4.7.2018
Parlamentti kokoontuu Holmbergs Four C:ssä, myös keskiviikkoisin kun Taalintehtaalla on toripäivä.
Kuulijanpaikka sattui olemaan vapaana Holmergs Four C:n kahvilapöydässä Taalintehtaalla, joka ”kuuluu” Parlamentille. Ilmoituslehden toimittaja päätti siksi istahtaa alas ja kuulla mitä nämä parhaassa iässä olevilla herrasmiehillä oli kokouksen esityslistalla.
Ainakin kymmenen vuotta Parlamentti on veikannut Lotossa ja viimeisinä vuosina myös Eurojackpotissa. Isot summat eivät ole vielä poksahtanut tilille, mutta reilun 14 € voitto tuli äskettäin.
- Meillä on aina sama jäsen joka vie kupongit sisään, kyllähän sitä tulee ajateltua josko se pistää kaikki eurot omaan taskuun, yksi jäsen pohtii.
Kokous jää pitkäksi aikaa ensimmäiseen kohtaan, sillä jäsenillä on vähän ongelmia saada kaikki kustannukset jaettua oikein ja maksettua.
- Se on aina yhtä vaikeaa vaihdella, kuin meillä on niin isot setelit. Sellaista sattuu kuin ryhmä kapitalisteja kokoontuu, Parlamentin vahvistamaton puheenjohtaja vitsailee.
Tulollaan on myös Baltic Jazz. Tapahtumaan monta Parlamentin jäsenistä ovat menossa. Jäsenillä ei ole vielä ollut aikaa katsella ohjelmaa niin tarkasti läpi, mutta he ovat sitä mieltä että tarjonta on suhteellisen samaa kuin Balticin alkuajoilla. Tapahtuma on herrasmiesten mielestä hyvä Kemiönsaarelle.
- Paljon vanhempaa jazzia. Vähän ”Svingit magistern”-tyyliä. Se ei ehkä ole mitään joka houkuttelee nuoria, yksi jäsen pohtii.
- Purjehdusveneiden määrä on tapahtuman aikana kuitenkin vähentynyt, vai onko ne vain tulleet isoimmiksi, yksi toinen jäsen vitsailee.
Seuraava kohta on vuosittainen kesäreissu. Pöydällä on reissu Öröhön, jota jokainen paikalla oleva pitää hyvänä vaihtoehtona. Viimeisinä kesinä Högsåra on ollut kesän kohokohta.
- On kuitenkin vaikeaa lähteä sinne nykyään, sillä yksi jäsen sai melkein porttikiellon sieltä viimeksi. Olemme siksi sitä mieltä että paikkaa kannattaa vaihtaa. Olemme myös tiedottaneet hänelle, että 70-80-vuotiaita naisia kannattaa jättää rauhaan, yksi jäsen informoi vitsailleen.
Kesäreissun ajankohta on kuitenkin vaikeaa lyödä lukkoon, koska Parlamentin sääprofeettaa ei ole vielä ilmoittanut millaista säätä on loppukesäksi tarjolla.
- Kesäsään olisi pitänyt tulla jo huhtikuussa, miten voidaan muuten tietää että kannattaa kesän aikana olla ulkona. Joudumme nyt vaan odottaamaan mitä profeetta lupaa ennen kuin päivä voidaan lyödä lukkoon, ryhmä toteaa.
Heille joka aurinko ja lämpöä on kesällä kaikkea, sääprofeetalla ei ole mieluista kerrottavaa.
- Vakaata kesää ei enää tulee, hän toteaa samaan aikaan kuin muu ryhmää kyseenalaistaa mitä vakaalla tarkoitetaan. Allekirjoitettu jättää tämän kysymyksen avoimeksi.
Kevään aikana poppoo kävi Bromarvissa.
- Se oli mukavaa reissu. Emme tehneet mitään ja söimme Tenholassa, he nauravat.
Kokous jatkuu ja keskustelua on mm. taksikysymyksestä, kalastuksesta, jalkapallon MM-kisoista, saaren lääkäritilanteesta sekä sotesta.
- Sotestahan tuli meille keskusteluaihe vielä vuosiksi. Meidän mielestä sitä ei olisi kannattanut lykätä, he tuumaavat.
Pieniä muutoksia ryhmän sääntökirjassa on myös tehty. Ennen kokousten aikana hyväksyttiin kolme valhetta jäsentä kohden. Nyt kuitenkin sellaisia metkuja ei enää hyväksytä.
- Monia asioita katsellaan siksi sormien lävitse, he nauravat.
Parlamentti antaa myös peukkuja kunnalle ja heidän työlleen Taalintehtaan vierasvenesatamassa. Jos valtuustolla tai muilla ihmisillä on kysymyksiä, niin voi piipahtaaa Holmbergs Four C:ssä ja kysyä Parlamentilta.
- Meillä on vastaus kaikkeen. Ainoa asia joka vuosien saatossa on jäänyt vastaamatta on aaltokorkeus merellä, he nauravat ja jatkavat kokousta.
Text & Foto: Jesper Lindblom
Atomic Annie: vas. Santeri Kuokka, Robin Lindberg, Benjamin Strömsund, Topi Lindqvist, Eemeli Tammero esiintyvät sunnuntaina Jatkoilla. Lue bändihaastattelu tämän viikon Ilmoituslehdessä.
31. Baltic Jazz festivaali järjestetään Saaristomeren rannalla Taalintehtaalla ensi viikolla 6.-8.7, mutta festivaali aloitetaan perinteisellä Varaslähdöllä Kasnäsissa jo torstaina 5.7. Festivaaliviikonloppu tarjoaa 23 eri ohjelmanumeroa Taalintehtaalla, joita saapuu esittämään lähes 200 eri artistia. Itse festivaaliviikonloppua on valmistelemassa 15 eri ryhmänjohtajaa sekä reilusti yli 100 vapaaehtoistyöntekijää. Perinteiden mukaan festivaali keskittyy klassisen jazzin eri tyylisuuntiin, ja tarjolla onkin kunnianosoituksia jazzlegendoille kuten Duke Ellingtonille, Benny Goodmanille, Stan Getzille ja Oscar Petersonille. Suomen 100- vuotisjuhlien jälkimainingeissa festivaali huomioi myös suomalaista musiikkia sekä suomalaisen jazzin kehitystä. Matkaamme läpi suomalaisen jazzhistorian 100 vuoden ajalta Seppo Hovin ja Uusi Suomi Jazz Orkesterin seurassa perjantain ”100 Years of Finnish Jazz Heritage”-konsertissa. Tämän lisäksi Oskar Merikannon musiikki muuttuu jazziksi 150. merkkivuoden kunniaksi lauantain kirkkokonsertissa.
Kansainvälisesti tunnettujen jazzartistien lisäksi Baltic Jazzeilla voi kuunnella myös paikallisia kykyjä. Tämän vuoden Baltic Goes Local-konsertti keskittyy blues-musiikkiin ja paikallisia säveliä voi kuunnella myös jazzkadun ilmaiskonserteissa. Jazzkadulla esiintyy myös levyjulkaisullaan ajankohtainen duo Julia Korkman ja Claes Andersson. Muutama muukin kirjailija vierailee meidän festivaalilla. Rafael ja Jörn Dönnerin voit bongata Taalintehtaan kirjastossa perjantaina.
Baltic Jazz ei olisi Baltic Jazz ilman Itämerta. Tästä syystä aloitimme yhteistyön Saaristomeren Suojelurahaston kanssa, koska haluamme ottaa Saaristomeren tilanteen huomioon. Osa lauantaina järjestettävän Picnic in the Park with ÅU-konsertin myydyistä lipuista menee suoraan Saaristomeren Suojelurahastoon.
Artistit tänä vuonna:
Seppo Hovi & Uusi Suomi Jazz Orkesteri, Stockholm Swing All Stars, Turku Jazz Orchestra, DDT Jazzband, Jay Kortehisto, Jukka Eskola Soul Trio, Adrien Tarraga & Tomi Kettunen Gypsy Jazz Connection, Olli Soikkeli-Marian Petrescu-Teemu Åkerblom Trio, Pekka Toivanen-Petri Krzywacki-Wade Mikkola Trio, Keith Hall, Annimaria Rinne, Joe & The Shortcuts, Agneta Falck, Vocal Group 4U, Burning Furniture, Atomic Annie, Spruce, Merkkarit & Kai Kuutamo, Julia Korkman & Claes Andersson, SunCity Bluesbreakers, Kake & Company, ÅK Ensemble med orkester, Kimito Island Big Band, Alvi’s Dixie Stompers, Maarian VPK:n soittokunta, Southwest Coast Combo, Baltic Gospel Singers.
Festivaalilehti löytyy kokonaisuudessaan alla olevasta linkistä. Täältä löytyy mm. tietoa artisteista ja ohjelmasta:
https://www.lehtiluukku.fi/lue/canews-8.6.2018/182823.html
Ilmoituslehti kävi kysymässä Kemiön K-Supermarket Kompassin lihamestari Theo Ekmanilta grillausvinkkejä kesäksi. Ekman on toiminut aiemmin kokkina, tarjoilijana, baarimikkona ja keittiömestarina. Nykyään hän vastaa K-Supermarket Kompassin liha- ja kalapuolesta.
Kun grillaan itse kotona, rakennan yleensä grillibuffet -tyyppisen kokonaisuuden, jossa on useita eri vaihtoehtoja. Esimerkiksi jos ruokailijoita on kuusi, valitsen kuusi erilaista pihviä. Jokaisesta pihvistä tehdään sitten annos, jotta kaikki saavat maistaa kaikkea. Lihaa valitessani suosin marinoimattomia vaihtoehtoja, tai valmistan marinadit itse, Ekman kertoo.
- Tänään valmistan perinteistä grillattua entrecôtea valkosipulivoilla, pekoniin käärittyä sinappimarinoitua broilerinfileetä, miedosti savustettua ahvenkalojen lahkoon kuuluvaa juovabassia, lamburgereita Westankärrin karitsasta, sekä karitsan sisäfileetä, joka on oikeata grillauksen pikaruokaa, sillä se valmistuu parissa minuutissa. Lihan lisäksi grillaan myös paprikaa, parsaa, kevätsipulia ja päärynää. Grillibuffettiini kuuluu myös uusia perunoita, coleslaw-salaattia, tsatsikia ja BBQ-majoneesia. Eikä sovi unohtaa makkaraa, sitä täytyy olla aina mukana grillatessa!
Ekman kertoo, että grillatessa tulee olla tarpeeksi iso ja tehokas grilli. Sillä ei ole väliä, käyttääkö kaasua vai hiiltä. Hyvät raaka-aineet ovat myös tärkeitä. Tosin mikä on hyvä kenenkin mielestä, on pitkälti makuasia.
Lihan suhteen muista ottaa se lämpimään hyvissä ajoin ennen kypsennystä. Ei siis grilliin suoraan jääkaapista. Kylmästä lihasta ei tule hyvää. Uskalla kokeilla rohkeasti uusia juttuja. Lähes kaikkea voi grillata, vaikka esimerkiksi ananasta jälkiruoaksi. Ja tietysti kaikki tulee aina paremmaksi pekonilla, omasta mielestäni ainakin, Ekman nauraa.
Lammasburgeri:
Kevyesti grillattua naanleipää tai muuta sitkeähköä leipää
Leivän pintaan savubbq-
majoneesia
Rucolaa
Grillattuja karitsan
jauhelihapihvejä
Vuohenjuustoa
Itse valmistettua paholaisen hilloa
Miedosti savustettu ja grillattu juovabassi:
Juovabassi
Limeä
Tuoretta korianteria
Suolapippuria
Kevätsipulia
Oliiviöljyä
Kalan pintaan tehdään viiltoja, jotta saadaan mausteet lihaan. Jätetään maustumaan kahdeksi tunniksi. Savustetaan noin 10 minuuttia. Grillataan noin 10 minuuttia, riippuen kalan koosta.
Teksti: & Foto:/Kuva: Kati Lönnqvist, Översättning: Jesper Lindblom
Matchhjältar/Ottelun sankarit: Jimmy, Ahmed & Eraldi
FC Boda poimi keskiviikkoiltana kovan päänahan, kun sarjakärki Salon Wilpas jauhettiin Björkbodan nurmikenttään lukemin 3-0 (1-0).
Punamustien maalikarkelot avattiin 34 peliminuutilla. Sebastian Westerholmin syöttö löysi tiensä Wilpaspuolustuksen lävitse ja löysi Jimmy Röblomin, joka yksin maalivahtia vastaan pisti pallon verkon perukoille. Puoliajanviettoon lähdettiin myös Bodan johdossa.
Jykevästi puolustanut Boda, onnistui myös toisella puoliajalla pitämään vierailijat poissa vaarallisimmista maalintekopaikoista. Ottelun loppupuolella kotijoukkue onnistui lisäämään johtoaan jopa kahdesti. Molemmat maalit iski rangaistuspilkulta Ahmed Majed, joka maaleilla kiipesi kolmosen maalipörssin kärkeen.
Bodan ensimmäinen maalintekijä Jimmy Röblom, joka myös hankki joukkueen molemmat rangaistuspotkut oli tyytyväinen voittoon sarjakärkeä vastaan.
- Hyvä ottelu meiltä. Wilpas piti kyllä palloa, mutta pysyimme rauhallisina ja onnistuimme puolustamaan heidät vaarallisilta maalintekopaikoista. Me taas olimme tehokkaita omilla paikoillamme. Heidän muutamat paikkansa, Eraldi (Gjondedaj) poimi helposti maalin suulla. Voimme olla tyytyväisiä panostuksemme tänään, Röblom toteaa.
Boda pelaa seuraavan ottelunsa keskiviikkona, kun joukkue matkaa Raumaan sarjakolmosen Pallo-Iirojen vieraaksi. Ottelu alkaa kello 18.30.
Text: Jesper Lindblom, foto: MN
Maahanmuuttovirasto aikoo karkottaa Kemiönsaarella perheineen asuvan Bijoyn Bangladeshiin, jossa hänellä ei ole sukulaisia, eikä ystäviä. Hänen oma isänsä tapettiin aikoinaan siellä. Bijou on 22-vuotias, käy lukiota ja on nyt kesätöissä. Hänen äidinkielensä on ruotsi.
Tapaus on järkyttänyt kemiönsaarelaisia ja nyt maahanmuuttoviraston päätökseen yritetään vaikuttaa adressilla, jotta karkotus saadaan keskeytettyä. Jos haluaa allekirjoittaa adressin, löytyy nimenkeräyslistoja ympäri Kemiönsaarta lukuisista eri paikoista. Esimerkiksi Kemiössä Villa Landesta ja Classic Guld-Kulta -myymälästä, Taalintehtaalla K-Market Kompiksesta, Dragsfjärdissä Road Cafe Yttiksestä ja Pangetista ja Västanfjärdissä Knalliksesta, sekä lisäksi myös Kasnäsista. Kannattaa kysyä listaa käydessään eri paikoissa. Adressin voi allekirjoittaa myös sähköisesti osoitteessa www.adressit.com. Se löytyy hakusanalla Stoppa utvisningen av Bijoy! Ensi maanantaina Bijoylla ja avustajallaan on tapaaminen migrin kanssa. Nimilistat on tarkoitus ottaa sinne mukaan ja luovuttaa siellä.
Myymälänhoitaja Catrine Kudinoff Classic Guld-Kulta -yrityksestä Kemiöstä kertoo nimenkeräyslistan saapuneen myymälään eilen.
Allekirjoitin sen itse ensimmäisenä. En voi vain tajuta, että miksi näin menetellään. Bijoylla on perhe täällä, hän opiskelee ja puhuu ruotsia. Hän ei tunne ketään Bangladeshista. Kuinka turvatonta hänellä siellä olisi. Ketä tällainen hyödyttää?
Allekirjoituksia on onneksi tullut mukavasti. Kaikki ovat olleet sitä mieltä, että tämä on ehdottomasti sellainen asia, jota täytyy tukea. Moni on kertonut myös allekirjoittaneensa adressin netissä.
Text & Foto: Kati Lönnqvist/JL
Elefanttijalkapallo oli yksi leirin pallolajeista.
Kemiönsaaren kunnan vapaa-ajanyksikön järjestämä maanantaina alkanut Camp Bruke päättyi torstaina. Leiri houkutteli yli 80 lasta koko Kemiönsaarelta.
Urheiluleiri on vuosittain toistuva ja on houkutellut lapsia kokeilemaan erilaisia urheilulajeja lähes kahden vuosikymmenen ajan. Nyt leiri järjestettiin ensimmäistä kertaa Taalintehtaalla, jossa lapset ovat telttailleet urheilukentän ympärillä.
Päivien aikana lapset ovat saaneet kokeilla erilaisia pallopelejä, leikkejä, voimaharjoittelua, rullaluistelua, melontaa, parkouria ja liikkuvaa työpajaa, Jaana Eriksson Kemiönsaaren kunnan vapaa-ajan yksiköstä sanoo.
Urheilulajien lisäksi lapset ovat osana iltaohjelmaa katsoneet elokuvia Bio Ponyssa, sekä olleet uimassa Sanduddenissa. Kuuden ryhmänvetäjän ja yhtä monen avustajan siipien alla leiri on edennyt positiivisissa merkeissä.
Kaikki on mennyt hyvin. Apujoukot olivat samat kuin viime vuonna, joten tänä vuonna ei tarvittu koulutusta opettamaan saaren nuorille miten asiat tapahtuvat. Meillä on ollut oikein hauskaa, Eriksson tarkoittaa.
10-vuotias Elias Vuorio on kolmannella leirillään ja hän pitää leiristä.
Elokuva oli hauska ja on ollut kivaa tavata monia uusia ystäviä, Vuorio sanoo.
11-vuotiaan Rebecka Dahlqvistin, Dragsfjärdistä ja 10-vuotiaan Emelie Lindstedtin, kotoisin Brokärristä mielestä rullaluistelu oli kivaa.
Meillä on molemmilla rullaluistimet kotona ja olemme kokeilleet sitä aikaisemmin, joten osasimme vähän perusteita entuudestaan, tytöt sanovat.
Leirin positiivisia asioita ovat Lindstedtin mukaan ystävien kanssa oleminen. Ohjelmassa kaikki asiat ovat houkuttelevia.
Odotan innolla kaikkien lajien testaamista, hän tarkoittaa.
Dahlqvist, joka on ensimmäisellä leirillään, on sitä mieltä, että oli hauskaa telttailla huolimatta viileästä säästä.
Olemme oppineet paljon ja meillä on ollut hauskaa, hän toteaa.
TEXT & FOTO: Jesper Lindblom/KL
Elias Vuorio
Rebecka Dahlqvistin (edessä) ja Emelie Lindstedtin rullaluistelu oli nopeasti hallussa.
Lauantaina 16.6. järjestettävä koko perheen kuntoilutapahtuma Siltajuoksu tarjoaa monipuolista ohjelmaa kaikenikäisille ja -kuntoisille.
Nappulajuoksu tulee tarjoamaan varsinaisen liikunnan ilon juhlan perheen pienimmille. Alaikärajaa ei ole, vaan kaikki lapset saavat osallistua. Yläikäraja on 13 vuotta. Pienimmät voivat kävellä tai juosta vanhempien, tai sisarusten seurassa. Ennen juoksua osallistujille järjestetään yhteinen alkulämmittely.
Reitin pituus on noin 1 km ja se juostaan Taalintehtaan urheilukentän alueella. Kaikki osallistujat saavat mitalin. Ajanottoa juoksussa ei ole, vaan tapahtumassa painotetaan lasten liikunnan iloa ja aktiivisuutta, ei suorituskykyä.
MLL Kemiönsaaren paikallisyhdistys järjestää tapahtuman yhteydessä kasvojen maalausta, sekä tukee jäseniään, jotka osallistuvat Nappulajuoksuun maksamalla 2 € per juoksija osallistumismaksusta. Luvassa on myös pomppulinna. Kisa-alueella on lisäksi kahvila, josta saa virvokkeita. Varsinainen Siltajuoksu on vuosittain järjestettävä puolimaraton. Lähtö tapahtuu Taalintehtaalta, josta juoksu jatkuu kauniissa saaristomaisemissa Kasnäsiin. Kuntoilijoille suunnattu Siltakävely järjestetään ensimmäistä kertaa. Reitti kulkee Söderlångvikintien ja Kasnäsintien risteyksestä Kasnäsiin ja on pituudeltaan n. 13 km. Sillaltakin voi lähteä, silloin matka on n. 9 km.
Susanna Ginström-Wuorio ja Margita Swanson-Uggeldahl kertovat ilmoittautuneensa Siltakävelyyn.
Se kuulosti meistä kivalta jutulta. Ajattelimme, että se olisi mukavaa tekemistä yhdessä. Emme ole erityisemmin valmistautuneet, koska kävelemme säännöllisesti muutenkin paljon, noin 13 km:n lenkkejä. Aamulla tietysti täytyy tankata ja syödä kunnolla. Jos on kovin lämmintä, niin otamme vesipullot mukaan. Toivottavasti osallistujia on paljon, koska kävely on silloin vielä hauskempaa.
Lisätiedot: www.siltajuoksu.com
Teksti: Kati Lönnqvist, Översättning: Ingrid Sandman, Foto: Kati L / Arkisto
Kunnanvaltuustossa esitettiin kaksi vaihtoehtoa, kumpikin Taalintehtaan terveysaseman pitämisestä auki kesällä. Äänestettäessä vahvempisävyinen voitti. Siinä muun muassa vaadittiin terveydenhoitajan johtamaa vastaanottoa, mikä mahdollistuisi esim. ostopalvelujen myötä. Aseman kuuluisi ajalla 18.6-19.8. olla auki vähintään kolmena viikonpäivänä.
Tomy Wass (VL) esitti tämän oman puolueensa sekä Keskustan, Vihreitten ja SDP:n yhteisesesti kannattaman vaihtoehdon. Hän totesi, että valtuustosopimuksen mukaan terveysaseman pitäisi olla auki. Silti virkamiehet ovat toisin päättäneet.
- Kunnnassa on virkamiehiä, jotka eivät piittaa. Heidän kuuluisi miettiä, onko kunta oikea työpaikka heille. Myöskin luottamusmiehet, jotka suostuvat siihen, ettei heidän mielipteistään välitetä, kannattaisi pohtia rooliaan, Wass lausui.
Äänestettäessä yllämainitun ryhmän esitys voitti äänin 14-13. Toisen vaihtoehdon oli esittänyt RKP. Siinä esitettiin, että virkamiehet kiireesti tutkisivat päättämälleen sulkemiselle vaihtoehtoja.
Kummankin esityksen mukaan virkamiehille annettin tehtäväksi esittää aukipitämisen mahdollistamia vaihtoehtoja. Vaihtoehdot kuuluu esittää perusturvalautakunnan seuraavassa kokouksessa kesäkuussa.
PERUSTURVAPÄLLIKKÖ Maria Wallin suhtautui kokouksen jälkeen mietteliäästi käytännön järjestelyihin.
- Olemme hakeneet ja haemme lääkäreitä ja muuta henkilökuntaa muun muassa Kuntahankinnat -järjestön kautta. Sillä on yhteyksiä kymmeneen alan henkilöstöhankintayritykseen. Mutta saarelle on vaikea löytää henkilökuntaa. Emme ole toimettomina. Henkilökunnasta on kerta kaikkiaan puute.
VALTUUSTO puuttui asiaan sen vuoksi, että peruspalveluosasto on ilmoittanut Taalintehtaan aseman sulkemisesta 18.6.-19.8. Perusturvalautakunnan puheenjohtajan, Niklas Guseffin (RKP) mukaan lautakunta on kevään aikana pyytänyt virkamiehiä toimittamaan sulkemisasia lautakunnan käsiteltäväksi. Siihen virkamiehet eivät suostuneet.
- On valitettavaa, että joudumme käsittelemään asiaa kunnanvaltuustossa. Virkamiehet ovat kieltäytyneet käsittelemästä asiaa. Sen takia me nyt jouduimme tähän. Uskon, että kyse on tahdon puutteesta mitä erikoisratkaisuihin tulee. Nyt toivon, että perusturvaosasto pystyy toimimaan valtuustopäätöksemme mukaisesti.
Kunnanhallitukseen sulkemisasia oli tullut ilmoitusasian muodossa mikä tiesi, ettei asiaa voitu hallituksessa käsitellä. Hallituksen jäsen Ghita Edmark (RKP) oli tuolloin esittänyt, että näin pitkä sulkeminen poikkeaa valtuuston aiemmasta linjauksesta; asia kuuluisi siksi viedä valtuustoon.
Teksti & kuva: Sam Cygnel, Käännös: IS
Sairaanhoitaja ja hoivayrittäjä Mia Sandholm kertoo, että hänen yrityksensä pystyisi tarjoamaan niitä palveluja, joita tarvitaan, jotta sairaanhoitajan johtama vastaanotto voitaisiin järjestää.
- Sillä edellytyksellä, että vastuulääkäri, jonka kanssa teen yteistyötä, suostuu siihen, kyseinen palvelu kyllä järjestyisi. Käytännössä tämä merkitsisi, että minulla olisi vastaanotto esim. parina päivänä viikossa. Verikokeet, verenpainemittaukset, rokotukset jne järjestyisivät. Verikokeet voisin kuljettaa Kemiön terveysasemalle. Suhtaudun myönteisesti, jos kunta esittää ehdotuksia. Sandholm lisää, että hän jo helmikuussa on toimittanut kunnalle listan yrityksensä tarjoamista palveluista.
- Toimitin listan kunnanjohtajan ja valtuuston puheenjohtajan pyynnöstä. Selvitin, mitä palveluita yritykseni, Syster Mia sekä Dahliakoti, voivat tarjota kunnan kanssa yhteistyössä. Lista toimitettiin kunnanjohtaja Anneli Pahtan ja valtuuston puheenjohtajan, Veijo Lücken lisäksi perusturvalautakunnan puheenjohtaja Niklas Guseffille. Tarkoituksena oli, että lista toimisi mahdollisen tulevan yhteistyön perustana. Vastausta en valitettavasti ole saanut.
Villa Landessa, Kemiössä on toukokuun loppuun asti esillä Alexander Ginlundin näyttely ”A”. Ginlund on vuoden nuori kulttuuripalkinnon saaja Kemiönsaarella. Hänen näyttelynsä on kaksiosainen kokonaisuus, jonka yksi osa on esillä Villa Landessa ja toinen netissä. Ginlund kertoo, että hän halusi näyttelyssä hyödyntää myös internetin mahdollisuuksia.
Näyttely on siksi jaettu kahteen osaan, että kaikilla olisi mahdollisuus päästä näkemään se. Netissä on tekstejä, kuvia ja linkkejä, jotka täydentävät näyttelyn kokonaisuudeksi. Näyttelystä voi siis nauttia myös käymättä paikan päällä Villa Landessa.
Ginlund kertoo saaneensa idean näyttelyyn käytyään vuosi sitten Färsaarilla. Hän sanoo, ettei näyttely ole pelkästään fyysinen, vaan että siinä on kyse enemmän tunteesta ja ideasta.
Se on itsessään kokemus. Näyttelyn työt käyvät itsenäisistä töistä, mutta toimivat myös yhdessä kokonaisuutena. Näyttelyn nimeen A liittyy paljon asioita.
A on minulle tärkeä monella tapaa, se on eräänlainen symboli. Ensinnäkin A on ensimmäinen kirjain omassa nimessäni. Se on myös ensimmäinen kirjain aakkosissa, sekä arvosana. Yläkoulussa olin A-luokalla. Verikokeessa käytyäni veriryhmäkseni todettiin B. Ajattelin, että siinä on täytynyt tulla virhe ja että pitäisiköhän testi ottaa uusiksi, Ginlund nauraa.
Yksi asia erottaa minut muista taiteilijoista. Minä luon, koska minulla on inspiraatiota. Toiset taiteilijat etsivät inspiraatiota voidakseen luoda. En näe taidetta taiteen takia tarpeellisena. Minulla filosofinen merkitys nousee esiin.
En ole kovin käytännöllinen ihminen. Minusta ei ole tarpeen olla kaikessa hyvä, aina voi pyytää apua niiltä, jotka osaavat paremmin. Kaikki krediitit isovanhemmilleni, jotka ovat auttaneet minua näyttelyn rakentamisessa, Ginlund kiittelee.
Text & Foto: Kati Lönnqvist Översättning: Ingrid Sandman
Rotaryn suosittu koko perheen vappurieha juhlitaan tänä vuonna taas Wrethallassa. Tapahtumassa on paljon ohjelmaa lapsille.
Perinteisten ilmapallojen, arpajaisten (päävoittoina polkupyörä ja hedelmäkori), makkaran grillauksen, siman ja munkkien sekä kahvitarjoilun ohella Henna Eggert lukee lapsille satuja. Tom Korsström pomppulinnoineen on paikalla, kansantanssileikkejä kansantanhu-junioreiden kanssa. Valokuvaa itsesi vanhanajan ateljeessa - omalla kännykällä - Meri Ylimannila/Sagalund. Peter Eggert järjestää gladiaattoriradan sisätiloissa ja Tant Gredelin ohjaa kankaanpainantaa. Rotary tiedottaa toiminnastaan. Axel Ekholm soittaa hanuria ja Jan-Marcus Hellström toimii juontajana ja esittää myös musiikkia.
Launokorven Vanaja-bussilla pääsee kiertoajeluille Kemiöön.
Vappurieha 1.5. järjestetään klo 14-16, Rotaryn järjestäjäryhmä toivottaa kaikki tervetulleiksi.
Jorma Haritonov tahtoisi avata Road Café Yttiksen vapuksi.
Dragsfjärdissä kesäisin toimivan Road Café Yttiksen yrittäjä-omistaja Jorma Haritonov ei tällä hetkellä tiedä, jos kahvilan ovet voidaan avata vapuksi. Syy epätietoisuuteen on Turun hallinto-oikeudelle jätetty valitus, joka Haritonovin käsityksen mukaan estää kunnan rakennustarkastusta myöntämästä kiinteistölle käyttöönottolupaa ennen THO:n päätöstä. Rakennustarkastuksesta sanotaan kuitenkin, että luvanharkinnassa voidaan käyttää reunaehtoja ja sillä tavalla jatkaa asian käsittelyä.
Kärrabuktens byaråd-kyläyhdistyksen hallitus laati 15.4 kunnan rakennustarkastaja Dan Renforsille osoitetun kirjelmän, jossa otetaan voimakkaasti kantaa Road Café Yttiksen puolesta. Yhdistys perustelee kannanottoaan mm kahvilan myönteisillä sosiaalisilla ja taloudellisilla vaikutuksilla koko kylälle.
Dan Renfors tähdentää, että asian ulkopuolisilta tahoilta tulevia kannanottoja ei huomioida prosessin aikana. Hän valottaa asian nykytilannetta näin:
– Valituksen käsittely esimerkiksi Turun hallinto-oikeudessa ei torppaa rakennuslupaprosessia. Haritonovin rakennuslupa-asia voidaan siis käsitellä, toki reunaehdoin, rinnakkain Turun hallinto-oikeudelle jätetyn valituksen käsittelyn aikana. Virkamiehenä en muilta osin voi kommentoida asiaa.
Lue koko artikkeli tämän viikon Ilmoituslehdestä.
Teksti ja kuva: Sam Cygnel, översättning: Ingrid Sandman
Baltic Jazz-styrelsens ordförande Sanna Järf och verksamhetsledare Alexandra Lönnström.
Taalintehtaan kesän kohokohdan, Baltic Jazz –festivaalin, ohjelma on julkistettu. Festivaali vietti viime vuonna 30-vuotisjuhliaan. Festivaalin hallituksen puheenjohtaja Sanna Järfin mukaan festivaali tekee uutta tulemista palaamalla juurilleen, muun muassa uuden toiminnanjohtajan, Alexandra Lönnströmin myötä. Lönnström kertoo päässeensä tehtävässään hyvään alkuun joskin kiirettä on riittänyt hänen ryhdyttyään töihin helmikuussa.
- Kolmenkymmenen toimintavuoden jälkeen meidän oli valittava, muutetaanko festivaalia vaiko ei. Päätimme olla muuttamatta. Meillä on oma profiilimme ja pysyttelemme alkuperäisellä linjallamme, Järf sanoo.
BJ tarjoaa siis kuten ennenkin perinnejazzia silti unohtamatta lapsia ja nuoria. Perinteistä jazzia edustavat kaikille mieluisa iloinen jazz: New Orleans, dixieland ja swing. Kuten tapana on, ohjelmaan mahtuu myös hieman bluesia ja rokkia.
- Toki tulemme näkemään uusiakin kasvoja, mutta tyylillisesti ohjelma ei muutu dramaattisesti, Järf sanoo korostaen, että tänäkin kesänä festivaali on onnistunut houkuttelemaan paikalle huippuluokan jazzartisteja. Ja saaren omiakin kykyjä esiintyy myös tänä vuonna.
BJ keskittyy tällä kertaa suomalaiseen jazziin. Useat artistit kunnioittavat jazzin legendoja tribuuttikonsertein tai viettävät Baltic Jazzin yhteydessä vuosijuhlia. Järf on tosi tyytyväinen ohjelmakokonaisuuteen.
Festivaalin järjestäminen ei olisi mahdollista ilman 100:n - 120:n vapaaehtoisen talkoopanoksia.
Takana ovat muutamat taloudellisesti hankalat vuodet. Järfin mukaan tilanne on nyt muuttunut taloudenkin kannalta. Viime vuonna BJ teki pientä voittoa.
- Jos talous on niukkaa, suuria nimiä ei pystytä hankkimaan festilvaalille ja tämä puolestaan verottaa kävijämääriä.
Stockholm Swing All Stars. Photo Mikael Silkeberg
BALTIC JAZZ järjestetään tapansa mukaan heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna, jolloin yleensä Suomen kesäkin tapaa saapua saaristoon. Varaa siis heinäkuun 6.-8. päivät festivaalia varten! Perinteinen varaslähtö Kasnäsissa jo päivää ennen varsinaista alkusoittoa.
Festivaalin aikana n. sata artistia esiintyy. Konsertteja järjestetään Taalintehtaan, Kasnäsin, Söderlångvikin, Nivelaxin (Bjärkas golf) sekä Högsåran lavoilla. Festivaalin taiteellinen johtaja Antti Sarpila Swing Bandeineen tahdittaa Kasnäsin varaslähdön.
Perjantaina klo 13 Maarian VPK:n soittokunta avaa festivaalin marssimalla Tallinaukion jazzkatua pitkin ja konsertoimaan sen lavalla. Festivaalin aikana samalla paikalla esiintyvät ilmaiskonsertein paikallisyhtyeet Kake & co, SunCity Bluesbreakers, ÅK Ensemble, Kimito Island Big Band sekä Southwest Coast Combo. Sunnuntaina jazzkadulla esiintyvät myös Julia Korkman ja Claes Andersson.
JÄRJESTÄJÄT ovat kovin innoissaan Uusi Suomi Jazz Orkesterin ”100 Years of Finnish Jazz Heritage” -konsertista Vanhassa Verstaassa. Juontajana toimii Seppo Hovi. Konsertissa kuullaan Suomen jazzhistorian perinteisiä biisejä.
Paikalliset artistit esiintyvät perjantai-illan ”Baltic Goes Local” -konsertissa Verstaalla: Joe & The Shortcuts (basistina Johan Järf ja vokalistina Hans Manderbacka Kemiönsaarelta), Annika Falk (Raaseporista, on viime aikoina saavuttanut mainetta bluesmusiikillaan) sekä Vocal Group 4U (kaikki kemiönsaarelaisia: Sanna Järf, Pia Kulla, Björn Holmberg ja Simon Strömsund).
Lapsille on lauantaina luvassa Pallomerirock. Sirkustaiteilija Kai Kuutamo tarjoaa yhdessä Merkkareiden kanssa aktivoivan konsertin, jossa perinteiset lastenlaulut esitetään rockin tyyliin.
Kansainvälisiä artisteja ovat muun muassa Stockholm Swing All Stars, joka lauantain puistokonsertissa kunnioittaa Duke Ellingtonia. Useissa konserteissa kuulemme Kandasta kotoisin olevaa trumpetistia Alan Mathesonia. Lisää kansaivälisyyttä tuo tullessaan ranskalainen kitaristi Adrien Tarraga. Muistokonserteissa kunnioitetaan myös Benny Goodmania, Stan Getziä ja Oscar Petersonia.
Atomic Annie
DDT JAZZBAND juhlii 60 vuottaan. Illan juhlakonsertissa esiintyy muun muassa Jay Kortehisto. Hän on maamme parhaita trombonisteja ja vokalisti.
- Suomalaisia mieslaulajia, jotka esittävät jazzia, on hyvin vähän. Nyt Kortehisto panostaa soolouraan, Järf kertoo.
Sunnuntain puistokonsertissa esiintyvät Baltic Jazz 2018 All Stars ja vokalisti Annimaria Rinne.
Jatkoilla soittavat Burning Furniture, Atomic Annie sekä Spruce. Atomic Annie teki viime vuoden BJ:ssä toisen keikkansa. Sen jälkeen yhtye on saavuttanut melkoista menestystä. Kaksi yhtyeen jäsenistä ovat alun perin Dragsfjärdistä: Robin Lindberg ja Benjamin Strömsund.
Perinteisessä kirjailijakeskustelussa Taalintehtaan kirjastossa esiintyvät perjantaina Rafael ja Jörn Donner.
FESTIVAALILIPUT tulevat myyntiin ensi viikolla. Ilmaisia musiikkielämyksiä on tarjolla jazzkadulla. BJ-ohjelma löytyy www.balticjazz.com -osoitteesta.
Text & foto: Emilia Örnmark käännös: Ingrid Sandman
Niklas Guseff ilmoittaa asettuvansa ehdokkaaksi vuoden 2020 eduskuntavaaleissa. Hän on Turunmaan kolmas henkilö Ida Schaumanin ja Sandra Bergqvistin jälkeen, joka asettuu RKP:n ehdokkaaksi. Kemiönsaaren paikallisosasto tulee kannattamaan hänen ehdokkuuttaan.
Guseff kertoo, että saarella, Turussa ja muualla Turunmaalla asuvat henkilöt ovat pyytäneet häntä asettumaan ehdokkaaksi.
Mikä sai sinut suostumaan pyyntöihin?
- Minuun yhteydessä olleet ovat kertoneet hakevansa vaihtoehtoja kahdelle – hyvälle – ehdokkaalle. Kyse taitaa etenkin olla siitä, että kysytään ehdokasta, joka vaalii perinteisiä RKP-kysymyksiä.
Esimerkkinä puolueen ydinkysymyksistä Guseff mainitsee ruotsinkielen aseman yhteiskunnassa sekä saaristoon perustuvan aluepolitiikan.
- Minulle RKP on ensi sijassa kielipuolue, jossa tilaa monille eri katsomuksille ja henkilöille – silti aina kieli punaisena lankana ja yhteisenä nimittäjänä. Varsinkin iäkkäämmät puoluejäsenet vaikuttavat olevan tästä samaa mieltä kanssani.
Voidaanko sinua kutsua RKP-konservatiiviksi?
- Konservatiivi ei ole oikea sana mielestäni. En halua sulkea ketään pois.
Miten kuvaisit itseäsi poliitikkona?
- Olen ilman muuta henkilö, joka hakee kompromisseja. Kunta- ja aluetasolla toimin valvoakseni saariston intressejä. Nyt haluaisin mahdollisuuden vaikuttaa kansallisellakin tasolla. Poliittinen näkemykseni rakentuu Taxell-Enestam-Wallin -linjalle.
Miten näkemyksesi poikkeaa Schaumanin ja Bergqvistin näkemyksistä?
Suorien vertausten tekeminen tuntuu hankalalta. Mikä minut heistä erottaa on, että olen asunut ja työskennellyt alueen saaristo-osissa koko elämäni ajan. Tämä on varmasti muovannut poliittiset näkemykseni. Schaumaniin verrattuna olen hieman vähemmän liberaali esimerkiksi mitä maahanmuuttokysymyksiin tulee.
Schaumanista puheen ollen; hänhän on kälysi. Tuntuuko siltä, että olette kilpailijoita?
- Ei oikeastaan. En usko meidän kilpailevan samoista äänistä. Pikemminkin täydennämme toisiamme. Toki sattuu, että anopin illallispöydässä meidän välillämme syntyy oikein vilkkaita keskusteluja.
Text & Foto: Sam Cygnel / Käännös: Inrid Sandman
Niklas Guseff
Ikä: 43
Kotipaikkakunta: Kemiönsaari
Ammatti: Merivartiostolainen/Turun merivartiokoulun opettaja
Perhe: Vaimo, kaksi omaa ja kaksi bonuslasta
Poliittinen tausta: puoluepoliittisesti sitoutumaton ammatin vuoksi. Vuodesta 2012 Kemiönsaaren valtuuston jäsen ja perusturvalautakunnan puheenjohtaja. Sairaanhoitopiirin valtuuston jäsen vuodesta 2012, nykyään myös piirin hallituksen jäsen.
Taaintehtaalla tapahtui viime viikolla työtapaturma. Byggiksen työntekijän silmään osui puunpalanen tippuvasta palkista. Voitaisiin uskoa, että onni onnettomuudessa olisi, että Taalintehtaan terveysasemalle ei ole kuin 100 metriä matkaa. Valitettavasti tästä ei tällä kertaa ollut hyötyä. Byggiksen Leif Nordgrenin mukaan terveysasemalla kieltäydyttiin ottamasta vastaan tapaturmapotilasta. Perusteena oli, että lääkärillä oli kiire. Käskettiin jatkaa matkaa Kemiön terveysasemalle. Siellä potilas joutui odottamaan melkein kaksi tuntia, minkä jälkeen hän sai lähetteen TYK:siin. Nordgrenin mukaan vammasta huolehdittiin joustavasti ja huolellisesti Turussa.
- Minkälainen sairaanhoito meillä täällä saarella on? Miksi meillä on lääkäreitä, elleivät ota vastaan tapaturmapotilaita? Voiko heillä todella olla niin kova kiire? Nordgren kysyy.
Hän korostaa silti, että hän ei syytä terveysaseman henkilökuntaa vaan on katkera korkeamalla tasolla tehtyihin päätöksiin.
- Ruukkilaisena en ole tyytyväinen asioiden tilaan. Kaikki alkoi Taalintehtaalle lahjoitetun röntgenlaitteiston korvaamisesta uudella laitteistolla, joka asetettiin Kemiöön. Sen jälkeen kaikki on kehittynyt samaan suuntaan.
Nordgren kertoo samaan hengenvetoon, että hän on tyytymätön päätökseen, jonka mukaan Taalintehtaan asema pidetään suljettuna kaksi kuukautta kesällä. Silloinhan paikkakunnan väestömäärä on suurimmillaan. Nordgren on riippuvainen lähellä olevasta terveysasemasta vammaisen poikansa vuoksi. Kesä aiheuttaa ongelmia. Saadakseen pojan hoitoon tarvittavat tavarat hänen on toimitettava pitkä lista niistä etukäteen.
ILMOITUSLEHTI otti yhteyttä perusturvajohtaja Maria Walliniin sekä perusturvalautakunnan puheenjohtaja Niklas Guseffiin selvittääkseen syitä tapahtuneeseen. Kumpikaan ei tietenkään ota kantaa yksittäiseen tapaukseen. Asia kuitenkin on yhteydessä kunnan päätökseen, joka koskee terveysasemien erilaisia tehtäviä. Taalintehtaan asemalla on tarkoitus hoitaa ei-kiireellsisiä tapauksia ja Kemiön asema kiireellistä lääkärinhoitoa kaipaavia. Näin on jo toimittu muutaman vuoden aikana. Kemiössä on siis valmius hoitaa akuttitapauksia; Taalintehtan aseman vastaanotto on ajanvarausvastaanotto.
- Akuuttitapauksissa saattaa kaivata röntgeniä joka löytyy vain Kemiössä. Mikäli joutuu hakeutumaan erikossairaanhoitoon, Kemiöstä on lyhyempi matka, Wallin on sanonut Ilmoituslehden aiemmin julkaistussa artikkelissa.
Hän konkretisoi nyt, että Taalintehtaan henkilökunnan työpäivä usein on täyteen varattu. Työntekijöitä on niin vähän, että heillä todellakaan ei ole aikaa akuuttitapauksille.
Päätös asemien eri tehtävistä tehtiin muutamia vuosia sitten budjettia ja taloussuunnitelmaa käsiteltäessä. Tämä siis tietää, että kunnanhallituksen ja valtuuston edelliskauden poliitikot ovat hyväksyneet tämän päätöksen.
GUSEFFKIN sanoo, että linjanveto tässä tapauksessa on selkeä. Asukkaiden on kerta kaikkiaan ymmärrettävä, ettei akuuttia lääkärinhoitoa saa Taalintehtaan asemalla.
- Toki kaikilla on velvoite auttaa, jos joku on kuolemaisillaan. Mutta akuuttiapua tarvittaessa ei kannata hakeutua terveysasemalle. Mikäli jotakin sattuu, soitetaan ambulanssi. Ilman ajanvarausta ei pidä mennä Taalintehtaan terveysasemalle, Guseff sanoo.
Teksti: Emilia Örnmark, Foto: ABL-arkiv, Käännös: IS
Åbo Svenska Teaterin ”Honey” lähtee kiertueelle ja saapuu lauantaina maaliskuun 24. pnä Taalintehtaan ”Talolle”. Esitys alkaa klo 15. Tove Appelgrenin kirjoittaman ja ohjaaman monologin esittää Kajsa Ek, joka nyt debytoi ÅST:ssa.
Ennenkuulumatonta on muun muassa, että nuori näyttelijä esittää peräti yhdeksää eri roolia. Päähenkilö Honeylla on neljä lasta kolmen eri miehen kanssa ja hankala suhde äitiinsä. Hän käy myös psykoterapeutin kuona ja kaipaa kahden ystävättärensä tukea. Vaikka ”Honey” kuvataankin feelgood -komediaksi ja yleisö pääsee tuon tuostakin nauramaan, näytelmä kuvaa mustan huumorin avulla sukulaisten ja yleensäkin ihmisten kanssakäymisen vaikeutta.
Ek tekee uskomattoman suorituksen. Hän pystyy antamaan uskottavuutta kaikille eri hahmoille puhutun ja kehon kielen avulla. Vuorosanat ovat oikeasta elämästä hyvinkin tuttuja. Näytelmän nuoret ja varttuneet hahmot ovat, karrikoinnista huolimatta, kuin oikeasta elämästä poimittuja.
Text: Ingrid Sandman
Foto: pressbild/Pette Rissanen