Teater Fjerdenin alle tunnin pituinen näytelmä Häät saa Kalkholmenin yleisön nauramaan. Anton Tsehovin näytelmässä vuodelta 1889 pilaillaan hahmojen falskiudella; heidän oikeat motiivinsa paljastuvat, olkoon sitten rahanhimo, valehtelu tai pyrkimykset vaikuttaa todellisuutta jalommalta ja sivistyneemmältä. Huumori ja satiiri ovat tehokkaita keinoja näyttämölläkin.

Veronika Mattsson-Korpak on muokannut käsikijoitusta ja ohjannut innokkaan harrastelijaporukkansa, johon kuuluvat sekä kokeneet aikuiset että ensikertalaisia nuoria. Annalena Röblom toimii kapellimestarina. Laulut on valittu ohjaamaan ajatukset Venäjälle – paitsi hauskan kontrastin päätöskappale: What shall we do with the drunken sailor? Venäläiset juomatavat ja ajanmukainen puvustus lisäävät tunnelmaa.

Ja – yleisökin kutsutaan mukaan häihin! Ainakin nauttimaan lipun hintaan sisältyvästä herkullisesta hääkakusta. Enää on jäljellä kaksi esitystä: keskiviikkona ja torstaina.

 

Teksti & Kuva: Ingrid Sandman

Västanfjärdin talkooporukan jäsenet pystyttävät frisbeegolf-koria.

Kemiönsaarella on tätä nykyä hyvät puitteet frisbeegolfin harrastamiseen. Amospuiston rata on uusittu perusteellisesti, ja Västanfjärdiin on avautumassa upouusi rata. Molemmat ovat 18 korin väyliä, mikä on frisbeegolfradan standardipituus. Taalintehtaalta löytyy niin ikään täysiväyläinen rata, joten pelipaikkoja löytyy mukavasti ympäri saarta.

Frisbeegolfin idea on samankaltainen kuin golfissa. Pelaajan tavoitteena on heittää frisbeekiekko koriin mahdollisimman vähillä heitoilla. Kori saattaa olla hyvinkin kaukana heittopaikasta, jopa yli sadan metrin päässä. Hyvällä frisbeegolfradalla on myös korkeuseroja ja esteitä. Siksi esimerkiksi metsä on oivallinen paikka radalle.

AMOSPUISTON rataa alettiin uusia jo viime syksynä, mutta lumisen talven vuoksi rakennustyöt seisoivat muutaman kuukauden ajan. Osa uudistetun radan väylistä on avoimessa maastossa ja osa sijaitsee metsässä. Kemiönsaaren vapaa-aikatoimenjohtaja Bo-Eric Ahlgren kertoo, että toukokuusta alkaen radalla on nähty monia frisbeegolfin harrastajia. 

Frisbeegolfradalle on uudistuksen myötä luotu erilaisia reittejä. Harrastajat voivat esimerkiksi pelata täyden 18 väylän kierroksen, mutta mahdollista on myös pelata lyhyempi 5–6 väylän reitti. Puistoon on lisäksi luotu kolmen kilometrin pituinen rata, jossa frisbeegolfin voi yhdistää perinteisempään kuntoiluun. Väylien varrelta löytyy nimittäin QR-koodeja, joista aukeaa puhelimelle videoita kuntoliikkeiden tekemiseen. Yksi reiteistä on myös esteetön.

Ahlgren korostaa, että frisbeegolf on laji, joka sopii kaikille alakouluikäisistä alkaen. Kyseessä onkin varsin rento harrastus, ja frisbeegolfradoilla näkyy usein nuoria aikuisia kaveriporukoissaan.

Amospuisto sai Ympäristöministeriöltä avustusta radan uudistamiseen. Ahlgren huomauttaa, että laji on myös pelaajalle varsin edullinen. Frisbeekiekon lisäksi harrastamiseen ei juuri muuta tarvitakaan. Ahlgren toivottaa lopuksi kaikki tervetulleiksi radalle, niin paikalliset kuin kesäasukkaatkin.

(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)

VÄSTANFJÄRDIN uusi frisbeegolfrata on juuri valmistumaisillaan. Vasarat paukkuvat ja ruuvimeisseli vaihtaa kättä, kun kyläyhdistyksen jäsenet pystyttävät koreja metsään. Talkoohenki on västanfjärdiläiseen tapaan korkealla.

Västanfjärdin kyläyhdistyksen puheenjohtaja Max Anderssonin mukaan alueelle haluttiin rakentaa rata, sillä frisbeegolf on kasvava trendilaji Suomessa. Lisäksi laji sopii hyvin kaikenikäisille, sekä nuorille että vanhemmille. Andersson uumoilee, että radalla tullaan näkemään paljon perheitä ja nuoria.

Västanfjärdin uusi rata on kokonaan metsässä. Kyläyhdistyksen puheenjohtaja on sitä mieltä, että metsässäolo on monelle tapa rentoutua ja tekee hyvää pääkopalle. Voisikin sanoa, että frisbeegolfin hienous piilee siinä, kun metsässä liikkumisen ilo ja jännittävä peli kohtaavat.

Myös itse talkooporukka saa nauttia metsästä väyliä rakentaessaan. Andersson kertoo, että verrattuna edellisiin rakennustalkoisiin on frisbeegolfradan rakentaminen pienempi projekti. Talkoihin on varattu yhteensä 457 työtuntia, joka saattaa kuulostaa suurelta määrältä. Nivelaxin uimarannan kunnostamiseen viime vuonna kului kuitenkin jopa 700 työtuntia. Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö Västanfjärdissä olisi ahkeria talkoolaisia! 

Andersson kertoo, että Västanfjärdin uusi rata on tarkoitettu harjoittelua varten. Ainakaan vielä kursseja tai kilpailuja ei ole suunnitteilla. Radan on tarkoitus aueta kävijöille juhannuksena, mutta varsinaiset avajaiset järjestetään syksymmällä koulujen alettua.

Amospuiston frisbeegolfradalla on korkeuseroja maastossa.

TAALINTEHTAALLA on ollut frisbeegolfrata jo vuodesta 2017. Siellä innokkaimmat lajinharrastajat pääsevät myös kisaamaan. Jäntevä ja Frisbeegolfaajat järjestävät joka tiistai viikkokilpailut klo 17.30 alkaen. Viime tiistaina osallistujia oli ennätysmäärä: 26 aikuisten sarjassa ja 5 junioreissa. Viikkokilpailut pelataan syksyyn asti.

Kun Kemiönsaarellakin on jo näin paljon frisbeegolfratoja, niin ei liene yllättävää, että lajia pelataan maailmassa kaikista eniten nimenomaan Suomessa ja Ahvenanmaalla. Tieto perustuu UDisc-sovellukseen, joka vertaili sovellukseensa kirjattujen pelattujen frisbeegolf-kierrosten määrää suhteessa asukaslukuun eri maiden välillä vuonna 2021 (frisbeegolfliitto.fi). Lajin SM-kilpailut järjestetään tänä vuonna Turussa 4–7.8.2022.

 

Teksti & Kuva: Saara Laaninen

Korissa oleva nuoli näyttää radan etenemissuunnan.

Stefan ja Tina Nordgren.

Polttavimmat kesähelteet ovat vielä kulman takana, mutta Kemiön keskustassa sijaitsevan Print Shopin painatuskoneet käyvät jo kuumina. Liikkeen omistajat Stefan ja Tina Nordgren kertovat, että he elävät tällä hetkellä vuoden kiireisintä aikaa. Keväällä ja kesäkaudella hommia riittää.

Kemiönsaarelaiset ovat pyörittäneet mainosalalla toimivaa yritystään jo 25 vuoden ajan. Kun Stefan aikoinaan laittoi yritystoiminnan pystyyn, painatukset painottuivat pitkälti paperituotteisiin. Teknologian kehityksen myötä firma sopeutui uudenlaisiin markkinoihin, ja nykyisin Nordgrenit tekevät painatuksia hyvinkin vaihteleviin materiaaleihin. Oman logon tai tekstin saa painatettua vaikka autoon, vaatteeseen, kylttiin tai kynään. Vaikuttaa siltä, että näissä hommissa on mielikuvitus vain rajana. – You think, we print, tiivistää Stefan.

Suuri osa firman asiakkaista on kemiönsaarelaisia yrityksiä ja yksi yleisimmistä tuotteista ovat vaatteisiin painettavat tekstit ja logot. Niitä tilataan esimerkiksi työ- ja urheiluvaatteisiin. Jonkin verran tilauksia Nordgrenit saavat myös yksityishenkilöiltä.

(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)

Polttavimmat kesähelteet ovat vielä kulman takana, mutta Kemiön keskustassa sijaitsevan Print Shopin painatuskoneet käyvät jo kuumina. Liikkeen omistajat Stefan ja Tina Nordgren kertovat, että he elävät tällä hetkellä vuoden kiireisintä aikaa. Keväällä ja kesäkaudella hommia riittää.

Kemiönsaarelaiset ovat pyörittäneet mainosalalla toimivaa yritystään jo 25 vuoden ajan. Kun Stefan aikoinaan laittoi yritystoiminnan pystyyn, painatukset painottuivat pitkälti paperituotteisiin. Teknologian kehityksen myötä firma sopeutui uudenlaisiin markkinoihin, ja nykyisin Nordgrenit tekevät painatuksia hyvinkin vaihteleviin materiaaleihin. Oman logon tai tekstin saa painatettua vaikka autoon, vaatteeseen, kylttiin tai kynään. Vaikuttaa siltä, että näissä hommissa on mielikuvitus vain rajana. – You think, we print, tiivistää Stefan.

Suuri osa firman asiakkaista on kemiönsaarelaisia yrityksiä ja yksi yleisimmistä tuotteista ovat vaatteisiin painettavat tekstit ja logot. Niitä tilataan esimerkiksi työ- ja urheiluvaatteisiin. Jonkin verran tilauksia Nordgrenit saavat myös yksityishenkilöiltä.

Printtipalvelut eivät ole kuitenkaan ainut toimiala, jonka Nordgrenit taitavat. Sekä Tina että Stefan ovat kovia golfin pelaajia ja lähtevät usein työpäivän päätteeksi Meri-Teijon golfradalle. Pari viikkoa sitten Tinan 12 vuotta jatkunut golf-ura sai kruununsa, kun hän täräytti elämänsä ensimmäisen hole in onen. Onneksi puolison ei tarvitse liikaa kadehtia tätä hienoa suoritusta, sillä myös Stefan on lyönyt hole in onen muutama vuosi sitten. Siihen tarvittiin 20 vuoden harjoittelu.

Print Shop on auki koko vuoden ympäri. Työntäyteisen kesän jälkeen Nordgrenit voinee kuitenkin usein löytää myös Meri-Teijon golfradoilta. 

 

Teksti & Kuva: Saara Laaninen

Tina Nordgren työn touhussa.

Kuvaaja elementissään. Foto: Julia Fihlman

”Luonnollinen läsnäolo” on nimeltään Julia Fihlmanin valokuvanäyttely, joka tulee olemaan esillä Hiittisten kirjastossa ajalla 14.6-30.10.2022.

Fihlman on itseoppinut harrastaja-valokuvaaja joka on kotoisin Hiittisistä. Näyttelyn kuvat ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaikki kuvattu hänen kotisaarellaan.

(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)

- Minulle valokuvaus on eräänlaista meditaatiota, kun voin olla täysin läsnä. Kaikkialla on niin paljon kauneutta, kunhan vain pysähdymme tuntemaan että olemme myös osa luonnon jumalallista kauneutta. Paljolti on kyse perspektiivistä, ja tykkään käännellä ja väännellä kuviani. Jos käännät kuvan ylösalaisin, löydät joskus aivan toisenlaisen maailman, kertoo Fihlman. (ABL)

”The Magic Is In The Now”, Julia Fihlman 2021

Jorma Hakkarainen esittelee kerhon kaksipaikkaista Mk 1 -konetta. Ei tule kuulemma ahtaan- eikä korkeanpaikankammoa.

Lennä sinäkin tai tule ainakin tutustumaan Saariston Ilmailukerhon avoimien ovien päivään 12.6.2022 klo 12–16 Genbölen kentälle, Dragsfjärdiin. Voit tutustua kerhon ultrakevyisiin koneisiin, Merivoimien Varikon sotilaspalokuntaan, moottorivarjoliitotoimintaan ja muuhun jännittävään. Sään salliessa saatat päästä maksulliselle lennollekin. 

Alueella on tietenkin buffet, jossa myydään makkaraa, kahvia ja pullaa. Lentäen paikalle tuleville tarjotaan edellä mainitut. Ja sitä paitsi, lentäen olisit jo perillä.

(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)

Genbölen Yötaivaantiellä sijaitseva Saariston Ilmailukerhon lentokenttä täyttää 30 vuotta. Ammattilentäjänä työskennellyt Göran Hollsten pelasti alueen lentokonetoiminnan hiipumiselta. Hollstenin lisäksi Jorma Hakkarainen on yksi kerhon perustajajäsenistä. Hän esittelee Ilmoituslehdelle paikkoja ja lentokoneita. Miten ihana osoite lentokentälle, Yötaivaantie!

Saariston ilmailukerholla on kymmeniä lennokkeja, jotka odottavat uusia käyttäjiään. Nyt kannattaa miettiä lasten harrastuksia! Voittaa varmasti tietokonepelit.

- Ilmailukerho edistää tietämystä ilmailusta ja opettaa ilmailutaitoja jäsenilleen. Kerho järjestää Ultra-B lentokoulutusta ultrakevyillä lentokoneilla ja vetää myös lennokkikerhoa. Lennokkikerho sopii niin lapsille kuin aikuisillekin, kertoo Hakkarainen.

Kerhossa on tällä hetkellä jäseniä noin 60. Kerholla on kaksi kevytlentokonetta, joita kerhon jäsenillä on mahdollisuus vuokrata. Toinen koneista on varustettu kellukkeilla.

- Kellukkeet ovat todella kätevät, Suomessa on niin paljon vesistöjä, että pääsee melkein minne vain laskeutumaan. Tietenkin myös lumelle ja jäälle voi laskeutua, ja nousta taas. Märkä nurmikin käy kentäksi, mutta siinä pitää varoa mahdollisia kiviä, kertoo Hakkarainen.

2000-luvun alkupuolella rakennettuun halliin mahtuu jopa neljä konetta, jos yhdestä otetaan siivet pois. Halli on lämmin myös talvisin.

- Olemme käyneet pilkkireissuilla talvisin ja pari kertaa lounaalla Lahnajärvellä, mainitsee Leif Viljanen, koneiden huolloista vastaava. - Kätevää ja nopeaa matkantekoa.

- Ultrakevyet lentokoneet ovat hyvä vaihtoehto Genbölen lentokentälle ja yleensäkin harrastuslentämiseen, muun muassa niiden taloudellisten ominaisuuksien sekä myös hiljaisen äänen vuoksi, toteaa Hakkarainen.

Haluatko itse lentää? Ota yhteyttä kouluttaja Jorma Hakkaraiseen ja kurssin suoritettuasi voitkin vain kysyä itseltäsi: - Onko nyt hyvä sää lentää?

 

Teksti & Kuva Jaana Aartomaa

Leif Viljanen huoltaa kerholla lentokoneita. Keltainen on hänen oma koneensa, fk 9.

Kerhon jäsenet ovat suunnitelleet hienon logon.

Hallin lattialla historian havinaa. Kerholaiset ovat maalanneet sen.

Kemiönsaari on kahdessa vuodessa noussut reilusti Suomen Yrittäjien kuntabarometrillä. Barometri on yrittäjille asetettava kysely, jonka avulla selvitetään, miten yrittäjäystävälliseksi he luokittelevat oman kuntansa. Viime kerralla Kemiönsaari asettui neljänneksitoista. Nyt kuntamme on noussut kahdeksanneksi. Se on maamme keskiarvon yläpuolella. Varsinais-Suomen maakuntakin on noussut kuudennelta sijalta kolmannelle heti Etelä-Pohjanmaan ja Savon jälkeen.

Kyselyn tulokset esiteltiin ennen maanantain valtuustokokousta luottamushenkilöille ja asiasta kiinnostuneille. Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter kertoi kyselyn lukuisista osioista ja esitti kaavioin, miten kuntamme yrittäjien mielestä on vastannut heidän toiveisiin. Melkein kaikki vastaukset kielivät tyytyväisyydestä, mutta heikko infrastruktuuri, eli liikenneolosuhteet, koetaan keskiarvoa kehnommiksi. Datatekniikkaan ollaan sen sijaan tyytyväisiä.

(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)

Yritysten mukaan tärkeintä on kunnan suhtautuminen yrittäjiin, heille tarjottavat palvelut sekä elinkeinopolitiikka yleensäkin. Lupahakemukset toivotaan käsiteltävän nopeasti ja joustavasti, kunnan halutaan edistävän verkostoitumista ja tarjoavan yrityksiä perustaville parasta mahdollista apua.

Kemiönsaaren yrittäjien puheenjohtaja Pirjo Stenman kertoi pitävänsä itsensä yritysten ja kunnan välisenä linkkinä. Avoimuus ja yhteistyö ovat avainsanoja.

Elinkeinolautakunnan puheenjohtaja Johan Fredriksson korosti puolestaan, että yrittäjien ja kunnan välisessä suhteessa tärkeintä on, miten kunta huomioi heitä päätöksenteossan.

Suuren sote-uudistuksen jälkeen kyse on kunnan yleisestä elinvoimaisuudesta. Yrittäjille kuntaa tärkeämpiä ovat kyllä asiakkaat, hän sanoi.

Teksti & Kuva: Ingrid Sandman

Hanna Munter selitti tarkasti, mitä kaaviot kertovat. Pirjo Stenman paikallisia yrittäjiä ja Johan Fredriksson kuntaa.

Yrsa Lindroos (vas.) ja Ragni Laaksonen (oik.) näyttivät mallia muillekin, miten helppoja laitteita on käyttää. Ja kunto nousee!

Kemiönsaaren soveltavan liikunnan yhteistyöverkosto kutsui Ilmoituslehden tutustumaan Hannakodin hienoon aktiviteettipuistoon Avoimien porttien -päivänä. Liikunnanohjaaja Lenita Lundström esitteli toimintoja innokkaille vieraille.

- Nämä laitteet ostettiin testamenttilahjoituksena saaduilla rahoilla, kertoo Lundström ja lisää. - Täällä voi hyvin treenata tasapainoa, liikkuvuutta ja nostaa kuntoa ja voimailla. Kuka tahansa voi tulla tänne harjoittelemaan, ei tarvitse olla Hannakodin asukas. Kotihoidon asukkaat tulevat tänne yleensä taksilla.

Ragni Laaksonen ja Yrsa Lindroos kokeilivat innoissaan kaikkia laitteita. - Hyvältä tuntuu, sanoi kumpikin melkein kuin yhdestä suusta. Yrsa yritti kuljettaa kolmion muotoista kehystä pitkin aaltoilevaa tankoa siihen koskettamatta. Ragni kävi läpi kaikki laitteet.

(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)

Soveltavan liikunnan yhteistyöverkosto, johon kuuluvat muun muassa Kotihoito, Folkhälsan, Vapaa-ajan yksikkö, Aikuisopisto, Punainen risti sekä Muisti- ja seniorineuvola, on hyvin toimiva Kemiönsaarella. Kunnalta voi lainata maastorollaattorin ja maastopyörätuolin.

Järjestäjät olivat todella tyytyväisiä Avoimet portit -päivään. Noin 30 henkilöä kävi tutustumassa Hannakodin aktiviteettipuistoon ja he olivat iloisen innostuneita ja kokeilivat monia laitteita. Rinnakkain poljettava pyörä oli uusi tuttavuus monille ja herätti kovasti kiinnostusta. Monella on kulunut yli 20 vuotta siitä kun viimeksi pyöräilivät. Jos saarelle saataisiin hankittua rinnakkain poljettava pyörä, löytyisi sille aivan varmasti monia käyttäjiä!

Teksti & Kuva: Jaana Aartomaa

Yrsa Lindroos (vas.) ja kotihoidon fysioterapautti Lisbet Lindblom (oik.) ovat lähdössä pyöräilemään. (Kuva:  Lenita Lundström)

Musiikki- ja tanssileiri.

Kesän perinteiset musiikki- ja tanssileirit 9-16-vuotiaille järjestetään 27.6-2.7. Kemiössä. Yhteistyökumppanit ovat Arkipelag ja Pianoaura. Oppilaat saavat päivittäin yksityisopetusta viulun ja alttoviulun, sellon, pianon ja huilunsoitossa. Sen lisäksi he pääsevät soittamaan yhtyeissä. Opettajina toimivat Riikka Lehtimäki, Marja Sihvo, Jaakko Mattelmäki, Mikko Kuusisto, Pasi Helin, Jaana Luuppala ja Minna Lehtonen, joka toimii leirinjohtajanakin.

Tanssileiriin voi osallistua ilman ennakko-osaamista. Osallistujat harjoittelevat ryhmissä päivittäin tanssitekniikkaa ja askelmalleja. Tänä vuonna pääsee myös harjoittelemaan Street dancea (hiphopmusiikin tahtiin) Evgeny Kostyukovin johdolla. On myös mahdollista osallistua sekä musiikin että tanssin opetukseen. Jos näin haluaa, on valittava jompikumpi pääaineeksi, toinen sivuaineeksi. Leiriviikon loppupuolella konsertoidaan ja päätöskonsertti pidetään Villa Landessa.

Leirillä on paljon muutakin hauskaa. Iltaohjelmaan voi vaikka sisältyä makkarangrillausta, saunomista tai jalkapalloa. Oppilas voi halutessaan myös osallistua vain päiväohjelmaan.

Ilmoittautumiset musiikkifestivaalin kotisivulla https://kimitomusicfestival.fi/sv/lager/. Lisätietoja Minna Lehtoselta, sähköpostiosoite  musiikkitanssileiri@kimitoon.fi (ABL)

Tarja Nabb & Leila Karlsson. Seinällä Nabbin tekemiä kuvia.

Monille timanttimaalaus on tullut suosituksi. Sitä kutsutaan myös timanttikirjonnaksi, timanttiristipistoksi tai timanttitaiteeksi. Pieniä värikkäitä muovihelmiä asetetaan tarttuvalle muovialustalle, jossa kuva on ennalta määrätty. Timanteista ei ole kyse. Tarvitaan tarkoitukseen valmistettu kynä, vahaa sekä muovitarjotin. Vaha kiinnitetään kynään jotta pieniin helmiin olisi helpompi tarttua. Helmet kiinnitetään muovialustaan.

Askartelu kerrotaan auttavan rentoutumaan. Opit keskittymään. Kun aikaa vievä tehtävä on saatettu loppuun, siitä tulee hyvälle mielelle. Tarvikkeita monenlaisiin teoksiin saa eri tavoin, esimerkiksi netistä, kirjakaupoista tai askarteluliikkeistä.

(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)

Tarja Nabb ja Leila Karlsson ovat ystävättäriä ja askartelun myötä he tapaavat usein. Karlsson innostui siihen voitettuaan arpajaisissa tarvikkeet kuvaan. Sen valmistaminen oli niin hauskaa että hän hankki lisää kuvia. Nyt hänellä on seinillään parisenkymmentä kuvaa, jopa suuria 70x80 sentin kokoisia.

Nabbin mielenkiinto syntyi, kun Karlsson lahjoitti hänelle kuvan tarvikkeet. Hän on ehtinyt tehdä yhdeksän kuvaa. Parhaillaan hän on valmistamassa 70x100 sentin kokoista kuvaa.

Naiset tapaavat usein askartelemaan timanttikuvia. He voivat viettää tunteja asettamassa helmiä alustalle samalla kun keskustelevat ja kuuntelevat tanssibändimusiikkia. Naurahtaen he kertovat tapaamisistaan ja keskusteluistaan ”maailman parantamiseksi”. Hauskaa heillä todellakin on.

Helmet ovat kovin pieniä. Kuvassa tulitikku johon verrata. 

Askartelu on rauhoittavaa ja rentouttavaa. Mielenkiintoista on myös tutustua muiden ihmisten askartelemiin kuviin. Niitä löytyy mm Facebookista, jossa ihmiset esittelevät aikaansaannoksiaan.

Kun joku mukava kuva löytyy, ystävättäret usein soittelevat tai lähettävät toisilleen tekstiviestejä. Nabb haluaa aina varalle kuvan, johon voi tarttua kun työn alla oleva kuva valmistuu. 

Kuvia voi tilata myös valokuvista. Karlsson on tilannut kuvan tyttärensä hääkuvasta. Sen hän lahjoitti hääparille. Nabb on valmistanut kuvia lastenlastensa valokuvista sekä tyttärensä koirasta. Kummatkin aikovat jatkaa harrastustaan huolimatta siitä, että kodin seinät ovat täyttymässä.

 

Teksti & Kuva: Heidi Lindberg, Käännös: Ingrid Sandman

Tarvittavat työvälineet.

Leif Gustafsson ja hydraulinen traileri.

Kuten muillakin venesäilytystä tarjoavilla yrityksillä Uddis Marinissakin on kiire. Pääsiäisen ja vapun jälkeen pahin ruuhka on silti jo ohi. Yrityksen omistajan Leif Gustafssonin mukaan kaikki haluavat veneensä vesille ja yhdelle henkilölle tämä tietää kiirettä. Onneksi alan yrittäjät tekevät yhteistyötä ja apua on tarvittaessa saatavana.

Ytterölmoksen rantatontilla on kolme hallia, joissa veneitä voi säilyttää ja huoltaa. Halleissa säilytetään myös moottoripyöriä, autoja ja vesiskoottereita. Yksi halleista pidetään lämpimänä koko vuoden, yksi on kylmä ja kolmatta voidaan tarvittaessa lämmittää. Yhteensä tilaa on 1 600 neliötä. Asiakkaita on riittänyt eikä vapaata tilaa ole ollut kuin noin kuudelle veneelle.

Kiitos uuden hydraulisen etäohjattavan trailerin, halleihin voidaan tuoda jopa kolmenkymmenen jalan mittaisia veneitä. Gustafsson toteaa, että nykyään hankitaan yhä suurempia veneitä. Huhtikuun 29. päivänä suurin, viiden tonnin painoinen vene laskettiin vesille.

(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)

Suojatussa satamassa on laituritilaa 80–90 veneelle. Haastattelupäivänä viimeinen vapaa laituripaikka meni vuokralle.

Gustafsson osti 90-luvun lopussa sataman sedältään Evert Gustafssonilta ja jatkoi laituripaikkojen vuokraamista Abloyn tehtaalla olevan työnsä ohella. Ensimmäinen halli rakennettiin 2009. Se täyttyi pian. Kysynnän vuoksi toinen halli rakennettiin 2018 ja kolmas viime vuonna.

Asiakkaalle tarjotaan kaikkea aina veneen talvisäilytyksestä ja huollosta vesillelaskuun. Huoltoon sisältyvät pienehköt korjaukset ja teknisen varustuksen asennukset. Asiakkaat ovat pääosin pääkaupunkiseudulta, mutta paikallisten asiakkaiden määrä on kasvamassa.

Välfylld båthall.

Viime vuonna Uddis Marin alkoi tarjota mökkipalveluita yhteistyössä Niklas Hollstenin kanssa. Hollsten omistaa Nordic Activities and Solutions -yrityksen. Töitä riittää vuoden ympäri. Lisäksi tarjotaan tavaroitten ja henkilöitten kuljetusta saaristoon veneellä tai hydrokopterilla, mikäli keli on huono.

Venepäivänä 14.5. Uddis Marinillakin on avoimien ovien päivä ja Gustafsson on paikalla koko päivän ajan.

 

Teksti ja Kuva: Mona Fernelius, Käännös: Ingrid Sandman

Underhållsarbete pågår.

Seidi Lindroos odottaa kesäkautta. Takki kuuluu DB Butikin uutuuksiin.

Satama-alueella on kiire. Veneitä lasketaan vesille, suurten purjeveneiden mastoja kunnostetaan ja laiturilla on jo paljon vesille laskettuja veneitä. Jäiden lähdettyä vierasvenesatama on ollut auki. Nyt toimivat vesipostit ja laitureiden sähköt. DB Marina -yrityksellä on kunnan kanssa tuore sopimus vierasvenesataman operaattorina vuoteen 2026. Seidi Lindroos kertoo, että vierasvenesataman saunat on kunnostettu. Kiukaat ovat uusia ja lauteetkin uusittu. Pyritään kiinteistöjen jatkuvaan huoltoon, jotta satama pysyisi siistinä ja houkuttelevana.

Saaristokonttori kahviloineen ja Lilla bageriet toimivat entiseen malliin Gun Rikbergin kanssa yhteistyössä. Entiseen konttoriin ollaan avaamassa pieni myymälä, Unna S. Se on lifestyle-kauppa, joka keskittyy laukkuihin ja kenkiin. DB Bistro & Butik, viime kauden suosittu uutuus, avautuu perjantaina kesäkuun 10. päivänä. Tänä vuonna ei tarjoilla lounasta; sen sijaan panostetaan suosittuihin tapaksiin. Keittiössä toimivat samat kokit kuin viime vuonna.

Talven aikana ravintola toiminut on Järvenpäässä ja siellä päästiin kokeilemaan uutta. Ruokalistalla on entisiä suosikkeja ja joitakin uusia herkkuja. Rakennukseen on lisätty varastotilaa. Kaupan hyllyt ovat täynnä tuotteita, uusiakin merkkejä; Sebago ja Musto. Bistro & Butik palvelee huippukautena päivittäin. Lindroos kertoo, että vierasvenesatamaan ja bistroon on palkattu 15 työntekijää kesäksi.

Pienvenesatama on jo täyttymässä. Kaikki paikat ovat nyt vuokralla. Tarkoituksena on laajentaa satama, jotta siihen mahtuisi 50 venettä lisää. Yritys ja kunta odottavat lupaa pidentää aallonmurtajansa 40 metrillä. Näin satama olisi täysin suojattu. Toistaiseksi odotellaan hallinto-oikeuden ratkaisua valituksiin, jotka estävät uuden yhteysaluslaiturin asentamista sataman ulkopuolelle. Ennen kuin yhteysalukselle saadaan uusi laituri, aallonmurtajia ei päästä pidentämään.

Lindroosin mukaan veneilijät jäävät entistä pidempään satamaan. Tästä hyötyy koko taajama, koska he käyttävät sen lähipalveluja. Veneilykausi on pidentynyt myös etätyön ansiosta pandemian aikana.

LAUANTAINA toukokuun 14. päivänä järjestettävään VenePäivään DB Marinakin osallistuu. Vierasvenesatamassa ovat muun muassa Kemiönsaaren Meripelastajat, merivartiosto, Dragsfjärdin palokunta, meripartiolaiset ja useita yrityksiä. Bistron terassilla voi nauttia juomista ja kaupassa tutustua kauden uutuustuotteisiin.

 

Teksti & kuva: Maria Manelius, Käännös: Ingrid Sandman

Företaget har över 400 båtar i vinterförvaring och just nu pågår sjösättning av båtarna. På andra sidan hamnen finns gästhamnen, som nu är öppen för båtgäster.

Calle Storm.

Kemiönsaaren Meripelastajien kausi ei tänä vuonna alkanut suunnitelmien mukaisesti. Kapuloita rattaisiin heitti Mona -veneen myöhästynyt huolto Porvoossa. Huollon oli arvioitu kestävän viikon, mutta se venyi ja vene on nyt ollut valmistajan tehtaalla kolme viikkoa. Tänään Mona lopulta palaa Taalintehtaalle. Se varustetaan nopeasti ja lasketaan vesille. Yhdistyksen puheenjohtaja Calle Storm on hieman näreissään; myöhästely johti siihen, etteivät meripelastajat päässeet osallistumaan kauden ensimmäiseen meripelastusharjoitukseen Nauvossa.

Toiminta on käynnistynyt normaalisti kahden pandemiavuoden jälkeen. Vasta-alkajien kurssi järjestetään viikonloppuna 21.–22.5. Stormin mukaan ennakkotietoja ei tarvita kurssiin osallistumiseen. Kurssin suoritettuaan pääsee oppilaaksi veneeseen.

Kemiönsaaren Meripelastajiin kuuluu 24 aktiivijäsentä. Heistä 16 ovat veneen miehistöä. Yhdistys haluaa mielellään lisää aktiivijäseniä, varsinkin naisia. Stormin mukaan paras miehistö hälytyksen tullessa koostuu kahdesta miehestä ja yhdestä naisesta. Vähin miehistö on kaksi, mutta paras on kolmen hengen miehistö.

Hälytys meripelastuskeskuksesta saapuu Sussu Piekkalan päivystyspuhelimeen. Meripelastajilla on Whatsappissa hälytysryhmä. Ensimmäisinä vastanneet lähtevät veneellä apuun. Viime kesänä kolmena viikonloppuna kokeiltiin kolmen päivystävän meripelastajan asumista Taalintehtaan asemalla. Tarkoituksena oli päästä matkaan 15 minuutissa. Uusi asema on varustettu vuoteilla, pienellä keittiöllä ja saunalla.

Stormin mukaan veneilijöiden kannattaisi olla Trossin jäseniä. Hengenpelastus on aina ilmaista, mutta veneen pelastamisen kustannuksista vastaa omistaja. Jäsenyys takaa myös veneelle ilmaista apua niin Suomessa, Ruotsissa, Norjassa kuin määrätyillä alueilla Tanskassa.

Kemiönsaaren Meripelastajiin kuuluu noin 450 jäsentä, joista 70 % ovat Trossin jäseniä. Jäsenet tukevat yhdistyksen toimintaa ja saavat yhdistyksen lehden neljä kertaa vuodessa. Lauantaina kesäkuun 18. päivänä yhdistys vihkii käyttöön Taalintehtaan asemansa. Yleisö pääsee tutustumaan siihen ja yhdistyksen toimintaan. Kahden vuoden tauon jälkeen järjestetään taas perinteiset Örön tanssiaiset lauantaina heinäkuun 30. päivänä. Saaren oma Showdown -yhtye soittaa. 

Meripelastajat osallistuvat VenePäivään 14.5. Taalintehtaan vierasvenesatamalla. Yhdistyksen toiminnasta tai jopa vasta-alkajien kurssista kiinnostuneet pääsevät keskustelemaan Calle Stormin kanssa.

 

Teksti & kuva: Maria Manelius, Käännös: Ingrid Sandman

Mona on ollut huollossa, mikä on myöhästyttänyt kauden aloittamisen.

Astrum tarjoaa hulppeat puitteet Söljeholmenin koeajokeskuksessa. Kuva: Astrum

VenePäivänä voi Astrum Veneen Söljeholmenin koeajokeskuksessa kokeilla kolmea erilaista uutta venettä. Esittelyssä ovat 28-jalkaiset Grandezza ja Sargo sekä 20-jalkainen Arronet.

- Jäät lähtivät Salosta vasta huhtikuun keskivaiheilla, joten nyt on aika kiirettä pitänyt veneiden veteen laskussa, kertoo Peter Sjöqvist Astrum Veneestä. – Kemiönsaaren puolella jäät lähtivät hieman aikaisemmin.

Tällä hetkellä Astrum Vene myy jo ensi kautta, tämän vuoden uudet veneet ovat jo käyneet kaupaksi. Astrum Vene tarjoaa myös laajan valikoiman laadukkaita vaihtoveneitä kaikista hintaluokista useilta eri venemerkeiltä.

Nykyään Astrum keskittyy pelkästään veneiden myyntiin, tarvikemyynnistä on luovuttu.

Kasnäsintie 502, 25900 Taalintehdas

 

Teksti: Jaana Aartomaa

Kemiönsaaren Meripelastajat ja Taalintehtaan Meripartiolaiset käynnistävät yhteistyön. Meripelastajat ovat hankkineet koultusveneen, Bella 700, jossa 36 hevosvoiman moottori. Siihen tulee vielä tutka ja muuta teknistä varustusta minkä jälkeen sillä päästään kouluttamaan nuoria. Calle Storm kertoo hankkeen saaneen sponsoreita jopa polttoaineen ja pelastusliivien ostamiseen. Ajatuksena on opettaa nuoret navigoimaan ja kuljettamaan venettä sekä laiturista lähtemistä ja siihen palaamista. Kipparina toimii Jani Leppänen.

Koska meripelastajilla ei ole nuoriso-osastoa, on päätetty tukea paikallisia yhdistyksiä, joilla on nuorisotoimintaa. Tänä vuonna panostetaan partiolaisiin ja sen jälkeen tarkoituksena on tehdä palokuntanuorten kanssa yhteistyötä.

KOULUTUS ALKAA kesäkuussa ja jatkuu juhannukseen, minkä jälkeen pidetään kesätauko. Elokuussa koulutus alkaa uudestaan. Se järjestetään ensisijaisesti iltaisin ja viikonloppuisin. Teoriaa opetetaan meripelastajien asemalla Taalintehtaalla. Suurin osa koulutuksesta järjestetään veneessä. Koulutusta annetaan kummallakin kielellä; niin ruotsin- kuin suomenkieliset partiolaiset pääsevät osallistumaan. Tarkoituksena on kouluttaa kerralla kolmea nuorta veneessä. Kaksi katsovat merikorttia ja yksi ajaa. Meripartiolaisethan omistavat purjeveneen ja optimistijollia. He ovat iloisia yhteistyöstä ja mahdollisuuksista päästä harjoittelemaan moottoriveneelläkin.

 

Text: Maria Manelius, Käännös Ingrid Sandman

Kemiönsaaren sammutinhuolto tarkastaa sammuttimia Kasnäsissa VenePäivänä. Sammutin on pakollinen varuste, jos veneessä on liekillä toimiva polttolaite, esimerkiksi keitin tai jääkaappi. Sammutin vaaditaan myös sisämoottorilla varustetuista veneistä ja yli 35 hevosvoimaisella perämoottorilla varustetuista veneistä. Sammuttimia tarkastetaan Kasnäsissa klo 13–15 ja tarkastus maksaa 8 euroa / sammutin, yrittäjät Kasnäsissä tarjoavat tarkastuksen 20 ensimmäiselle.

 

Teksti: Jerker Jokiniemi, Kuva: Michael Nurmi