Meidän toimittajat: Jaana Artomaa & Saara Laaninen

Ilmoituslehden uusimmat toimittajat raottavat verhoja hieman omaankin elämäänsä! Jaana Aartomaa liittyi joukkoon viime syksynä ja Saara Laaninen toimii lehdessä kesätoimittajana. Keitä he oikein ovat ja mitä mieltä he ovat Kemiönsaaresta?

 

Miten olet päätynyt Kemiönsaarelle asumaan?

Jaana: Olen viettänyt lapsuudesta asti kesäni Kemiönsaarella, ja jo 10-vuotiaana haaveilin muutosta tänne. Minulla on täällä myös sukulaisia, joten Kemiönsaarelle on vetänyt veri, ei meri. Nykyään minulla on täällä koti ja mökki.

 

Saara: Perheelläni on jo 10 vuotta ollut vanha, talviasuttava talo Kemiössä. Olen viettänyt täällä kaikki kesät, mutta viime joulukuussa muutin tänne vähän pitemmäksi aikaa. Olen tehnyt etätöitä siitä lähtien. Kesätoimittajana Ilmoituslehdessä aloitin kesäkuussa.

 

Mitä olet tehnyt ennen tuloasi Ilmoituslehteen?

Jaana: Olen aiemmin työskennellyt Art Directorina, graafisena suunnittelijana ja toimittajana. Otavamedialla työskentelin yli 20 vuotta. Minulla on ollut myös oma firma.

Saara: Olen toiminut mm. kustannustoimittajana ja matkamyyjänä. Viimeksi olin Pietarissa Suomen konsulaatissa viisumivirkailijana. Siellä minulla oli toisinaan ikävä Kemiöön, kontrasti Pietarin ja Kemiön välillä on suuri.

 

Mikä on parasta Kemiönsaaressa?

Jaana: Parasta Kemiönsaaressa on luonto, mukavat ihmiset ja se, että saan opetella ruotsia!

Saara: Parasta Kemiönsaaressa on rauha, puhdas ilma ja luonto.

 

(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)

Mikä on parasta toimittajan työssä?

Jaana: Olen utelias ihminen, ja tykkään ottaa asioista selvää. Toimittajana tapaa myös paljon erilaisia ihmisiä. Se on aina mielenkiintoista.

Saara: Kirjoittaminen on parasta toimittajan työssä, mutta on myös kivaa tavata erilaisia ihmisiä ja saada haastateltavan tarina paperille.

 

Mitä harrastuksia sinulla on?

Jaana: Harrastan paljon kädentaitoja. Teen kirjontatöitä, maalaan, ompelen, tuftaan ja virkkaan. Osallistun myös erilaisille online-kursseille ja pidän uusien asioiden opettelusta.

Saara: Harrastan pianonsoittoa ja laulua. Pianon pitää ehdottomasti olla oikea piano, ei mikään sähköpiano. Muita harrastuksiani ovat koiran kanssa ulkoilu ja muodostelmaluistelu höntsäjengissä.

 

Mitä aiot tehdä kesällä?

Jaana: Kesällä aion tehdä töitä. Ostin hiljattain myös sup-laudan, ja sitä pitäisi päästä kokeilemaan.

Saara: Kesällä teen töitä ja matkustin jo Italiaan häihin. Häissä soitin ja lauloin morsiusparille.

 

Mikä on rohkeinta, mitä olet tehnyt?

Jaana: Ajoin vuonna 1984 veljeni Timon Pro Comp Funny Car -kiihdytysautolla Seinäjoella kisoissa. Aika oli 8,9 sekuntia varttimaililla, loppunopeus oli noin 270 km/h. Mekaanisesti ahdetusta metanolimoottorista löytyi potkua, hevosvoimia oli jopa 1300. Auton pysähtymiseen vaadittiin jarruvarjot. Oli kivaa!

Saara: Rohkeinta on ollut muutto Venäjälle. Olin ensin vaihdossa Pietarissa ja sitten menin vielä takaisin töihin sinne.

 

Text: Jaana Artomaa & Saara Laaninen, Foto: Michael Nurmi

Pienimmät löysivät heti leikkipaikan.

Epävakaasta säästä huolimatta Västanfjärdin Kalkholmenille kerääntyi aika paljon kävijöitä lauantaina, kun siellä järjestettiin ohjelmaa koko perheelle. Perinteinen tapahtuma tarjosi tekemistä kaikenikäisille, padelia, nuolenheittoa, ulkoshakkia tai – sopivan kokoisille - laskettelua leikkipaikan radalla tai hiekan lapiointia leikkikuorma-autoon. Kalkholmenilla ostetaan arpoja ja tavataan tuttavia kahvikupin äärellä.

Myyjiä oli paikalla tarjoamassa niin syötävää kuin kukkia ja sisustustarvikkeita. Mielenkiintoista on panna merkille, miten Kalkholmen on kehittynyt viime vuosien aikana kiitos vierasvenesataman ja marinan. Nyt paikan potentiaali on käytössä ja eri toiminnot saavat synergiaa aikaan. 

(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)

Kiireinen Eugenia -jahti oli paikallaan kotisatamassaan ja vieraat pääsivät tutustumaan alukseen. Vanhoja perämoottoreita oli esillä ja lisäksi käynnissä oleva oikea kuulamoottori. Ne muistuttivat entisaikojen liikkumisesta merellä; voi verrata nykypäivän polttoainetta ahmiviin meluhirviöihin!

Västanfjärdin kylätoimikunta on aloittamassa sisäänmuuttoprojektia, josta nyt jo oli jonkun verran tietoja saatavilla. Sopivasti viereisessä teltassa Kemiön Puhelin informoi palveluistaan. Hyvät datayhteydethän ovat edellytyksenä sille, että ihmiset voisivat vapaasti valita mieleisensä asuinpaikan haja-asutuseudelta.

 

Illan päätti jatkot ravintolassa.

 

Teksti & Kuva: Ingrid Sandman

Ruoka, terassi ja hyvä seura houkuttelevat väkeä vuosi toisensa jälkeen Possujuhliin.

Kahden piinaavan koronavuoden jälkeen järjestetään taas Possujuhlat Wrethallassa. 

- Olemme odottaneet tätä kuin kuuta nousevaa, huokaa Anders Lindholm. - Kahtena viime vuonna olemme joutuneet perumaan Possujuhlat, silti laskuja on tullut muun muassa AVI:lta, vaikka mitään juhlia ei voitu järjestää. Onneksi saimme sentään pienen korona-avustuksen ja kunnalta olemme saaneet tukea nuorisojärjestön toimintaan. Muuten olisimme olleet pulassa.

Tänä vuonna juhlat järjestetään hieman aikaisemmin kuin yleensä (30.7.22), jotta kesälomalaiset voisivat myös osallistua juhliin. Kapasiteettia riittää jopa 340 ruokailijalle, osa sisällä ja osa ulkona teltoissa. Perniön Saunapalvi toimittaa possun juhliin. Lisäkkeinä tarjotaan perunasalaattia ja vihanneksia. Juhlissa käytetään oikeita astioita ja aterimia. Baaritiskit tulevat sekä sisälle että pihalle. Baareista voi ostaa puna- ja valkoviinejä, olutta, siideriä ja lonkeroa. Rahakukkarot mukaan!

(artikkeli jatkuu ilmoituksen jälkeen)

Pelastuslaitos on tarkastanut ja hyväksynyt tilat, ensihoitajat ja järjestysmiehet on varattu ja tanssibändikin on valittu.

- Jonzons-bändi tulee Pohjanmaalta, mutta solistilla, Johanna Envall-Storsvedillä, on kytköksiä Kemiönsaareen. Hän on viettänyt nuoruudessaan aikaa Labbölen kylässä sukulaistensa luona. Hyvää, letkeää tanssimusiikkia on siis luvassa, toteaa Lindholm.

Parkkitilaa Wrethallan pihalla on noin sadalle autolle ja loput voinevat käyttää Sagalundin parkkipaikkaa.

- Tervetuloa sankoin joukoin mukaan, toivottaa Lindholm. - Lippuja saa ostaa Paperipuodista. 

Liput ennakkoon 30 € ja ovelta 35 €.

 

Teksti: Jaana Aartomaa

Daniel Zilliacuksen mielestä Bio Ponya voitaisiin käyttää nykyistä enemmän, vaikkapa stand up:iin.

Taalintehtaan Bio Ponyssa komediaillat alkavat torstaina heinäkuun 14. päivänä. Kolmena torstaina vanhassa elokuvateatterissa tarjotaan stand up -komiikkaa. Saariston komediatehdas on Stall’s Bar & Foodin, Rosmoteatterin ja Kumpulan Nostatus -komediayhdistyksen yhteistyötä. Viime kesänä Rosmoteatteri järjesti onnistuneen komediaillan, josta tämä idea syntyi. Daniel Zilliacus Stall’s Bar & Foodista on innoissaan ja toivoo paikalle niin paikallisia kuin kylässä kesällä liikkuvia.

Komediailtojen aikana peräti 17 koomikkoa astuu näyttämölle viihdyttämään yleisöä. Joka iltaan saapuu uusien seurassa pari tunnettuakin koomikkoa. 14 heinäkuuta esiityvät mm. Anders Helenius ja Saana Peltola, heinäkuun 21. Aurora Vasama ja Aatu Raitala ja 28. Anna Rimpelä ja Ida Grönlund. Esitykset ovat suomenkielisiä.

Zilliacus kertoo ajatuksena olevan, että mikäli illat onnistuvat, jatkoa seuraisi syksyllä, ja stand up ruotsiksikin. Hänen mielestään hienoa vanhaa elokuvateatteria mielellään voitaisiin käyttää nykyistä enemmän.

Ovet avautuvat klo 19 ja esitykset taukoineen alkavat klo 20. Tauolla vieraat voivat vaikka hyödyntää naapurissa olevaa Stall’s Baria. Esitykset päättyvät klo 23. Liput netistä tai ovelta.

 

Teksti: Maria Manelius, Käännös: Ingrid Sandman

40 vuotta kemiönsaarelaisten sydämiä hallinnut bändi Showdown aikoo lopettaa.

MITÄ IHMETTÄ, Showdown lopettaa! Miksi?

- Kollegani Pohjanmaalta sanoi kerran, että bändin on hyvä lopettaa silloin, kun ihmiset kysyvät vielä miksi eikä milloin, toteaa pilke silmäkulmassaan Johan Lindberg, Showdownin rumpuja soittava solisti ja jatkaa. - Showdown perustettiin vuonna 1982 kokoonpanolla Lasse Fors (basisti ja laulaja), Peter Lindberg (lauluntekijä, pianisti), Juha Hakala (kitaristi), Jari Kiiveri (kitaristi) ja Maria Holmberg (solisti) ja minä. Osa meistä on soittanut yhtä soittoa jo 40 vuotta. Henrik Lindholm (kitaristi, syntikka ja stemmalaulaja) tuli bändiin myöhemmin mukaan. Juha, Jari ja Maria jäivät pois bändistä noin vuonna 1987. Peter jätti bändin 2003. Jatkoimme sen jälkeen triona.

Tällä hetkellä Lasse ja Henrik ovat eläkkeellä varsinaisista työpaikoistaan. Lasse työskenteli maalarina ja Henrik oli Taalintehtaan tehtaalla töissä. Johan on vielä aktiivisesti työelämässä, kuulemma maailman parhaassa työpaikassa.

- Olen aina saanut sovittua hyvin vapaata bändin menojen mukaan, kiittelee Lindberg esimiehiään.

Henrikillä oli vaikeampaa Taalintehtaalla.

- Jouduin aina etsimään itselleni sijaisen, teimme tehtaalla kolmivuorotyötä, muistelee Henrik. - Kerran työnjohtaja kysyi minulta: - Kumpi on tärkempää, työ vai musiikki? Vastasin siihen, että 50%-50%.

Pomo tokaisi: - Ilmoita, kun jompikumpi on 51%.

Onneksi Lasse sai vapaata helpommin maalarin töistään. Peter sai myös Abloyn lukkotehtaalta tarvittaessa vapaata. Mutta raskasta pojilla varmasti oli. Normaalityön lisäksi keikoilla käytiin aina kun pyydettiin.

(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)

PARAS MUISTO Showdownin historiassa kemiönsaaren pojille on tietenkin Syksyn Sävelen voitto vuonna 1987. Edellisenä vuonna he olivat tulleet kakkosiksi suomenkielisellä laululla, Voittovuonna ruotsinkielinen, iloinen ralli sai suomalaisten sydämet sulamaan. Peter on kirjoittanut melkein kaikki Showdownin kappaleet, toki Henrik myös muutaman, samoin Lasse ja Johan.

- Kun lähdimme keikkabussillamme ajamaan kotia kohti, fanien vilkutukset Helsingin kaduilla ilahduttivat meitä, muistelee Lasse. - Parasta oli kuitenkin kotiinpaluu Kemiönsaareen. Strömman kanavalla oli vastassa poliisit. Menimme äkkiä istumaan bussin takaosaan paikoillemme. Kuljettaja sitten huomasi, että tässä taitaa olla jotain muuta kuin ratsia kyseessä, paikalla on myös palokunta ja kymmenittäin muita autoja. 

- Meillä oli upea vastaanottokomitea, muistelee Johan ja pyyhkäisee vaivihkaa silmäkulmaansa. - Pääsimme myös Huvudstadsbladetin pilapiirrokseen bändinä, jonka kaikilla jäsenillä oli komeat viikset. Meidät mainittiin myös jossain kesärevyyssä.

- Kaksi viikkoa voiton jälkeen oli yhtä haipakkaa. Jouduimme pitämään lomaa töistä, meillä oli haastatteluja ja kuvauksia, keikkoja, neuvotteluja ja vaikka sun mitä, kertoo Johan.

Lehtijuttuja piisasi voiton jälkeen.

SYKSYN SÄVELEN voitto oli aikamoinen paukku koko bändille. Levykin myi melkein 20 000 kappaletta. Keikkapyyntöjä sateli ja taiteilu perhe-elämän, työpaikan ja keikkojen kesken oli melkoista nuorallakävelyä.

- Emme kuitenkaan halunneet tai uskaltaneet jättää vakituisia työpaikkojamme, kertoo Lasse. - Ei se leipä niin helposti tule.

- Koti ja perhe olivat niin rakkaita, ettemme halunneet olla keikoilla 50 viikonloppua vuodessa, komppaa Johan.

Vuosien varrella tuli levytettyä neljä pitkäsoitto LP:tä ja yksi CD. Muutamia sinkkuja myös. Ruotsinkieliselle duurivoittoiselle bändille olisi ollut markkinarakoa, mutta pojat pitivät päänsä, ei suurille kiertueille. Manageri Rauno Lepistö olisi varmaan toivonut muuta.

Musiikin suhteen bändi on perfektionisti. Kaiken pitää olla just eikä melkein. He harjoittelevat ahkerasti ja valmistautuvat keikkoihin tosissaan. Mutta korona veti maton alta, into alkoi lopahtaa. Keikkojen perumiset harmittivat ja veivät ilon harjoittelustakin.

Johan jatkaa soolourallaan ja Henrik soittaa Kake ja Komp -bändissään sekä Gospel-kuorossa.

Ihana kotiinpaluukomitea Strömman kanavalla.

SHOWDOWN-JÄÄHYVÄISKEIKKA pidetään Wrethallassa 5.11.22. Iltapäivällä on ensin parin tunnin jamit, jonka jälkeen yleisö voi hengailla bändin jäsenten kanssa ja muistella yhteisiä aikoja, kiittää niistä ja kertoa vielä viimeiset musiikkitoiveensa. Bändi jatkaa soittoa vielä myöhemmin illalla. Lippuja tilaisuuteen on jo myyty.

Vihoviimeinen keikka näillä näkymin on Kasnäsissa uuden vuoden aattona.

HAUSKOJA MUISTOJA on jäänyt mieleen matkan varrelta. Syksyn Sävel voiton jälkeen Johan ja Peter olivat Turussa ostamassa uusia pukuja bändille. Kesken kaiken pari tyttöä tuli pyytämään nimmareita. - Onpa hauskaa, että meidät tunnetaan täällä Turussakin, tuumasi Peter.

- Me ollaan Västanfjärdistä, vastasivat tytöt iloisina.

 

Teksti: Jaana Aartomaa, Kuva: Privat

Mikä onnnenpäivä! Syksyn Sävelestä voitto!

Showdown vuonna 1986. Ylärivissä vasemmalta: Pepe, Juha ja Henrik. Alarivissä vasemmalta: Lasse, Maria ja Jussi.

Teater Fjerdenin alle tunnin pituinen näytelmä Häät saa Kalkholmenin yleisön nauramaan. Anton Tsehovin näytelmässä vuodelta 1889 pilaillaan hahmojen falskiudella; heidän oikeat motiivinsa paljastuvat, olkoon sitten rahanhimo, valehtelu tai pyrkimykset vaikuttaa todellisuutta jalommalta ja sivistyneemmältä. Huumori ja satiiri ovat tehokkaita keinoja näyttämölläkin.

Veronika Mattsson-Korpak on muokannut käsikijoitusta ja ohjannut innokkaan harrastelijaporukkansa, johon kuuluvat sekä kokeneet aikuiset että ensikertalaisia nuoria. Annalena Röblom toimii kapellimestarina. Laulut on valittu ohjaamaan ajatukset Venäjälle – paitsi hauskan kontrastin päätöskappale: What shall we do with the drunken sailor? Venäläiset juomatavat ja ajanmukainen puvustus lisäävät tunnelmaa.

Ja – yleisökin kutsutaan mukaan häihin! Ainakin nauttimaan lipun hintaan sisältyvästä herkullisesta hääkakusta. Enää on jäljellä kaksi esitystä: keskiviikkona ja torstaina.

 

Teksti & Kuva: Ingrid Sandman

Västanfjärdin talkooporukan jäsenet pystyttävät frisbeegolf-koria.

Kemiönsaarella on tätä nykyä hyvät puitteet frisbeegolfin harrastamiseen. Amospuiston rata on uusittu perusteellisesti, ja Västanfjärdiin on avautumassa upouusi rata. Molemmat ovat 18 korin väyliä, mikä on frisbeegolfradan standardipituus. Taalintehtaalta löytyy niin ikään täysiväyläinen rata, joten pelipaikkoja löytyy mukavasti ympäri saarta.

Frisbeegolfin idea on samankaltainen kuin golfissa. Pelaajan tavoitteena on heittää frisbeekiekko koriin mahdollisimman vähillä heitoilla. Kori saattaa olla hyvinkin kaukana heittopaikasta, jopa yli sadan metrin päässä. Hyvällä frisbeegolfradalla on myös korkeuseroja ja esteitä. Siksi esimerkiksi metsä on oivallinen paikka radalle.

AMOSPUISTON rataa alettiin uusia jo viime syksynä, mutta lumisen talven vuoksi rakennustyöt seisoivat muutaman kuukauden ajan. Osa uudistetun radan väylistä on avoimessa maastossa ja osa sijaitsee metsässä. Kemiönsaaren vapaa-aikatoimenjohtaja Bo-Eric Ahlgren kertoo, että toukokuusta alkaen radalla on nähty monia frisbeegolfin harrastajia. 

Frisbeegolfradalle on uudistuksen myötä luotu erilaisia reittejä. Harrastajat voivat esimerkiksi pelata täyden 18 väylän kierroksen, mutta mahdollista on myös pelata lyhyempi 5–6 väylän reitti. Puistoon on lisäksi luotu kolmen kilometrin pituinen rata, jossa frisbeegolfin voi yhdistää perinteisempään kuntoiluun. Väylien varrelta löytyy nimittäin QR-koodeja, joista aukeaa puhelimelle videoita kuntoliikkeiden tekemiseen. Yksi reiteistä on myös esteetön.

Ahlgren korostaa, että frisbeegolf on laji, joka sopii kaikille alakouluikäisistä alkaen. Kyseessä onkin varsin rento harrastus, ja frisbeegolfradoilla näkyy usein nuoria aikuisia kaveriporukoissaan.

Amospuisto sai Ympäristöministeriöltä avustusta radan uudistamiseen. Ahlgren huomauttaa, että laji on myös pelaajalle varsin edullinen. Frisbeekiekon lisäksi harrastamiseen ei juuri muuta tarvitakaan. Ahlgren toivottaa lopuksi kaikki tervetulleiksi radalle, niin paikalliset kuin kesäasukkaatkin.

(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)

VÄSTANFJÄRDIN uusi frisbeegolfrata on juuri valmistumaisillaan. Vasarat paukkuvat ja ruuvimeisseli vaihtaa kättä, kun kyläyhdistyksen jäsenet pystyttävät koreja metsään. Talkoohenki on västanfjärdiläiseen tapaan korkealla.

Västanfjärdin kyläyhdistyksen puheenjohtaja Max Anderssonin mukaan alueelle haluttiin rakentaa rata, sillä frisbeegolf on kasvava trendilaji Suomessa. Lisäksi laji sopii hyvin kaikenikäisille, sekä nuorille että vanhemmille. Andersson uumoilee, että radalla tullaan näkemään paljon perheitä ja nuoria.

Västanfjärdin uusi rata on kokonaan metsässä. Kyläyhdistyksen puheenjohtaja on sitä mieltä, että metsässäolo on monelle tapa rentoutua ja tekee hyvää pääkopalle. Voisikin sanoa, että frisbeegolfin hienous piilee siinä, kun metsässä liikkumisen ilo ja jännittävä peli kohtaavat.

Myös itse talkooporukka saa nauttia metsästä väyliä rakentaessaan. Andersson kertoo, että verrattuna edellisiin rakennustalkoisiin on frisbeegolfradan rakentaminen pienempi projekti. Talkoihin on varattu yhteensä 457 työtuntia, joka saattaa kuulostaa suurelta määrältä. Nivelaxin uimarannan kunnostamiseen viime vuonna kului kuitenkin jopa 700 työtuntia. Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö Västanfjärdissä olisi ahkeria talkoolaisia! 

Andersson kertoo, että Västanfjärdin uusi rata on tarkoitettu harjoittelua varten. Ainakaan vielä kursseja tai kilpailuja ei ole suunnitteilla. Radan on tarkoitus aueta kävijöille juhannuksena, mutta varsinaiset avajaiset järjestetään syksymmällä koulujen alettua.

Amospuiston frisbeegolfradalla on korkeuseroja maastossa.

TAALINTEHTAALLA on ollut frisbeegolfrata jo vuodesta 2017. Siellä innokkaimmat lajinharrastajat pääsevät myös kisaamaan. Jäntevä ja Frisbeegolfaajat järjestävät joka tiistai viikkokilpailut klo 17.30 alkaen. Viime tiistaina osallistujia oli ennätysmäärä: 26 aikuisten sarjassa ja 5 junioreissa. Viikkokilpailut pelataan syksyyn asti.

Kun Kemiönsaarellakin on jo näin paljon frisbeegolfratoja, niin ei liene yllättävää, että lajia pelataan maailmassa kaikista eniten nimenomaan Suomessa ja Ahvenanmaalla. Tieto perustuu UDisc-sovellukseen, joka vertaili sovellukseensa kirjattujen pelattujen frisbeegolf-kierrosten määrää suhteessa asukaslukuun eri maiden välillä vuonna 2021 (frisbeegolfliitto.fi). Lajin SM-kilpailut järjestetään tänä vuonna Turussa 4–7.8.2022.

 

Teksti & Kuva: Saara Laaninen

Korissa oleva nuoli näyttää radan etenemissuunnan.

Stefan ja Tina Nordgren.

Polttavimmat kesähelteet ovat vielä kulman takana, mutta Kemiön keskustassa sijaitsevan Print Shopin painatuskoneet käyvät jo kuumina. Liikkeen omistajat Stefan ja Tina Nordgren kertovat, että he elävät tällä hetkellä vuoden kiireisintä aikaa. Keväällä ja kesäkaudella hommia riittää.

Kemiönsaarelaiset ovat pyörittäneet mainosalalla toimivaa yritystään jo 25 vuoden ajan. Kun Stefan aikoinaan laittoi yritystoiminnan pystyyn, painatukset painottuivat pitkälti paperituotteisiin. Teknologian kehityksen myötä firma sopeutui uudenlaisiin markkinoihin, ja nykyisin Nordgrenit tekevät painatuksia hyvinkin vaihteleviin materiaaleihin. Oman logon tai tekstin saa painatettua vaikka autoon, vaatteeseen, kylttiin tai kynään. Vaikuttaa siltä, että näissä hommissa on mielikuvitus vain rajana. – You think, we print, tiivistää Stefan.

Suuri osa firman asiakkaista on kemiönsaarelaisia yrityksiä ja yksi yleisimmistä tuotteista ovat vaatteisiin painettavat tekstit ja logot. Niitä tilataan esimerkiksi työ- ja urheiluvaatteisiin. Jonkin verran tilauksia Nordgrenit saavat myös yksityishenkilöiltä.

(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)

Polttavimmat kesähelteet ovat vielä kulman takana, mutta Kemiön keskustassa sijaitsevan Print Shopin painatuskoneet käyvät jo kuumina. Liikkeen omistajat Stefan ja Tina Nordgren kertovat, että he elävät tällä hetkellä vuoden kiireisintä aikaa. Keväällä ja kesäkaudella hommia riittää.

Kemiönsaarelaiset ovat pyörittäneet mainosalalla toimivaa yritystään jo 25 vuoden ajan. Kun Stefan aikoinaan laittoi yritystoiminnan pystyyn, painatukset painottuivat pitkälti paperituotteisiin. Teknologian kehityksen myötä firma sopeutui uudenlaisiin markkinoihin, ja nykyisin Nordgrenit tekevät painatuksia hyvinkin vaihteleviin materiaaleihin. Oman logon tai tekstin saa painatettua vaikka autoon, vaatteeseen, kylttiin tai kynään. Vaikuttaa siltä, että näissä hommissa on mielikuvitus vain rajana. – You think, we print, tiivistää Stefan.

Suuri osa firman asiakkaista on kemiönsaarelaisia yrityksiä ja yksi yleisimmistä tuotteista ovat vaatteisiin painettavat tekstit ja logot. Niitä tilataan esimerkiksi työ- ja urheiluvaatteisiin. Jonkin verran tilauksia Nordgrenit saavat myös yksityishenkilöiltä.

Printtipalvelut eivät ole kuitenkaan ainut toimiala, jonka Nordgrenit taitavat. Sekä Tina että Stefan ovat kovia golfin pelaajia ja lähtevät usein työpäivän päätteeksi Meri-Teijon golfradalle. Pari viikkoa sitten Tinan 12 vuotta jatkunut golf-ura sai kruununsa, kun hän täräytti elämänsä ensimmäisen hole in onen. Onneksi puolison ei tarvitse liikaa kadehtia tätä hienoa suoritusta, sillä myös Stefan on lyönyt hole in onen muutama vuosi sitten. Siihen tarvittiin 20 vuoden harjoittelu.

Print Shop on auki koko vuoden ympäri. Työntäyteisen kesän jälkeen Nordgrenit voinee kuitenkin usein löytää myös Meri-Teijon golfradoilta. 

 

Teksti & Kuva: Saara Laaninen

Tina Nordgren työn touhussa.

Kuvaaja elementissään. Foto: Julia Fihlman

”Luonnollinen läsnäolo” on nimeltään Julia Fihlmanin valokuvanäyttely, joka tulee olemaan esillä Hiittisten kirjastossa ajalla 14.6-30.10.2022.

Fihlman on itseoppinut harrastaja-valokuvaaja joka on kotoisin Hiittisistä. Näyttelyn kuvat ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaikki kuvattu hänen kotisaarellaan.

(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)

- Minulle valokuvaus on eräänlaista meditaatiota, kun voin olla täysin läsnä. Kaikkialla on niin paljon kauneutta, kunhan vain pysähdymme tuntemaan että olemme myös osa luonnon jumalallista kauneutta. Paljolti on kyse perspektiivistä, ja tykkään käännellä ja väännellä kuviani. Jos käännät kuvan ylösalaisin, löydät joskus aivan toisenlaisen maailman, kertoo Fihlman. (ABL)

”The Magic Is In The Now”, Julia Fihlman 2021

Jorma Hakkarainen esittelee kerhon kaksipaikkaista Mk 1 -konetta. Ei tule kuulemma ahtaan- eikä korkeanpaikankammoa.

Lennä sinäkin tai tule ainakin tutustumaan Saariston Ilmailukerhon avoimien ovien päivään 12.6.2022 klo 12–16 Genbölen kentälle, Dragsfjärdiin. Voit tutustua kerhon ultrakevyisiin koneisiin, Merivoimien Varikon sotilaspalokuntaan, moottorivarjoliitotoimintaan ja muuhun jännittävään. Sään salliessa saatat päästä maksulliselle lennollekin. 

Alueella on tietenkin buffet, jossa myydään makkaraa, kahvia ja pullaa. Lentäen paikalle tuleville tarjotaan edellä mainitut. Ja sitä paitsi, lentäen olisit jo perillä.

(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)

Genbölen Yötaivaantiellä sijaitseva Saariston Ilmailukerhon lentokenttä täyttää 30 vuotta. Ammattilentäjänä työskennellyt Göran Hollsten pelasti alueen lentokonetoiminnan hiipumiselta. Hollstenin lisäksi Jorma Hakkarainen on yksi kerhon perustajajäsenistä. Hän esittelee Ilmoituslehdelle paikkoja ja lentokoneita. Miten ihana osoite lentokentälle, Yötaivaantie!

Saariston ilmailukerholla on kymmeniä lennokkeja, jotka odottavat uusia käyttäjiään. Nyt kannattaa miettiä lasten harrastuksia! Voittaa varmasti tietokonepelit.

- Ilmailukerho edistää tietämystä ilmailusta ja opettaa ilmailutaitoja jäsenilleen. Kerho järjestää Ultra-B lentokoulutusta ultrakevyillä lentokoneilla ja vetää myös lennokkikerhoa. Lennokkikerho sopii niin lapsille kuin aikuisillekin, kertoo Hakkarainen.

Kerhossa on tällä hetkellä jäseniä noin 60. Kerholla on kaksi kevytlentokonetta, joita kerhon jäsenillä on mahdollisuus vuokrata. Toinen koneista on varustettu kellukkeilla.

- Kellukkeet ovat todella kätevät, Suomessa on niin paljon vesistöjä, että pääsee melkein minne vain laskeutumaan. Tietenkin myös lumelle ja jäälle voi laskeutua, ja nousta taas. Märkä nurmikin käy kentäksi, mutta siinä pitää varoa mahdollisia kiviä, kertoo Hakkarainen.

2000-luvun alkupuolella rakennettuun halliin mahtuu jopa neljä konetta, jos yhdestä otetaan siivet pois. Halli on lämmin myös talvisin.

- Olemme käyneet pilkkireissuilla talvisin ja pari kertaa lounaalla Lahnajärvellä, mainitsee Leif Viljanen, koneiden huolloista vastaava. - Kätevää ja nopeaa matkantekoa.

- Ultrakevyet lentokoneet ovat hyvä vaihtoehto Genbölen lentokentälle ja yleensäkin harrastuslentämiseen, muun muassa niiden taloudellisten ominaisuuksien sekä myös hiljaisen äänen vuoksi, toteaa Hakkarainen.

Haluatko itse lentää? Ota yhteyttä kouluttaja Jorma Hakkaraiseen ja kurssin suoritettuasi voitkin vain kysyä itseltäsi: - Onko nyt hyvä sää lentää?

 

Teksti & Kuva Jaana Aartomaa

Leif Viljanen huoltaa kerholla lentokoneita. Keltainen on hänen oma koneensa, fk 9.

Kerhon jäsenet ovat suunnitelleet hienon logon.

Hallin lattialla historian havinaa. Kerholaiset ovat maalanneet sen.

Kemiönsaari on kahdessa vuodessa noussut reilusti Suomen Yrittäjien kuntabarometrillä. Barometri on yrittäjille asetettava kysely, jonka avulla selvitetään, miten yrittäjäystävälliseksi he luokittelevat oman kuntansa. Viime kerralla Kemiönsaari asettui neljänneksitoista. Nyt kuntamme on noussut kahdeksanneksi. Se on maamme keskiarvon yläpuolella. Varsinais-Suomen maakuntakin on noussut kuudennelta sijalta kolmannelle heti Etelä-Pohjanmaan ja Savon jälkeen.

Kyselyn tulokset esiteltiin ennen maanantain valtuustokokousta luottamushenkilöille ja asiasta kiinnostuneille. Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter kertoi kyselyn lukuisista osioista ja esitti kaavioin, miten kuntamme yrittäjien mielestä on vastannut heidän toiveisiin. Melkein kaikki vastaukset kielivät tyytyväisyydestä, mutta heikko infrastruktuuri, eli liikenneolosuhteet, koetaan keskiarvoa kehnommiksi. Datatekniikkaan ollaan sen sijaan tyytyväisiä.

(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)

Yritysten mukaan tärkeintä on kunnan suhtautuminen yrittäjiin, heille tarjottavat palvelut sekä elinkeinopolitiikka yleensäkin. Lupahakemukset toivotaan käsiteltävän nopeasti ja joustavasti, kunnan halutaan edistävän verkostoitumista ja tarjoavan yrityksiä perustaville parasta mahdollista apua.

Kemiönsaaren yrittäjien puheenjohtaja Pirjo Stenman kertoi pitävänsä itsensä yritysten ja kunnan välisenä linkkinä. Avoimuus ja yhteistyö ovat avainsanoja.

Elinkeinolautakunnan puheenjohtaja Johan Fredriksson korosti puolestaan, että yrittäjien ja kunnan välisessä suhteessa tärkeintä on, miten kunta huomioi heitä päätöksenteossan.

Suuren sote-uudistuksen jälkeen kyse on kunnan yleisestä elinvoimaisuudesta. Yrittäjille kuntaa tärkeämpiä ovat kyllä asiakkaat, hän sanoi.

Teksti & Kuva: Ingrid Sandman

Hanna Munter selitti tarkasti, mitä kaaviot kertovat. Pirjo Stenman paikallisia yrittäjiä ja Johan Fredriksson kuntaa.

Yrsa Lindroos (vas.) ja Ragni Laaksonen (oik.) näyttivät mallia muillekin, miten helppoja laitteita on käyttää. Ja kunto nousee!

Kemiönsaaren soveltavan liikunnan yhteistyöverkosto kutsui Ilmoituslehden tutustumaan Hannakodin hienoon aktiviteettipuistoon Avoimien porttien -päivänä. Liikunnanohjaaja Lenita Lundström esitteli toimintoja innokkaille vieraille.

- Nämä laitteet ostettiin testamenttilahjoituksena saaduilla rahoilla, kertoo Lundström ja lisää. - Täällä voi hyvin treenata tasapainoa, liikkuvuutta ja nostaa kuntoa ja voimailla. Kuka tahansa voi tulla tänne harjoittelemaan, ei tarvitse olla Hannakodin asukas. Kotihoidon asukkaat tulevat tänne yleensä taksilla.

Ragni Laaksonen ja Yrsa Lindroos kokeilivat innoissaan kaikkia laitteita. - Hyvältä tuntuu, sanoi kumpikin melkein kuin yhdestä suusta. Yrsa yritti kuljettaa kolmion muotoista kehystä pitkin aaltoilevaa tankoa siihen koskettamatta. Ragni kävi läpi kaikki laitteet.

(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)

Soveltavan liikunnan yhteistyöverkosto, johon kuuluvat muun muassa Kotihoito, Folkhälsan, Vapaa-ajan yksikkö, Aikuisopisto, Punainen risti sekä Muisti- ja seniorineuvola, on hyvin toimiva Kemiönsaarella. Kunnalta voi lainata maastorollaattorin ja maastopyörätuolin.

Järjestäjät olivat todella tyytyväisiä Avoimet portit -päivään. Noin 30 henkilöä kävi tutustumassa Hannakodin aktiviteettipuistoon ja he olivat iloisen innostuneita ja kokeilivat monia laitteita. Rinnakkain poljettava pyörä oli uusi tuttavuus monille ja herätti kovasti kiinnostusta. Monella on kulunut yli 20 vuotta siitä kun viimeksi pyöräilivät. Jos saarelle saataisiin hankittua rinnakkain poljettava pyörä, löytyisi sille aivan varmasti monia käyttäjiä!

Teksti & Kuva: Jaana Aartomaa

Yrsa Lindroos (vas.) ja kotihoidon fysioterapautti Lisbet Lindblom (oik.) ovat lähdössä pyöräilemään. (Kuva:  Lenita Lundström)

Musiikki- ja tanssileiri.

Kesän perinteiset musiikki- ja tanssileirit 9-16-vuotiaille järjestetään 27.6-2.7. Kemiössä. Yhteistyökumppanit ovat Arkipelag ja Pianoaura. Oppilaat saavat päivittäin yksityisopetusta viulun ja alttoviulun, sellon, pianon ja huilunsoitossa. Sen lisäksi he pääsevät soittamaan yhtyeissä. Opettajina toimivat Riikka Lehtimäki, Marja Sihvo, Jaakko Mattelmäki, Mikko Kuusisto, Pasi Helin, Jaana Luuppala ja Minna Lehtonen, joka toimii leirinjohtajanakin.

Tanssileiriin voi osallistua ilman ennakko-osaamista. Osallistujat harjoittelevat ryhmissä päivittäin tanssitekniikkaa ja askelmalleja. Tänä vuonna pääsee myös harjoittelemaan Street dancea (hiphopmusiikin tahtiin) Evgeny Kostyukovin johdolla. On myös mahdollista osallistua sekä musiikin että tanssin opetukseen. Jos näin haluaa, on valittava jompikumpi pääaineeksi, toinen sivuaineeksi. Leiriviikon loppupuolella konsertoidaan ja päätöskonsertti pidetään Villa Landessa.

Leirillä on paljon muutakin hauskaa. Iltaohjelmaan voi vaikka sisältyä makkarangrillausta, saunomista tai jalkapalloa. Oppilas voi halutessaan myös osallistua vain päiväohjelmaan.

Ilmoittautumiset musiikkifestivaalin kotisivulla https://kimitomusicfestival.fi/sv/lager/. Lisätietoja Minna Lehtoselta, sähköpostiosoite  musiikkitanssileiri@kimitoon.fi (ABL)

Tarja Nabb & Leila Karlsson. Seinällä Nabbin tekemiä kuvia.

Monille timanttimaalaus on tullut suosituksi. Sitä kutsutaan myös timanttikirjonnaksi, timanttiristipistoksi tai timanttitaiteeksi. Pieniä värikkäitä muovihelmiä asetetaan tarttuvalle muovialustalle, jossa kuva on ennalta määrätty. Timanteista ei ole kyse. Tarvitaan tarkoitukseen valmistettu kynä, vahaa sekä muovitarjotin. Vaha kiinnitetään kynään jotta pieniin helmiin olisi helpompi tarttua. Helmet kiinnitetään muovialustaan.

Askartelu kerrotaan auttavan rentoutumaan. Opit keskittymään. Kun aikaa vievä tehtävä on saatettu loppuun, siitä tulee hyvälle mielelle. Tarvikkeita monenlaisiin teoksiin saa eri tavoin, esimerkiksi netistä, kirjakaupoista tai askarteluliikkeistä.

(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)

Tarja Nabb ja Leila Karlsson ovat ystävättäriä ja askartelun myötä he tapaavat usein. Karlsson innostui siihen voitettuaan arpajaisissa tarvikkeet kuvaan. Sen valmistaminen oli niin hauskaa että hän hankki lisää kuvia. Nyt hänellä on seinillään parisenkymmentä kuvaa, jopa suuria 70x80 sentin kokoisia.

Nabbin mielenkiinto syntyi, kun Karlsson lahjoitti hänelle kuvan tarvikkeet. Hän on ehtinyt tehdä yhdeksän kuvaa. Parhaillaan hän on valmistamassa 70x100 sentin kokoista kuvaa.

Naiset tapaavat usein askartelemaan timanttikuvia. He voivat viettää tunteja asettamassa helmiä alustalle samalla kun keskustelevat ja kuuntelevat tanssibändimusiikkia. Naurahtaen he kertovat tapaamisistaan ja keskusteluistaan ”maailman parantamiseksi”. Hauskaa heillä todellakin on.

Helmet ovat kovin pieniä. Kuvassa tulitikku johon verrata. 

Askartelu on rauhoittavaa ja rentouttavaa. Mielenkiintoista on myös tutustua muiden ihmisten askartelemiin kuviin. Niitä löytyy mm Facebookista, jossa ihmiset esittelevät aikaansaannoksiaan.

Kun joku mukava kuva löytyy, ystävättäret usein soittelevat tai lähettävät toisilleen tekstiviestejä. Nabb haluaa aina varalle kuvan, johon voi tarttua kun työn alla oleva kuva valmistuu. 

Kuvia voi tilata myös valokuvista. Karlsson on tilannut kuvan tyttärensä hääkuvasta. Sen hän lahjoitti hääparille. Nabb on valmistanut kuvia lastenlastensa valokuvista sekä tyttärensä koirasta. Kummatkin aikovat jatkaa harrastustaan huolimatta siitä, että kodin seinät ovat täyttymässä.

 

Teksti & Kuva: Heidi Lindberg, Käännös: Ingrid Sandman

Tarvittavat työvälineet.

Leif Gustafsson ja hydraulinen traileri.

Kuten muillakin venesäilytystä tarjoavilla yrityksillä Uddis Marinissakin on kiire. Pääsiäisen ja vapun jälkeen pahin ruuhka on silti jo ohi. Yrityksen omistajan Leif Gustafssonin mukaan kaikki haluavat veneensä vesille ja yhdelle henkilölle tämä tietää kiirettä. Onneksi alan yrittäjät tekevät yhteistyötä ja apua on tarvittaessa saatavana.

Ytterölmoksen rantatontilla on kolme hallia, joissa veneitä voi säilyttää ja huoltaa. Halleissa säilytetään myös moottoripyöriä, autoja ja vesiskoottereita. Yksi halleista pidetään lämpimänä koko vuoden, yksi on kylmä ja kolmatta voidaan tarvittaessa lämmittää. Yhteensä tilaa on 1 600 neliötä. Asiakkaita on riittänyt eikä vapaata tilaa ole ollut kuin noin kuudelle veneelle.

Kiitos uuden hydraulisen etäohjattavan trailerin, halleihin voidaan tuoda jopa kolmenkymmenen jalan mittaisia veneitä. Gustafsson toteaa, että nykyään hankitaan yhä suurempia veneitä. Huhtikuun 29. päivänä suurin, viiden tonnin painoinen vene laskettiin vesille.

(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)

Suojatussa satamassa on laituritilaa 80–90 veneelle. Haastattelupäivänä viimeinen vapaa laituripaikka meni vuokralle.

Gustafsson osti 90-luvun lopussa sataman sedältään Evert Gustafssonilta ja jatkoi laituripaikkojen vuokraamista Abloyn tehtaalla olevan työnsä ohella. Ensimmäinen halli rakennettiin 2009. Se täyttyi pian. Kysynnän vuoksi toinen halli rakennettiin 2018 ja kolmas viime vuonna.

Asiakkaalle tarjotaan kaikkea aina veneen talvisäilytyksestä ja huollosta vesillelaskuun. Huoltoon sisältyvät pienehköt korjaukset ja teknisen varustuksen asennukset. Asiakkaat ovat pääosin pääkaupunkiseudulta, mutta paikallisten asiakkaiden määrä on kasvamassa.

Välfylld båthall.

Viime vuonna Uddis Marin alkoi tarjota mökkipalveluita yhteistyössä Niklas Hollstenin kanssa. Hollsten omistaa Nordic Activities and Solutions -yrityksen. Töitä riittää vuoden ympäri. Lisäksi tarjotaan tavaroitten ja henkilöitten kuljetusta saaristoon veneellä tai hydrokopterilla, mikäli keli on huono.

Venepäivänä 14.5. Uddis Marinillakin on avoimien ovien päivä ja Gustafsson on paikalla koko päivän ajan.

 

Teksti ja Kuva: Mona Fernelius, Käännös: Ingrid Sandman

Underhållsarbete pågår.