Amosparkenin koulun kuudesluokkalaisten piparkakkukylä tuo joulun tunnelmaa, ensin jouluisena maisemana ja sitten jouluisina makuina. Piparkakkukylä on rakennettu vapaaehtoisilla kotitaloustunneilla yhteistyössä koulukeittiön kanssa, idea oli opettaja Susanna Granrothin. Kylän tekemiseen osallistui 12 oppilasta. Kaikki osallistuivat talojen rakentamiseen, ne on koottu sulatetulla sokerilla ja koristeltu erilaisilla karkeilla, sokerikuorrutteella ja tomusokerilla. Kylä viimeisteltiin jouluvaloilla.

– Oppilaat olivat todella ylpeitä kylästä, ja ihan syystäkin, Granroth iloitsee.

TEKSTI & KUVA: JERKER JOKINIEMI

Hyvä lehtitilaaja!

Lakko voi jälleen haitata postin kulkua. Tämän viikon Ilmoituslehden digiversio on luettavissa ilmaiseksi alla olevasta linkistä.

TOIMITUS

>> Annonsbladet 50/2023

Olof Österbergin piti pari viikkoa sitten nostaa käteistä Taalintehtaan Nostoautomaatista. Kun hän oli valinnut summan ja rahat olivat tulossa, automaatti pyysi hänet ottamaan pankkikortin automaatista. Österberg yritti saada otteen kortin esillä olevasta pienestä päästä, mutta siihen oli hyvin vaikea saada otetta ja kortti tuntui olevan kovin tiukassa. Automaatti ilmoitti kiireesti, että aika oli loppu ja kortti hävisi sen sisälle.

Siinä Österberg sitten oli ilman sekä käteistä että korttia. Hän tuli ajatelleeksi, että hänellä on toinenkin pankkikortti lompakossaan ja yritti saman tempun sillä. Kun asiointi tuli samaan pisteeseen kuin ensimmäisellä kerralla kävi samalla tavalla kuin silloin. Kortti oli tukevasti kiinni. Onneksi Österbergin takana seisoi nainen, joka nopeasti tarttui korttiin ja onnistuikin irroittaman se ennen kuin automaatti olisi niellyt senkin. Hänenkin mielestään kortti oli tosi kovasti kiinni ja vaikeasti otettavissa.

Nostoautomaatti on Salekaupan sisäänkäyntiovella. Nopea kysely kassalla olevalta henkilöltä vahvistaa, että valitettavasti useat henkilöt ovat kaupassa kertoneet, miten heidänkin korttinsa on joutunut automaattiin. Liike ei tietenkään ole missään vastuussa Nostoautomaatista.

Facebook -sivustoilla useat ihmiset kertovat ongelmistaan pankkikorttien kanssa. Joku kuuluu jopa ottavan pienet pihdit mukaansa aikoessaan nostaa käteistä. Österberg puolestaan joutuu tilaamaan uuden kortin pankiltaan.

TEKSTI & KUVA: MARIA MANELIUS, KÄÄNNÖS: INGRID SANDMAN

Dragsfjärdin puolivirallinen palokunta järjesti lauantaina, tänä vuonna ainoana saaren palokuntana, ”Päivä paloasemalla” -tapahtuman. Vieraille tarkoitettu ohjelma rakentui eri asemista. Eräässä pääsi ruiskuttamaan vettä keinotekoisen talon ikkunoiden liekkeihin vanhanajan paloruiskulla. Vierailijat pääsivät kokeilemaan rappujen nousemista savusukeltajan varusteissa sekä kokeilemaan ensisammutusta. Andreas Nyman korostaa, miten tärkeää on osata käyttää käsisammutinta. Monella on sellainen kotona, mökillä, veneessä tai autossa mutta ei välttämättä tiedä miten sitä käytetään tulen nopeaan sammuttamiseen.

Eniten tapahtumassa vierailivat lapsiperheet. Lapsille jaettiin muovisia palokypäriä ja he saivat myös suunnitella oman palosammuttimensa. Paikalla olivat myös SPR sekä TYKs -akuutin Kemiönsaaren ambulanssi. Vierailijat pääsivät tutustumaan niihin ja niiden varusteisiin. Toimintaa saattoi tukea ostamalla grillimakkaraa, kahvia ja mehua pienpurtavineen.

Palokunnalla on aktiivinen junioriosasto, johon kuuluu kymmenkunta nuorta. Julia Sjöholm ja Kira Vahlsten jakoivat lapsille tavaroita. Kira kertoo kiinnostuneensa toimintaan jo kahdeksanvuotiaana, kun palokunta vieraili koulussa. Yhdentoistaikäisenä hän liittyyi junioritoimintaan yhdessä Julia -kaverinsa kanssa. Julian mukaan toiminta kuulosti mielenkiintoiselta. Tytöt harjoittelevat keskiviikkoisin. Harjoittelu koostuu teoriasta ja käytännön harjoituksista. He aikovat jatkaa osallistumistaan kunnes ovat varttuneet niin paljon, että pääsevät aitoihin tehtäviin. Liam Granlund ja Andreas Sandell viihtyvät junioriosastossa. He kiinnostuivat Kiran tapaan, kun palokunta vieraili koulussa.

TEKSTI & KUVA: MARIA MANELIUS, KÄÄNNÖS: INGRID SANDMAN

Maanantaina 11. joulukuuta Kemiönsaaren kunta järjestää yhteistyössä Kemiönsaaren Yrittäjät ry:n kanssa KickSTART-tapahtuman. Inspiroiva tapahtuma tarjoaa tietoa erilaisista sijoitusmahdollisuuksista mikro- ja pienyrityksille Kemiönsaaren elinkeinoelämässä. Tapahtuma on osa Yrittäjän START -hanketta, jonka tavoitteena on edistää kasvua ja kehitystä tukemalla vastaperustettuja yrityksiä Kemiönsaaressa.

– KickSTART-tapahtuma on todellinen inspiraatioilta, jossa esitellään mahdollisuuksia ja erilaisia vaihtoehtoja mikro- ja pienyritysten rahoitukseen ja sijoittamiseen. Illan aikana käsitellään muun muassa osakkeiden ostoa ja myyntiä, mikro- ja pienyritysten osakeanteja sekä yrityskauppoja sukupolvenvaihdosten yhteydessä, kertoo START-projektin työryhmän jäsen Michael Nurmi.

Tapahtuman inspiraatiopuhujilla on pitkäaikaista kokemusta sijoitusmahdollisuuksista ja jakavat illan aikana osaamistaan muille. Puhujina ovat Fredrik Lindblom (Nordea), Annika Aalto (Finnvera), Göran Eriksson (Fabrik 1686), Mikael Lönnroth (Saari Partners) ja Michael Björklund (Smakbyn, Åland Distillery).

– Illan tavoitteena on tehdä erilaiset rahoitusmahdollisuudet yrittäjille paremmin saavutettaviksi, ja sen myötä tukea alueen tervettä kasvua. Paikallisen yrittäjyyden edistäminen, kehityksen varmistaminen ja uusien työpaikkojen luominen on koko Kemiönsaaren etu, sanoo START-hankkeen hankevetäjä Minna Rehn.

Hankkeen aikana on kehitetty toimintamalli, jonka tarkoituksena on helpottaa uusien yritysten perehdytystä Kemiönsaaressa. Prosessiin kuuluvat muun muassa henkilökohtaiset postikortit kunnan ja yrittäjäyhdistyksen terveisillä. Tarkoituksena on luoda yhteys uuteen yrittäjään ja tarjota tälle tärkeitä yhteystietoja. Hanke on myös järjestänyt erityisesti uusille yrittäjille suunnattuja tapaamisia. Seuraava tapaaminen vuonna 2023 perustetuille yrityksille suunnitellaan pidettäväksi alkuvuodesta 2024. Postikorttien lähettämisen jälkeen on tehty seurantapuheluita yrityksille. Tapaamisista ja puheluista saadun tiedon perusteella on käynyt ilmi verkostojen tärkeys: useimmilla yrityksillä on ollut tukenaan henkilö, joka on toiminut neuvonantajana yritystoiminnan alkaessa.

START-hankkeessa testattujen toimien avulla voidaan tunnistaa parhaat käytännöt ja selvitellä, mitkä toimenpiteet voidaan ottaa osaksi kunnan ja yrittäjäyhdistyksen jatkuvaa toimintaa. Michael Nurmen, Mathias Lönnströmin ja Axel Erikssonin muodostama työryhmä yhteistyössä yritysneuvoja Mats Nurmion ja kunnan kehitysosaston kanssa suunnittelee ja kokeilee jatkuvasti uusia toimenpiteitä yrityskasvun tukemiseksi.

– Seuraavaksi kokeilemme toimintamallia, joka yhdistää yrittäjät paikallisiin mentoreihin, jotka voivat toimia sparraajina. Tämä tarjoaa uusille yrittäjille mahdollisuuden luoda kontakteja ja saada tietoa kokeneilta henkilöiltä, joilla on vahvat siteet paikalliseen elinkeinoelämään, sanoo Mats Nurmio.

Tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu myös konsepti, joka toteutettaisiin paikallisena versiona tv-ohjelmasta Leijonan luola. Kiinnostusta tähän aloitteeseen kartoitetaan tarkemmin KickSTART-tapahtuman yhteydessä, jotta voidaan arvioida, onko konseptilla edellytyksiä kuulua hankkeen jatkuviin panostuksiin.

START-hankkeesta voi lukea lisää kunnan verkkosivustolla: Kemiönsaaren kunnan hankkeet - lisäinfoa antaa myös Minna Rehn, 040 778 5662 , minna.rehn@kimitoon.fi 

TEKSTI: ABL

Isänpäivä sunnuntai 12. marraskuuta lähestyy kovaa vauhtia. Näin Kemiönsaarelaiset juhlivat isänpäivää.

Jens Törnqvistille ja hänen perheelleen isänpäivää vietetään jalkapallon hengessä. Törnqvistin valmentama tyttöjen joukkue aloittaa talviturnauksen, jossa joukkue on mukana.

– Pelaamme ensimmäisen pelin sunnuntaina vieraissa Sauvoa vastaan. Perinteisesti vietämme isänpäivää perheen kesken Kemiönsaarella.

Peter Eggert ja hänen perheensä juhlivat myös isänpäivää saarella.

– Me vierailemme myös yleensä minun sekä vaimoni vanhempien luona.

Jenny Sundqvistin mielestä isänpäivän viettäminen Kemiönsaarella on luontevinta, kun itse asuu saarella, kuten vanhemmatkin.

– Lapset antavat yleensä lahjan isälle.

Lahjan antaminen isälleni on myös Danielssonin perheessä tavallista.

– Yleensä isänpäivää juhlitaan syömällä kakkua, Filip Danielsson sanoo.

Annika Jansson viettää isänpäivää ensimmäistä kertaa Kemiönsaarella ja tarkemmin Söderlångvikissa. Isänpäivää vietetään kotona.

– Lisäksi mennään metsäkävelylle.

Janina Broman viettää muiden tavoin isänpäivää Kemiönsaarella. Hän juhlii isänsä lähimpien sukulaisten kanssa.

– Meillä on viihtyisä yhteinen isänpäiväillallinen kummivanhempieni luona.

TEKSTI & KUVA: JOHN ILMAN

Haluaisitko asepalveluksen kestävän useita vuosia? Tai vain muutaman kuukauden? Jim Vuorio ja Johanna Launokorpi suhtautuvat myönteisesti suomalaiseen asevelvollisuuteen.

Kemiöläiset Jim Vuorio ja Johanna Launokorpi suorittavat varusmiespalvelustaan Uudenmaan prikaatissa Dragsvikissa, Tammisaaren keskustan lähellä. Sekä Vuorio että Launokorpi liittyivät sotilasjoukkoihin tänä kesänä ja viihtyvät hyvin prikaatissa.

– Asevelvollisuus on monipuolisempi kuin luulin ennen liittymistäni, Vuorio sanoo. 

Tapaamme varhain aamulla Pioneerikomppanian rakennuksen ulkopuolella. Pioneerina oleminen tarkoittaa muun muassa maastossa ja taistelukentällä olevien miinojen raivaamista.

Yhä useammat naiset värväytyvät armeijaan. Vuonna 2022 varusmiespalveluksen suoritti 1211 naispuolista varusmiestä, kirjoittaa Yle.

Tänä kesänä varusmiespalveluksensa aloittaneet varusmiehet ovat Suomen ensimmäiset sotilasliitto Naton aikana. Suomi on ollut liitossa jäsen tämän vuoden huhtikuun 4. päivästä lähtien. Launokorpi kertoo, että he opettelevat niin sanottuja Nato-aakkosia. Nämä aakkoset ovat kansainväliset oikeinkirjoitusaakkoset, joita käytetään muun muassa radioviestinnässä.

Launokorpi on valittu aliupseerikurssille, jota hän parhaillaan suorittaa. Tätä kirjoitettaessa hänen sotilasarvonsa on aliupseeriopiskelija. Launokorven varusmiespalvelus päättyy ensi vuoden kesäkuussa. Vuorio puolestaan päättää varusmiespalveluksensa tänä vuonna jouluna. He kertovat näkemyksensä siitä, mitä he ovat käyneet läpi tähän mennessä prikaatissa ollessaan.

– Jotta varusmiespalveluksesta selviäisi mahdollisimman sujuvasti, on tärkeää olla hyvässä fyysisessä kunnossa, Vuorio sanoo. 

– Koen, että käytämme paljon aikaa matematiikkaan ja fysiikkaan, esimerkiksi räjähdepanosten käsittelyssä, Launokorpi sanoo.

Uudenmaan prikaatissa on tällä hetkellä noin 800 varusmiestä, joista noin 30 on naisia. Pioneerikomppaniassa on noin 90 varusmiestä. 

KANSAINVÄLISESTI varusmiespalveluksen pituus vaihtelee. Suomessa varusmiespalvelus on mahdollista suorittaa 165, 255 tai 347 päivää. Puolustusvoimat määrittelee varusmiespalveluksen pituuden kullekin varusmiehelle.

Esimerkiksi Israelin asevelvollisuuteen verrattuna edellä mainitut ajanjaksot ovat lyhyitä. Israelissa on pakollinen asepalvelus sekä miehille että naisille. Israelilaiset naiset suorittavat 22 kuukauden asepalveluksen, kun taas miesten asepalvelus on kolme vuotta. 

Taiwanissa taas asepalvelus on vain neljä kuukautta. Reutersin mukaan Taiwan kuitenkin pidentää asevelvollisuutta vuoteen ensi vuodesta alkaen Kiinan hyökkäysuhan vuoksi.

Kaikissa maissa ei ole edes yleistä asevelvollisuutta. Joissakin maissa on ammattiarmeijoita, kuten Ranska, Yhdysvallat ja Italia.

Islannin ja saman kaltaisilla pienemmillä mailla ei ole omia asevoimia. Islantihan on kuitenkin Naton jäsen.

Vuorio kertoo näkemyksiään asevelvollisuuden eri pituuksista aikaisemmissa maissa.

– Mielestäni vain muutaman kuukauden asepalvelus on liian lyhyt. Varusmiehenä koen, ettei ole riittävästi aikaa käydä läpi tarvittavia taisteluharjoituksia. Toisaalta useat vuodet voivat tuntua liian pitkiltä.

Haastattelun loputtua Vuorio ja Launokorpi astuvat pioneerirakennukseen jatkamaan pakkaamista kymmenen päivän taisteluharjoitusta varten Hangon Syndalenissa.

TEKSTI & KUVA: JOHN ILMAN

Suomen rakennusala on tällä hetkellä vastatuulessa. Tekniikatavaratalo Strandellin toimitusjohtaja Kim Strandell on kuitenkin tyytyväinen tämän vuoden myyntiin, välillä hän tarvitsee myös isompaa henkilökuntaa paikan päälle.

– Tarvitsisimme kesän aikana osaavia sijaisia. Osa-aikaiset asukkaat ovat meille tärkeitä asiakkaita, ja kuten kaikki tiedämme, monet heistä viettävät enemmän aikaa Kemiönsaarella kesälomien aikana.

Strandellin isä perusti tavaratalon vuonna 1950. Vuodesta 1983 lähtien Strandell on ollut osakeyhtiö. Vuonna 2025 vietetään 75-vuotisjuhlaa. Yritys toteuttaa sähkö- ja LVI-asennuksia, myy lämpöpumppuja ja aurinkopaneeleja sekä tekee LVI-suunnittelua. 

Kuten aiempinakin vuosina, myös Tekniikkatavaratalo Strandell osallistuu perjantaina Kimbalot-ostostapahtumaan. Kim Strandell kertoo näkemyksensä tapahtumasta.

– Näkyvyys sekä palaavat ja uudet asiakkaat on aina tärkeää yrityksille. Kimbalot on esimerkki joka täyttää tämän.

”Toivottavasti on paljon ihmisiä liikkeellä”

Kemiössä järjestetään perjantaina 27. lokakuuta Kimbalot -ostostapahtuma. Yksi tapahtumaan osallistuvista yrityksistä on rautakauppa Engelsbyn Tehtaat. Vaikka myynti on laskenut kahteen viime vuoteen verrattuna, toimitusjohtaja Jens Törnqvist on tyytyväinen tämän vuoden kauppaan. 

– Panostamme hyvään asiakaspalveluun, ja mielestäni olemme onnistuneet siinä hyvin, Törnqvist sanoo.

Engelsby Verk on ollut olemassa vuodesta 1924 ja juhlii ensi vuonna 100-vuotista taivaltaan. 

Kuten aiempinakin vuosina, rakennustavaratalo on mukana Kimbaloissa. Tapahtuma on järjestetty vuodesta 2021 lähtien. 

– Toivottavasti sinä päivänä on paljon ihmisiä liikkeellä. Jotta tapahtumalla olisi täysi vaikutus, on tärkeää, että mukana on paljon yrityksiä - kuten onkin, Jens Törnqvist sanoo.

Talvirenkaisiin vaihtaminen

Kemiön Väri ja Autotarvike Oy:n Ola Karlsson sanoo, että tämän vuoden myynti on ollut rauhallisempaa kuin viime vuonna. Kaupan rauhallisuus ei koske vain Kemiönsaarta. 

– Olen myös kuullut, että saman alan toimijoilla Turussa on ollut aiempaa vähemmän asiakkaita.

Karlssonin mukaan tämän vuoden myynnin lasku johtuu siitä, että Kemiönsaarella on tänä vuonna vieraillut vähemmän osa-aikaisia asukkaita ja kesävieraita kuin kahdella edellisellä kaudella. Koronapandemian ja siihen liittyvien rajoitusten poistuttua suomalaiset ovat voineet matkustaa lomalle esimerkiksi lämpimämpiin maihin. 

– Osa-aikaiset asukkaat ovat meille erittäin tärkeitä asiakkaita, Karlsson sanoo. 

Lämpö ei kuitenkaan liity kuluvaan vuodenaikaan. Karlsson, joka myy autojen osia, väriä, renkaita ja paljon muuta, kertoo, että autojen talvirenkaisiin vaihtaminen on pitänyt henkilökunnan kiireisenä tällä viikolla.

– Ja tulemme olemaan kiireisiä tämän kanssa seuraavien viikkojen aikana.

Karlsson lisää, että myymälässä on rengashotelli. Tämä tarkoittaa sitä, että asiakas voi jättää kesärenkaansa myymälään talven ajaksi ja noutaa ne, kun on aika laittaa kesärenkaat päälle. Nämä renkaat pestään ja varastoidaan talven ajaksi. Samoin asiakas voi jättää talvirenkaansa kauppaan kesällä.

Kemiön Väri ja Autotarvike osallistuu ensimmäistä kertaa Kimbalot-ostostapahtumaan.

Haasteellinen vuosi Hydroforestille

Pienkonetavaratalo Hydroforestin perustaja Klaus Sundblom ei ole tyytyväinen yrityksen tämän vuoden kauppaan. Liiketoiminnan osalta tämä vuosi on ollut selvästi huonompi kuin kaksi edellistä. 

– Kuiva kesä oli merkittävä tekijä tässä. Mutta myös se, että Kemiönsaarella lomailee vähemmän ihmisiä kuin koronapandemian aikana, hän sanoo.

Hydroforest myy muun muassa mönkijöitä, ruohonleikkureita, trimmeriä, moottorisahoja ja muita pienempiä koneita. 

Hydroforest osallistuu perjantaina järjestettävään Kimbalot-ostostapahtumaan. Viime keväänä aloitettu leimajahti on nyt myös ohjelmassa. Jahti tarkoittaa, että osallistujat, joilla on leimakortti ja kymmenen leimaa osallistuvilta yrityksiltä, voivat voitta arvonnassa palkintoja.

TEKSTI & KUVA: JHON ILMAN

Tämän vuoden Suomen Lucianeidoksi haluavien kymmenen ehdokkaan nimet julkistettiin viime viikolla. Ehdokkaiden joukossa on taalintehtaalainen Emma Malm, 19 v. Hän on ainoa Varsinais-Suomesta oleva ehdokas. Emma kertoo, että hän jo viime vuonna aikoi jättää hakemuksensa. Eri syistä näin ei kuitenkaan käynyt. Hän yllättyi ja iloitsi saadessaan nyt tiedon, että hänet on valittu ehdokkaaksi. Ensi töikseen hän soitti äidilleen kertoakseen hyvän uutisen.

LUCIANEITOPERINNE on ollut hänelle tärkeä koko hänen elämänsä ajan. Hänen äitinsä eno täyttää vuosia Lucianpäivänä. Emma ja hänen sisaruksillaan on ollut tapana esittää luciaa hänelle joka vuosi. Hän on myös esittänyt luciaa päiväkodissa.  Ala-asteen kolmannella luokalla ollessaan hän oli koulun luciana. Paras luciamuisto on vuodelta, jolloin hän osallistui Dragsfjärdin luciakulkueeseen. Silloin hän koki hauskan ja erilaisen lucia-aamun, jolloin kaikki ei sujunut ihan kuin Strömsössä. Kaikki järjestyi silti ja päivästä tuli hieno. Emma kertoo myös, että hän melkein vuosittain on osallistunut lucian kruunaukseen kirkossa.

Emman perhe, jossa on äidin ja isän lisäksi seitsemän sisarusta, tietenkin iloitsee ja on ylpeä Emman päästessä edokkaiden joukkoon. Perhe ja ystävät ovat luvanneet tukea häntä koko ajan. Siitä hän on kiitollinen. Emma viettää paljon aikaa perheen ja ystävien seurassa. Hänellä on oma asuntonsa Taalintehtaalla ja työskentelee tällä hetkellä Hannakodissa hoiva-apulaisena. Hän viihtyy työssään ja kertoo olevansa sosiaalinen ihminen, joka pitää ihmisten tapaamisesta. Hän kuvaa itsensä empaattiseksi ja ihmisistä pitäväksi. Ihmisten kohtaaminen ja heidän kuunteleminen on hänelle helppoa. Hän on myös hyvin kiltti ja avulias. Hän pitää laulamisesta ja haluaisi mielellään taas näytellä teatterissa. Hän on myös aktiivinen Taalintehtaan meripartiolaisten parissa.

EMMA kävi tiistaina Helsingissä ”De tios dag” -tapahtumassa, jolloin kaikki ehdokkaat tapasivat ensimmäistä kertaa. Äänestys käynnistyy lokakuun 28. päivänä ja jatkuu aina marraskun 15. päivään. Seuraavana päivänä ilmoitetaan, kenestä tulee tämän vuoden Suomen lucia. Järjestelyistä vastaa Folkhälsan yhdessä Ylen ja Hufvudstadsbladetin kanssa.

TEKSTI & KUVA: MARIA MANELIUS, KÄÄNNÖS: INGRID SANDMAN

Kimbalot on Kemiön keskustan kauppojen ostosriehatapahtuma, joka järjestetään nyt viidettä kertaa. Vetovastuussa tapahtumassa on Annonsbladet. Kimbaloihin on mukaan ilmoittatunut 21 yritystä, Osuuspankki Raasepori, Bistro & Café Adèle, Café Cake My Way, Café Kompass, Engelsbyn Tehtaat, Hurrikaani, Hydroforest, K-Supermarket Kompass, Kemiön Apteekki, Kemiön Väri ja Autotarvike Oy, Konditori Mazarin, MacDaniels Grill, Paperipuoti, RTV, S-market, Sagalundin museopuoti, Säästöpankki, Strandellin Sähkö, Taito Kemiö, Vahlbergin kauppa & Veikon Kone sekä Punainen Risti. Mukana on myös useita yhdistyksiä. Tapahtuma on käynnissä koko päivän, jotkut liikkeet ovat auki pidempään.

Koettavaa on koko päivän ajalle. Luvassa on ohjelmaa lapsille sekä tuote-esittelyjä että tarjouksia vähän jokaiselle. Ilmoitukset tarjouksineen ja ohjelmineen löytyvät 26.10. ilmestyvästä Annonsbladetista. Ilmaislinkki sen viikon numeroon löytyy Annonsbladetin facebook-sivulta.

Kevään Leimajahti oli suosittu, sen takia se järjestetään jälleen. Ideana leimajahdissa on, että jostain mukana olevasta liikkeestä haetaan leimakortti, leimataan kortti siellä ja 9 muussa liikkeessä ja palautetaan leimakortti Leimajahti-laatikkoon K-supermarketiin, Hurrikaaniin, RTV:n kauppaan tai MacDaniels ravintolaan. Kemiön Apteekkiin, Osuuspankkiin ja Paperipuotiin voi myös jättää kortteja. Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan hienoja palkintoja, esim. yöpyminen, spa & lounasbuffee kahdelle Kasnäsissä, kannettava radio, kahvinkeitin, porakone, kuntokello, Probuilder-pumppu, Sodasteam-laite jne.

Osuuspankki järjestää Halloweenaiheisen kilpailun, voit voittaa palkinnon jos löydät yhden kymmenestä kylille sijoitetuista kurpitsoista ja palautat sen pankkiin. RTV:ssä lapset voivat osallistua keppihevosratsastukseen, jonka KSFn jalkapallotytöt järjestävät. KSF pojat P-12 grillaavat Hurrikaanin edustalla, kotona leivottuakin luvataan. S-marketissa on myynnissä päivän aikana Kimitoöns Pärla -pelejä ja paikalla on myös Kemiönsaaren seniorit, jotka ovat esittelemässä toimintaansa ja myymässä arpoja. Punainen Risti esittelee mm. uutta autoaan toimipaikassaan Engelsbyntie 1:ssä. Taito Kemiössä, Arkadiantie 2, voi askarrella Syksy-Halloween temalla klo 14-19. Ravintoloissa ja kahviloissa voi leputtaa jalkojaan ja nauttia makeata ja suolaista, esim. Café Kompassissa on pizzaa, salaattia, Ilprimo-jäätelöä ja kahvia tarjolla, MacDanielsissa taaas tarjotaan thairuokaa buffetista ja TakeAway:na klo 16-20, Cafe Cake My Way ja Konditori Mazarin tarjoavat paikallisia herkkuja kahvin kera ja Bistro & Café Adèlessa voi nauttia herkkuja Sagalundin historiallisessa miljöössä. Muutakin ohjelmaa on luvassa, katso ensi viikon Annonsbladet ja seuraa Facebookia ja yritysten omia sosiaalisen median kanavia, #kimbalot. 

TEKSTI: MICHAEL NURMI

Åbolands Nationin ylioppilasjärjestön jäsenistä joka neljäs on Kemiönsaarelta. Yksi heistä on Cecilia Åkerberg, jolla on myös erittäin tärkeä tehtävä yhdistyksen hallituksessa. Hän suhtautuu myönteisesti myös siihen, että oikeustieteen maisteriopinnot ovat nyt mahdollisia myös ÅA:ssa.

Syksyn auringon lämpimät säteet tunkeutuvat kahvilan ikkunasta, kun Kemiöläinen Cecilia Åkerberg kertoo oikeustieteen opinnoistaan Åbo Akademissa (ÅA). Mielenkiintoisten opintojen lisäksi Åkerberg toimii aktiivisesti opiskelijajärjestöissä. Hän on Åbolands Nationin (ÅsNa) hallituksen rahastonhoitaja.

– Yhdistysaktiivina luot uusia kontakteja muihin yhdistyksiin. Näen sen hyvin palkitsevana, Åkerberg sanoo. 

ÅsNa tekee yhteistyötä mm. Österbottniska Nationenin ja Nylands Nationin kanssa, jotka ovat kaksi ÅsNaa suurempaa järjestöä. Aiempina vuosina järjestössä oli 40–50 jäsentä, mutta nyt määrä on huomattavasti suurempi.

– Meillä on tällä hetkellä yli 80 jäsentä. Uskon, että saamme syksyllä muutaman jäsenen lisää. 

Näistä Kemiönsaarelta kotoisin olevia on hieman yli 20 henkilöä eli neljännes. Jäsenmäärältään ÅsNa on suunnilleen samankokoinen kuin Ahvenanmaan opiskelijakunta, ÅSL.

Åkerberg näkee koronapandemian katoamisen syynä jäsenmäärän kasvuun. Yhä useammat opiskelijat päättävät aktivoitua yhdistyksissä, kun pandemiaa ja sosiaalisia rajoituksia ei enää ole.

Hän lisää, ettei hänellä ole aiempaa kokemusta hallitustehtävistä.

– Rahastonhoitajana vastaan mm. tapahtumien budjetoinnista, yhdistyksen kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä.

Aiemmin Åbo Akademin oikeustieteen opiskelijoiden piti jatkaa opintojaan toisessa yliopistossa valmistuttuaan kandidaatiksi. Suurin osa heistä on hakenut joko Turun Yliopistoon tai Helsingin Yliopistoon. Turun Yliopistossa on varattu jonkin verran paikkoja ÅA:n opiskelijoille, mutta ei ollut selvä jos he saivat jatkaa opintojaan siellä.

Nykyään ÅA:lla on täydellinen oikeustieteellinen koulutus, joka sisältää sekä kandidaatin että maisterin opinnot. Yliopiston opiskelijat ovat kehuneet tätä, Åkerberg tekee samoin. Åbo Akademin oikeustieteen opintoihin valitaan vuosittain 30 opiskelijaa.

– Åbo Akademissa annetaan erittäin hyvää oikeustieteellistä koulutusta ja minusta tuntuu turvalliselta, että oikeustieteen koulutukseen kuuluu nyt myös maisteriopinnot, hän sanoo.

Åkerberg tekee oikeustietellisen kandidaatin tutkinnon keväällä 2024. Hän on kiinnostunut mm. perhe- ja perintöoikeudesta. Perintö on omaisuutta, joka kuului poismenneelle henkilölle. Åkerberg kertoo olleensa kiinnostunut oikeustieteestä jo pitkään. 

– Laki kiinnostaa minua, koska se koskettaa kaikkia ihmisten elämän ja koko yhteiskunnan osa-alueita. Tulevaisuudessa haluan työskennellä itselleni merkityksellisten asioiden parissa, jossa voin auttaa ihmisiä jollain tavalla, ja uskon, että laki mahdollistaa sen, Cecilia Åkerberg sanoo.

TEXT & FOTO: JOHN ILLMAN