12.10.2023
Kemiönsaaren kunnan talous on hyvä ja nettomuutto positiivinen. Tämä on hyvä pohja tuleville investoinneille ja positiiviselle nettomuutolle.
– Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, voisimme saada uuden hoivakodin, uuden senioritalon ja uuden asuinalueen Kemiönsaarelle muutaman vuoden kuluttua.
Näin sanoo Kemiönsaaren kunnanjohtaja Erika Strandberg. Strandberg lisää, että näillä investoinneilla kunta haluaa osaltaan turvata kunnan iäkkäiden asukkaiden huolenpidon ja samalla vahvistaa vetovoimaansa asuinpaikkana.
Kemiönsaaren kunnan investointibudjetissa ehdotetaan määrärahaa uuden vanhustenhoitoyksikön rakentamiseen. Tämä tehdään yhteistyössä Varsinais-Suomen hyvinvointialueen Varhan kanssa. Rakentamisen arvioidaan maksavan 16 miljoonaa ja rakentaminen tapahtuu vuosina 2024–2026.
Suunnitteluprosessi alkaisi kunnan ja Varhan välisen yhteistyösopimuksen tekemisellä.
Varsinais-Suomen hyvinvointialue Varha on investointisuunnitelmassaan suunnitellut, että uusi rakennus korvaisi kunnan nykyiset vanhuspalvelut. Varhan mukaan uusi vanhustenhuollon yksikkö suunniteltaisiin 80-paikkaiseksi.
Uusi hoivayksikkö sijoittuu niin sanottulle Alman tontille Kemiön terveysaseman viereen.
Uuden hivayksikön lisäksi on suunniteltu uusia senioriasuntoja Taalintehtaalle.
– Taalintehtaalla senioriasuntojen suunniteltu rakentaminen on lähtökuopissaan, mikäli kaavoitus- ja lupaprosessi etenee suunnitellusti, Strandberg sanoo.
Rakennukseen luodaan 30 esteetöntä asyntoa. Talo ja asunnot on suunniteltu yhteisölliseen asumiseen ja toiminnoilla, jotka tukevat asukkaita löytämään turvaa ja sosiaalista kanssakäymistä.
Kunta haluaa myös tehdä työtä vetovoimaisten elinympäristöjen luomiseksi ja asuntorakentamisen lisäämiseksi. Kemiönsaarelle muuttaa hyvä määrä ihmisiä.
– Meillä on jo nyt positiivinen nettomuutto, mikä tarkoittaa, että Kemiönsaareen muuttaa vuodessa enemmän ihmisiä kuin täältä muuttaa pois. Toivomme, että tämä suuntaus jatkuu.
Asumisen osalta rahoitussuunnitelma sisältää varoja, jotka on varattu uuden asuinalueen luomiseen Länsi-Taalintehtaalla, nimeltään ”Sabbelsberg”. Alue sijaitsee reilun kilometrin päässä keskustasta.
– Alue sijaitsee korkealla kallioilla saaristomaastossa, josta on näkymä merelle. Sabbelsbergillä on asemakaava kaksikerroksisesta rivitalorakentamisesta, joka voisi avata mahdollisuuksia moderneille, ilmastoystävällisille puurakennuksille, jotka ovat sopusoinnussa ympäröivän luonnon kanssa.
Vuosina 2024–2025 investointimäärärahat on varattu alueen teiden, vesi- ja jätevesiinfran rakentamiseen. Näiden vuosien aikana kunta haluaa myös houkutella mahdollisesti kiinnostuneita rakennusliikkeitä, jotka voivat toteuttaa suunnitelmat.
Vetovoimaisia asuinympäristöjä ovat myös asemakaavassa jo kaavoitettujen asuinalueiden yhteydessä viheralueiden hoidon tavoitetason määrittely sekä tonttivarauksessa jo olevien tonttien ylläpito ja käyttöön asettaminen. Kunta haluaa luoda edellytyksiä uusille asuinalueille ja monimuotoiselle asumiselle myös pidemmällä aikavälillä.
TEKSTI & KUVA: JOHN ILMAN
Viljelijä Xenia Wilson Rosalassa korjasi suuren kurpitsan, joka painoi 55 kg aiemmin syyskuussa. Kurpitsan siirtäminen ja punnitseminen vaati kahden ihmisen apua. Tämä on ensimmäinen vuosi, jolloin Wilson kasvattaa kurpitsaa. Aiemmin perhe on kasvattanut vihanneksia. Kurpitsa on kuitenkin hedelmä ja on alkuperäisin Amerikasta.
Wilson aikoo käyttää kurpitsaa koriste-esineenä. Hän kertoo myös aikovansa kasvattaa kurpitsoja myös ensi vuonna. Kurpitsan kasvattamiseen tarvitaan vettä ja lannoitetta.
– Aion antaa kurpitsan kasvaa niin, että se on vielä suurempi ensi vuonna. Kurpitsat voivat olla useita satoja kiloja painavia, mutta sen onnistuminen edellyttää laajoja kastelujärjestelmiä, eikä minulla ole niitä, Xenia Wilson sanoo.
TEKSTI: JOHN ILMAN, KUVA: YKSITYINEN
Juorukirja, kriitikot kutsuvat sitä. Mutta ei ole, sanoo kirjoittaja. Philip Teirin kirja Jörn Donnerista ja Bitte Westerlundista myy kuin voi auringonpaisteessa.
Kirjailija Philip Teir vieraili Söderlångvikin tilalla lauantaina 23. syyskuuta. Teir kertoi parillekymmenelle ihmiselle uusimmasta kirjastaan J&B: Scener ur ett skenäktenskap. Moderaattorina toimi Mary Gestrin Konstsamfundet-yhdistyksestä.
Kirja kertoo Jörn Donnerin ja hänen vaimonsa Bitte Westerlundin suhteesta. Kustantaja on Schildts & Söderströms. Teir on aiemmin työskennellyt Hufvudstadsbladetin kulttuuripäällikkönä ja kirjoittaa kolumneja HBL:lle ja ruotsalaiselle Dagens Nyheter -lehdelle.
Teir vieraili Söderlångvikissa lauantaina iltapäivällä toista kertaa. Hän kertoo olleensa lapsuudesta asti kiinnostunut monitoimimies Jörn Donnerista. Toimittajan lisäksi Donner oli myös kirjailija, elokuvantekijä ja poliitikko.
– Suunnittelin kirjoittavani kirjan Donnerista jo ennen hänen kuolemaansa, hän sanoo.
Donner kuoli 30. tammikuuta vuonna 2020. Hän eli 86-vuotiaaksi. Donner tuhkattiin ja Westerlund heitti osan tuhkasta kompostiin, josta on kirjoitettu useissa lehdeissä– muun muassa ruotsalaisessa valtakunnallisessa iltapäivälehdessä Expressenissä.
Teirin kirjan vastaanotto on ollut hyvä. Kriitikot pitivät sitä hieman juoruilevana, kuin Donner oli ollut monien naisten kanssa elämänsä aikana. Donner ja Westerlund asuivat yhdessä 40 vuotta. Donnerin kuoleman jälkeen Westerlund kävi läpi muun muassa hänen päiväkirjojaan.
– Hän kertoi minulle, että Donnerin päiväkirjoihin on kirjoitettu niin paljon ikäviä asioita, että hän ei salli niiden julkaisemista, Teir sanoi.
Teir on eri mieltä väitteistä, joiden mukaan kirja olisi juoruileva. Sen sijaan hän päättää kuvata kirjan kirjoittamista samalla tavalla kuin pitkän reportaasin kirjoittamista. Kirjoitusprosessin aikana Teir oli yhteydessä myös Donnerin ja Westerlundin yhteisiin lapsiin, toimittaja Daniel Donneriin ja kirjailija Rafael Donneriin. Jörn Donnerilla oli myös kolme muuta lasta muiden naisten kanssa.
Kirja on ollut erittäin suosittu sekä Suomessa että Ruotsissa. Tämä todistaa, että kiinnostus Jörn Donneria kohtaan on edelleen suurta. Sekä Teir että Westerlund ovat olleet mukana useissa tilaisuuksissa esittelemässä kirjaa. Westerlund osallistui viime viikolla Ruotsin mainoskanava Tv4 Nyhetsmorgon -ohjelmaan. Tällä viikolla kaksikko lähtee Göteborgin suurille kirjamessuille juttelemaan kirjasta.
Philip Teir on kirjoittanut neljä kirjaa, joista viimeisin kertoo Donnerista ja Westerlundista. Hänellä on myös uusi romaani työn alla. Missään kirjoistaan hän ei kuvaa Kemiönsaarta. Mutta tämä voi muuttua tulevissa teoksissa. Teir on juuri hankkinut kesämökin Bromarvista.
– Tämä antaa minulle mahdollisuuden tutustua tarkemmin sekä Länsi-Uuteenmaahan että Kemiönsaareen.
Teir näkee mahdollisuuksia siinä, että Söderlångvikista kirjoitetaan tulevassa kirjassa.
– Tämä paikka, rakennukset ja ympäristö sopivat täydellisesti salapoliisitarinaan”, sanoo Philip Teir.
TEKSTI & KUVA: JOHN ILLMAN
Söderlångvikin Omenapäivä 30.9.
Katso lisää: soderlangvik.fi/fi/tapahtumat/omenapaiva/
Actionviikonloppu keräsi nuoria eri puolelta Kemiönsaarta. Kemiönsaarella toimii viisi sopimuspalokuntaa Kemiö, Taalintehdas, Rosala, Hiitinen ja Västanfjärd. Tapahtumapäällikkönä toimineen Andreas Nymanin mukaan eniten osallistujia oli Västanfjärdistä. Tapahtuman järjestäjänä toimi Åbolands brandkårsförbund rf. Action viikonloppuun osallistui 16 nuorta, Nymanin mukaan määrä on juuri sopiva.
– Lainattiin Actionviikonlopuksi toinen sammutusauto Perniöstä, jotta saadaan tarpeeksi toimintaa aikaiseksi, sopimuspelastaja Juho Leppänen kertoo samalla, kun nuoret sammuttavat makkaran grillauksesta lähtenyt tulipaloa Vretantiellä.
Viikonloppuun kuuluu erilaisia tehtäviä, hälytyksiä on tullut jo neljä. Vesipelastus tehtiin Lövbölessä. Emma-Lotta Nervander oli veneen kyydissä nostamaan veteen pudonnutta henkilöä ylös kylmästä vedestä.
– Saatiin onneksi helposti ylös, Emma-Lotta kertoo.
Yksi tehtävä vei nuoret onnettomuuspaikalle. Elis Taipaleen mukaan onnettomuudessa loukkaantuneet olivat osin auton alla.
– Äijä makasi puoliksi auton alla.
Edessä on vielä monta tehtävää. Elis, Emma-Lotta ja Kira Wahlsten odottavat etenkin yötä.
– Varmasti tulee hälytys yöllä, Elis ennustaa.
– Toivottavasti ei, en herää kauhean helposti, Emma-Lotta toivoo nauraen.
Kira uskoo pääsevänsä nopeasti ylös, jos hälytys tulee yöllä. Emma-Lotta on osallistunut palokuntatoimintaan jo kolme vuotta, Eliksellä takana on kaksi, Kira on juuri liittynyt mukaan. Kaikki ovat samaa mieltä, palokunnassa on jännää ja mielenkiintoista, pääsee oikeasti tekemään. Moni kavereistakin kuuluu palokuntaan. Tehtävien välillä kulutetaan aikaa, aivan kuten oikeissa palokunnissa.
– Pelataan pelejä ja katsotaan puhelinta, Elis kertoo.
– Kuntosalilla voi myös treenata, Emma-Lotta lisää.
– Ei kuitenkaan ihan täysiä, niin jaksaa vielä seuraavan tehtävän, Elis muistuttaa.
Palokeikat ovat kaikkien mielestä parhaita, kun pääsee oikeasti sammuttamaan tulipaloa. Nyman vahvistaa, että tulipalotehtävät tuntuivat olevat kaikkein mielenkiintoisimpia. Hälytyksen jälkeen laitetaan kaikki tavarat huolellisesti paikalleen ja täytetään esimerkiksi sammutusautojen vesitankit. Kaikkien nuorten mielestä palokunnassa tavarat on helpompi pitää järjestyksessä kuin kotona. Viides hälytys tulee ja lopettaa haastattelun nopeasti, nuoret juoksevat pukuhuoneisiin ja pukevat sammutusvarusteet päälle. Taas mennään.
Tapahtuman päätyttyä sunnuntaina takki on tyhjä niin nuorilla kuin sopimuspalokuntalaisilla. Tehtäviä on ollut kaikkiaan kolmetoista. Andreas Nymanin mukaan kaikki sujui kuten oli suunniteltu. Actionviikonloppu vaati paitsi ulkopuolista kalustoa, myös kuukauden suunnittelun ja useita kokouksia.
– Onhan tällaisessa töitä, ruokailut, yöpymiset ja tehtävät, Nyman listaa.
– Pääasia kuitenkin on, että nuoret ovat tyytyväisiä ja toivottavasti tapahtuma vahvistaa ja lisää kiinnostusta palokunnan toimintaan.
Näillä varmistetaan sopimuspalokuntien tulevaisuus.
TEKSTI & KUVA: JERKER JOKINIEMI
Vänön luontopolku on yksi saaren tärkeimmistä matkailukohteista. Mutta miten polku syntyi? Ja miksi sinun pitäisi käydä siellä?
Vänön luontopolku syntyi 34 vuotta sitten. Vänö Vännerissä aktiivinen Gunilla Blomqvist on yksi luontopolun alullepanijoista. Projekti sai alkunsa, kun vänöläiset halusivat oman päivän, sillä monilla muillakin Kemiönsaaren kylillä oli sellainen aiemmin.
Puheista teoiksi ja saarelaiset alkoivat toteuttaa toivettaan. Vuonna 1989 vietettiin ensimmäinen Vänö-päivä. Vänön asukkaat ja kesävieraat auttoivat toisiaan ohjelman luomisessa. Ruotsissa asuva Blomqvist oli kävellyt pitkin mukavaa luontopolkua, kuten hän sitä muistiinpanoissaan kuvailee.
Muut vänöläiset ja kesävieraat pitivät ideaa hyvänä. Lisäksi yhä useammat veneilijät ja ihmiset alkoivat löytää tiensä Vänöhön. Siksi oli syytä laajentaa saaren tarjonta nähtävyyksistä.
– Vierailijat alkoivat vaeltaa ympäri saarta. Siksi tuli tarpeelliseksi luoda tietty reitti, johon he tarttuivat, hän kirjoittaa.
Vänö on noin kolme kilometriä leveä lännestä itään, kilometrin pohjoisesta etelään. Saari on siis suunnilleen samankokoinen kuin Högsåra, mutta huomattavasti pienempi kuin Rosala-Hiittinen. Luontopolku alkaa satamasta ja jatkuu kohti saaren keskiosaa. Reitin pituus on 2,5 kilometriä. Polun varrella on mm. Noatun, eräänlainen maja jolla on yhteyksiä pohjoismaiseen mytologiaan.
Tänäkin päivänä yksi luontopolun tausta-ajatuksista on saada kävijät haluamaan liikkua ja tutustua Vänöhön.
– Haluamme näyttää, että saari on paljon muutakin kuin satama, sanoo Vänössä ympäri vuoden asuva Petra Gripenberg.
Luontopolulla käyvien joukossa osa kulkee sitä pitkin vuosittain. Gripenberg lisää, että lähes kaikki Vänön tilat ovat yksityisomistuksessa, mikä myös vaikutti siihen, että reittiä todella tarvittiin.
Hän kertoo, että luontopolusta haluttiin kirjoittaa mielenkiintoisia tekstejä. Tätä varten Blomqvist vieraili Vänön eri tiloilla ja keskusteli vanhemman sukupolven kanssa heidän muistoistaan saaren menneistä ajoista.
Tekstien kautta kävijät oppivat muun muassa siitä, miten he ansaitsivat elantonsa Vänön saarella menneisyydessä sekä pikakurssin ekologiaan. Tekstit käännettiin myöhemmin myös suomeksi.
– Muistan, että Svea Mickelsson, entinen emäntä Klindtsin tilalla – yksi Vänön seitsemästä tilasta, kertoi minulle, miten merilintujen pesiä verotettiin munista keväällä ja haahkan hyheniä otettiin talteen. Kirjoitimme myös saaren luonnosta, Blomqvist kertoo muistiinpanoissaan.
TEKSTI: JOHN ILLMAN, KUVA: YKSITYINEN
Pysäköinti vanhalla tehdasalueella
September Openin kaltainen tapahtuma vaatii järjestelyjä. Taalintehtaan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Lefa Lindgren kertoo, että esimerkiksi pysäköintiin on selkeät ohjeet jo useita kilometrejä ennen Taalintehtaalle saapumista.
– Autot on pysäköitävä vanhalle tehdasalueelle.
Lindgren toivoo, että moni kävijä lähtee Taalintehtaalle September Openiin. Hän kertoo, että vuosien varrella tapahtumassa on käynyt 5000–6500 ihmistä.
Lindgren lisää, että tämän vuoden järjestelyt ovat pitkälti samat kuin aiempina vuosina. Tänä vuonna tavoitteena on kuitenkin hyödyntää vanhan virastotalon tonttia sen sijaan, että olisi Stallsin kentällä lähempänä vettä.(JI)
Hunaja September Openissa
Laura Aarnio-Friman ja Mikael Friman myyvät hunajaa muovi- ja lasipakkauksissa September Openissa. Aarnio-Friman kertoo, että mehiläiset sijaitsevat Taalintehtaan välittömässä läheisyydessä ja Kaxskälassa. Hunaja valmistetaan Taalintehtaalla.
Tämä on neljäs vuosi, kun pariskunta myy hunajaa Taalintehtaan tapahtumassa.
– Mielestäni September Open on erittäin mukava tapahtuma, johon kokoontuu paljon paikallisia yrityksiä. Tapahtuma on kuin näyteikkuna tuotteille ja palveluille.
Aarnio-Friman kertoo, että kiinnostuneet voivat valita hunajaa muovipurkkeihin 450 g–1 kg tai lasipurkkeihin 500–900 grammaa. He myyvät myös kehäkukkavoidetta, joka on valmistettu mm. mehiläisvahasta.
Uutta tälle vuodelle on Aarnio-Frimanin itse tekemä etiketti purkeissa.(JI)
Tomaatit ja kukkakimput
Nivelaxissa sijaitsevalla Kukkakauppa & Puutarha Järvisellä on tapana osallistua September Openiin. Annika Järvinen-Wikström kertoo, että he myyvät sekä omia että ostettuja tuotteita.
– Myymme September Openissa tomaatteja ja kukkakimppuja. Toivomme paljon kävijöitä ja myyjiä sekä hyvää säätä.
Järvinen-Wikström lisää, että kun useampi yrittäjä ja asiakas on samassa paikassa, syntyy tarvittavat synergiavaikutukset. Hän näkee September Openin tärkeänä tapahtumana Taalintehtaalle ja koko Kemiönsaarelle. Kemiönsaarella on oltava toimintaa myös kesän päättymisen jälkeen.
– On erittäin tärkeää pidentää turistisesonkia täällä saarella. Osoittaa, että Kemiönsaarelle kannattaa tulla myös syksyllä.(JI)
Yhä useammat perustavat oman yrityksen
Kemiönsaaren Yrittäjistä Pirjo Stenman pitää September Openia tärkeänä tapahtumana. Stenman toivoo mukaan monia paikallisia yrittäjiä.
– September Open antaa positiivisen kuvan Kemiönsaaresta. Haluamme, että Kemiönsaari on yrittäjäystävällinen kunta ja että yhä useampi haluaa perustaa oman yrityksen.
Stenman lisää, että Kemiönsaaren Yrittäjillä on infopiste, jossa yhdistys kertoo tarjoamistaan palveluista.(JI)
Useimmiten ostetaan puolukoita
Vihannesmyyjät Raino ja Benita Laaksonen näkevät September Openin Kemiönsaaren kesäkauden päätöksenä. Laaksoset ovat myyneet marjoja ja perunoita Kemiössä K-supermarket Kompassin ulkopuolella viimeiset seitsemän vuotta.
He ovat olleet maanviljelijöitä vuodesta 1986. Vihanneksia ja marjoja on myyty Taalintehtaan torilla jo 33 vuoden ajan.
Benita Laaksonen kuvailee September Openia tapahtumaksi, jossa kävijät ostavat tavaroita talveksi.
– Meillä kävijät ostavat yleensä puolukoita. Kuinka paljon puolukkaa voimme myydä tämän vuoden September Openin aikana, on epävarmaa alkukesän kylmän sään vuoksi.(JI)
Aktiivinen yhdistys
Taalintehtaan koulu ja sen vanhempainyhdistys osallistuvat tänä vuonna ensimmäistä kertaa September Openiin. Kristiina Tiainen yhdistyksen hallituksesta pohtii, että Taalintehtaan pieni kyläkoulu saattaa kiinnostaa tapahtuman kävijöitä, sillä joukossa voi olla myös monia potentiaalisia sisäänmuuttajia.
Yhdistys hankkii varoja myymällä kojullaan itsetehtyjä tuotteita. Koululaisten ja vanhempien yhteisissä talkoissa on esimerkiksi valmistettu saippuoita ja ommeltu kierrätysmateriaaleista kestokasseja, joihin on painettu koulun vanhempien Kristiina Haapalaisen ja Sami Vähä-Ahon suunnittelema uusi Taalintehdas printti.
– Haapalainen ja Vähä-Aho ovat myös suunnitelleet Taalintehtaan koululle oman logon, joka on ensimmäistä kertaa nähtävissä koulun kojulla September Openissa, sanoo Tiainen.
Lisäksi myynnissä on muun muassa Peter Lumisten valmistamia lintulautoja. Tiainen iloitsee, että vanhempainyhdistyksen löytyy niin monenlaista osaamista ja että lapset ovat itse osallistuneet innokkaasti talkoisiin.(JI)
Päätapahtuma Kemiönsaarella
Markus Gunn Nyhems Trädgårdista Söderlångvikista kertoo, että heillä on ollut kesäisin myyntiä Taalintehtaan torilla. He myyvät muun muassa marjoja ja vihanneksia.
Nyhems Trädgård on ollut olemassa viisi vuotta. He ovat osallistuneet September Openiin joka vuosi.
– Koska September Openiin tulee niin paljon ihmisiä, tapahtuma on meille tärkein tapahtuma täällä Kemiönsaarella. Myyntipisteemme on yleensä hyvin suosittu.
Gunn lisää, että puutarha myy metsämarjoja, yrttejä ja kirsikkatomaatteja September Openissa. Nyhems Trädgård keskittyy jatkossa entistä enemmän ruukkuyrtteihin. Vihannesten myynti jatkuu kuitenkin.
"Uusi tapahtuma minulle"
Taiteilija Rebecca Lujan Maskun Askaisesta osallistuu ensimmäistä kertaa September Openiin. Lujan edustaa taideyritystään Galleri Rebeccaa.
– En tiennyt tapahtumasta vähän aikaa sitten. Olen kiinnostunut luonnosta ja maalaan muun muassa eläimiä.
Hän lisää haluavansa tehdä taidetta, joka koskettaa muita. Lujanin taidetta voi nähdä sosiaalisessa mediassa. Hän toivoo, että September Openissa kävisi paljon ihmisiä.
– Odotan innolla uusien kontaktien luomista ja muiden taiteen harrastajien tapaamista.
Lisätietoja pyydetään
Yksi yrittäjä, joka on aina läsnä September Openissa, on Ronny Holmström Taalintehtaalta. Metsäpalveluja tarjoava Holmström pitää tärkeänä osallistua September Openiin.
– Yrittäjänä on tärkeää näkyä. September Openissa on paljon kävijöitä ja siksi pidän kannattavana olla paikan päällä.
Hän lisää, että myyntipisteen hinta on hieman halvempi kuin viime vuonna. Samalla hän haluaa järjestäjiltä lisätietoja siitä, missä hänellä tarkalleen ottaen on myyntipaikka.
Pehmoeläimet ja laukut
Käsityöläinen Ulrika Lönnfors on myös ensimmäistä kertaa September Openissa. Lönnfors perusti yrityksensä Ullekas vuonna 2009. Hän kertoo, että on kulunut useita vuosia siitä, kun hän viimeksi oli Kemiönsaarella.
Lönnfors kertoo kuulleensa September Openista paljon hyvää.
– Tuttavat ovat suositelleet minua osallistumaan tapahtumaan, koska paikalla on paljon ihmisiä. Myyn käsitöitä, kuten hattuja, pehmoleluja, laukkuja ja villasukkia. Neulon myös heijastavia koruja, jotka on muotoiltu eri eläimiksi.
Enemmän tietoa Lönnforsin tuotteista löytyy yrityksen nettisivuilla.
Tapahtuma kiinnostaa koko perhettä
Ab Kasnäsudden Oy markkinoi palveluitaan September Openissa. Näihin kuuluvat yöpymiset hotellissa, ravintola ja kalatiski – kiinnostus jälkimmäistä kohtaan on kasvanut viime aikoina. Kasnäsudden työskentelee määrätietoisesti myös vastuullisuusasioiden parissa.
Yrityksen hotellinjohtaja Tanja Liljeqvist kertoo myös, että tapahtuma Taalintehtaalla houkuttelee paikallisten lisäksi vieraita muualta Suomesta. Liljeqvist korostaa, että Kemiönsaarelle on tärkeää löytää uusia ihmisiä ja että järjestetään tapahtumia vilkkaimman matkailusesongin ulkopuolella.
– September Open kiinnostaa koko perhettä.
Tärkeää kompostoida oikein
Lounais-Suomen jätehuollolla on perinne pitää tietopistettä September Openilla tapahtumassa Taalintehtaalla. Jätehuollon ihmiset antavat muun muassa neuvoa miten lajitellaan oikein.
– Jokaisella kompostoivalla on velvollisuus ilmoittaa mitä kompostoidaan ja kuinka paljon, Solja Nurmi sanoo.
Lisätietoa kompostoinnin ilmoitusvelvollisuudesta löytyy palveluyrityksen verkkosivuilta.
TEKSTI & KUVA: JOHN ILMAN
Knallis on ollut myynnissä kuukauden.
Lammalan lähikauppa on ollut saman perheen omistuksessa 130 vuotta. Pian tuo tarina on ohi.
Knallis Västanfjärdin keskustassa on ollut tullut myyntiin kuukausi sitten. Kauppias Åsa Storberg haluaa siirtää vastuun kaupasta jollekin toiselle.
– Lapseni työskentelevät muilla aloilla. Omalta osaltani haluan jatkaa muita asioita, kuten viettää enemmän aikaa lastenlasteni kanssa.
Knallis on kuulunut Enestamin sukuun 130 vuotta. Storbergin isoisän isä perusti liikkeen. Hänen mukaansa Knallis sai nimensä siitä, että se on aikoinaan rakennettu kallion nyppylälle.
Storbergin lisäksi ruokakaupassa työskentelee kolme henkilöä. Kesätyöntekijöiden löytäminen ei ole ollut vaikeaa.
Storberg on tuntenut Knalliksen lapsuudesta asti. Hän varttui myymälässä ja on työskennellyt siellä 30 vuotta, joista viimeiset 20 vuotta toimitusjohtajana.
– Myymälän myyminen on päätös, jota olen harkinnut tarkkaan pitkään. Päätös ei ole ollut helppo, enkä usko, että siitä tulee nopea prosessi.
REILUN 700 asukkaan Västanfjärd on Kemiönsaaren kolmanneksi suurin asutuskeskus Kemiön ja Taalintehtaan jälkeen. Knalliksen lisäksi Lammalassa toimii parturi-kampaamo, kesäisin auki oleva Lammala-Boden sekä kirjasto.
Ruoan lisäksi Knalliksella on apteekkipiste, kodin pienrautatarvikeet, langat ja talousvälineet, posti, taloustavarat, niin sanottu "pyykkivälitys", bensiini ja kaasu.
Yläkerrassa on kauppamuseo, jossa on monia mielenkiintoisia esineitä.
Storbergin mielestä Västanfjärd tarvitsee ehdottomasti oman myymälän.
– Knallis merkitsee paljon kyläläisille täällä. Haluan nähdä jonkun, jolla on näkemystä ja kiinnostusta kehittää kyläkauppaa positiiviseen suuntaan, ottavan vastuun.
Hän heittää eteenpäin kehitysehdotuksia, kuten yläkerran muuttamista terassiksi tai asunnoksi. Tai miksi ei kuntosali tai toimisto hierontaa tai kauneudenhoitoa varten?
KNALLIKSELLA on hyvä yhteistyö paikallisten yhdistysten kanssa. Kauppa huolehtii muun muassa kesän aikana järjestettävän VUF:n bingon voitoista sekä muista pienistä asioista erilaisiin tapahtumiin.
Storberg lisää, että kyläkauppana Knalliksella ei ole mitään keinoa kilpailla hinnalla suurmarkkinoiden kanssa.
– Mutta tarjoamme asiakkaillemme hyvää ja henkilökohtaista palvelua.
Kalkholmenin laiturit näkyvät Knalliksen yläkerrasta. Storberg sanoo, että kun Kalkholmenia kehitetään, kannattaisi kehittää myös Knallista ja muuta Lammalan keskustaa. Kyse on synergianvaikutuksien luomisesta. Vaikka Västanfjärd on pienempi paikkakunta, kylään muuttaa uusia ihmisiä.
– Västanfjärd tarvitsee erityisesti lisää lapsiperheitä. Koulu Nivelaxissa sijaitsee mukavassa ympäristössä eikä kovin kaukana täältä. Västanfjärd on turvallinen paikka kasvaa.
TEKSTI & KUVA: JOHN ILLMAN
Luo pitkän aikavälin ohjelma, jossa on selkeämmät tulevaisuuden tavoitteet maataloudelle ja politiikka, joka voi viedä meidät näihin tavoitteisiin. Tämä koskee kaikkea siitä, mitä meidän ihmisten pitäisi odottaa syövän, siihen, millaista tuotantoa haluamme. Näin sanoo Vestlax Mellangårdin Kasper Lindroos.
Kestävien ratkaisujen luomiseksi on tärkeää esittää pitkän aikavälin tavoitteita. Tämä koskee myös maataloutta.
Vestlax Mellangårdin maanviljelijä ja metsänhoitaja Kasper Lindroos ajattelee, että juuri nyt he haluavat pitää vähän kaikkea, eikä heillä ole selkeää kuvaa siitä, mihin he ovat menossa maataloudessa ja maatalouspolitiikassa.
- Nelivuotista hallitusohjelmaa ja CAP-ohjelmaa pidemmälle menevä pitkäjänteinen ohjelma auttaa viljelijöitä tekemään oikeita investointipäätöksiä.
CAP tarkoittaa Common Agricultural Policy, suomeksi yleistä maatalouspolitiikkaa.
Lindroosilla on tilallaan sikoja ja vähän matkan päässä Klobbnäsintien varrella laiduntaa lehmiä. Tila sijaitsee Kemiössä Västanfjärdin rajalla. Vestlaxintietä pitkin ajavat autoilijat ovat jo tervetulleet Västanfjärdiin, vaikka he eivät ole vielä tulleet kuntaosaan. Vestlax Mellangård on ollut Lindroosin suvun omistuksessa satoja vuosia.
- Viimeiset sikani teurastetaan tänä syksynä, hän selittää.
Tilalla harjoitetun luomusikakasvatuksen kannattavuus heikkeni merkittävästi vuonna 2027 tapahtuneen CAP 2027:ään siirtymisen myötä. Tänä vuonna Lindroos kasvattaa kuminaa, korianteria, ruista, vehnää, härkäpapua, riistapeltoja, herneitä ja rehua. Hän tuo teurastettavat siat ja lehmät pienempään teurastamoon.
- Sianlihasta tekemämme liha ja makkarat on pääosin myyty ennakkotilauksena, Kasper Lindroos kertoo.
TEKSTI & KUVA: JOHN ILLMAN
Erik Lund, Sami Tallberg, Michael Nurmi ja Annika Jansson tapahtuman lanseeraustilaisuudessa. Sami Tallbergin kirjat löytyvät myynnissä suomeksi ja ruotsiksi ravintolassa.
Kemiönsaarella järjestetään kahvila- ja ravintolakuukausi. Syö ulkona -kampanjan teemana on lähellä tuotettu ruoka. Tavoitteena on pidentää kahvila- ja ravintolasesonkia ja houkutella kävijöitä paikallisiin ravintoloihin.
Syö ulkona -kampanja järjestetään Kemiönsaarella 18. elokuuta – 17. syyskuuta. Kampanja lanseerattiin perjantaina 11. elokuuta Söderlångvikin tilalla, jossa oli paikalla parikymmentä osallistujaa. Kampanja järjestetään ensimmäistä kertaa.
Michael Nurmi, Förlags Ab Lindan Kustannus Oy:n toimitusjohtaja, on ideoinut ja toimii kampanjan projektikoordinaattorina. Kampanjan ideana on nostaa esiin ravintola-ala ja lähellä tuotettua ruokaa. Tavoitteena matkailukauden pidennys ja luoda uutta synergiaa ja yhteistyötä alalle. Kohderyhmä on paikalliset, vapaa-ajan asukkaat ja turistit. Tapahtuma on tarkoitus järjestetää myös ensi vuonna.
Söderlångvikin toimitusjohtajan Annika Janssonin lisäksi paikan päällä oli paikalle ehtineitä ravintoloitsijoita ja lähituottajia. Nämä olivat Terrassn, Road Café Yttis, Kulturhus Björkboda sekä Kimito Brewing ja Närboden.
Jansson on toiminut Söderlångvikin uutena toimitusjohtajana keväästä lähtien. Hän on erittäin tyytyväinen Syö ulkona -kampanjan käynnistymiseen ja suhtautuu myönteisesti alan eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön.
– Aikani täällä Söderlångvikissa on ylittänyt odotukseni positiivisesti. Koen, että ihmiset haluavat tulla tänne Söderlångvikiin ja Syö Ulkona -kampanja on hieno idea pidentää sesonkia ja houkutella lisää ihmisiä Kemiönsaarelle.
Söderlågvik on avoinna 30. syyskuuta asti. Lanseerauksessa on mukana myös keittiömestari Sami Tallberg, joka on ravintoloitsija Ateljén Sami Tallberg x Söderlångvikin takana. Hän kertoo saaneensa hyvän vastaanoton.
Jonas Sahlberg Kimito Brewingista kertoo, että Kemiönsaaren kahvila- ja ravintolatarjontaan on panostettava niin paikallisten kuin kesä-asukkaidenkin suhteen.
– Toivon, että yhä useammat perheet haluavat nauttia ruoasta kahviloissa ja ravintoloissa. Myymme panimotuotteita moniin paikallisiin ruokapaikkoihin. Syö ulkona -kampanja on tervetullut.
Road Café Yttiksen ja Ravintola Merikruunun Taru Semberg on samalta mieltä kuin Sahlberg. Semberg kertoo, että ravintoloilla on vahva kiinnostus pidentää sesonkia, joka päättyy nyt pian koulujen syyslukukauden alkamisen jälkeen.
– Tämä kampanja hyödyttää meitä. Meillä on vakinaisia lounasvieraita Merikruunussa, mutta toivomme, että useammat perheet haluavat vierailla meillä, molemmissa ravintoloissamme.
Kampanjassa on mukana 22 kahvilaa ja ravintolaa sekä kaksi tuottajaa.
Kunta mukana
Elinkeinojohtaja Erik Lund edusti kampanjassa mukana olevaa Kemiönsaaren kuntaa. Kunta on hiljattain käynnistänyt Boost Kemiönsaaren. Se on työkalu, jonka avulla tuetaan aloitteita, jotka yleisesti edistävät yritoimintaa kunnassa ja kannustavat ratkaisukeskeiseen yhteistyöhön kunnan ja elinkeinoelämän sekä elinkeinoelämän toimijoiden kesken.
Syö ulkona on ensimmäinen hanke, jonka takana Boost Kemiönsaari on. Lund kertoo, että kunta haluaa tehdä tiivistä yhteistyötä Kemiönsaaren elinkeinoelämän kanssa.
– Näemme, että tämä kampanja kannustaa kahvila- ja ravintola-alan ratkaisukeskeiseen yhteistyöhön.
Leimajahti
Syö ulkona -kampanjassa käytetään leimakorttia. Osallistujat voivat noutaa leimakortit mistä tahansa kampanjaan osallistuvasta paikasta. Leiman saa kortiin kun olet tehnyt ostoksen.
Kahdeksan leimaa eri paikasta oikeuttaa arvontaan. Voittaa voi 50, 80 ta 100 euron lahjakortin (osallistuviin tapahtumapaikkoihin) ja tuotepalkintoja arvonnassa. Lisätietoa www.annonsbladet.fi tai ilmoituksessa tässä lehdessä.
Jokainen voi olla some-vaikuttaja
Jokainen voi myös olla osallistua sosiaalisen median kilpailuun. Osallistujia pyydetään tekemään päivitys Facebookissa tai Instagramissa ja merkitsemään päivityksen sijainti (yrityksen on oltava mukana Syö ulkona -kampanjassa). Joka viikko eniten tykkäyksiä ja jakoja kerännyt päivitys palkitaan 100 euron lahjakortill ja arvotaan kaksi 40 euron arvoista lahjakorttia. Lisätietoa www.annonsbladet.fi tai ilmoituksessa tässä lehdessä.
TEXT & FOTO/TEKSTI & KUVA: JOHN ILLMAN
Kuva: Kesävieraat kiittelevät Carina Eriksson-Lundellia ja Bo Lundellia hyvästä asiakaspalvelusta.
K-Kärra on yksi Kemiönsaaren pienemmistä ruokakaupoista. Kauppiaat sanovat, että kesävieraat arvostavat niitä. Mutta tekeekö myös paikalliset niin?
Carina Eriksson-Lundell ja hänen miehensä Bo Lundell ovat kauppiaita K-Kärrassa. Pariskunta on ollut kauppiaita toukokuusta 2001 lähtien, 22 vuotta. Aiemmin myymälästä vastasi Eriksson-Lundellin isä. Ruokakauppa muuttui osaksi Keskoa vuonna 1987.
Kaupassa on suurin osa tarvitsemiasi perustuotteita ja elintarvikkeita. Vihanneksia, hedelmiä, leipää, juomia, sanomalehtiä, hygieniatuotteita, karamellejä, jäätelöä ja valmisruokia ja paljon muuta näkyy kauppojen hyllyillä.
– Meillä ei kuitenkaan ole yhtä laajaa valikoimaa kuin Kemiön ja Taalintehtaan suuremmilla ruokakaupoilla, Eriksson-Lundell sanoo.
Paikallisten tuottajien elintarvikkeitakin on, Bo Lundell huomauttaa.
– Pyrimme aina saamaan tomaattia, kurkkua, salaattia ja perunaa paikallisilta tuottajilta. Kemiönsaaren vesistä pyydetty kala on myös asiakkaidemme toiveissa. Mutta koska kalastajia on nykyään vain muutama, toiveen toteuttaminen on ollut vaikeampaa, Lundell sanoo.
Kesäkuukausina Kemiönsaaren väkiluku kasvaa. Sama koskee K-Kärran päivittäistä asiakasmäärää. Talvella myymälässä tekee päivittäin ostoksia noin 100 henkilöä, kesällä määrä on kaksinkertainen tai enemmän.
– Olemme siis pitkälti riippuvaisia kesävieraistamme. Kesäkausi on lyhyt, mutta intensiivinen, Carina Eriksson-Lundell sanoo.
Kesäasukkaat ottavat aktiivisesti yhteyttä, jos on tietty tuote, jonka he haluavat K-kaupan hyllyille. Eriksson-Lundell kertoo myös, että hän ja hänen miehensä reagoivat tarkkakuuloisesti siihen, mitä asiakkaat haluavat.
– Jos joku haluaa esimerkiksi vegaanisen tai kasvistuotteen, otamme sen ehdottomasti valikoimaamme, mutta jos tarpeeksi moni ei halua ostaa sitä, tuote on poistettava hyllystä.
Uutta tänä kesänä on, että bensiiniä myydään pienissä kanistereissa, jotka on tarkoitettu pienemmille koneille.
Lundell lisää, että ruokakaupassa ostoksia tekevät kesäasukkaat kehuvat häneltä ja hänen vaimoltaan saamaansa asiakaspalvelua sekä kassalla kaupan osa-aikaisia työntekijöitä.
Ilman kesävieraita myymälän toiminnan kannattavuus heikkenee. Monien Dragsfjärdin asukkaiden kerrotaan tekevän ostoksia muuallakin kuin Kärrassa.
Ytterkullan koulu Kärrassa lakkautettiin vuonna 2009. Kauempana ajassa taaksepäin kylässä oli postitoimisto ja pankki. Tällaiset sosiaaliset instituutiot merkitsivät sitä, että useammat ihmiset asuivat Kärrassa ja tekivät ostoksia kaupassa.
– Monet haluavat tehdä ostoksia Taalintehtaalla tai Kemiössä, koska jotkut tavarat voivat olla siellä hieman halvempia. Mutta kun otetaan huomioon autolla ajaminen täältä jommallekummalle paikkakunnalle ja takaisin, säästöt ovat pieniä. Pienet kyläkaupat vähenevät nopeasti. Yksi tapa tukea heidän toiminnansa on käyttää aktiivisesti heidän palveluitaan, sanovat kauppiaat Bo Lundell ja Carina Eriksson-Lundell.
K-Kärralla on tarvittavat perushyödykkeet ja elintarvikkeet. Näin sanoo Torbjörn Kevin, osa-aikaisasukas Ölmosvikenissä Dragsfjärdissa.
Kevin lisää, että hän tekee ostoksia lähes päivittäin kaupassa. Myös muut Dragsfjärdin asukkaat ajattelevat, että myymälä on parantunut vuosien varrella.
– Jos K-Kärraa ei olisi, meidän kärralaisten ja lähialueen asukkaiden matkat lähimpään ruokakauppaan olisivat tarpeettoman pitkiä. On tärkeää, että on paikallisia palveluja. On myös ympäristöystävällisempi valinta tehdä ostoksia lähikaupassa sen sijaan, että ajaisit pidemmän matkan isompaan ruokakauppaan.
TEKSTI & KUVA: JOHN ILLMAN
K-Kärralla on eniten perustavarat jonka asiakkaat tarvitsevat.
Taitava harhauttaja, varma puolustaja ja monitaitoinen keskikenttäpelaaja kertovat, että Nurmikenttä Cup, jota pelataan nyt lauantaina on hauska turnaus. Aiempina vuosina joukkue on pärjännyt hyvin, miten menee tänä vuonna?
Kimito Sportföreningin vuosina 2010 ja 2011 syntyneiden tyttöjen joukkue osallistuu tulevana viikonloppuna Amospuistossa pelattavaan Nurmikenttä Cupiin. Ellinor ja Lilja Dahlbom sekä Célia Lindström odottavat turnausta innolla.
– Olemme erittäin innoissamme, Lilja Dahlbom sanoo.
Tytöt kertovat pelanneensa jalkapalloa kuusi vuotta. Joka vuosi he ovat osallistuneet Nurmikenttä Cupiin. Aiemmissa turnauksissa he ovat pärjänneet hyvin.
– Olemme pelanneet finaalissa useita kertoja, Lindström sanoi.
Nurmikenttä Cupiin joukkueen pelaajat ovat jakaantuneet kahteen joukkueeseen, vuonna 2010 syntyneet tytöt ovat muodostaneet oman ryhmän. Vuonna 2011 syntyneet ovat pelanneet toisessa joukkueessa.
KSF kohtaa yleensä Tammisaaren EIF:n ja Paraisten PIF:n Nurmikenttä Cupissa. Tämän vuoden vastus on epäselvä Dahlbomien ja Lindströmin osalta.
Kentällä Ellinor Dahlbom pelaa vasempana laitahyökkääjänä ja Lindström oikeana laitapuolustajana. Lilja Dahlbom pelaa hyökkäävänä keskikenttäpelaajana. Lindström kertoo, että hänen vahvuuksiaan pelissä ovat pallon purkaaminen vastustajan hyökätessä ja syöttöpeli.
Lilja Dahlbom puolestaan kuvailee itseään monipuoliseksi pelaajaksi.
– Olet hyvä kuljettamaan ja laukomaan, Lindström sanoo ja kuvailee Ellinor Dahlbomia pelaajana.
Valmentaja Fred Nordell aloittaa harjoitukset. Pian sen jälkeen alkaa sataa kovaa. Harjoituksiin kokoontuu 20 pelaajaa. Tytöt harjoittelevat paljon syöttöpeliä.
Nurmikenttä Cupin lisäksi tänä viikonloppuna pelataan myös otteluita toisen jalkapalloturnauksessa, nimittäin MM-kisat Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Lohkovaihe on ohi, pudotuspelit ovat käynnissä. Tytöillä on suosikkijoukkue turnauksessa.
– Kannustamme Englantia. Heillä on aina hyviä pelaajia.
Suuri kahdeksan tai kymmenen tunnin aikaero Suomen ja kisojen isäntämaiden välillä tarkoittaa, että ottelut pelataan yleensä aamuyöllä ja aamulla Suomen aikaa. Tytöt sanovat nähneensä osan peleistä, mutta eivät kaikkia.
Lilja Dahlbom mainitsee englantilaispuolustajan, maajoukkueen kapteenin Leah Williamssonin taitavana pelaajana. Williamsson pelaa lontoolaisseura Arsenalissa.
Mitä tulee suosikkijoukkueisiin seuratasolla, tytöt suuntaavat edelleen katseensa pääasiassa Espanjaan.
– Real Madrid on suosikkijoukkueeni. Muun muassa Luka Modrić on erittäin hyvä, Lilja Dahlbom sanoo.
Kroaatialainen Modrić on varakapteeni madridilaisseurassa. Real Madridin miehet ovat liigamestareita Espanjassa, naisten joukkue on ollut olemassa vasta muutaman vuoden.
Dahlbom mainitsee myös Tottenhamin, myös Lontoosta, joukkueena, jota hän seuraa.
Célia Dahlbom puolestaan uskoo, että Manchester Cityn norjalainen hyökkääjä on maailman paras pelaaja.
– Erling Haaland on taitava ja erinomainen hyökkääjä.
TEKSTI & KUVA: JOHN ILLMAN
Foto: Isac Lindgård ja Elis Taipale uskoo menestykseen tämän viikonlopun Nurmikenttä Cupissa.
KSF:n vuonna 2011 syntyneet poikien juniorit janoavat Nurmikenttä Cupin kultaa. Itseluottamus on hyvällä tasolla.
Jalkapalloturnaus Nurmikenttäcup pelataan lauantaina 5. elokuuta Amospuistossa Kemiön keskustassa. Tänä vuonna turnauksessa pelaa 45 joukkuetta. Yksi niistä on Kemiöläisseura Kimito Sportföreningin poikien joukkue, jossa pelaajat ovat syntyneet vuonna 2011. Isac Lindgård ja Elis Taipale kertovat, että joukkue pelaa turnauksessa kolmatta kertaa.
– Toivomme menestystä turnauksessa, Lindgård sanoo.
KSF:llä on turnauksessa yhteensä kymmenen joukkuetta, sekä tyttöjen että poikien joukkueet.
Taipale kertoo, että aiempien vuosien turnauksissa pojat ovat kohdanneet IFK Mariehamnin junioreita. Tänä vuonna kemiöläiset pelaavat myös ahvenanmaalaisia vastaan, tällä kertaa he kohtaavat sinivalkoisen Jomala IK:n. Pojat pelaavat kahdeksalla kenttäpelaajalla ja maalivahdilla.
– Aiemmin meillä oli Nurmikenttä Cupissa kaksi joukkuetta, mutta nyt osallistumme vain yhdellä, Taipale kertoo.
Ensimmäinen Nurmikenttä Cup pelattiin vuonna 1993. Niinpä turnaus juhlii tänä vuonna 30-vuotispäiväänsä. Jalkapallojaoston puheenjohtaja Markus Dahlbom kertoo, että turnauksen perusajatuksena oli, että Kemiönsaaren jalkapallojuniorit pääsisivät pelaamaan saaren ulkopuolisia joukkueita vastaan.
– Nappulaliigassa juniorit pelaavat vain muualta Kemiönsaaresta tulevia junioreita vastaan. Nurmikenttä Cupissa kohdataan muitakin vastustajia, mikä on tervetullutta.
Nappulaliigassa pelaa usein joukkueita myöskin Sauvosta ja Perniöstä, mutta muuten asiat ovat niin kuin Dahlbom sanoo. Tämän vuoden Nurmikenttä Cupissa Kemiönsaareen tulee muun muassa Tammisaaren EIF, Karjaan BK-46, FC Inter Turku ja HJK.
Maanantain harjoituksiin osallistuu yksitoista pelaajaa. Joukkue on saanut uuden pelaajan. Valmentaja Peter Eggert kertoo, että tänä viikonloppuna pelataan Nurmikenttä Cup ja useimmat pelaajat ilmoittavat olevansa tulossa siihen. Harjoituksissa harjoitellaan muun muassa syöttöpelejä.
Pojilla on hyvä yhteenkuuluvuus joukkueen sisällä. He vitsailevat paljon keskenään ennen harjoitusten alkua.
Isac Lindgård kertoo pelaavansa laitapelaajana. Elis Taipale puolestaan on keskuspuolustaja ja hyökkäyksen kärkipelaaja. Vaikka hän pelaa puolustajana ja hyökkääjänä, hän tuo silti maalivahdin hanskat harjoituksiin. Taipale menee maaliin ja hänen joukkuetoverinsa yrittävät potkaista palloa maaliin, mutta eivät onnistu. Hän tekee pari taitavaa torjuntaa.
Lindgård kertoo, että pojilla on selkeä tavoite turnaukselle. Aiemmin he ovat voittaneet kultaa ja ottaneet hopeaa.
Tarkoittaako tämä, että tavoittelet kultaa tänä vuonna?
– Totta kai, huutaa joukkuetoveri heidän takanaan.
TEKSTI & KUVA: JOHN ILLMAN
Foto: Pojat harjoittelevat syöttöpelejä maanantain harjoituksissa.
Kuva: Sisäministeriö päättää, voiko Hiittisten merivartioasema jatkaa tulevaisuudessa.
Hiittisten merivartioasema ja sen olemassaolo saarella on ollut vaakalaudalla. Pysyykö asema tulevaisuudessa vai ei? Jos ei, mitkä ovat seuraukset merivartiostolle ja Hiittiselle?
Saadakseen vastauksen näihin kysymyksiin Ilmoituslehti kääntyy Benny Paulssonin, muutaman vuoden eläkkeellä olleen merivartijan puoleen. Paulsson asui perheineen Hiittisten merivartioasemalla vuosina 1976-82. Hän kannattaa voimakkaasti merivartioaseman säilyttämistä.
– Viime vuonna tehtiin vetoomus nimilistan muodossa Hiittisten kyläyhdistyksen aloitteesta, jossa toimin sihteerinä. 2000 ihmistä allekirjoitti. Monet kertoivat henkilökohtaisia tarinoita siitä, että he ovat elossa suurelta osin Hiittisten merivartioston ja heidän nopean reagointinsa ansiosta, sanoo Paulsson.
Nimilista luovutettiin sisäministeri Krista Mikkonen (vihr) Sanna Marinin (s.) hallituksessa (2019-2023). Perussuomalaisten Mari Rantanen hoitaa nyt asiaa.
Varsinais-Suomessa on merivartioasemia myös Nauvossa ja Susiluodossa Uudenkaupungin ulkopuolella.
Hiittisten merivartiosto on saaren ainoa viranomainen. Se tekee tiivistä yhteistyötä Hiittisten vapaapalokunnan kanssa. VPK on monissa tapauksissa merivartiostoja nopeammin onnettomuuspaikalla, kun onnettomuus tapahtuu maalla, mutta palokunta ei voi korvata merivartiostoa. Rajavartiostoon kuuluvalla merivartiostolla on ehdottomasti parhaat varusteet kaikkiin vuodenaikoihin ja sääolosuhteisiin. Nämä laitteet ovat kaikkien viranomaisten käytössä, jotta kaikki lakisääteiset tehtävät voidaan hoitaa turvallisesti myös saaristossa.
Monipuolinen kalusto on elintärkeää, sillä potilaat ja onnettomuuksien uhrit tarvitsevat jatkokuljetuksia mantereelle hoitoon. Helikopteri ei lennä kaikissa sääolosuhteissa, minkä vuoksi tarvitaan myös Merivartioasemien hyvin varustettuja veneitä ja aluksia, kuten ilmatyynyaluksia.
– Merivartiosto tekee myös paljon poliisityötä, joka ei kuulu VPK:n vastuualueeseen.
Hiittisten asukkaat ovat pelänneet, että merivartioasema joko suljetaan tai siirretään joko Kasnäsiin tai Taalintehtaalle. Se ei kuitenkaan ole järkevä ratkaisu.
– Hiittisiltä on avoimet vedet joka suuntaan. Jos joku on hädässä ulkosaaristossa, Hiittisten merivartiosto saapuu paikalle paljon nopeammin kuin Taalintehtaalta tai Kasnäsista.
Merivartioaseman muuttaminen partiotukikohdaksi ei myöskään ole toimiva ratkaisu. Partiotukikohdassa kukaan ei ole paikalla ympäri vuorokauden seitsemän päivää viikossa.
– Pahimmassa tapauksessa tämä johtaisi saariston autioitumiseen entisestään, Paulsson sanoo.
Hiittisistä merivartiosto saavuttaa nopeasti Kemiönsaaren saariston asutut saaret. Koska saaristossa liikkuu kesäisin paljon enemmän ihmisiä kuin muina vuodenaikoina, on välttämätöntä pystyä kattamaan laajempi alue tehokkaasti.
– Isommatkaan veneet eivät käytännössä korvaa fyysistä asemaa. Tarvitaan myös pienempiä veneitä, joilla pääsee helposti uhrin luo vesillä, Paulsson sanoo.
Milloin sisäministeri Mari Rantanen käsittelee Hiittisten merivartioaseman asiaa, on tätä kirjoitettaessa epävarma. Benny Paulsson kuitenkin näkee, että asema sijaitsee edelleen Hiittisillä, joka on jo pitkään osoittautunut toimivaksi paikaksi.
– Kun otetaan huomioon maailmanpoliittinen tilanne ja Suomen Nato-jäsenyys, toivon, että ymmärrys maan tehokkaasta puolustusvalmiudesta löytyy. Tarvitsemme kiinteitä yksiköitä, joiden henkilökunnalla on hyvä paikallistuntemus, Benny Paulsson sanoo.
TEKSTI & KUVA: JOHN ILLMAN
Kuva: Benny Paulsson ja Hiittisten kyläyhdistys haluavat säilyttää Hiittisen merivartioaseman.
Örö ulkosaaristossa on mielenkiintoinen paikka vierailla. Yrittäjäpariskunta Janne Tirkkonen ja Nina Liski-Tirkkonen ovat optimistisia kesän suhteen ja toivovat, että saarelle löytäisi lisää ihmisiä.
Ilmoituslehti tapaa Örön hotelli-, ravintola- ja satamatoiminnan takana olevat yrittäjät. Useita vieraita on saarella samaan aikaan, kun yrittäjäpariskunta esittelee saaren liiketoimintaa. Nuoret kesätyöntekijät ottavat vastaan vieraat, jotka saapuvat samalla veneellä lehden toimittajan kanssa.
Liski-Tirkkonen kertoo, että monta henkilöä on kesän aikana vieraillut Öröllä. Hän kuitenkin muistuttaa, että heillä on toimintaa ympäri vuoden, myös syksyllä, talvella ja keväällä – ei vain kesällä.
– Keväällä kävijöitä oli enemmän kuin koskaan aiemmin.
Hän lisää, että hotelli-, ravintola- ja satamatoiminnan lisäksi Örö tarjoaa mahdollisuuden vuokrata kajakkeja ja kanootteja sekä osallistua opastetuille kierroksille Örön rantalinnakkeella. Örö oli Suomen meripuolustuksen linnoitus, mutta siirtyi Metsähallitukselle vuonna 2015.
Saaren vieraina on ollut kaveriryhmiä, perheitä ja nuoria aikuisia. Erityisesti yhä useampi nuori pari on valinnut vierailla Öröössä.
– Meillä vierailee yhä enemmän kaupunkilaisia, joilla ei vielä ole vahvaa sidettä saaristoon.
Myös kansainväliset vieraat löytävät tiensä Öröhön. Ruotsalaisten lisäksi myös saksalaiset ja tanskalaiset ovat löytäneet tiensä Öröhön kesän aikana.
– Näen, että meillä on potentiaalia tavoittaa suurempi määrä kansainvälisiä vieraita, Tirkkonen sanoo.
Örö sijaitsee reilut kymmenen kilometriä Kasnäsista etelään ja n. 50 kilometriä Kemiön keskustasta. Saarialue on siis melko kaukana saaristossa. Janne Tirkkonen huomauttaa, että lisäyhteydet Öröstä Kemiönsaaren lisäksi läheisiin satamakaupunkeihin toisivat saarelle lisää kävijöitä.
– Yhteydet Öröstä sekä Hankoon että Turkuun lisäisivät mahdollisuuksiamme. Se helpottaisi myös vierailua luonamme, erityisesti niille, joilla ei ole omaa venettä.
Örö sijaitsee reilun 25 kilometrin päässä Hangosta ja 85 kilometrin päässä Turusta. Suomen entisen pääkaupungin ja Örön välissä on lukemattomia luotoja ja saaria, mutta Örön ja Hangon välillä on lähes avomerta.
Tirkkonen sanoo, että reittien toteuttamisessa on haasteita. Yhteyksien kestoon ja tiheyteen vaikuttaa kysyntä ja ne toteutetaan kaupallisesti.
Janne Tirkkonen lisää, että heillä on käytössään myös taksivene. Tirkkonen ajaa taksivenettä itse.
– Tämä mahdollistaa sen, että Öröhön ja Öröstä tulee enemmän ihmisiä silloinkin, kun M/S Idun ei liikennöi.
Hän lisää, että pariskunta tekee tiivistä yhteistyötä M/S Idunin omistavan Wilson Chartersin kanssa veneiden aikataulujen suhteen.
Janne Tirkkonen kertoo, että vallitsevalla säällä on suuri vaikutus Örön kävijämääriin. Huono sää tarkoittaa vähemmän turisteja. Loppujen lopuksi hän suhtautuu myönteisesti kesän jatkoon.
Pariskunta korostaa kaunista luontoa syynä tulla saarelle. Tirkkonen lisää, että Örössä saa rauhaa ja hiljaisuutta.
– Vaikka saarella olisi tuhansia muita ihmisiä samaan aikaan, löydät aina paikan, jossa voit olla yksin, jos haluat. Örön historia, sekä yleisesti saaren historia että sotahistoria, on erittäin jännittävää ja siihen kannattaa tutustua, Janne Tirkkonen sanoo.
TEXT & FOTO/TEKSTI & KUVA: JOHN ILLMAN
Amanda Enberg on yksi Farmors Cafén omistajista.
Oletko kiinnostunut hyvästä ruoasta, hyvästä ilmapiiristä ja idyllisestä maalaisympäristöstä? Högsåran ihana Farmors Café on silloin paikka, jossa kannattaa käydä.
Muutaman sadan metrin päässä byvikenin lauttasatamasta Högsårassa sijaitsee Farmors Café. Kahvilaa ympäröi maaseutuidylli niittyineen aivan vieressä. Kun Ilmoituslehti saapuu kahvilaan, koirat Tosca ja Tilma juoksevat kohti tervehtimään. Koirien lisäksi Farmors Cafélla on tilalla myös kaneja häkissä.
Saarella on rauhallista. Ainoa, jonka kuulee, on lintujen laulu ja ruohonleikkuri parin pihan päässä. Henkilökunta laittaa kaiken järjestykseen.
Yksi Farmors Cafén takana olevan perheyrityksen omistajista, Amanda Enberg, tapaa lehden lähettilään. Enberg on syntynyt ja kasvanut Högsårassa. Hän kertoo, että hänen äitinsä Ylva Enberg perusti Farmors Cafén vuonna 1994.
– Olemme alusta asti kehittäneet kahvilaa uusilla annoksilla ja aluetta on laajennettu.
À la carte-listan ruokien lisäksi asiakkaat voivat tilata herkullisia leivonnaisia ja muita makeisia sekä kylmiä juomia.
Farmors Café koostuu keittiöstä, ruokasalista, terasseista ja paviljongista. Pihalla voi pelata muun muassa lentopalloa.
Farmors Caféssa vierailu on kuin aikamatka sotien väliselle ajalle (noin 1918–1939), jolloin Suomi oli maatalousyhteiskunta. Sillä ajalla oli tavallista asua suurilla tiloilla maaseudulla tai saaristossa, ja perheillä oli useita lemmikkejä.
Monikulttuurinen paikka. Päivän ensimmäiset vieraat saapuvat Farmors Caféhen. Sekä nuoret että vanhat istuvat eri pöytien ympärille tilaten kylmää juomaa, jäätelöä tai purtavaa. Kävijämäärä kasvaa nopeasti.
Farmors Caféssa kuullaan vuorotellen useita kieliä. Amanda Enberg kertoo, että kahvilan henkilökunnalla on heterogeeninen tausta.
– Kokkien ja tarjoilijoiden joukossa on useita Länsi-Uudeltamaalta ja pääkaupunkiseudulta, mutta meillä on työntekijöitä myös Ruotsista – Norrköpingistä ja Göteborgista – Ranskasta ja Italiasta.
Emil Järvinen Tammisaaresta työskentelee keittiössä. Järvinen nauttii työskentelystä Farmors Caféssa ja toteaa, että Högsåraan on helppo tulla omalla veneellä, jopa Hangosta ja Paraisilta asti.
– Farmors Café sijaitsee hyvällä paikalla täällä saarella. Olen iloinen saadessani työskennellä täällä. Meillä on hyvä yhteistyö henkilökunnan ja mukavien vierailijoiden kanssa.
Järvinen näyttää taitonsa ja valmistaa maukkaan annoksen, jota toimittaja pääsee maistamaan.
Emil Järvinen valmistaa herkullisia ruoka-annoksia Farmors Cafén keittiössä.
Amanda Enberg kuvailee Farmors Caféta paikaksi, joka sopii kaikille.
– Sanoisin, että monet vieraistamme ovat perheitä. Mutta tietysti muutkin vierailevat meillä.
Saarelle pääsee helposti ilman omaa autoa. Moni parkkeeraa autonsa mantereelle Svartnäsiin kävellen lossille ja Högsåralla. Toinen ympäristöystävällinen vaihtoehto on matkustaa pyörällä.
Amanda Enberg kertoo, että pelimannit Benny Törnroosin ja Calle Petterssonin ja muut samankaltaiset vierailevat vielä kesän aikana kahvilassa Högsårassa.
– Toivomme hyvää säätä ja paljon kävijöitä loppukauden aikana, Amanda Enberg sanoo.
Teksti & kuva: John Illman
Kylmien juomien lisäksi Farmors Caféssa voi syödä herkullisia leivonnaisia ja muita makeisia.