7.9.2023
Pysäköinti vanhalla tehdasalueella
September Openin kaltainen tapahtuma vaatii järjestelyjä. Taalintehtaan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Lefa Lindgren kertoo, että esimerkiksi pysäköintiin on selkeät ohjeet jo useita kilometrejä ennen Taalintehtaalle saapumista.
– Autot on pysäköitävä vanhalle tehdasalueelle.
Lindgren toivoo, että moni kävijä lähtee Taalintehtaalle September Openiin. Hän kertoo, että vuosien varrella tapahtumassa on käynyt 5000–6500 ihmistä.
Lindgren lisää, että tämän vuoden järjestelyt ovat pitkälti samat kuin aiempina vuosina. Tänä vuonna tavoitteena on kuitenkin hyödyntää vanhan virastotalon tonttia sen sijaan, että olisi Stallsin kentällä lähempänä vettä.(JI)
Hunaja September Openissa
Laura Aarnio-Friman ja Mikael Friman myyvät hunajaa muovi- ja lasipakkauksissa September Openissa. Aarnio-Friman kertoo, että mehiläiset sijaitsevat Taalintehtaan välittömässä läheisyydessä ja Kaxskälassa. Hunaja valmistetaan Taalintehtaalla.
Tämä on neljäs vuosi, kun pariskunta myy hunajaa Taalintehtaan tapahtumassa.
– Mielestäni September Open on erittäin mukava tapahtuma, johon kokoontuu paljon paikallisia yrityksiä. Tapahtuma on kuin näyteikkuna tuotteille ja palveluille.
Aarnio-Friman kertoo, että kiinnostuneet voivat valita hunajaa muovipurkkeihin 450 g–1 kg tai lasipurkkeihin 500–900 grammaa. He myyvät myös kehäkukkavoidetta, joka on valmistettu mm. mehiläisvahasta.
Uutta tälle vuodelle on Aarnio-Frimanin itse tekemä etiketti purkeissa.(JI)
Tomaatit ja kukkakimput
Nivelaxissa sijaitsevalla Kukkakauppa & Puutarha Järvisellä on tapana osallistua September Openiin. Annika Järvinen-Wikström kertoo, että he myyvät sekä omia että ostettuja tuotteita.
– Myymme September Openissa tomaatteja ja kukkakimppuja. Toivomme paljon kävijöitä ja myyjiä sekä hyvää säätä.
Järvinen-Wikström lisää, että kun useampi yrittäjä ja asiakas on samassa paikassa, syntyy tarvittavat synergiavaikutukset. Hän näkee September Openin tärkeänä tapahtumana Taalintehtaalle ja koko Kemiönsaarelle. Kemiönsaarella on oltava toimintaa myös kesän päättymisen jälkeen.
– On erittäin tärkeää pidentää turistisesonkia täällä saarella. Osoittaa, että Kemiönsaarelle kannattaa tulla myös syksyllä.(JI)
Yhä useammat perustavat oman yrityksen
Kemiönsaaren Yrittäjistä Pirjo Stenman pitää September Openia tärkeänä tapahtumana. Stenman toivoo mukaan monia paikallisia yrittäjiä.
– September Open antaa positiivisen kuvan Kemiönsaaresta. Haluamme, että Kemiönsaari on yrittäjäystävällinen kunta ja että yhä useampi haluaa perustaa oman yrityksen.
Stenman lisää, että Kemiönsaaren Yrittäjillä on infopiste, jossa yhdistys kertoo tarjoamistaan palveluista.(JI)
Useimmiten ostetaan puolukoita
Vihannesmyyjät Raino ja Benita Laaksonen näkevät September Openin Kemiönsaaren kesäkauden päätöksenä. Laaksoset ovat myyneet marjoja ja perunoita Kemiössä K-supermarket Kompassin ulkopuolella viimeiset seitsemän vuotta.
He ovat olleet maanviljelijöitä vuodesta 1986. Vihanneksia ja marjoja on myyty Taalintehtaan torilla jo 33 vuoden ajan.
Benita Laaksonen kuvailee September Openia tapahtumaksi, jossa kävijät ostavat tavaroita talveksi.
– Meillä kävijät ostavat yleensä puolukoita. Kuinka paljon puolukkaa voimme myydä tämän vuoden September Openin aikana, on epävarmaa alkukesän kylmän sään vuoksi.(JI)
Aktiivinen yhdistys
Taalintehtaan koulu ja sen vanhempainyhdistys osallistuvat tänä vuonna ensimmäistä kertaa September Openiin. Kristiina Tiainen yhdistyksen hallituksesta pohtii, että Taalintehtaan pieni kyläkoulu saattaa kiinnostaa tapahtuman kävijöitä, sillä joukossa voi olla myös monia potentiaalisia sisäänmuuttajia.
Yhdistys hankkii varoja myymällä kojullaan itsetehtyjä tuotteita. Koululaisten ja vanhempien yhteisissä talkoissa on esimerkiksi valmistettu saippuoita ja ommeltu kierrätysmateriaaleista kestokasseja, joihin on painettu koulun vanhempien Kristiina Haapalaisen ja Sami Vähä-Ahon suunnittelema uusi Taalintehdas printti.
– Haapalainen ja Vähä-Aho ovat myös suunnitelleet Taalintehtaan koululle oman logon, joka on ensimmäistä kertaa nähtävissä koulun kojulla September Openissa, sanoo Tiainen.
Lisäksi myynnissä on muun muassa Peter Lumisten valmistamia lintulautoja. Tiainen iloitsee, että vanhempainyhdistyksen löytyy niin monenlaista osaamista ja että lapset ovat itse osallistuneet innokkaasti talkoisiin.(JI)
Päätapahtuma Kemiönsaarella
Markus Gunn Nyhems Trädgårdista Söderlångvikista kertoo, että heillä on ollut kesäisin myyntiä Taalintehtaan torilla. He myyvät muun muassa marjoja ja vihanneksia.
Nyhems Trädgård on ollut olemassa viisi vuotta. He ovat osallistuneet September Openiin joka vuosi.
– Koska September Openiin tulee niin paljon ihmisiä, tapahtuma on meille tärkein tapahtuma täällä Kemiönsaarella. Myyntipisteemme on yleensä hyvin suosittu.
Gunn lisää, että puutarha myy metsämarjoja, yrttejä ja kirsikkatomaatteja September Openissa. Nyhems Trädgård keskittyy jatkossa entistä enemmän ruukkuyrtteihin. Vihannesten myynti jatkuu kuitenkin.
"Uusi tapahtuma minulle"
Taiteilija Rebecca Lujan Maskun Askaisesta osallistuu ensimmäistä kertaa September Openiin. Lujan edustaa taideyritystään Galleri Rebeccaa.
– En tiennyt tapahtumasta vähän aikaa sitten. Olen kiinnostunut luonnosta ja maalaan muun muassa eläimiä.
Hän lisää haluavansa tehdä taidetta, joka koskettaa muita. Lujanin taidetta voi nähdä sosiaalisessa mediassa. Hän toivoo, että September Openissa kävisi paljon ihmisiä.
– Odotan innolla uusien kontaktien luomista ja muiden taiteen harrastajien tapaamista.
Lisätietoja pyydetään
Yksi yrittäjä, joka on aina läsnä September Openissa, on Ronny Holmström Taalintehtaalta. Metsäpalveluja tarjoava Holmström pitää tärkeänä osallistua September Openiin.
– Yrittäjänä on tärkeää näkyä. September Openissa on paljon kävijöitä ja siksi pidän kannattavana olla paikan päällä.
Hän lisää, että myyntipisteen hinta on hieman halvempi kuin viime vuonna. Samalla hän haluaa järjestäjiltä lisätietoja siitä, missä hänellä tarkalleen ottaen on myyntipaikka.
Pehmoeläimet ja laukut
Käsityöläinen Ulrika Lönnfors on myös ensimmäistä kertaa September Openissa. Lönnfors perusti yrityksensä Ullekas vuonna 2009. Hän kertoo, että on kulunut useita vuosia siitä, kun hän viimeksi oli Kemiönsaarella.
Lönnfors kertoo kuulleensa September Openista paljon hyvää.
– Tuttavat ovat suositelleet minua osallistumaan tapahtumaan, koska paikalla on paljon ihmisiä. Myyn käsitöitä, kuten hattuja, pehmoleluja, laukkuja ja villasukkia. Neulon myös heijastavia koruja, jotka on muotoiltu eri eläimiksi.
Enemmän tietoa Lönnforsin tuotteista löytyy yrityksen nettisivuilla.
Tapahtuma kiinnostaa koko perhettä
Ab Kasnäsudden Oy markkinoi palveluitaan September Openissa. Näihin kuuluvat yöpymiset hotellissa, ravintola ja kalatiski – kiinnostus jälkimmäistä kohtaan on kasvanut viime aikoina. Kasnäsudden työskentelee määrätietoisesti myös vastuullisuusasioiden parissa.
Yrityksen hotellinjohtaja Tanja Liljeqvist kertoo myös, että tapahtuma Taalintehtaalla houkuttelee paikallisten lisäksi vieraita muualta Suomesta. Liljeqvist korostaa, että Kemiönsaarelle on tärkeää löytää uusia ihmisiä ja että järjestetään tapahtumia vilkkaimman matkailusesongin ulkopuolella.
– September Open kiinnostaa koko perhettä.
Tärkeää kompostoida oikein
Lounais-Suomen jätehuollolla on perinne pitää tietopistettä September Openilla tapahtumassa Taalintehtaalla. Jätehuollon ihmiset antavat muun muassa neuvoa miten lajitellaan oikein.
– Jokaisella kompostoivalla on velvollisuus ilmoittaa mitä kompostoidaan ja kuinka paljon, Solja Nurmi sanoo.
Lisätietoa kompostoinnin ilmoitusvelvollisuudesta löytyy palveluyrityksen verkkosivuilta.
TEKSTI & KUVA: JOHN ILMAN
Knallis on ollut myynnissä kuukauden.
Lammalan lähikauppa on ollut saman perheen omistuksessa 130 vuotta. Pian tuo tarina on ohi.
Knallis Västanfjärdin keskustassa on ollut tullut myyntiin kuukausi sitten. Kauppias Åsa Storberg haluaa siirtää vastuun kaupasta jollekin toiselle.
– Lapseni työskentelevät muilla aloilla. Omalta osaltani haluan jatkaa muita asioita, kuten viettää enemmän aikaa lastenlasteni kanssa.
Knallis on kuulunut Enestamin sukuun 130 vuotta. Storbergin isoisän isä perusti liikkeen. Hänen mukaansa Knallis sai nimensä siitä, että se on aikoinaan rakennettu kallion nyppylälle.
Storbergin lisäksi ruokakaupassa työskentelee kolme henkilöä. Kesätyöntekijöiden löytäminen ei ole ollut vaikeaa.
Storberg on tuntenut Knalliksen lapsuudesta asti. Hän varttui myymälässä ja on työskennellyt siellä 30 vuotta, joista viimeiset 20 vuotta toimitusjohtajana.
– Myymälän myyminen on päätös, jota olen harkinnut tarkkaan pitkään. Päätös ei ole ollut helppo, enkä usko, että siitä tulee nopea prosessi.
REILUN 700 asukkaan Västanfjärd on Kemiönsaaren kolmanneksi suurin asutuskeskus Kemiön ja Taalintehtaan jälkeen. Knalliksen lisäksi Lammalassa toimii parturi-kampaamo, kesäisin auki oleva Lammala-Boden sekä kirjasto.
Ruoan lisäksi Knalliksella on apteekkipiste, kodin pienrautatarvikeet, langat ja talousvälineet, posti, taloustavarat, niin sanottu "pyykkivälitys", bensiini ja kaasu.
Yläkerrassa on kauppamuseo, jossa on monia mielenkiintoisia esineitä.
Storbergin mielestä Västanfjärd tarvitsee ehdottomasti oman myymälän.
– Knallis merkitsee paljon kyläläisille täällä. Haluan nähdä jonkun, jolla on näkemystä ja kiinnostusta kehittää kyläkauppaa positiiviseen suuntaan, ottavan vastuun.
Hän heittää eteenpäin kehitysehdotuksia, kuten yläkerran muuttamista terassiksi tai asunnoksi. Tai miksi ei kuntosali tai toimisto hierontaa tai kauneudenhoitoa varten?
KNALLIKSELLA on hyvä yhteistyö paikallisten yhdistysten kanssa. Kauppa huolehtii muun muassa kesän aikana järjestettävän VUF:n bingon voitoista sekä muista pienistä asioista erilaisiin tapahtumiin.
Storberg lisää, että kyläkauppana Knalliksella ei ole mitään keinoa kilpailla hinnalla suurmarkkinoiden kanssa.
– Mutta tarjoamme asiakkaillemme hyvää ja henkilökohtaista palvelua.
Kalkholmenin laiturit näkyvät Knalliksen yläkerrasta. Storberg sanoo, että kun Kalkholmenia kehitetään, kannattaisi kehittää myös Knallista ja muuta Lammalan keskustaa. Kyse on synergianvaikutuksien luomisesta. Vaikka Västanfjärd on pienempi paikkakunta, kylään muuttaa uusia ihmisiä.
– Västanfjärd tarvitsee erityisesti lisää lapsiperheitä. Koulu Nivelaxissa sijaitsee mukavassa ympäristössä eikä kovin kaukana täältä. Västanfjärd on turvallinen paikka kasvaa.
TEKSTI & KUVA: JOHN ILLMAN
Luo pitkän aikavälin ohjelma, jossa on selkeämmät tulevaisuuden tavoitteet maataloudelle ja politiikka, joka voi viedä meidät näihin tavoitteisiin. Tämä koskee kaikkea siitä, mitä meidän ihmisten pitäisi odottaa syövän, siihen, millaista tuotantoa haluamme. Näin sanoo Vestlax Mellangårdin Kasper Lindroos.
Kestävien ratkaisujen luomiseksi on tärkeää esittää pitkän aikavälin tavoitteita. Tämä koskee myös maataloutta.
Vestlax Mellangårdin maanviljelijä ja metsänhoitaja Kasper Lindroos ajattelee, että juuri nyt he haluavat pitää vähän kaikkea, eikä heillä ole selkeää kuvaa siitä, mihin he ovat menossa maataloudessa ja maatalouspolitiikassa.
- Nelivuotista hallitusohjelmaa ja CAP-ohjelmaa pidemmälle menevä pitkäjänteinen ohjelma auttaa viljelijöitä tekemään oikeita investointipäätöksiä.
CAP tarkoittaa Common Agricultural Policy, suomeksi yleistä maatalouspolitiikkaa.
Lindroosilla on tilallaan sikoja ja vähän matkan päässä Klobbnäsintien varrella laiduntaa lehmiä. Tila sijaitsee Kemiössä Västanfjärdin rajalla. Vestlaxintietä pitkin ajavat autoilijat ovat jo tervetulleet Västanfjärdiin, vaikka he eivät ole vielä tulleet kuntaosaan. Vestlax Mellangård on ollut Lindroosin suvun omistuksessa satoja vuosia.
- Viimeiset sikani teurastetaan tänä syksynä, hän selittää.
Tilalla harjoitetun luomusikakasvatuksen kannattavuus heikkeni merkittävästi vuonna 2027 tapahtuneen CAP 2027:ään siirtymisen myötä. Tänä vuonna Lindroos kasvattaa kuminaa, korianteria, ruista, vehnää, härkäpapua, riistapeltoja, herneitä ja rehua. Hän tuo teurastettavat siat ja lehmät pienempään teurastamoon.
- Sianlihasta tekemämme liha ja makkarat on pääosin myyty ennakkotilauksena, Kasper Lindroos kertoo.
TEKSTI & KUVA: JOHN ILLMAN
Erik Lund, Sami Tallberg, Michael Nurmi ja Annika Jansson tapahtuman lanseeraustilaisuudessa. Sami Tallbergin kirjat löytyvät myynnissä suomeksi ja ruotsiksi ravintolassa.
Kemiönsaarella järjestetään kahvila- ja ravintolakuukausi. Syö ulkona -kampanjan teemana on lähellä tuotettu ruoka. Tavoitteena on pidentää kahvila- ja ravintolasesonkia ja houkutella kävijöitä paikallisiin ravintoloihin.
Syö ulkona -kampanja järjestetään Kemiönsaarella 18. elokuuta – 17. syyskuuta. Kampanja lanseerattiin perjantaina 11. elokuuta Söderlångvikin tilalla, jossa oli paikalla parikymmentä osallistujaa. Kampanja järjestetään ensimmäistä kertaa.
Michael Nurmi, Förlags Ab Lindan Kustannus Oy:n toimitusjohtaja, on ideoinut ja toimii kampanjan projektikoordinaattorina. Kampanjan ideana on nostaa esiin ravintola-ala ja lähellä tuotettua ruokaa. Tavoitteena matkailukauden pidennys ja luoda uutta synergiaa ja yhteistyötä alalle. Kohderyhmä on paikalliset, vapaa-ajan asukkaat ja turistit. Tapahtuma on tarkoitus järjestetää myös ensi vuonna.
Söderlångvikin toimitusjohtajan Annika Janssonin lisäksi paikan päällä oli paikalle ehtineitä ravintoloitsijoita ja lähituottajia. Nämä olivat Terrassn, Road Café Yttis, Kulturhus Björkboda sekä Kimito Brewing ja Närboden.
Jansson on toiminut Söderlångvikin uutena toimitusjohtajana keväästä lähtien. Hän on erittäin tyytyväinen Syö ulkona -kampanjan käynnistymiseen ja suhtautuu myönteisesti alan eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön.
– Aikani täällä Söderlångvikissa on ylittänyt odotukseni positiivisesti. Koen, että ihmiset haluavat tulla tänne Söderlångvikiin ja Syö Ulkona -kampanja on hieno idea pidentää sesonkia ja houkutella lisää ihmisiä Kemiönsaarelle.
Söderlågvik on avoinna 30. syyskuuta asti. Lanseerauksessa on mukana myös keittiömestari Sami Tallberg, joka on ravintoloitsija Ateljén Sami Tallberg x Söderlångvikin takana. Hän kertoo saaneensa hyvän vastaanoton.
Jonas Sahlberg Kimito Brewingista kertoo, että Kemiönsaaren kahvila- ja ravintolatarjontaan on panostettava niin paikallisten kuin kesä-asukkaidenkin suhteen.
– Toivon, että yhä useammat perheet haluavat nauttia ruoasta kahviloissa ja ravintoloissa. Myymme panimotuotteita moniin paikallisiin ruokapaikkoihin. Syö ulkona -kampanja on tervetullut.
Road Café Yttiksen ja Ravintola Merikruunun Taru Semberg on samalta mieltä kuin Sahlberg. Semberg kertoo, että ravintoloilla on vahva kiinnostus pidentää sesonkia, joka päättyy nyt pian koulujen syyslukukauden alkamisen jälkeen.
– Tämä kampanja hyödyttää meitä. Meillä on vakinaisia lounasvieraita Merikruunussa, mutta toivomme, että useammat perheet haluavat vierailla meillä, molemmissa ravintoloissamme.
Kampanjassa on mukana 22 kahvilaa ja ravintolaa sekä kaksi tuottajaa.
Kunta mukana
Elinkeinojohtaja Erik Lund edusti kampanjassa mukana olevaa Kemiönsaaren kuntaa. Kunta on hiljattain käynnistänyt Boost Kemiönsaaren. Se on työkalu, jonka avulla tuetaan aloitteita, jotka yleisesti edistävät yritoimintaa kunnassa ja kannustavat ratkaisukeskeiseen yhteistyöhön kunnan ja elinkeinoelämän sekä elinkeinoelämän toimijoiden kesken.
Syö ulkona on ensimmäinen hanke, jonka takana Boost Kemiönsaari on. Lund kertoo, että kunta haluaa tehdä tiivistä yhteistyötä Kemiönsaaren elinkeinoelämän kanssa.
– Näemme, että tämä kampanja kannustaa kahvila- ja ravintola-alan ratkaisukeskeiseen yhteistyöhön.
Leimajahti
Syö ulkona -kampanjassa käytetään leimakorttia. Osallistujat voivat noutaa leimakortit mistä tahansa kampanjaan osallistuvasta paikasta. Leiman saa kortiin kun olet tehnyt ostoksen.
Kahdeksan leimaa eri paikasta oikeuttaa arvontaan. Voittaa voi 50, 80 ta 100 euron lahjakortin (osallistuviin tapahtumapaikkoihin) ja tuotepalkintoja arvonnassa. Lisätietoa www.annonsbladet.fi tai ilmoituksessa tässä lehdessä.
Jokainen voi olla some-vaikuttaja
Jokainen voi myös olla osallistua sosiaalisen median kilpailuun. Osallistujia pyydetään tekemään päivitys Facebookissa tai Instagramissa ja merkitsemään päivityksen sijainti (yrityksen on oltava mukana Syö ulkona -kampanjassa). Joka viikko eniten tykkäyksiä ja jakoja kerännyt päivitys palkitaan 100 euron lahjakortill ja arvotaan kaksi 40 euron arvoista lahjakorttia. Lisätietoa www.annonsbladet.fi tai ilmoituksessa tässä lehdessä.
TEXT & FOTO/TEKSTI & KUVA: JOHN ILLMAN
Kuva: Kesävieraat kiittelevät Carina Eriksson-Lundellia ja Bo Lundellia hyvästä asiakaspalvelusta.
K-Kärra on yksi Kemiönsaaren pienemmistä ruokakaupoista. Kauppiaat sanovat, että kesävieraat arvostavat niitä. Mutta tekeekö myös paikalliset niin?
Carina Eriksson-Lundell ja hänen miehensä Bo Lundell ovat kauppiaita K-Kärrassa. Pariskunta on ollut kauppiaita toukokuusta 2001 lähtien, 22 vuotta. Aiemmin myymälästä vastasi Eriksson-Lundellin isä. Ruokakauppa muuttui osaksi Keskoa vuonna 1987.
Kaupassa on suurin osa tarvitsemiasi perustuotteita ja elintarvikkeita. Vihanneksia, hedelmiä, leipää, juomia, sanomalehtiä, hygieniatuotteita, karamellejä, jäätelöä ja valmisruokia ja paljon muuta näkyy kauppojen hyllyillä.
– Meillä ei kuitenkaan ole yhtä laajaa valikoimaa kuin Kemiön ja Taalintehtaan suuremmilla ruokakaupoilla, Eriksson-Lundell sanoo.
Paikallisten tuottajien elintarvikkeitakin on, Bo Lundell huomauttaa.
– Pyrimme aina saamaan tomaattia, kurkkua, salaattia ja perunaa paikallisilta tuottajilta. Kemiönsaaren vesistä pyydetty kala on myös asiakkaidemme toiveissa. Mutta koska kalastajia on nykyään vain muutama, toiveen toteuttaminen on ollut vaikeampaa, Lundell sanoo.
Kesäkuukausina Kemiönsaaren väkiluku kasvaa. Sama koskee K-Kärran päivittäistä asiakasmäärää. Talvella myymälässä tekee päivittäin ostoksia noin 100 henkilöä, kesällä määrä on kaksinkertainen tai enemmän.
– Olemme siis pitkälti riippuvaisia kesävieraistamme. Kesäkausi on lyhyt, mutta intensiivinen, Carina Eriksson-Lundell sanoo.
Kesäasukkaat ottavat aktiivisesti yhteyttä, jos on tietty tuote, jonka he haluavat K-kaupan hyllyille. Eriksson-Lundell kertoo myös, että hän ja hänen miehensä reagoivat tarkkakuuloisesti siihen, mitä asiakkaat haluavat.
– Jos joku haluaa esimerkiksi vegaanisen tai kasvistuotteen, otamme sen ehdottomasti valikoimaamme, mutta jos tarpeeksi moni ei halua ostaa sitä, tuote on poistettava hyllystä.
Uutta tänä kesänä on, että bensiiniä myydään pienissä kanistereissa, jotka on tarkoitettu pienemmille koneille.
Lundell lisää, että ruokakaupassa ostoksia tekevät kesäasukkaat kehuvat häneltä ja hänen vaimoltaan saamaansa asiakaspalvelua sekä kassalla kaupan osa-aikaisia työntekijöitä.
Ilman kesävieraita myymälän toiminnan kannattavuus heikkenee. Monien Dragsfjärdin asukkaiden kerrotaan tekevän ostoksia muuallakin kuin Kärrassa.
Ytterkullan koulu Kärrassa lakkautettiin vuonna 2009. Kauempana ajassa taaksepäin kylässä oli postitoimisto ja pankki. Tällaiset sosiaaliset instituutiot merkitsivät sitä, että useammat ihmiset asuivat Kärrassa ja tekivät ostoksia kaupassa.
– Monet haluavat tehdä ostoksia Taalintehtaalla tai Kemiössä, koska jotkut tavarat voivat olla siellä hieman halvempia. Mutta kun otetaan huomioon autolla ajaminen täältä jommallekummalle paikkakunnalle ja takaisin, säästöt ovat pieniä. Pienet kyläkaupat vähenevät nopeasti. Yksi tapa tukea heidän toiminnansa on käyttää aktiivisesti heidän palveluitaan, sanovat kauppiaat Bo Lundell ja Carina Eriksson-Lundell.
K-Kärralla on tarvittavat perushyödykkeet ja elintarvikkeet. Näin sanoo Torbjörn Kevin, osa-aikaisasukas Ölmosvikenissä Dragsfjärdissa.
Kevin lisää, että hän tekee ostoksia lähes päivittäin kaupassa. Myös muut Dragsfjärdin asukkaat ajattelevat, että myymälä on parantunut vuosien varrella.
– Jos K-Kärraa ei olisi, meidän kärralaisten ja lähialueen asukkaiden matkat lähimpään ruokakauppaan olisivat tarpeettoman pitkiä. On tärkeää, että on paikallisia palveluja. On myös ympäristöystävällisempi valinta tehdä ostoksia lähikaupassa sen sijaan, että ajaisit pidemmän matkan isompaan ruokakauppaan.
TEKSTI & KUVA: JOHN ILLMAN
K-Kärralla on eniten perustavarat jonka asiakkaat tarvitsevat.
Taitava harhauttaja, varma puolustaja ja monitaitoinen keskikenttäpelaaja kertovat, että Nurmikenttä Cup, jota pelataan nyt lauantaina on hauska turnaus. Aiempina vuosina joukkue on pärjännyt hyvin, miten menee tänä vuonna?
Kimito Sportföreningin vuosina 2010 ja 2011 syntyneiden tyttöjen joukkue osallistuu tulevana viikonloppuna Amospuistossa pelattavaan Nurmikenttä Cupiin. Ellinor ja Lilja Dahlbom sekä Célia Lindström odottavat turnausta innolla.
– Olemme erittäin innoissamme, Lilja Dahlbom sanoo.
Tytöt kertovat pelanneensa jalkapalloa kuusi vuotta. Joka vuosi he ovat osallistuneet Nurmikenttä Cupiin. Aiemmissa turnauksissa he ovat pärjänneet hyvin.
– Olemme pelanneet finaalissa useita kertoja, Lindström sanoi.
Nurmikenttä Cupiin joukkueen pelaajat ovat jakaantuneet kahteen joukkueeseen, vuonna 2010 syntyneet tytöt ovat muodostaneet oman ryhmän. Vuonna 2011 syntyneet ovat pelanneet toisessa joukkueessa.
KSF kohtaa yleensä Tammisaaren EIF:n ja Paraisten PIF:n Nurmikenttä Cupissa. Tämän vuoden vastus on epäselvä Dahlbomien ja Lindströmin osalta.
Kentällä Ellinor Dahlbom pelaa vasempana laitahyökkääjänä ja Lindström oikeana laitapuolustajana. Lilja Dahlbom pelaa hyökkäävänä keskikenttäpelaajana. Lindström kertoo, että hänen vahvuuksiaan pelissä ovat pallon purkaaminen vastustajan hyökätessä ja syöttöpeli.
Lilja Dahlbom puolestaan kuvailee itseään monipuoliseksi pelaajaksi.
– Olet hyvä kuljettamaan ja laukomaan, Lindström sanoo ja kuvailee Ellinor Dahlbomia pelaajana.
Valmentaja Fred Nordell aloittaa harjoitukset. Pian sen jälkeen alkaa sataa kovaa. Harjoituksiin kokoontuu 20 pelaajaa. Tytöt harjoittelevat paljon syöttöpeliä.
Nurmikenttä Cupin lisäksi tänä viikonloppuna pelataan myös otteluita toisen jalkapalloturnauksessa, nimittäin MM-kisat Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Lohkovaihe on ohi, pudotuspelit ovat käynnissä. Tytöillä on suosikkijoukkue turnauksessa.
– Kannustamme Englantia. Heillä on aina hyviä pelaajia.
Suuri kahdeksan tai kymmenen tunnin aikaero Suomen ja kisojen isäntämaiden välillä tarkoittaa, että ottelut pelataan yleensä aamuyöllä ja aamulla Suomen aikaa. Tytöt sanovat nähneensä osan peleistä, mutta eivät kaikkia.
Lilja Dahlbom mainitsee englantilaispuolustajan, maajoukkueen kapteenin Leah Williamssonin taitavana pelaajana. Williamsson pelaa lontoolaisseura Arsenalissa.
Mitä tulee suosikkijoukkueisiin seuratasolla, tytöt suuntaavat edelleen katseensa pääasiassa Espanjaan.
– Real Madrid on suosikkijoukkueeni. Muun muassa Luka Modrić on erittäin hyvä, Lilja Dahlbom sanoo.
Kroaatialainen Modrić on varakapteeni madridilaisseurassa. Real Madridin miehet ovat liigamestareita Espanjassa, naisten joukkue on ollut olemassa vasta muutaman vuoden.
Dahlbom mainitsee myös Tottenhamin, myös Lontoosta, joukkueena, jota hän seuraa.
Célia Dahlbom puolestaan uskoo, että Manchester Cityn norjalainen hyökkääjä on maailman paras pelaaja.
– Erling Haaland on taitava ja erinomainen hyökkääjä.
TEKSTI & KUVA: JOHN ILLMAN
Foto: Isac Lindgård ja Elis Taipale uskoo menestykseen tämän viikonlopun Nurmikenttä Cupissa.
KSF:n vuonna 2011 syntyneet poikien juniorit janoavat Nurmikenttä Cupin kultaa. Itseluottamus on hyvällä tasolla.
Jalkapalloturnaus Nurmikenttäcup pelataan lauantaina 5. elokuuta Amospuistossa Kemiön keskustassa. Tänä vuonna turnauksessa pelaa 45 joukkuetta. Yksi niistä on Kemiöläisseura Kimito Sportföreningin poikien joukkue, jossa pelaajat ovat syntyneet vuonna 2011. Isac Lindgård ja Elis Taipale kertovat, että joukkue pelaa turnauksessa kolmatta kertaa.
– Toivomme menestystä turnauksessa, Lindgård sanoo.
KSF:llä on turnauksessa yhteensä kymmenen joukkuetta, sekä tyttöjen että poikien joukkueet.
Taipale kertoo, että aiempien vuosien turnauksissa pojat ovat kohdanneet IFK Mariehamnin junioreita. Tänä vuonna kemiöläiset pelaavat myös ahvenanmaalaisia vastaan, tällä kertaa he kohtaavat sinivalkoisen Jomala IK:n. Pojat pelaavat kahdeksalla kenttäpelaajalla ja maalivahdilla.
– Aiemmin meillä oli Nurmikenttä Cupissa kaksi joukkuetta, mutta nyt osallistumme vain yhdellä, Taipale kertoo.
Ensimmäinen Nurmikenttä Cup pelattiin vuonna 1993. Niinpä turnaus juhlii tänä vuonna 30-vuotispäiväänsä. Jalkapallojaoston puheenjohtaja Markus Dahlbom kertoo, että turnauksen perusajatuksena oli, että Kemiönsaaren jalkapallojuniorit pääsisivät pelaamaan saaren ulkopuolisia joukkueita vastaan.
– Nappulaliigassa juniorit pelaavat vain muualta Kemiönsaaresta tulevia junioreita vastaan. Nurmikenttä Cupissa kohdataan muitakin vastustajia, mikä on tervetullutta.
Nappulaliigassa pelaa usein joukkueita myöskin Sauvosta ja Perniöstä, mutta muuten asiat ovat niin kuin Dahlbom sanoo. Tämän vuoden Nurmikenttä Cupissa Kemiönsaareen tulee muun muassa Tammisaaren EIF, Karjaan BK-46, FC Inter Turku ja HJK.
Maanantain harjoituksiin osallistuu yksitoista pelaajaa. Joukkue on saanut uuden pelaajan. Valmentaja Peter Eggert kertoo, että tänä viikonloppuna pelataan Nurmikenttä Cup ja useimmat pelaajat ilmoittavat olevansa tulossa siihen. Harjoituksissa harjoitellaan muun muassa syöttöpelejä.
Pojilla on hyvä yhteenkuuluvuus joukkueen sisällä. He vitsailevat paljon keskenään ennen harjoitusten alkua.
Isac Lindgård kertoo pelaavansa laitapelaajana. Elis Taipale puolestaan on keskuspuolustaja ja hyökkäyksen kärkipelaaja. Vaikka hän pelaa puolustajana ja hyökkääjänä, hän tuo silti maalivahdin hanskat harjoituksiin. Taipale menee maaliin ja hänen joukkuetoverinsa yrittävät potkaista palloa maaliin, mutta eivät onnistu. Hän tekee pari taitavaa torjuntaa.
Lindgård kertoo, että pojilla on selkeä tavoite turnaukselle. Aiemmin he ovat voittaneet kultaa ja ottaneet hopeaa.
Tarkoittaako tämä, että tavoittelet kultaa tänä vuonna?
– Totta kai, huutaa joukkuetoveri heidän takanaan.
TEKSTI & KUVA: JOHN ILLMAN
Foto: Pojat harjoittelevat syöttöpelejä maanantain harjoituksissa.
Kuva: Sisäministeriö päättää, voiko Hiittisten merivartioasema jatkaa tulevaisuudessa.
Hiittisten merivartioasema ja sen olemassaolo saarella on ollut vaakalaudalla. Pysyykö asema tulevaisuudessa vai ei? Jos ei, mitkä ovat seuraukset merivartiostolle ja Hiittiselle?
Saadakseen vastauksen näihin kysymyksiin Ilmoituslehti kääntyy Benny Paulssonin, muutaman vuoden eläkkeellä olleen merivartijan puoleen. Paulsson asui perheineen Hiittisten merivartioasemalla vuosina 1976-82. Hän kannattaa voimakkaasti merivartioaseman säilyttämistä.
– Viime vuonna tehtiin vetoomus nimilistan muodossa Hiittisten kyläyhdistyksen aloitteesta, jossa toimin sihteerinä. 2000 ihmistä allekirjoitti. Monet kertoivat henkilökohtaisia tarinoita siitä, että he ovat elossa suurelta osin Hiittisten merivartioston ja heidän nopean reagointinsa ansiosta, sanoo Paulsson.
Nimilista luovutettiin sisäministeri Krista Mikkonen (vihr) Sanna Marinin (s.) hallituksessa (2019-2023). Perussuomalaisten Mari Rantanen hoitaa nyt asiaa.
Varsinais-Suomessa on merivartioasemia myös Nauvossa ja Susiluodossa Uudenkaupungin ulkopuolella.
Hiittisten merivartiosto on saaren ainoa viranomainen. Se tekee tiivistä yhteistyötä Hiittisten vapaapalokunnan kanssa. VPK on monissa tapauksissa merivartiostoja nopeammin onnettomuuspaikalla, kun onnettomuus tapahtuu maalla, mutta palokunta ei voi korvata merivartiostoa. Rajavartiostoon kuuluvalla merivartiostolla on ehdottomasti parhaat varusteet kaikkiin vuodenaikoihin ja sääolosuhteisiin. Nämä laitteet ovat kaikkien viranomaisten käytössä, jotta kaikki lakisääteiset tehtävät voidaan hoitaa turvallisesti myös saaristossa.
Monipuolinen kalusto on elintärkeää, sillä potilaat ja onnettomuuksien uhrit tarvitsevat jatkokuljetuksia mantereelle hoitoon. Helikopteri ei lennä kaikissa sääolosuhteissa, minkä vuoksi tarvitaan myös Merivartioasemien hyvin varustettuja veneitä ja aluksia, kuten ilmatyynyaluksia.
– Merivartiosto tekee myös paljon poliisityötä, joka ei kuulu VPK:n vastuualueeseen.
Hiittisten asukkaat ovat pelänneet, että merivartioasema joko suljetaan tai siirretään joko Kasnäsiin tai Taalintehtaalle. Se ei kuitenkaan ole järkevä ratkaisu.
– Hiittisiltä on avoimet vedet joka suuntaan. Jos joku on hädässä ulkosaaristossa, Hiittisten merivartiosto saapuu paikalle paljon nopeammin kuin Taalintehtaalta tai Kasnäsista.
Merivartioaseman muuttaminen partiotukikohdaksi ei myöskään ole toimiva ratkaisu. Partiotukikohdassa kukaan ei ole paikalla ympäri vuorokauden seitsemän päivää viikossa.
– Pahimmassa tapauksessa tämä johtaisi saariston autioitumiseen entisestään, Paulsson sanoo.
Hiittisistä merivartiosto saavuttaa nopeasti Kemiönsaaren saariston asutut saaret. Koska saaristossa liikkuu kesäisin paljon enemmän ihmisiä kuin muina vuodenaikoina, on välttämätöntä pystyä kattamaan laajempi alue tehokkaasti.
– Isommatkaan veneet eivät käytännössä korvaa fyysistä asemaa. Tarvitaan myös pienempiä veneitä, joilla pääsee helposti uhrin luo vesillä, Paulsson sanoo.
Milloin sisäministeri Mari Rantanen käsittelee Hiittisten merivartioaseman asiaa, on tätä kirjoitettaessa epävarma. Benny Paulsson kuitenkin näkee, että asema sijaitsee edelleen Hiittisillä, joka on jo pitkään osoittautunut toimivaksi paikaksi.
– Kun otetaan huomioon maailmanpoliittinen tilanne ja Suomen Nato-jäsenyys, toivon, että ymmärrys maan tehokkaasta puolustusvalmiudesta löytyy. Tarvitsemme kiinteitä yksiköitä, joiden henkilökunnalla on hyvä paikallistuntemus, Benny Paulsson sanoo.
TEKSTI & KUVA: JOHN ILLMAN
Kuva: Benny Paulsson ja Hiittisten kyläyhdistys haluavat säilyttää Hiittisen merivartioaseman.
Örö ulkosaaristossa on mielenkiintoinen paikka vierailla. Yrittäjäpariskunta Janne Tirkkonen ja Nina Liski-Tirkkonen ovat optimistisia kesän suhteen ja toivovat, että saarelle löytäisi lisää ihmisiä.
Ilmoituslehti tapaa Örön hotelli-, ravintola- ja satamatoiminnan takana olevat yrittäjät. Useita vieraita on saarella samaan aikaan, kun yrittäjäpariskunta esittelee saaren liiketoimintaa. Nuoret kesätyöntekijät ottavat vastaan vieraat, jotka saapuvat samalla veneellä lehden toimittajan kanssa.
Liski-Tirkkonen kertoo, että monta henkilöä on kesän aikana vieraillut Öröllä. Hän kuitenkin muistuttaa, että heillä on toimintaa ympäri vuoden, myös syksyllä, talvella ja keväällä – ei vain kesällä.
– Keväällä kävijöitä oli enemmän kuin koskaan aiemmin.
Hän lisää, että hotelli-, ravintola- ja satamatoiminnan lisäksi Örö tarjoaa mahdollisuuden vuokrata kajakkeja ja kanootteja sekä osallistua opastetuille kierroksille Örön rantalinnakkeella. Örö oli Suomen meripuolustuksen linnoitus, mutta siirtyi Metsähallitukselle vuonna 2015.
Saaren vieraina on ollut kaveriryhmiä, perheitä ja nuoria aikuisia. Erityisesti yhä useampi nuori pari on valinnut vierailla Öröössä.
– Meillä vierailee yhä enemmän kaupunkilaisia, joilla ei vielä ole vahvaa sidettä saaristoon.
Myös kansainväliset vieraat löytävät tiensä Öröhön. Ruotsalaisten lisäksi myös saksalaiset ja tanskalaiset ovat löytäneet tiensä Öröhön kesän aikana.
– Näen, että meillä on potentiaalia tavoittaa suurempi määrä kansainvälisiä vieraita, Tirkkonen sanoo.
Örö sijaitsee reilut kymmenen kilometriä Kasnäsista etelään ja n. 50 kilometriä Kemiön keskustasta. Saarialue on siis melko kaukana saaristossa. Janne Tirkkonen huomauttaa, että lisäyhteydet Öröstä Kemiönsaaren lisäksi läheisiin satamakaupunkeihin toisivat saarelle lisää kävijöitä.
– Yhteydet Öröstä sekä Hankoon että Turkuun lisäisivät mahdollisuuksiamme. Se helpottaisi myös vierailua luonamme, erityisesti niille, joilla ei ole omaa venettä.
Örö sijaitsee reilun 25 kilometrin päässä Hangosta ja 85 kilometrin päässä Turusta. Suomen entisen pääkaupungin ja Örön välissä on lukemattomia luotoja ja saaria, mutta Örön ja Hangon välillä on lähes avomerta.
Tirkkonen sanoo, että reittien toteuttamisessa on haasteita. Yhteyksien kestoon ja tiheyteen vaikuttaa kysyntä ja ne toteutetaan kaupallisesti.
Janne Tirkkonen lisää, että heillä on käytössään myös taksivene. Tirkkonen ajaa taksivenettä itse.
– Tämä mahdollistaa sen, että Öröhön ja Öröstä tulee enemmän ihmisiä silloinkin, kun M/S Idun ei liikennöi.
Hän lisää, että pariskunta tekee tiivistä yhteistyötä M/S Idunin omistavan Wilson Chartersin kanssa veneiden aikataulujen suhteen.
Janne Tirkkonen kertoo, että vallitsevalla säällä on suuri vaikutus Örön kävijämääriin. Huono sää tarkoittaa vähemmän turisteja. Loppujen lopuksi hän suhtautuu myönteisesti kesän jatkoon.
Pariskunta korostaa kaunista luontoa syynä tulla saarelle. Tirkkonen lisää, että Örössä saa rauhaa ja hiljaisuutta.
– Vaikka saarella olisi tuhansia muita ihmisiä samaan aikaan, löydät aina paikan, jossa voit olla yksin, jos haluat. Örön historia, sekä yleisesti saaren historia että sotahistoria, on erittäin jännittävää ja siihen kannattaa tutustua, Janne Tirkkonen sanoo.
TEXT & FOTO/TEKSTI & KUVA: JOHN ILLMAN
Amanda Enberg on yksi Farmors Cafén omistajista.
Oletko kiinnostunut hyvästä ruoasta, hyvästä ilmapiiristä ja idyllisestä maalaisympäristöstä? Högsåran ihana Farmors Café on silloin paikka, jossa kannattaa käydä.
Muutaman sadan metrin päässä byvikenin lauttasatamasta Högsårassa sijaitsee Farmors Café. Kahvilaa ympäröi maaseutuidylli niittyineen aivan vieressä. Kun Ilmoituslehti saapuu kahvilaan, koirat Tosca ja Tilma juoksevat kohti tervehtimään. Koirien lisäksi Farmors Cafélla on tilalla myös kaneja häkissä.
Saarella on rauhallista. Ainoa, jonka kuulee, on lintujen laulu ja ruohonleikkuri parin pihan päässä. Henkilökunta laittaa kaiken järjestykseen.
Yksi Farmors Cafén takana olevan perheyrityksen omistajista, Amanda Enberg, tapaa lehden lähettilään. Enberg on syntynyt ja kasvanut Högsårassa. Hän kertoo, että hänen äitinsä Ylva Enberg perusti Farmors Cafén vuonna 1994.
– Olemme alusta asti kehittäneet kahvilaa uusilla annoksilla ja aluetta on laajennettu.
À la carte-listan ruokien lisäksi asiakkaat voivat tilata herkullisia leivonnaisia ja muita makeisia sekä kylmiä juomia.
Farmors Café koostuu keittiöstä, ruokasalista, terasseista ja paviljongista. Pihalla voi pelata muun muassa lentopalloa.
Farmors Caféssa vierailu on kuin aikamatka sotien väliselle ajalle (noin 1918–1939), jolloin Suomi oli maatalousyhteiskunta. Sillä ajalla oli tavallista asua suurilla tiloilla maaseudulla tai saaristossa, ja perheillä oli useita lemmikkejä.
Monikulttuurinen paikka. Päivän ensimmäiset vieraat saapuvat Farmors Caféhen. Sekä nuoret että vanhat istuvat eri pöytien ympärille tilaten kylmää juomaa, jäätelöä tai purtavaa. Kävijämäärä kasvaa nopeasti.
Farmors Caféssa kuullaan vuorotellen useita kieliä. Amanda Enberg kertoo, että kahvilan henkilökunnalla on heterogeeninen tausta.
– Kokkien ja tarjoilijoiden joukossa on useita Länsi-Uudeltamaalta ja pääkaupunkiseudulta, mutta meillä on työntekijöitä myös Ruotsista – Norrköpingistä ja Göteborgista – Ranskasta ja Italiasta.
Emil Järvinen Tammisaaresta työskentelee keittiössä. Järvinen nauttii työskentelystä Farmors Caféssa ja toteaa, että Högsåraan on helppo tulla omalla veneellä, jopa Hangosta ja Paraisilta asti.
– Farmors Café sijaitsee hyvällä paikalla täällä saarella. Olen iloinen saadessani työskennellä täällä. Meillä on hyvä yhteistyö henkilökunnan ja mukavien vierailijoiden kanssa.
Järvinen näyttää taitonsa ja valmistaa maukkaan annoksen, jota toimittaja pääsee maistamaan.
Emil Järvinen valmistaa herkullisia ruoka-annoksia Farmors Cafén keittiössä.
Amanda Enberg kuvailee Farmors Caféta paikaksi, joka sopii kaikille.
– Sanoisin, että monet vieraistamme ovat perheitä. Mutta tietysti muutkin vierailevat meillä.
Saarelle pääsee helposti ilman omaa autoa. Moni parkkeeraa autonsa mantereelle Svartnäsiin kävellen lossille ja Högsåralla. Toinen ympäristöystävällinen vaihtoehto on matkustaa pyörällä.
Amanda Enberg kertoo, että pelimannit Benny Törnroosin ja Calle Petterssonin ja muut samankaltaiset vierailevat vielä kesän aikana kahvilassa Högsårassa.
– Toivomme hyvää säätä ja paljon kävijöitä loppukauden aikana, Amanda Enberg sanoo.
Teksti & kuva: John Illman
Kylmien juomien lisäksi Farmors Caféssa voi syödä herkullisia leivonnaisia ja muita makeisia.
Keskiaikakirkko luo arvokkaat puitteet sinfoniaorkesterille.
Kemiönsaaren Musiikkijuhlat alkoivat arvokkaasti Kemiön kirkossa tiistaina. Sinfoniaorkesterin esiintyminen pikkupaikkakunnalla ei todellakaan ole mikään itsestäänselvyys, mutta Jyväskylä Sinfonia vieraili saarellamme jo toistamiseen.
Orkesteria johti Kaapo Ijas ja ohjelmistossa oli tutuista tutuimpien säveltäjien, Richard Wagnerin ja Wolfgang Amadeus Mozartin teoksia. Musiikki soi mahtavasti keskiaikaisen kirkon holvien alla. Sopraano Helena Juntunen hurmasi yleisön dramaattisilla tulkinnoillaan Wagnerin Wesendonck Lieder:istä ja palkitsi suosionosoitukset ylimääräisellä numerolla.
Musiikkijuhlat järjestetään nyt 25. kerran. Vuosia taiteellisina johtajina toimineet viulistisisarukset Katinka ja Sonja Korkeala huomioitiin kukkakimpuin.
Näin mittavan tapahtuman järjestäminen pienellä paikkakunnalla olisi mahdotonta, elleivät paikalliset taidemusiikin ystävät avustaisi vapaaehtoisina huolehtien lukemattomista käytännön tehtävistä. Kuten tauon kahvitarjoilusta makoisine saaristolaisvoileipineen.
FESTIVAALI jatkuu aina sunnuntain Grande finalde -konserttiin saakka. Tänään konsertteja järjestetään Söderlångvikissa ja Salon Veturitallissa. Perjantaina vuorossa ovat tunnelmalliset Kirkosta kirkkoon -konsertit Västanfjärdissä ja lauantaina voi yhdistää Labbnäsin ja Söderlångvikin konsertit kulinaarisiin elämyksiin.
Teksti & kuva: Ingrid Sandman
Kemiönsaaren musiikkijuhlat ovat parhaillaan käynnissä. Huomenna perjantaina Västanfjärdissä kuullaan kaksi konserttia, yksi Västanfjärdin uudessa kirkossa ja toinen vanhassa. Uudessa kirkossa soittaa Mozartin, Haydnin ja van Beethovenin musiikkia, joilla kaikilla oli yhteyksiä Wieniin nykyisessä Itävallassa. Konsertti alkaa klo 20.30.
Myöhemmin samana iltana vanhassa kirkossa kuulijat matkustavat ajassa taaksepäin 1500-luvulle ja 1700-luvun lopulle. Muun muassa brittiläiset Tobias Hume ja Orlando Gibbons ovat säveltäneet kappaleet musiikkiin, jota soitetaan konsertin aikana.
Teksti: John Illman
Kahvitauko.
Vuoden Ympäristöpalkinto: Börje Holmberg
Vuoden Urheiluteko: Matias Nylund
Vuoden Nuorisopalkinto: Emma Heikkilä
Vuoden Yrittäjä: Road Café Yttis
Vuoden Lähettiläs: Ekniemen huippu/Jaakko Virtanen
Vuoden Nuorisourheilija: Melvin Dahlbom
Vuoden Liikuttaja: Jonna Uggeldal
Vuoden seuraihminen, urheiluseurat: Anders Nordell
Vuoden seuraihminen, muut yhdistykset: Susan Holmberg
Vuoden Ympäristöpalkinto: Börje Holmberg
Perustelut: Börje on aktiivinen eläkeläinen, joka tukee, työskentelee ja lobbaa paikallisen elinkeinoelämän puolesta. Börje on myös antanut kasvonsa Kemiönsaaren lähiruualle.
Vuoden Urheiluteko: Matias Nylund
Perustelut: Matias Nylund kuuluu Suomen 10 parhaan pitkän matkan hiihtäjämme joukkoon. Matiaksella on kokopäivätyö, perhe-elämä ja viime talvet ovat olleet ehkä maan pahimpia nyt useita vuosia peräkkäin. Tätä huolimatta, hän suorittaa vuodesta toiseen todella korkealla tasolla muita hiihtäjiä vastaan, jotka hiihtävät enemmän tai vähemmän kokopäiväisesti.
Vuoden Nuorisopalkinto: Emma Heikkilä
Perustelut: Emma Heikkilä on aktiivisesti mukana useissa eri yhdistyksissä eikä epäröi tehdä vapaaehtoistyötä tarvittaessa. Emma on myös nuorisoparlamentin jäsen ja ystäväoppilas koulussa.
Vuoden Yrittäjä: Road Café Yttis
Perustelut: Road Café Yttiksessä saa erinomaista palvelua, joka tulee kaikkien työntekijöiden sydämmestä aidosti.
Vuoden Lähettiläs: Ekniemen huippu/Jaakko Virtanen
Perustelut: Jaakko Virtanen on ollut aktiivisesti Ekniemen huipun talkoolaisena. Ekniemen huippu on erinomainen luonto- ja ympäristömatkailukohde, jonka Jaakko ja muut talkoolaiset ovat yhdessä perustaneet. Huippu on hieno lisä saaren monipuoliseen tarjontaan, ja tämä on laittanut liikkeelle niin saarelaiset kuin ulkopaikkakuntalaiset.
Alexandra Viklund, KiRy, ratsastusurheilu
Taru Vähämäki, KiRy, ratsastusurheilu
Jennie Karlsson, KiRy, ratsastusurheilu
Minna Hakala, KiRy, ratsastusurheilu
Pia Tötterman, KiRy, ratsastusurheilu
Hanna Nurmi, KiRy, ratsastusurheilu
Anneli Viljanen, KiRy, ratsastusurheilu
Per-Åke Mattsson, KSF, suunnistus
Rolf Nordell, KSF, suunnistus
Anna von Wendt, Björkboda Dressage, ratsastusurheilu
Arthon Alanne, TMK, motocross
KSF flickor 11, KSF, jalkapallo
Noah Pomrén, KSF, yleisurheilu
Maja Jensén, KSF, yleisurheilu
Ingrid Hagman, raviurheilu
Gullhild Hagman, raviurheilu
Axel-palkintoja, jotka jaetaan lokakuussa elokuvafestivaalin yhteydessä Villa Landessa.
Vuoden Kulttuuripalkinto
Vuoden Nuori Kulttuuripalkinto
Vuoden Kulttuuriteko
Kirjaston Akselpalkinto
Teksti: Lehdistötiedote, Kuva: Michael Nurmi
Antti Sarpila kertoo, että Baltic Jazzissa on tänä vuonna mukana suuria artisteja muun muassa Ruotsista. (Kuva: yksityinen)
– Baltic Jazz on Suomen ainoa jazzfestivaali, jossa soitetaan klassista jazzia 1920-luvulta 1940-luvulle. Kaikki muut jazzfestivaalit, jotka ovat aiemmin soittaneet klassista jazzia, ovat muuttaneet profiiliaan joko erilaisen musiikin tai modernin jazziin.
Näin sanoo Antti Sarpila. Hän on Taalintehtaan Baltic Jazz -jazzfestivaalin taiteellinen johtaja. Hänen ei ole vaikea selittää, miksi kannattaa käydä jazzfestivaaleilla, jotka järjestetään 7.–9. heinäkuuta.
Sarpila on ollut mukana järjestämässä Baltic Jazzia vuosituhannen vaihteesta lähtien ja nauttii taiteellisen johtajan tehtävästään. Hän kertoo, että ainutlaatuinen meriympäristö ja klassinen jazzmusiikki ovat ainekset hyvään ilmapiiriin, joka yleensä vallitsee Baltic Jazzin aikana.
– Kun näen ihmisiä Taalintehtaalla leveä hymy huulillaan Baltic Jazzin aikana, tiedän, että festivaali on onnistunut. Kuten aiempinakin vuosina, toivomme, että tämän vuoden festivaalilla on paljon kävijöitä. Tänä vuonna meillä on myös suuria taiteilijoita Ruotsista, kuten Fredrik Lindborg, sanoo Antti Sarpila.
Teksti: John Illman, Kuva: Yksityinen
Baltic Jazz festivaali järjestetään tulevana viikonloppuna Kemiönsaaren Taalintehtaan ruukkikylässä jo 35. kertaa. Festivaalin taiteellisen johtajan Antti Sarpilan johdolla kootussa ohjelmassa on mukana useita kotimaisia huippuartisteja sekä myös muutamia kauempaa saapuvia artistivieraita. Viikonlopun suuremmat konsertit järjestetään Ruukinpuistossa ja konserttipaikaksi paluun tekevällä vanhalla mekaanisella Verstaalla.
Puistolavan avaa perjantaina klo 19 alkava 65th Anniversary of DDT Jazzband -juhlakonsertti, jossa DDT Jazzbandin kunniavieraana esiintyy Johanna Försti, yksi Suomen rakastetuimmista laulajista. Lauantaina puistolavalla klo 14 alkavassa kolmen konsertin Picnic in the Park putkessa esiintyvät Antti Sarpila Swing Band with guests, Sofia Finnilä ja Ruotsista Taalintehtaalle saapuva Fredrik Lindborg Trio & String Quartet.
Verstaalla lauantai-iltana klo 20 alkavassa Swing Factoryssä tunnelmaa ovat luomassa Screamin’ Jay & The Bones, SoulSisters ja tämän vuoden festivaalin kaukaisin artistivieras, Yhdysvaltalainen Professor Cunningham & His Old School.
Baltic Jazzin toiminnanjohtaja Jani Tuomaala kertoo, että tämän vuoden festivaalilla on mukana myös pienempiä tapahtumapaikkoja. Uusista tapahtumapaikoista Tuomaala nostaa esille Ullman’s Villan, jossa järjestetään festivaalin aikana kaksi konserttia. Lauantain Jazz & Dinner konsertin artistina on Django Collective Helsinki ja sunnuntaina Ullman’s Villan puutarhassa esiintyy Anna Inginmaa. Perinteisistä tapahtumapaikoista Kasnäs Paviljongissa järjestetään jälleen Varaslähtö -konsertti jo torstaina ja Söderlångvikin upeassa kartanossa järjestetään sunnuntaina festivaalin Päätöskonsertti, jossa esiintyy Angelika Klas & Seppo Hovi Trio.
Tuomaala muistuttaa Baltic Jazzin olevan festivaali, jonne kaikki ovat tervetulleita ja jonka tarjontaan kannattaa rohkeasti tulla tutustumaan. Perille pääsee autolla reilussa tunnissa Turusta ja kahdessa pääkaupunkiseudulta. Taalintehtaan ruukkikylä kauniine saaristomaisemineen on jo itsessään vierailemisen arvoinen kohde, joten tänne kannattaa tulla vaikka kauempaakin.
Taalintehtaan satama-alueelle pystytettävällä Jazzkadulla järjestetään viikonlopun aikana 7 ilmaiskonserttia. Maksullisia tapahtumia ohjelmassa on yhteensä 15 ja niiden joukossa Aarne Alligaattorin konsertit perheen pienimmille lauantaina sekä ruotsiksi että suomeksi. Rock-musiikin ystäville sunnuntai-iltana on luvassa Jatkot tapahtuma, jossa juhlatunnelmaa ovat vauhdittamassa Cream Pistols, Steinhard ja TrrTrrTrr. Konserttiliput ovat jo myynnissä Tiketissä. Lippuja myydään myös paikan päällä festivaalin aikana.
Teksti: Lehdistötiedote, Kuva: Fabian Rosenberg
Vänö on pieni yhteisö, jossa on vain n. 15 vakituista asukasta.
Vänössä uloimmassa saaristossa löydät rauhaa ja nautit luonnosta. Tulevan lauantain Vänö-päivänä on tarjolla useita mielenkiintoisia aktiviteetteja ja toveruutta.
Ilmoituslehti soittaa Pirjo Hoffströmille muutamaa päivää ennen Vänö-päivää 1. heinäkuuta. Vänön päivän aikana tarjotaan kalakeittoa ja vohveleita, ja paikallinen yhdistys Vänö Vänner järjestää lasten kilpailuja ja arpajaisia.
Saarella esiintyy myös viulisti Jimmy Träskelin Taalintehtaalta. Päivän aikana hän soittaa satamassa ja illalla kulttuuritalossa.
M/S Stella kulkee Kemiönsaaren pääsaaren ja Vänön välillä. Hoffström kuvailee tätä yhteyttä elintärkeäksi.
– Monet tulevat saarelle myös omilla veneillään kesäisin. Muuten matkustat M/S Stellalla, hän sanoo.
Vänössä on myös yhteislaulut heinäkuun lopussa ja muinaistulien yö 29. elokuuta.
Kesäisin Vänössä voi myös pelata pöytätennistä 130-vuotiaassa kulttuuritalossa, pelata frisbeegolfia ja kävellä luontopolulla.
– Luontopolku on erittäin suosittu. Monet lintuharrastajat tulevat myös tänne, Hoffström sanoo.
Hän lisää, että saaren monipuolista luontoa hienoine lehtoineen arvostavat niin saarelaiset, vapaa-ajan asukkaat kuin vierailijatkin. Vänössä voit irrottautua kaikesta stressistä.
(artikkeli jatkuu ilmuituksen alla)
Vänö on pieni yhteisö, jossa asuu vakituisesti noin viisitoista ihmistä. Kesällä väkiluku kuitenkin kasvaa useisiin satoihin. Vuonna 1949 Vänössä asui vakinaisesti 60 ihmistä, kirjoittaa Vänö Allehanda.
Hoffström toivoo pysyvän väestön kasvavan tulevaisuudessa.
– Valitettavasti meillä on aika suppea ikärakenne täällä Vänössä. Toivon, että useammat nuoremmat ihmiset haluaisivat muuttaa tänne, Hoffström sanoo.
Tulevaisuudessa hän toivoo myös, että turistit ja lomailijat viipyisivät Vänössä pidempään.
Vänö on Kemiönsaaren maantieteellinen länsipiste, kymmenen kilometriä Rosalasta länteen. Vänö on jopa lännempänä kuin Paraisten keskusta ja suunnilleen Turun linnasta etelään. Kasnäsista laivamatka Vänöön kestää tunnin. Vänön saari on myös pieni, vain neljän kilometrin ympärysmitta.
Hoffström lisää, että Vänö on täydellinen paikka niille, jotka haluavat nauttia rauhasta, mutta myös ihmisille, jotka haluavat toteuttaa unelmiaan yrittäjinä. Aiemmin monet saaristolaiset olivat kalastajia, mutta kalastuksen vähentyessä Suomen vesillä vänöläisistä on tullut monitoimi-ihmisiä, hän kertoo.
– Meille ulkosaaristossa asuville yhteistyö on tärkeää. Se on kehityksen avain. Myös datayhteys on täällä hyvä, mikä mahdollistaa etätyön, Pirjo Hoffström sanoo.
Text & foto: John Illman
Pirjo Hoffström toivoo, että Vånön väestö kasvaa tulevaisuudessa.