ja kuva: Jaana Aartomaa

Black-and-red-black-friday-2021_Web

Tarjous koskee uusia Digi-tilauksia ja vaihtaessa paperilehden Digi-lehteen. Tarjouksen päätyttyä tilaus jatkuu automaattisesti normaalihintaisena kestotilauksena (55€ vuosi).

1 Taalintehtaan Venehuolto_artikel

Taalintehtaan Venehuollon Jan Heinosen mukaan henkilökunnasta halutaan pitää kiinni. Tarkalla suunnitellulla töitä riittää koko vuodeksi, vaikka ruuhkat osuvatkin syksyyn ja kevääseen.

Taalintehtaan Venehuolto tarjoaa kaikki venealan palvelut. Merkkiedustuksina on Volvo Penta, Yanmarin ja Evinrude. Töitä riittää, veneitä nostetaan koko ajan. 

- Vielä näin myöhään tosiaan nostetaan veneitä, veneilykausi on selvästi pidentynyt, Jan Heinonen kertoo. 

Nostot, huollot ja korjaukset työllistävät syksyisin, korjaamolla on kiire. Veneet pitää noston jälkeen pestä ja vähintään tarkastaa. Veneitä tuodaan paljon huoltoon myös trailereilla, ne huolletaan ja korjataan ensimmäisinä.

- Huoltoon tuodut veneet hoidetaan tietysti ensin, meillä talvisäilytyksessä olevien veneiden huollot ja korjaukset voidaan tehdä myöhemmin talvella, kun syksyn kiire on helpottanut, Heinonen taustoittaa.

Veneiden talvisäilytystilat on suunniteltu niin, että veneet saadaan talven aikana helposti siirrettyä huoltohalliin. Uusi neljänsadan neliön säilytyshalli on rakenteilla, sinne mahtuu kaksitoista suurta venettä. Kaikkiaan veneitä on säilytyksessä yli kaksisataa. Syksyn ja talven aikana pyritään tekemään mahdollisimman paljon huoltoja ja korjauksia. Pidempi veneilykausi tarkoittaa, että syksyisin vene on vedessä pidempään ja keväisin se halutaan aikaisemmin veteen.

- Moni veneistä on yhdeksän kuukautta vesillä, yhteysveneinä.

(artikkeli jatkuu ilmoituksen jälkeen)

kompass_254x140_abl_202146

Talven aikana pitäisi ehtiä tehdä kaikki huollot, korjaukset ja varustelut. 

- Siinä alkaa käydä talvi vähän lyhyeksi, Heinonen nauraa. 

Keväisin ei enää ehditä tekemään huoltoja. Heinosen mukaan keväällä, kun aurinko paistaa vene pitää saada heti veteen. Veneily on muuttunut viime vuosina, matkaveneiden sijaan DayCruiser -tyyppiset veneet yleistyvät. Niillä on helppo lähteä vielä syysauringossa ajelemaan, kun sattuu kaunis päivä, kevään veneilykelit halutaan myös hyödyntää kokonaisuudessaan. 

- Se harmittaa, jos vene ei ole silloin vedessä.

Huoltojen ja korjausten lisäksi Taalintehtaan Venehuolto tarjoaa laituripaikkoja. Paikat soveltuvat 6-15 metrisille veneille ja ne on varustettu puomeilla tai poijulla. Jokaiselle löytyy autopaikka sekä rajoitettu määrä sähköauton latauspisteitä. Vesipiste ja jäte-astiat löytyvät satamasta ja alue on kamera-valvottu.

Teksti & kuva: Jerker Jokiniemi

Black-and-red-black-friday-2021_Web

Tarjous koskee uusia Digi-tilauksia ja vaihtaessa paperilehden Digi-lehteen. Tarjouksen päätyttyä tilaus jatkuu automaattisesti normaalihintaisena kestotilauksena (55€ vuosi).

Yttis personal_artikel

Yttiksen henkilökunta: Turo Tamminen, Susanna Nyman, Sabina Magnusson och Markku Jelekäinen.

Road Café Yttiksen toiminta on täydessä vauhdissa henkilökunnan ansaitun loman jälkeen. Ravintolapäällikkö Sabina Magnusson toteaa tyytyväisenä, että Yttiksen kevät- ja kesäkausi olivat tosi hyviä. Hampurilaiset, ribsit, lohikeitto ja pizzat menivät kokki Markku Jelekäisen mukaan hyvin kaupaksi.

Yksityisten ja yritysten tilauksien ja cateringin ohella henkilökunta uurastaa marras- ja joulukuun tapahtumien eteen. Yttiksessä tarjottiin Isänpäivän buffet, tulossa on pizzapäiviä ja viisi joulupöytää. Ryhmät tilaavat joulupöydän etukäteen, muut ovat tervetulleita Yttiksen ollessa auki. Yleisön pyynnöstä Spanish Buffé toistetaan marraskuun 20. ja 21. päivinä. Lisäksi Yttiksestä saa noutoruokaa.

(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)

kompass_254x140_abl_202146

Joulun jälkeen on yksityistilauksia. Yttikseen mahtuu 40-50 vierasta. Maaliskuun lopussa keittiö sisustetaan uudestaan, jotta siitä tulisi entistä käytännöllisempi. Tarkoituksena on lisätä työn joustavuutta ja monipuolistaa ruokalista. Jelekäisen mukaan muutostyöt valmistuvat pääsiäiseen mennessä.

Aukioloajat ja ajankohtaiset tapahtumat löytyvät Yttiksen Facebooksivulta ja Instagramista.

Teksti & kuva: Mona Fernelius

Käännös: IS

1_KSF_artikel_laajakuva

Jalkapallokauden päättäjäiset vietettiin viime torstaina Villa Landessa. Koronataukojen jälkeen tänä kesänä päästin oikeasti pelaamaan. 

- Olihan tämä vuosi paluu normaaliin, ihan täyttä sarjaa ei pelattu, mutta päästiin kuitenkin kentälle, KSF:n jalkapallojaoksen puheenjohtaja Markus Dahlbom kertoo. 

Jalkapallo on edelleen suosittua Kemiönsaarella. Korona-aikana suosio on pysynyt lähes samana, vanhemmissa ikäluokissa koronarajoitukset ovat vähentäneet kiinnostusta, kun taas nuorempien keskuudessa into on lisääntynyt. Dahlbomin mukaan se on hyvä harrastus. Joukkuepeli opettaa toimimaan ryhmässä. 

- Liikunta ja urheilu tietenkin, fyysinen hyvinvointi, Dahlbom listaa jalkapallon hyviä puolia.

Turnauksia ja matseja pelataan myös kotisaaren ulkopuolella. 

- Jalkapallo on oikeasti todella sosiaalinen laji, pelireissuilla pääsee näkemään eri paikkoja ja muita joukkueita. 

Ensi vuonna on suunnitelmissa Dahlbomin mukaan tietenkin täysi kausi. Uusia rajoituksia. ei toivota.

(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)

kompass_254x140_abl_202146

Valmentajakoulutukset käynnistyvät kevään puolella. Tarkoitus on saada tietotaito ja osaaminen paremmalle tasolle. 

- Pyritään antamaan enemmän työkaluja kaikille vapaaehtoisille. 

Päättäjäisissä oli mukana kaikki piirisarjoissa pelaavat, Villa Lande oli käytännössä täynnä. Turvavälit otettiin tietenkin huomioon. Viime vuonna päättäjäiset jouduttiin pitämään videon välityksellä. 

- Nyt oli kunnon päättäjäiset, kaikki pelaajat olivat ne ansainneet. 

Päättäjäisissä palkittiin parhaat maalintekijät ja esimerkiksi eniten kauden aikana edistyneet pelaajat. Fiilis oli Dahlbomin mukaan erittäin hyvä vuoden tauon jälkeen.

Teksti & kuva: Jerker Jokiniemi

3_KSF_artikel

Groning_Andreas_artikel

Andreas ja Dewin Gröning.

Millainen on poikasi Dewin?

- Hän on hyvän ikäinen, 2-vuotias, juttelee jo kaikenlaista. Hän ihmettelee ja matkii kaikkea.

Miltä isyys tuntuu, mikä on parasta, mikä ei ole niin kivaa?

- On hauskaa, että olen saanut lapsen, kaikki eivät saa. Ajelen hänen kanssaan avolavalla, mopolla ja mönkkärillä. Kun olen pari päivää poissa, tulee minulle ikävä Dewiniä. Hän on hauskaa seuraa.

Ikävää on, ettei kavereillani ole vielä lapsia, ollaan vähän yksinäisiä sen takia.

Ohjeita uusille isille?

-Yritä olla läsnäoleva! Aika menee niin nopeasti ja jäät todella paljosta vaille muuten. Ota rennosti ja chillaa.

Kuinka sujuu vaipanvaihto? 

- Nyt sujuu jo hyvin. Avopuoliso Nikita Korsström vaihtoi aluksi.

Piditkö isyyslomaa?

- Isyysloma meni töissä. Yritin pitää kyllä joitain etäpäiviä kotona.

Mitä odotat isänpäivältä? 

- En oikein odota mitään. Ei se ole yhtä iso juhla kuin äitienpäivä. Ehkä Dewin askartelee jotain tarhassa.

Mikä tekee isänpäivästä erityisen juuri sinulle?

- Ruoka ja rento yhdessäolo.

Mietteitä omasta isästä?

- Minulla on hyvät välit omaan isääni. Toivon, että Dewinille ja minulle tulee yhtä hyvä suhde.

Teksti.: Jaana Aartomaa

kompass_254x140_abl_202145

2_hannahemmet_tv_artikel

Ryhmä asukkaita testasi television YouTubesta tuolijumppaa. 

Lions Club Dragsfjärd lahjoitti viime viikolla Hannakodille 65 tuuman Smart television. Ennen lahjoitusseremoniaa Helena Magnusson ohjasi pohjanmaalaisen tuolijumpan YouTube:n kautta. Kymmenkunta Hannakodin asukasta osallistui.

Lions Clubia edustivat Risto Pönni, Tryggve Röblom ja Olof Isberg. Lahjoituksen ottivat vastaan Carita Pomrén, Helena Magnusson ja Petra Karlsson. Hannakodissa iloitaan uudesta suuresta televisiosta; se tarjoaa useita kanavia ja internetiä. Periaatteessa voi katsella melkein mitä tahansa.

Samana päivänä tutustuttiin seurakunnan YouTube -kanavaan josta seurattiin musiikkia ja hartaushetkiä. Näistä ohjelmista asukkaat näyttivät pitävän.

Teksti: Maria Manelius, Käännös: Ingrid Sandman

kompass_254x140_abl_202145

1_vu_kimito_artikel

Partiossa liikutaan paljon luonnossa. 

Taalintehtaan meripartiolaiset aloittavat suomenkielisen sudenpentulauman Kemiössä. Lauman tuleva johtaja, Marjut Kytölä, sanoo että Kemiössä on ollut kiinnostusta suomenkieliseen partiotoimintaan. Taalintehtaan meripartiolaiset ovat seurakunnan lippukunta ja kuuluu Kemiönsaaren seurakuntaan. Sudenpentulauma aloittaa Kemiön seurakuntakodissa tiistaina 9. marraskuuta klo 16.30, ryhmä on tarkoitettu luokille 1-3. Sudenpennuissa opetellaan uusia valmiuksia leikin varjolla. Luonnossa liikutaan paljon. Viikottaisten tapaamisten lisäksi järjestetään retkiä, purjehduksia, sekä leiri. Taalintehtaalla lippukunnalla on sudenpentujen lisäksi ryhmiä myös vanhemmille lapsille, seikkailijat luokille 4-6 ja tarpojat luokille 7-9.

Teksti & kuva: Maria Manelius, Käännös: Jonna Lappalainen

kompass_254x140_abl_202144

Helga Rajala bokmärken - IMG_5531_artikel

Helga Rajala on onnellinen, kun lopulta sai kirjan käsiinsä.

Sattuma tuntui miltei maagiselta: juuri hetkellä, jolloin Helga Rajala tapasi Ilmoituslehden toimittajan kertoakseen osuudestaan Bomärken i Åboland -kirjassa, Rajalan puhelin soi. Hän saa tietää, että kirjalähetys Hangon Litorale -kustantamosta on saapunut Kemiöön. Rajala hymyilee onnellisena, kun saa käsiinsä lukemattomien työtuntien ja lukuisten tutkimusmatkojensa lopputuloksen.

Eläkkeellä oleva luokan- ja erityisopettaja Rajala on paljasjalkainen västanfjärdiläinen. Työuransa hän on suorittanut Espoossa. Vaasa on toiminut asuinpaikkana opiskeluvuosien ja aviomiehen viran takia. Kesät perhe on aina viettänyt Västanfjärdissä, jossa nykyään perintönä saatu, ympärivuotinen asumuskin.

Rajala kertoo naurussa suin, että hän vastasi tuttavien kysymykseen, mitä hän melko nuorena eläkeläisenä aikoo tehdä, että hänestä tulee luksusvaimo ja vapaaehtoistyöntekijä. Vaasassa hän onkin toiminut lapsiperheen ystävänä huolehtien mm siitä, että lapsille oli tarjolla mielekästä vapaa-ajan tekemistä.

RAJALAN kiinnostus puumerkkeihin heräsi jo 80-luvulla, kun hän toimi kahvinkeittäjänä St. Jakobs kaffetorp -kahvilassa Västanfjärdissä. Tuvan seinällä oli hänen Saga Lundell -äitinsä keräämiä puumerkkejä. Kun Västanfjärdin kylätoimikunta vuonna 2016 julkaisi kotiseutukirjan, Rajala osallistui sen sisältöön puumerkkiartikkelillaan. Silloin innostus aiheeseen kasvoi. Västanfjärdin vanhasta kirkosta oli löytynyt melkein piilossa olevia puumerkkejä ja niiden tarkoitus selvisi, kun Rajala sai yhteyttä ahvenenmaalaiseen Göran Dahliin. Dahl tiesi kertoa, että ne ovat merkkejä kirkon lattian alle haudatuista.

Kun Rajala tutustui Dahliin, hänelle selvisi, että Dahl oli Ahvenanmaan ohella kerännyt suuren määrän puumerkkejä Turunmaaltakin. Rajalan mielestä niistäkin olisi julkaistava kirja ja näin hän ryhtyi yhteistyöhön Dahlin kanssa. Vuosien uurastuksen jälkeen tämäkin kirja on nyt toteutunut, arvokkaan näköinen, kaunis teos runsaine kuvituksineen. Kotiseutututkimus on saanut tärkeän lisäyksen.

Rajala suhtautuu omaan osuuteensa vaatimattomasti. Hän kuvaa sitä etenkin toimittamiseksi, mutta oikeasti se on ollut paljon muutakin, merkkien puhtaaksi piirtämistä, esityksen systematisointia sekä rahoituksen hankkimista. Rajala on myös itse kartuttanut Turunmaan puumerkkien määrää; kirjassa niitä on runsaat 2 000 kappaletta. Hän on tehnyt lukuisia tutkimusmatkoja Turunmaan entisiin kuntiin, kiipeillyt tikapuilla ullakolle, kaivanut komeroita ja haastatellut monia ihmisiä.

Kaikki ovat suhtautuneet minuun mukavasti. Kukaan ei ole kieltäytynyt kertomasta tiedoistaan, hän kertoo.

Tutkimuksissa paikallistuntemus on tietenkin suuri etu. Puumerkkejä on käytetty monen eri tarkoitukseen sen ohella, että niillä on varmistettu, mille tilalle työkalu tai muu esine kuuluu. Puumerkkejä on käytetty ammoisista ajoista saakka. Meidän puumerkkimme ovat peräsin Ruotsista. Niitä löytyy koko Suomesta paitsi Karjalasta.

(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)

kompass_254x300_abl_202143

KIRJASTA on hyötyä kaikille sukututkimusta ja tilojen historiaa harrastaville. Puumerkkikäytännöt ja merkkien muodot poikkeavat toisistaan eri kylissä. Rajala kertoo esimerkkinä saaristossa käytetyistä ”trod”-merkeistä. Niitä kaiverrettiin yhteisten laidunmaiden aitojen tolppiin, jotta tiedettäisiin, kenen oli korjattava aita juuri määrätystä kohtaa. Mielenkiintoisia olivat myös Paraisilta löytyvät susitolpat ajalta, jolloin tilallisten oli pakko osallistua karjaa tappavien susien kaatoon ja kaikilla oli osuutensa siihen tarvittaviin susiverkkoihin. Näinhän Kemiönsaarellakin.

Puumerkeillä varustettuja esineitä ei Turunmaalla ole säilynyt kovin paljon. Se saattaa johtua siitä, ettei niiden arvoa ole ymmärretty tai siitä, että antiikkikauppiaat Ruotsista kiertelivät 70- ja 80- luvulla ostamassa niitä.

Kirjassa on myös lyhyt suomenkielinen johdanto. Särkisalohan on myös edustettuna kirjassa, mutta johdanto palvelee muutenkin aiheesta kiinnostuneita. Kirjan kuvituksesta on iloa ilman ruotsinkielen taitoakin.

NYT RAJALA aikoo kiertää Turunmaata kertomassa uudesta kirjasta. Sen julkaisu myöhästyi eikä sitä ehditty esitellä Turun kirjamessuilla. Mutta tämähän ei olekaan vain hetken ajankohtaisena oleva teos. Sitä tulevat hyödyntämään myös etnologian opiskelijat ja väitöskirjaansa valmistelevat. Kirja kartuttaa tietenkin paikallisten museoiden kotiseutu kirjojen tarjontaa.

Teksti & kuva: Ingrid Sandman

Okidoki teamet_MG_7963_artikel

Ida Gustafsson, Michael Nurmi, Claus Lindström, Wille Wilenius & Tom Holmberg.

Yhä useammat yritykset hyödyntävät markkinointistrategiassaan vaikuttajia. Influencerit ovat tehokas tapa lanseerata tuotteita ja palveluita määrätylle kohderyhmälle. Okidoki on ainoa influecertoimisto, joka on erikoistunut suomenruotsalaisiin vaikuttajiin. Pääpaino on ns. microinfluensereissä eli niissä, joilla on 1 000-4 000 seuraajaa somessa. Microinfluensserit ovat suuria somevaikuttajia uskottavampia ja aidompia. He soveltuvat etenkin määrätylle kohderyhmälle suuntautuviin kampanjoihin.

Okidokin kohderyhmänä ovat kotimaiset yritykset, jotka haluavat tavoittaa suomenruotsalaisia asiakkaita. Juuri nyt toimisto on ajankohtainen suomenruotsalaisten järjestöjen uusien kampanjoiden yhteydessä sekä osallistumisestaan Lokal1:in lanseeraukseen. Lisäksi monet Ruotsissa toimivat yritykset haluavat tavoittaa suomenruotsalaisia kohderyhmiä lanseeratessaan tuotteitaan tai palveluitaan Suomessa.

Meidän markkinarakomme on suomenruotsalaisten influencereiden ja suomenruotsalaisia tavoittelevien yritysten kanssa tehtävä yhteistyö, Okidokin creative producer Ida Gustafsson sanoo.

Okidoki työskentelee myös suomenkielisten tai kaksikielisten kampanjoiden sekä muiden some -mainoskampanjoiden eteen.

(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)

kompass_254x140_abl_202142

OKIDOKI AGENCY perustettiin elokuussa. Vaikuttajatoimistotoiminta alkoi pienimuotoisena jo 2019 Tom Holmbergin toimesta. Elokuussa perustettiin Okidoki Social Relations Agency Ab, jossa Förlags Ab Lindan Kustannus Oy (Lindan Group) on osakkaana. Lindan Group toimii paikallisesti etenkin Kemiönsaarella Ilmoituslehden kautta, mutta toimii myös Loviisan ja Ahvenanmaan välisellä rannikkoalueella ilmaisjakelulehti City & Archipelag Newsin myötä. Lindan Groupin omistajat näkivät synergiamahdollisuuksia voidessaan integroida painomedian asiakaskampanjoita someen ja vaikuttajiin voidakseen tarjota asiakkailleen tehokkaita ratkaisuja.

Michael Nurmi on Okidoki Agencyn creative chair puheenjohtaja ja Förlags Ab Lindan Kustannus Oy:n toimitusjohtaja. Hänen mukaansa vahvempi osallistuminen somen kautta tapahtuvaan markkinointiin tukee kakkia muita toimintoja ja on osa strategiaa, jonka avulla halutaan rakentaa toimiva yhtiöiden verkosto, osaavine ja inspiroivine ihmisineen. Näin halutaan edistää ydintoimintaa ja muita ryhmän yhtiöitä.

Okidokin omistaja- ja hallitustiimin muodostavat Michael Nurmi ja Claus Lindström, joka edustaa Lindan Groupia, Wille Wilenius, Ida Gustafsson sekä Okidokin toimitusjohtaja Tom Holmberg. Kaikki ovat tunnettuja media- ja markkinointiyhteyksistä.

ASIAKKAITA AUTETAAN räätälöidyin kampanjoin. Okidoki tarjoaa automatisoiduille kampanjoille vaihtoehdon. Jokainen kampanja räätälöidään asiakkaan tarpeitten mukaan valitsemalla influencerit tarkasti juuri tehtävää varten. Okidoki toimii vaikuttajien ja tällaista markkinointia haluavien asiakkaiden yhteyspisteenä. Yhä useammat yritykset ovat markkinoidessaan tuotteitaan ymmärtäneet somevaikuttajien käytön arvon.

Mielenkiintoinen kohderyhmä ovat ikäihmisetkin. Okidoki poikkeaa muista alan toimijoista erikoistumalla ikäryhmä +55 -vaikuttajiin. Kohderyhmä on monella tavalla yrityksille ja järjestöille mielenkiintoinen, mutta se jää usein unhoon markkinointisuunnitelmia laadittaessa. (ABL/IS) 

kimbalot_artikkel

Perjantaina 29.10. järjestettävän Kimbalot -iltaostostapahtuman tarkoituksena on tuottaa kylään ja sen yrityksiin hieman ylimääräistä toimintaa. Yritykset tarjoavat ylimääräistä ohjelmaa varsinkin illalla. Osallistuvat yritykset ovat auki vähintään klo. 20 saakka.

Mitä siis on odotettavissa? Kesä on mennyt. Nyt siis kesän tuotteita luultavasti saa edulliseen hintaan. Jotkut yritykset ehkä lahjoittavat kaikille luonaan käyville pienen lahjan. Tuotteita on erikoistarjouksella, asiantuntijoita paikalla. Ravintolat ja kahvilat ehkä tarjoavat jotain erikoista ruokalistallaan. Kaikki osallistujat tarjoavat jotain erikoista, varsinkin illalla. Mitä, se selviää saman viikon Ilmoituslehdestä.

Idean keksinyt Michael Nurmi Ilmoituslehdestä kertoo, että tapahtuma syntyi Kemiön yrittäjien ja kaupanomistajien kanssa käytyjen keskustelujen kautta. Miten aktivoida kyläyhteisö syksyllä sadonkorjuumarkkinoiden ja Black Fridayn välillä ja ennen tulevaa joulukautta?

(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)

kompass_254x140_abl_202142

Ilmoituslehti koordinoi tapahtumaa ja huolehtii sen markkinoinnista lehdessä, somessa ja tilapäisin kyltein Kemiöön johtavien maanteiden varsilla sekä Perniössä ja Sauvossa. Kaupoissakin on näkyviä ilmoituksia. 28.10 Ilmoituslehdestä löytyvät kaikki yritysilmoitukset tarjouksineen.

Kimbaloihin osallistuvat peräti 24 Kemiön keskustan yrityksistä: Actiwell, BFF Marin, Cake my Way, Classic Guld, Engelsbyn Tehtaat, Hydroforest, Isabell, K-Supermarket Kompass, Kemiön Apteekki, Kemiön Kirjasto (Blanca), Kimito Brewing, Kemiön Puhelin, Konditori Mazarin, MacDaniels, Paperipuoti, R-kioski, RTV, S-market, Someron Säästöpankki, Strandell, Tiarella, True Thai, Vahlbergs Varuhus ja Veikon Kone.

Yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja Jörgen Törnqvistin mielestä tapahtuma on tervetullut syksyn pimeyden laskiessa. Kauppoihin ja yrityksiin saadaan vilkasta menoa hieman tavallista pidempään ja yritykset pääsevät tarjoamaan tuotteitaan erikoishintaan KIMBALOT -iltana. 

Tämä suo koko perheelle mahdollisuuden tutustua yritysten laajaan tarjontaan.

Käännös: Ingrid Sandman

2_db_aboat_artikel

Miehittämätöntä venettä testattiin Taalintehtaalla. Prototyypissä on edistyksellistä teknologiaa.

Muutaman vuoden päästä Ruukinlahden voi ehkä ylittää miehittämättömällä aluksella, mikäli Åbo Akademin The Åboat projectin ja DB Marina -paikallisen yrityksen yhteistyö johtaa tulokseen. Viikko sitten prototyyppiä testattiin Ruukinlahdella. Alus on neljän metrin pituinen kumivene pitkälle kehittyneine teknikkoineen. Hanke on Åbo Akademin informaatioteknologian laitoksen ja ammattikorkeakoulu Novian MAST! Institute:n yhteistyö. Projektin ohjaajana toimii ÅA:n Kai Jämsä.

SAM FORSBOM DB Marinasta kertoo, että tämä on opiskelijoiden pitkän tähtäimen hanke; he pääsevät yhteistyössä yrityksen kanssa kehittämään toimivaa tuotetta. Hän toivoo projektin lopputuloksena olevan miehittämätön lautta, jolla päästäisiin Ruukinlahden yli satamasta toiseen. 

Ajatuksena on, että esimerkiksi sovelluksen avulla voitaisiin tilata vene paikalle ja sillä pääsisi haluamaansa paikkaan lahden toisella puolella. DB Marina pitää projektia osana satamansa kehittämistä.

(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)

kompass_254x140_abl_202141

Testaus ei kuitenkaan onnistunut ihan toivottuun tapaan. Ohjaus reistaili. Muutaman tunnin uurastuksen ja asiantuntijoiden kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen asetukset saatiin kuntoon. Venettä päästiin ohjaamaan ja sillä ajettiin reitti Ruukinlahdella. Prototyyppi on varustettu tietokoneella, 4G-modeemilla, GPS-tekniikalla, 360 asteen kameralla, laserilla ja kompassilla. Varusteiden avulla voidaan mitata etäisyydet muihin aluksiin ja esteisiin. Tulevaisuus näyttää johtaako projekti siihen, että ihmiset joidenkin vuosien kuluttua pääsevät lahden yli miehittämättömällä lautalla.

Teksti: Maria Manelius Käännös: Ingrid Sandman Kuva: Sam Forsbom

1 Minna Molgren och John Björkman IMG_5486_artikel

Minna Mollgren ja John Björkman Fallan tupakeittiössä.

- Tällainen toiminta toteuttaa tärkeimpiä tavoitteitamme, sanoo Sagalundin museonjohtaja John Björkman esitellessään uusinta uutta: eläviä lauantaita, joilla lapset (ja aikuiset) käsityöammattilaisten johdolla pääsevät ihan oikeasti kokeilemaan menneitten aikojan kädentaitoja.

Hän on alusta saakka kertonut työnsä päämääränä olevan entisten sukupolvien tietotaitojen elvyttäminen ja edistäminen – tämä on  antoisaa digi stressatuille nykyihmisille ja saattaa lisäksi osoittautua elintärkeäksi tulevaisuudessa.

SAGALUND ja sen lastenkulttuurikeskus ovat saaneet opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksen. Sen avulla ohjaajaksi on voitu palkata paikallinen kultaseppäartesaani Minna Mollgren, joka valmistuttuaan Tammisaaressa on kouluttautunut myös muinaistekniikoiden osaajaksi Virmossa.

- Siellä opettelimme konkreettisesti tekemällä vaikkapa lampaiden keritsemistä vanhanajan keritsimillä, minkä jälkeen valmistimme villoista värttinällä lankaa ja huovuttamalla tuotteita. Muokkasimme taljoja, teimme nahkatöitä ja lasihelmiä ym. ym.

Mollgren on opiskeltuaan palannut kotiseudulleen ja toimii yrittäjänä valmistaen koruja luonnonmateriaaleista.

- Käsityö on niin antoisaa ja sitä on hauska opettaa muillekin.

(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)

kompass_254x140_abl_202140

ENSIMMÄINEN elävä lauantai järjestetään jo tällä viikolla. Lauantait jatkuvat koko talven. Eri ohjelmista ilmoitetaan kuukausittain. Lauantaina opetellaan koruompelua, joka ennen oli arkea joka torpassa, jossa tulevan morsiamen pyyhkeet ja lakanat merkattiin kauniisti koruompelulla. 

Eläviä lauantaita leimaa kierrätys ja eri materiaalien uusiokäyttö. Tämähän on trendikästä  muuallakin  kuin museossa. 

- Sagalundin kaapit ovatkin täynnä uusiokäyttöön sopivia tavaroita, mutta kotoakin voi tuoda vaikkapa kankaita. Tulossa on lauantai, jolloin niistä voi tulla pehmoleluja. Paperillekin löytyy monenlaista käyttöä, Björkman kertoo.

Mollgren kertoo esimerkkinä, että laskujen kuorista voi valmistaa kauniita pieniä muistikirjoja; eihän kuoria kannata heittää hellaan tai viedä paperinkeräykseen. Metallilangasta voi vaikkapa valmistaa pannunalusen. Osallistujien ideatkin ovat tervetulleita.

Osallistuminen on edullista. Elävä lauantain materiaalikustannukset vaihtelee aina ilmaisesta, 3 €/ lapset ja 5 €/ aikuiset. Ennakkoon ei tarvitse ilmoittautua. Fallan suureen, kodikkaaseen tupakeittiöön mahtuu paljon pieniä ja suuria käsityön harrastajia. Näin Sagalundin merkitys ympärivuotisena kulttuurikeskuksena korostuu entisestään, juuri siten, kuin tarkoituksena onkin.

Teksti & kuva: Ingrid Sandman

Copyright © Annonsbladet
linkedin facebook pinterest youtube rss twitter instagram facebook-blank rss-blank linkedin-blank pinterest youtube twitter instagram