Maanantaina 11. joulukuuta Kemiönsaaren kunta järjestää yhteistyössä Kemiönsaaren Yrittäjät ry:n kanssa KickSTART-tapahtuman. Inspiroiva tapahtuma tarjoaa tietoa erilaisista sijoitusmahdollisuuksista mikro- ja pienyrityksille Kemiönsaaren elinkeinoelämässä. Tapahtuma on osa Yrittäjän START -hanketta, jonka tavoitteena on edistää kasvua ja kehitystä tukemalla vastaperustettuja yrityksiä Kemiönsaaressa.

– KickSTART-tapahtuma on todellinen inspiraatioilta, jossa esitellään mahdollisuuksia ja erilaisia vaihtoehtoja mikro- ja pienyritysten rahoitukseen ja sijoittamiseen. Illan aikana käsitellään muun muassa osakkeiden ostoa ja myyntiä, mikro- ja pienyritysten osakeanteja sekä yrityskauppoja sukupolvenvaihdosten yhteydessä, kertoo START-projektin työryhmän jäsen Michael Nurmi.

Tapahtuman inspiraatiopuhujilla on pitkäaikaista kokemusta sijoitusmahdollisuuksista ja jakavat illan aikana osaamistaan muille. Puhujina ovat Fredrik Lindblom (Nordea), Annika Aalto (Finnvera), Göran Eriksson (Fabrik 1686), Mikael Lönnroth (Saari Partners) ja Michael Björklund (Smakbyn, Åland Distillery).

– Illan tavoitteena on tehdä erilaiset rahoitusmahdollisuudet yrittäjille paremmin saavutettaviksi, ja sen myötä tukea alueen tervettä kasvua. Paikallisen yrittäjyyden edistäminen, kehityksen varmistaminen ja uusien työpaikkojen luominen on koko Kemiönsaaren etu, sanoo START-hankkeen hankevetäjä Minna Rehn.

Hankkeen aikana on kehitetty toimintamalli, jonka tarkoituksena on helpottaa uusien yritysten perehdytystä Kemiönsaaressa. Prosessiin kuuluvat muun muassa henkilökohtaiset postikortit kunnan ja yrittäjäyhdistyksen terveisillä. Tarkoituksena on luoda yhteys uuteen yrittäjään ja tarjota tälle tärkeitä yhteystietoja. Hanke on myös järjestänyt erityisesti uusille yrittäjille suunnattuja tapaamisia. Seuraava tapaaminen vuonna 2023 perustetuille yrityksille suunnitellaan pidettäväksi alkuvuodesta 2024. Postikorttien lähettämisen jälkeen on tehty seurantapuheluita yrityksille. Tapaamisista ja puheluista saadun tiedon perusteella on käynyt ilmi verkostojen tärkeys: useimmilla yrityksillä on ollut tukenaan henkilö, joka on toiminut neuvonantajana yritystoiminnan alkaessa.

START-hankkeessa testattujen toimien avulla voidaan tunnistaa parhaat käytännöt ja selvitellä, mitkä toimenpiteet voidaan ottaa osaksi kunnan ja yrittäjäyhdistyksen jatkuvaa toimintaa. Michael Nurmen, Mathias Lönnströmin ja Axel Erikssonin muodostama työryhmä yhteistyössä yritysneuvoja Mats Nurmion ja kunnan kehitysosaston kanssa suunnittelee ja kokeilee jatkuvasti uusia toimenpiteitä yrityskasvun tukemiseksi.

– Seuraavaksi kokeilemme toimintamallia, joka yhdistää yrittäjät paikallisiin mentoreihin, jotka voivat toimia sparraajina. Tämä tarjoaa uusille yrittäjille mahdollisuuden luoda kontakteja ja saada tietoa kokeneilta henkilöiltä, joilla on vahvat siteet paikalliseen elinkeinoelämään, sanoo Mats Nurmio.

Tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu myös konsepti, joka toteutettaisiin paikallisena versiona tv-ohjelmasta Leijonan luola. Kiinnostusta tähän aloitteeseen kartoitetaan tarkemmin KickSTART-tapahtuman yhteydessä, jotta voidaan arvioida, onko konseptilla edellytyksiä kuulua hankkeen jatkuviin panostuksiin.

START-hankkeesta voi lukea lisää kunnan verkkosivustolla: Kemiönsaaren kunnan hankkeet - lisäinfoa antaa myös Minna Rehn, 040 778 5662 , minna.rehn@kimitoon.fi 

TEKSTI: ABL

Isänpäivä sunnuntai 12. marraskuuta lähestyy kovaa vauhtia. Näin Kemiönsaarelaiset juhlivat isänpäivää.

Jens Törnqvistille ja hänen perheelleen isänpäivää vietetään jalkapallon hengessä. Törnqvistin valmentama tyttöjen joukkue aloittaa talviturnauksen, jossa joukkue on mukana.

– Pelaamme ensimmäisen pelin sunnuntaina vieraissa Sauvoa vastaan. Perinteisesti vietämme isänpäivää perheen kesken Kemiönsaarella.

Peter Eggert ja hänen perheensä juhlivat myös isänpäivää saarella.

– Me vierailemme myös yleensä minun sekä vaimoni vanhempien luona.

Jenny Sundqvistin mielestä isänpäivän viettäminen Kemiönsaarella on luontevinta, kun itse asuu saarella, kuten vanhemmatkin.

– Lapset antavat yleensä lahjan isälle.

Lahjan antaminen isälleni on myös Danielssonin perheessä tavallista.

– Yleensä isänpäivää juhlitaan syömällä kakkua, Filip Danielsson sanoo.

Annika Jansson viettää isänpäivää ensimmäistä kertaa Kemiönsaarella ja tarkemmin Söderlångvikissa. Isänpäivää vietetään kotona.

– Lisäksi mennään metsäkävelylle.

Janina Broman viettää muiden tavoin isänpäivää Kemiönsaarella. Hän juhlii isänsä lähimpien sukulaisten kanssa.

– Meillä on viihtyisä yhteinen isänpäiväillallinen kummivanhempieni luona.

TEKSTI & KUVA: JOHN ILMAN

Haluaisitko asepalveluksen kestävän useita vuosia? Tai vain muutaman kuukauden? Jim Vuorio ja Johanna Launokorpi suhtautuvat myönteisesti suomalaiseen asevelvollisuuteen.

Kemiöläiset Jim Vuorio ja Johanna Launokorpi suorittavat varusmiespalvelustaan Uudenmaan prikaatissa Dragsvikissa, Tammisaaren keskustan lähellä. Sekä Vuorio että Launokorpi liittyivät sotilasjoukkoihin tänä kesänä ja viihtyvät hyvin prikaatissa.

– Asevelvollisuus on monipuolisempi kuin luulin ennen liittymistäni, Vuorio sanoo. 

Tapaamme varhain aamulla Pioneerikomppanian rakennuksen ulkopuolella. Pioneerina oleminen tarkoittaa muun muassa maastossa ja taistelukentällä olevien miinojen raivaamista.

Yhä useammat naiset värväytyvät armeijaan. Vuonna 2022 varusmiespalveluksen suoritti 1211 naispuolista varusmiestä, kirjoittaa Yle.

Tänä kesänä varusmiespalveluksensa aloittaneet varusmiehet ovat Suomen ensimmäiset sotilasliitto Naton aikana. Suomi on ollut liitossa jäsen tämän vuoden huhtikuun 4. päivästä lähtien. Launokorpi kertoo, että he opettelevat niin sanottuja Nato-aakkosia. Nämä aakkoset ovat kansainväliset oikeinkirjoitusaakkoset, joita käytetään muun muassa radioviestinnässä.

Launokorpi on valittu aliupseerikurssille, jota hän parhaillaan suorittaa. Tätä kirjoitettaessa hänen sotilasarvonsa on aliupseeriopiskelija. Launokorven varusmiespalvelus päättyy ensi vuoden kesäkuussa. Vuorio puolestaan päättää varusmiespalveluksensa tänä vuonna jouluna. He kertovat näkemyksensä siitä, mitä he ovat käyneet läpi tähän mennessä prikaatissa ollessaan.

– Jotta varusmiespalveluksesta selviäisi mahdollisimman sujuvasti, on tärkeää olla hyvässä fyysisessä kunnossa, Vuorio sanoo. 

– Koen, että käytämme paljon aikaa matematiikkaan ja fysiikkaan, esimerkiksi räjähdepanosten käsittelyssä, Launokorpi sanoo.

Uudenmaan prikaatissa on tällä hetkellä noin 800 varusmiestä, joista noin 30 on naisia. Pioneerikomppaniassa on noin 90 varusmiestä. 

KANSAINVÄLISESTI varusmiespalveluksen pituus vaihtelee. Suomessa varusmiespalvelus on mahdollista suorittaa 165, 255 tai 347 päivää. Puolustusvoimat määrittelee varusmiespalveluksen pituuden kullekin varusmiehelle.

Esimerkiksi Israelin asevelvollisuuteen verrattuna edellä mainitut ajanjaksot ovat lyhyitä. Israelissa on pakollinen asepalvelus sekä miehille että naisille. Israelilaiset naiset suorittavat 22 kuukauden asepalveluksen, kun taas miesten asepalvelus on kolme vuotta. 

Taiwanissa taas asepalvelus on vain neljä kuukautta. Reutersin mukaan Taiwan kuitenkin pidentää asevelvollisuutta vuoteen ensi vuodesta alkaen Kiinan hyökkäysuhan vuoksi.

Kaikissa maissa ei ole edes yleistä asevelvollisuutta. Joissakin maissa on ammattiarmeijoita, kuten Ranska, Yhdysvallat ja Italia.

Islannin ja saman kaltaisilla pienemmillä mailla ei ole omia asevoimia. Islantihan on kuitenkin Naton jäsen.

Vuorio kertoo näkemyksiään asevelvollisuuden eri pituuksista aikaisemmissa maissa.

– Mielestäni vain muutaman kuukauden asepalvelus on liian lyhyt. Varusmiehenä koen, ettei ole riittävästi aikaa käydä läpi tarvittavia taisteluharjoituksia. Toisaalta useat vuodet voivat tuntua liian pitkiltä.

Haastattelun loputtua Vuorio ja Launokorpi astuvat pioneerirakennukseen jatkamaan pakkaamista kymmenen päivän taisteluharjoitusta varten Hangon Syndalenissa.

TEKSTI & KUVA: JOHN ILMAN

Suomen rakennusala on tällä hetkellä vastatuulessa. Tekniikatavaratalo Strandellin toimitusjohtaja Kim Strandell on kuitenkin tyytyväinen tämän vuoden myyntiin, välillä hän tarvitsee myös isompaa henkilökuntaa paikan päälle.

– Tarvitsisimme kesän aikana osaavia sijaisia. Osa-aikaiset asukkaat ovat meille tärkeitä asiakkaita, ja kuten kaikki tiedämme, monet heistä viettävät enemmän aikaa Kemiönsaarella kesälomien aikana.

Strandellin isä perusti tavaratalon vuonna 1950. Vuodesta 1983 lähtien Strandell on ollut osakeyhtiö. Vuonna 2025 vietetään 75-vuotisjuhlaa. Yritys toteuttaa sähkö- ja LVI-asennuksia, myy lämpöpumppuja ja aurinkopaneeleja sekä tekee LVI-suunnittelua. 

Kuten aiempinakin vuosina, myös Tekniikkatavaratalo Strandell osallistuu perjantaina Kimbalot-ostostapahtumaan. Kim Strandell kertoo näkemyksensä tapahtumasta.

– Näkyvyys sekä palaavat ja uudet asiakkaat on aina tärkeää yrityksille. Kimbalot on esimerkki joka täyttää tämän.

”Toivottavasti on paljon ihmisiä liikkeellä”

Kemiössä järjestetään perjantaina 27. lokakuuta Kimbalot -ostostapahtuma. Yksi tapahtumaan osallistuvista yrityksistä on rautakauppa Engelsbyn Tehtaat. Vaikka myynti on laskenut kahteen viime vuoteen verrattuna, toimitusjohtaja Jens Törnqvist on tyytyväinen tämän vuoden kauppaan. 

– Panostamme hyvään asiakaspalveluun, ja mielestäni olemme onnistuneet siinä hyvin, Törnqvist sanoo.

Engelsby Verk on ollut olemassa vuodesta 1924 ja juhlii ensi vuonna 100-vuotista taivaltaan. 

Kuten aiempinakin vuosina, rakennustavaratalo on mukana Kimbaloissa. Tapahtuma on järjestetty vuodesta 2021 lähtien. 

– Toivottavasti sinä päivänä on paljon ihmisiä liikkeellä. Jotta tapahtumalla olisi täysi vaikutus, on tärkeää, että mukana on paljon yrityksiä - kuten onkin, Jens Törnqvist sanoo.

Talvirenkaisiin vaihtaminen

Kemiön Väri ja Autotarvike Oy:n Ola Karlsson sanoo, että tämän vuoden myynti on ollut rauhallisempaa kuin viime vuonna. Kaupan rauhallisuus ei koske vain Kemiönsaarta. 

– Olen myös kuullut, että saman alan toimijoilla Turussa on ollut aiempaa vähemmän asiakkaita.

Karlssonin mukaan tämän vuoden myynnin lasku johtuu siitä, että Kemiönsaarella on tänä vuonna vieraillut vähemmän osa-aikaisia asukkaita ja kesävieraita kuin kahdella edellisellä kaudella. Koronapandemian ja siihen liittyvien rajoitusten poistuttua suomalaiset ovat voineet matkustaa lomalle esimerkiksi lämpimämpiin maihin. 

– Osa-aikaiset asukkaat ovat meille erittäin tärkeitä asiakkaita, Karlsson sanoo. 

Lämpö ei kuitenkaan liity kuluvaan vuodenaikaan. Karlsson, joka myy autojen osia, väriä, renkaita ja paljon muuta, kertoo, että autojen talvirenkaisiin vaihtaminen on pitänyt henkilökunnan kiireisenä tällä viikolla.

– Ja tulemme olemaan kiireisiä tämän kanssa seuraavien viikkojen aikana.

Karlsson lisää, että myymälässä on rengashotelli. Tämä tarkoittaa sitä, että asiakas voi jättää kesärenkaansa myymälään talven ajaksi ja noutaa ne, kun on aika laittaa kesärenkaat päälle. Nämä renkaat pestään ja varastoidaan talven ajaksi. Samoin asiakas voi jättää talvirenkaansa kauppaan kesällä.

Kemiön Väri ja Autotarvike osallistuu ensimmäistä kertaa Kimbalot-ostostapahtumaan.

Haasteellinen vuosi Hydroforestille

Pienkonetavaratalo Hydroforestin perustaja Klaus Sundblom ei ole tyytyväinen yrityksen tämän vuoden kauppaan. Liiketoiminnan osalta tämä vuosi on ollut selvästi huonompi kuin kaksi edellistä. 

– Kuiva kesä oli merkittävä tekijä tässä. Mutta myös se, että Kemiönsaarella lomailee vähemmän ihmisiä kuin koronapandemian aikana, hän sanoo.

Hydroforest myy muun muassa mönkijöitä, ruohonleikkureita, trimmeriä, moottorisahoja ja muita pienempiä koneita. 

Hydroforest osallistuu perjantaina järjestettävään Kimbalot-ostostapahtumaan. Viime keväänä aloitettu leimajahti on nyt myös ohjelmassa. Jahti tarkoittaa, että osallistujat, joilla on leimakortti ja kymmenen leimaa osallistuvilta yrityksiltä, voivat voitta arvonnassa palkintoja.

TEKSTI & KUVA: JHON ILMAN

Tämän vuoden Suomen Lucianeidoksi haluavien kymmenen ehdokkaan nimet julkistettiin viime viikolla. Ehdokkaiden joukossa on taalintehtaalainen Emma Malm, 19 v. Hän on ainoa Varsinais-Suomesta oleva ehdokas. Emma kertoo, että hän jo viime vuonna aikoi jättää hakemuksensa. Eri syistä näin ei kuitenkaan käynyt. Hän yllättyi ja iloitsi saadessaan nyt tiedon, että hänet on valittu ehdokkaaksi. Ensi töikseen hän soitti äidilleen kertoakseen hyvän uutisen.

LUCIANEITOPERINNE on ollut hänelle tärkeä koko hänen elämänsä ajan. Hänen äitinsä eno täyttää vuosia Lucianpäivänä. Emma ja hänen sisaruksillaan on ollut tapana esittää luciaa hänelle joka vuosi. Hän on myös esittänyt luciaa päiväkodissa.  Ala-asteen kolmannella luokalla ollessaan hän oli koulun luciana. Paras luciamuisto on vuodelta, jolloin hän osallistui Dragsfjärdin luciakulkueeseen. Silloin hän koki hauskan ja erilaisen lucia-aamun, jolloin kaikki ei sujunut ihan kuin Strömsössä. Kaikki järjestyi silti ja päivästä tuli hieno. Emma kertoo myös, että hän melkein vuosittain on osallistunut lucian kruunaukseen kirkossa.

Emman perhe, jossa on äidin ja isän lisäksi seitsemän sisarusta, tietenkin iloitsee ja on ylpeä Emman päästessä edokkaiden joukkoon. Perhe ja ystävät ovat luvanneet tukea häntä koko ajan. Siitä hän on kiitollinen. Emma viettää paljon aikaa perheen ja ystävien seurassa. Hänellä on oma asuntonsa Taalintehtaalla ja työskentelee tällä hetkellä Hannakodissa hoiva-apulaisena. Hän viihtyy työssään ja kertoo olevansa sosiaalinen ihminen, joka pitää ihmisten tapaamisesta. Hän kuvaa itsensä empaattiseksi ja ihmisistä pitäväksi. Ihmisten kohtaaminen ja heidän kuunteleminen on hänelle helppoa. Hän on myös hyvin kiltti ja avulias. Hän pitää laulamisesta ja haluaisi mielellään taas näytellä teatterissa. Hän on myös aktiivinen Taalintehtaan meripartiolaisten parissa.

EMMA kävi tiistaina Helsingissä ”De tios dag” -tapahtumassa, jolloin kaikki ehdokkaat tapasivat ensimmäistä kertaa. Äänestys käynnistyy lokakuun 28. päivänä ja jatkuu aina marraskun 15. päivään. Seuraavana päivänä ilmoitetaan, kenestä tulee tämän vuoden Suomen lucia. Järjestelyistä vastaa Folkhälsan yhdessä Ylen ja Hufvudstadsbladetin kanssa.

TEKSTI & KUVA: MARIA MANELIUS, KÄÄNNÖS: INGRID SANDMAN

Kimbalot on Kemiön keskustan kauppojen ostosriehatapahtuma, joka järjestetään nyt viidettä kertaa. Vetovastuussa tapahtumassa on Annonsbladet. Kimbaloihin on mukaan ilmoittatunut 21 yritystä, Osuuspankki Raasepori, Bistro & Café Adèle, Café Cake My Way, Café Kompass, Engelsbyn Tehtaat, Hurrikaani, Hydroforest, K-Supermarket Kompass, Kemiön Apteekki, Kemiön Väri ja Autotarvike Oy, Konditori Mazarin, MacDaniels Grill, Paperipuoti, RTV, S-market, Sagalundin museopuoti, Säästöpankki, Strandellin Sähkö, Taito Kemiö, Vahlbergin kauppa & Veikon Kone sekä Punainen Risti. Mukana on myös useita yhdistyksiä. Tapahtuma on käynnissä koko päivän, jotkut liikkeet ovat auki pidempään.

Koettavaa on koko päivän ajalle. Luvassa on ohjelmaa lapsille sekä tuote-esittelyjä että tarjouksia vähän jokaiselle. Ilmoitukset tarjouksineen ja ohjelmineen löytyvät 26.10. ilmestyvästä Annonsbladetista. Ilmaislinkki sen viikon numeroon löytyy Annonsbladetin facebook-sivulta.

Kevään Leimajahti oli suosittu, sen takia se järjestetään jälleen. Ideana leimajahdissa on, että jostain mukana olevasta liikkeestä haetaan leimakortti, leimataan kortti siellä ja 9 muussa liikkeessä ja palautetaan leimakortti Leimajahti-laatikkoon K-supermarketiin, Hurrikaaniin, RTV:n kauppaan tai MacDaniels ravintolaan. Kemiön Apteekkiin, Osuuspankkiin ja Paperipuotiin voi myös jättää kortteja. Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan hienoja palkintoja, esim. yöpyminen, spa & lounasbuffee kahdelle Kasnäsissä, kannettava radio, kahvinkeitin, porakone, kuntokello, Probuilder-pumppu, Sodasteam-laite jne.

Osuuspankki järjestää Halloweenaiheisen kilpailun, voit voittaa palkinnon jos löydät yhden kymmenestä kylille sijoitetuista kurpitsoista ja palautat sen pankkiin. RTV:ssä lapset voivat osallistua keppihevosratsastukseen, jonka KSFn jalkapallotytöt järjestävät. KSF pojat P-12 grillaavat Hurrikaanin edustalla, kotona leivottuakin luvataan. S-marketissa on myynnissä päivän aikana Kimitoöns Pärla -pelejä ja paikalla on myös Kemiönsaaren seniorit, jotka ovat esittelemässä toimintaansa ja myymässä arpoja. Punainen Risti esittelee mm. uutta autoaan toimipaikassaan Engelsbyntie 1:ssä. Taito Kemiössä, Arkadiantie 2, voi askarrella Syksy-Halloween temalla klo 14-19. Ravintoloissa ja kahviloissa voi leputtaa jalkojaan ja nauttia makeata ja suolaista, esim. Café Kompassissa on pizzaa, salaattia, Ilprimo-jäätelöä ja kahvia tarjolla, MacDanielsissa taaas tarjotaan thairuokaa buffetista ja TakeAway:na klo 16-20, Cafe Cake My Way ja Konditori Mazarin tarjoavat paikallisia herkkuja kahvin kera ja Bistro & Café Adèlessa voi nauttia herkkuja Sagalundin historiallisessa miljöössä. Muutakin ohjelmaa on luvassa, katso ensi viikon Annonsbladet ja seuraa Facebookia ja yritysten omia sosiaalisen median kanavia, #kimbalot. 

TEKSTI: MICHAEL NURMI

Åbolands Nationin ylioppilasjärjestön jäsenistä joka neljäs on Kemiönsaarelta. Yksi heistä on Cecilia Åkerberg, jolla on myös erittäin tärkeä tehtävä yhdistyksen hallituksessa. Hän suhtautuu myönteisesti myös siihen, että oikeustieteen maisteriopinnot ovat nyt mahdollisia myös ÅA:ssa.

Syksyn auringon lämpimät säteet tunkeutuvat kahvilan ikkunasta, kun Kemiöläinen Cecilia Åkerberg kertoo oikeustieteen opinnoistaan Åbo Akademissa (ÅA). Mielenkiintoisten opintojen lisäksi Åkerberg toimii aktiivisesti opiskelijajärjestöissä. Hän on Åbolands Nationin (ÅsNa) hallituksen rahastonhoitaja.

– Yhdistysaktiivina luot uusia kontakteja muihin yhdistyksiin. Näen sen hyvin palkitsevana, Åkerberg sanoo. 

ÅsNa tekee yhteistyötä mm. Österbottniska Nationenin ja Nylands Nationin kanssa, jotka ovat kaksi ÅsNaa suurempaa järjestöä. Aiempina vuosina järjestössä oli 40–50 jäsentä, mutta nyt määrä on huomattavasti suurempi.

– Meillä on tällä hetkellä yli 80 jäsentä. Uskon, että saamme syksyllä muutaman jäsenen lisää. 

Näistä Kemiönsaarelta kotoisin olevia on hieman yli 20 henkilöä eli neljännes. Jäsenmäärältään ÅsNa on suunnilleen samankokoinen kuin Ahvenanmaan opiskelijakunta, ÅSL.

Åkerberg näkee koronapandemian katoamisen syynä jäsenmäärän kasvuun. Yhä useammat opiskelijat päättävät aktivoitua yhdistyksissä, kun pandemiaa ja sosiaalisia rajoituksia ei enää ole.

Hän lisää, ettei hänellä ole aiempaa kokemusta hallitustehtävistä.

– Rahastonhoitajana vastaan mm. tapahtumien budjetoinnista, yhdistyksen kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä.

Aiemmin Åbo Akademin oikeustieteen opiskelijoiden piti jatkaa opintojaan toisessa yliopistossa valmistuttuaan kandidaatiksi. Suurin osa heistä on hakenut joko Turun Yliopistoon tai Helsingin Yliopistoon. Turun Yliopistossa on varattu jonkin verran paikkoja ÅA:n opiskelijoille, mutta ei ollut selvä jos he saivat jatkaa opintojaan siellä.

Nykyään ÅA:lla on täydellinen oikeustieteellinen koulutus, joka sisältää sekä kandidaatin että maisterin opinnot. Yliopiston opiskelijat ovat kehuneet tätä, Åkerberg tekee samoin. Åbo Akademin oikeustieteen opintoihin valitaan vuosittain 30 opiskelijaa.

– Åbo Akademissa annetaan erittäin hyvää oikeustieteellistä koulutusta ja minusta tuntuu turvalliselta, että oikeustieteen koulutukseen kuuluu nyt myös maisteriopinnot, hän sanoo.

Åkerberg tekee oikeustietellisen kandidaatin tutkinnon keväällä 2024. Hän on kiinnostunut mm. perhe- ja perintöoikeudesta. Perintö on omaisuutta, joka kuului poismenneelle henkilölle. Åkerberg kertoo olleensa kiinnostunut oikeustieteestä jo pitkään. 

– Laki kiinnostaa minua, koska se koskettaa kaikkia ihmisten elämän ja koko yhteiskunnan osa-alueita. Tulevaisuudessa haluan työskennellä itselleni merkityksellisten asioiden parissa, jossa voin auttaa ihmisiä jollain tavalla, ja uskon, että laki mahdollistaa sen, Cecilia Åkerberg sanoo.

TEXT & FOTO: JOHN ILLMAN

Kemiönsaaren kunnan talous on hyvä ja nettomuutto positiivinen. Tämä on hyvä pohja tuleville investoinneille ja positiiviselle nettomuutolle. 

– Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, voisimme saada uuden hoivakodin, uuden senioritalon ja uuden asuinalueen Kemiönsaarelle muutaman vuoden kuluttua.

Näin sanoo Kemiönsaaren kunnanjohtaja Erika Strandberg. Strandberg lisää, että näillä investoinneilla kunta haluaa osaltaan turvata kunnan iäkkäiden asukkaiden huolenpidon ja samalla vahvistaa vetovoimaansa asuinpaikkana. 

Kemiönsaaren kunnan investointibudjetissa ehdotetaan määrärahaa uuden vanhustenhoitoyksikön rakentamiseen. Tämä tehdään yhteistyössä Varsinais-Suomen hyvinvointialueen Varhan kanssa. Rakentamisen arvioidaan maksavan 16 miljoonaa ja rakentaminen tapahtuu vuosina 2024–2026. 

Suunnitteluprosessi alkaisi kunnan ja Varhan välisen yhteistyösopimuksen tekemisellä. 

Varsinais-Suomen hyvinvointialue Varha on investointisuunnitelmassaan suunnitellut, että uusi rakennus korvaisi kunnan nykyiset vanhuspalvelut. Varhan mukaan uusi vanhustenhuollon yksikkö suunniteltaisiin 80-paikkaiseksi.

Uusi hoivayksikkö sijoittuu niin sanottulle Alman tontille Kemiön terveysaseman viereen.

Uuden hivayksikön lisäksi on suunniteltu uusia senioriasuntoja Taalintehtaalle.

– Taalintehtaalla senioriasuntojen suunniteltu rakentaminen on lähtökuopissaan, mikäli kaavoitus- ja lupaprosessi etenee suunnitellusti, Strandberg sanoo. 

Rakennukseen luodaan 30 esteetöntä asyntoa. Talo ja asunnot on suunniteltu yhteisölliseen asumiseen ja toiminnoilla, jotka tukevat asukkaita löytämään turvaa ja sosiaalista kanssakäymistä.

Kunta haluaa myös tehdä työtä vetovoimaisten elinympäristöjen luomiseksi ja asuntorakentamisen lisäämiseksi. Kemiönsaarelle muuttaa hyvä määrä ihmisiä. 

– Meillä on jo nyt positiivinen nettomuutto, mikä tarkoittaa, että Kemiönsaareen muuttaa vuodessa enemmän ihmisiä kuin täältä muuttaa pois. Toivomme, että tämä suuntaus jatkuu.

Asumisen osalta rahoitussuunnitelma sisältää varoja, jotka on varattu uuden asuinalueen luomiseen Länsi-Taalintehtaalla, nimeltään ”Sabbelsberg”. Alue sijaitsee reilun kilometrin päässä keskustasta. 

– Alue sijaitsee korkealla kallioilla saaristomaastossa, josta on näkymä merelle. Sabbelsbergillä on asemakaava kaksikerroksisesta rivitalorakentamisesta, joka voisi avata mahdollisuuksia moderneille, ilmastoystävällisille puurakennuksille, jotka ovat sopusoinnussa ympäröivän luonnon kanssa.

Vuosina 2024–2025 investointimäärärahat on varattu alueen teiden, vesi- ja jätevesiinfran rakentamiseen. Näiden vuosien aikana kunta haluaa myös houkutella mahdollisesti kiinnostuneita rakennusliikkeitä, jotka voivat toteuttaa suunnitelmat.

Vetovoimaisia asuinympäristöjä ovat myös asemakaavassa jo kaavoitettujen asuinalueiden yhteydessä viheralueiden hoidon tavoitetason määrittely sekä tonttivarauksessa jo olevien tonttien ylläpito ja käyttöön asettaminen. Kunta haluaa luoda edellytyksiä uusille asuinalueille ja monimuotoiselle asumiselle myös pidemmällä aikavälillä.

TEKSTI & KUVA: JOHN ILMAN

Viljelijä Xenia Wilson Rosalassa korjasi suuren kurpitsan, joka painoi 55 kg aiemmin syyskuussa. Kurpitsan siirtäminen ja punnitseminen vaati kahden ihmisen apua. Tämä on ensimmäinen vuosi, jolloin Wilson kasvattaa kurpitsaa. Aiemmin perhe on kasvattanut vihanneksia. Kurpitsa on kuitenkin hedelmä ja on alkuperäisin Amerikasta. 

Wilson aikoo käyttää kurpitsaa koriste-esineenä. Hän kertoo myös aikovansa kasvattaa kurpitsoja myös ensi vuonna. Kurpitsan kasvattamiseen tarvitaan vettä ja lannoitetta. 

– Aion antaa kurpitsan kasvaa niin, että se on vielä suurempi ensi vuonna. Kurpitsat voivat olla useita satoja kiloja painavia, mutta sen onnistuminen edellyttää laajoja kastelujärjestelmiä, eikä minulla ole niitä, Xenia Wilson sanoo.

TEKSTI: JOHN ILMAN, KUVA: YKSITYINEN

Juorukirja, kriitikot kutsuvat sitä. Mutta ei ole, sanoo kirjoittaja. Philip Teirin kirja Jörn Donnerista ja Bitte Westerlundista myy kuin voi auringonpaisteessa.  

Kirjailija Philip Teir vieraili Söderlångvikin tilalla lauantaina 23. syyskuuta. Teir kertoi parillekymmenelle ihmiselle uusimmasta kirjastaan J&B: Scener ur ett skenäktenskap. Moderaattorina toimi Mary Gestrin Konstsamfundet-yhdistyksestä.

Kirja kertoo Jörn Donnerin ja hänen vaimonsa Bitte Westerlundin suhteesta. Kustantaja on Schildts & Söderströms. Teir on aiemmin työskennellyt Hufvudstadsbladetin kulttuuripäällikkönä ja kirjoittaa kolumneja HBL:lle ja ruotsalaiselle Dagens Nyheter -lehdelle. 

Teir vieraili Söderlångvikissa lauantaina iltapäivällä toista kertaa. Hän kertoo olleensa lapsuudesta asti kiinnostunut monitoimimies Jörn Donnerista. Toimittajan lisäksi Donner oli myös kirjailija, elokuvantekijä ja poliitikko.

– Suunnittelin kirjoittavani kirjan Donnerista jo ennen hänen kuolemaansa, hän sanoo. 

Donner kuoli 30. tammikuuta vuonna 2020. Hän eli 86-vuotiaaksi. Donner tuhkattiin ja Westerlund heitti osan tuhkasta kompostiin, josta on kirjoitettu useissa lehdeissä– muun muassa ruotsalaisessa valtakunnallisessa iltapäivälehdessä Expressenissä. 

Teirin kirjan vastaanotto on ollut hyvä. Kriitikot pitivät sitä hieman juoruilevana, kuin Donner oli ollut monien naisten kanssa elämänsä aikana. Donner ja Westerlund asuivat yhdessä 40 vuotta. Donnerin kuoleman jälkeen Westerlund kävi läpi muun muassa hänen päiväkirjojaan. 

– Hän kertoi minulle, että Donnerin päiväkirjoihin on kirjoitettu niin paljon ikäviä asioita, että hän ei salli niiden julkaisemista, Teir sanoi. 

Teir on eri mieltä väitteistä, joiden mukaan kirja olisi juoruileva. Sen sijaan hän päättää kuvata kirjan kirjoittamista samalla tavalla kuin pitkän reportaasin kirjoittamista. Kirjoitusprosessin aikana Teir oli yhteydessä myös Donnerin ja Westerlundin yhteisiin lapsiin, toimittaja Daniel Donneriin ja kirjailija Rafael Donneriin. Jörn Donnerilla oli myös kolme muuta lasta muiden naisten kanssa. 

Kirja on ollut erittäin suosittu sekä Suomessa että Ruotsissa. Tämä todistaa, että kiinnostus Jörn Donneria kohtaan on edelleen suurta. Sekä Teir että Westerlund ovat olleet mukana useissa tilaisuuksissa esittelemässä kirjaa. Westerlund osallistui viime viikolla Ruotsin mainoskanava Tv4 Nyhetsmorgon -ohjelmaan. Tällä viikolla kaksikko lähtee Göteborgin suurille kirjamessuille juttelemaan kirjasta. 

Philip Teir on kirjoittanut neljä kirjaa, joista viimeisin kertoo Donnerista ja Westerlundista. Hänellä on myös uusi romaani työn alla. Missään kirjoistaan hän ei kuvaa Kemiönsaarta. Mutta tämä voi muuttua tulevissa teoksissa. Teir on juuri hankkinut kesämökin Bromarvista.

– Tämä antaa minulle mahdollisuuden tutustua tarkemmin sekä Länsi-Uuteenmaahan että Kemiönsaareen.

Teir näkee mahdollisuuksia siinä, että Söderlångvikista kirjoitetaan tulevassa kirjassa. 

– Tämä paikka, rakennukset ja ympäristö sopivat täydellisesti salapoliisitarinaan”, sanoo Philip Teir.

TEKSTI & KUVA: JOHN ILLMAN

Söderlångvikin Omenapäivä 30.9.
Katso lisää: soderlangvik.fi/fi/tapahtumat/omenapaiva/

Actionviikonloppu keräsi nuoria eri puolelta Kemiönsaarta. Kemiönsaarella toimii viisi sopimuspalokuntaa Kemiö, Taalintehdas, Rosala, Hiitinen ja Västanfjärd. Tapahtumapäällikkönä toimineen Andreas Nymanin mukaan eniten osallistujia oli Västanfjärdistä. Tapahtuman järjestäjänä toimi Åbolands brandkårsförbund rf. Action viikonloppuun osallistui 16 nuorta, Nymanin mukaan määrä on juuri sopiva. 

– Lainattiin Actionviikonlopuksi toinen sammutusauto Perniöstä, jotta saadaan tarpeeksi toimintaa aikaiseksi, sopimuspelastaja Juho Leppänen kertoo samalla, kun nuoret sammuttavat makkaran grillauksesta lähtenyt tulipaloa Vretantiellä. 

Viikonloppuun kuuluu erilaisia tehtäviä, hälytyksiä on tullut jo neljä. Vesipelastus tehtiin Lövbölessä. Emma-Lotta Nervander oli veneen kyydissä nostamaan veteen pudonnutta henkilöä ylös kylmästä vedestä. 

– Saatiin onneksi helposti ylös, Emma-Lotta kertoo. 

Yksi tehtävä vei nuoret onnettomuuspaikalle. Elis Taipaleen mukaan onnettomuudessa loukkaantuneet olivat osin auton alla. 

– Äijä makasi puoliksi auton alla.

Edessä on vielä monta tehtävää. Elis, Emma-Lotta ja Kira Wahlsten odottavat etenkin yötä. 

– Varmasti tulee hälytys yöllä, Elis ennustaa. 

– Toivottavasti ei, en herää kauhean helposti, Emma-Lotta toivoo nauraen. 

Kira uskoo pääsevänsä nopeasti ylös, jos hälytys tulee yöllä. Emma-Lotta on osallistunut palokuntatoimintaan jo kolme vuotta, Eliksellä takana on kaksi, Kira on juuri liittynyt mukaan. Kaikki ovat samaa mieltä, palokunnassa on jännää ja mielenkiintoista, pääsee oikeasti tekemään. Moni kavereistakin kuuluu palokuntaan. Tehtävien välillä kulutetaan aikaa, aivan kuten oikeissa palokunnissa. 

– Pelataan pelejä ja katsotaan puhelinta, Elis kertoo. 

– Kuntosalilla voi myös treenata, Emma-Lotta lisää. 

– Ei kuitenkaan ihan täysiä, niin jaksaa vielä seuraavan tehtävän, Elis muistuttaa. 

Palokeikat ovat kaikkien mielestä parhaita, kun pääsee oikeasti sammuttamaan tulipaloa. Nyman vahvistaa, että tulipalotehtävät tuntuivat olevat kaikkein mielenkiintoisimpia. Hälytyksen jälkeen laitetaan kaikki tavarat huolellisesti paikalleen ja täytetään esimerkiksi sammutusautojen vesitankit. Kaikkien nuorten mielestä palokunnassa tavarat on helpompi pitää järjestyksessä kuin kotona. Viides hälytys tulee ja lopettaa haastattelun nopeasti, nuoret juoksevat pukuhuoneisiin ja pukevat sammutusvarusteet päälle. Taas mennään.

Tapahtuman päätyttyä sunnuntaina takki on tyhjä niin nuorilla kuin sopimuspalokuntalaisilla. Tehtäviä on ollut kaikkiaan kolmetoista. Andreas Nymanin mukaan kaikki sujui kuten oli suunniteltu. Actionviikonloppu vaati paitsi ulkopuolista kalustoa, myös kuukauden suunnittelun ja useita kokouksia. 

– Onhan tällaisessa töitä, ruokailut, yöpymiset ja tehtävät, Nyman listaa. 

– Pääasia kuitenkin on, että nuoret ovat tyytyväisiä ja toivottavasti tapahtuma vahvistaa ja lisää kiinnostusta palokunnan toimintaan. 

Näillä varmistetaan sopimuspalokuntien tulevaisuus.

TEKSTI & KUVA: JERKER JOKINIEMI

Vänön luontopolku on yksi saaren tärkeimmistä matkailukohteista. Mutta miten polku syntyi? Ja miksi sinun pitäisi käydä siellä?

Vänön luontopolku syntyi 34 vuotta sitten. Vänö Vännerissä aktiivinen Gunilla Blomqvist on yksi luontopolun alullepanijoista. Projekti sai alkunsa, kun vänöläiset halusivat oman päivän, sillä monilla muillakin Kemiönsaaren kylillä oli sellainen aiemmin.

Puheista teoiksi ja saarelaiset alkoivat toteuttaa toivettaan. Vuonna 1989 vietettiin ensimmäinen Vänö-päivä. Vänön asukkaat ja kesävieraat auttoivat toisiaan ohjelman luomisessa. Ruotsissa asuva Blomqvist oli kävellyt pitkin mukavaa luontopolkua, kuten hän sitä muistiinpanoissaan kuvailee.

Muut vänöläiset ja kesävieraat pitivät ideaa hyvänä. Lisäksi yhä useammat veneilijät ja ihmiset alkoivat löytää tiensä Vänöhön. Siksi oli syytä laajentaa saaren tarjonta nähtävyyksistä.

– Vierailijat alkoivat vaeltaa ympäri saarta. Siksi tuli tarpeelliseksi luoda tietty reitti, johon he tarttuivat, hän kirjoittaa.

Vänö on noin kolme kilometriä leveä lännestä itään, kilometrin pohjoisesta etelään. Saari on siis suunnilleen samankokoinen kuin Högsåra, mutta huomattavasti pienempi kuin Rosala-Hiittinen. Luontopolku alkaa satamasta ja jatkuu kohti saaren keskiosaa. Reitin pituus on 2,5 kilometriä. Polun varrella on mm. Noatun, eräänlainen maja jolla on yhteyksiä pohjoismaiseen mytologiaan.

Tänäkin päivänä yksi luontopolun tausta-ajatuksista on saada kävijät haluamaan liikkua ja tutustua Vänöhön.

– Haluamme näyttää, että saari on paljon muutakin kuin satama, sanoo Vänössä ympäri vuoden asuva Petra Gripenberg.

Luontopolulla käyvien joukossa osa kulkee sitä pitkin vuosittain. Gripenberg lisää, että lähes kaikki Vänön tilat ovat yksityisomistuksessa, mikä myös vaikutti siihen, että reittiä todella tarvittiin.

Hän kertoo, että luontopolusta haluttiin kirjoittaa mielenkiintoisia tekstejä. Tätä varten Blomqvist vieraili Vänön eri tiloilla ja keskusteli vanhemman sukupolven kanssa heidän muistoistaan saaren menneistä ajoista.

Tekstien kautta kävijät oppivat muun muassa siitä, miten he ansaitsivat elantonsa Vänön saarella menneisyydessä sekä pikakurssin ekologiaan. Tekstit käännettiin myöhemmin myös suomeksi.

– Muistan, että Svea Mickelsson, entinen emäntä Klindtsin tilalla – yksi Vänön seitsemästä tilasta, kertoi minulle, miten merilintujen pesiä verotettiin munista keväällä ja haahkan hyheniä otettiin talteen. Kirjoitimme myös saaren luonnosta, Blomqvist kertoo muistiinpanoissaan.

TEKSTI: JOHN ILLMAN, KUVA: YKSITYINEN