27.3.2025
Rosmoteatteri ja Ruukinteatteri ovat yhteistyössä luoneet oman tapahtumansa Kemiöönsaaren 700-vuotisjuhliin. Juha Ruusuvuori on kirjoittanut näytelmän Aikamatka. Ensi-iltansa komedia saa perjantaina huhtikuun 4. päivänä. Harjoituksia on järjestetty aina syksystä saakka, viime aikoina hyvin ahkeraan, jopa kolme kertaa viikossa.
Ohjauksesta vastaa Sofia Törnqvist ja näyttelijöinä toimivat niin kokeneet kuin melko nuoret harrastelijat. Törnqvist vertaa Aikamatkaa revyyhyn; komedia koostuu useasta osiosta eikä juonessa ole punaista lankaa.
Eri osiot kertovat Kemiönsaaren historiastakin tunnetuista hahmoista eri aikakausilkta: Antonius Timmermann (k.1592), Sigfrid Aronus Forsius (n. 1560 – 1624), Henrik Florinus nuorempi (1668 – 1906) sekä Anders Ramsay (1832 - 1910). Kaikki ovat tunnettuja saaren ulkopuolellakin. Timmermann oli Alankomaista tullut kuvanveistäjä ja kivenhakkaaja. Kemiönsaarella hän työsti Vestlaxissa kalkkikiveä. Hän on mm. luonut Juhana-herttuan vaakunan Turun linnaan ja Tukholman linnan kirkon pilarit.
Forsius oli pappi, luonnonfilosofi, tähtitietelijä ja astrologi. Kemiön kirkkoherraksi hän tuli 1602. Hänen elämänsä oli dramaattinen ja hän teki mm tutkimusmatkan Lappiin. Hän oli arvostettu tiedemies ja sai esimerkiksi yksinoikeuden julkaista almanakkoja. Florinus toimi kirkkoherrana Kemiössä ja hän on surullisen kuuluisa vaimonsa murhaamisesta. Hänet teloitettiin Turussa. Ramsay toimi Björkbodan ruukinpatruunana, mutta oli poikkeuksellisen epäonninen ja teki konkurssin. Hänen omaelämänkertansa Från barnaår till silfverhår on edelleen ihan luettava kirja.
AIKAMATKAA ei esitetä näyttämöllä vaan lattialla keskellä yleisöä. Törnqvistin mukaan tämä asettaa aivan erilaisia haasteita näyttelijöille, joiden on esiinnyttävä siten, että kaikki yleisön ihmiset voivat seurata esitystä. Näyttelijät kertovat myös, että on sekä haastavaa että jännittävää, kun jokainen joutuu eläytymään useaan rooliin.
Marianne Petters, joka myös on laatinut koreografian, kuuluu uusiin näyttelijöihin. Hans Ginlundilla on pitkä kokemus Bruksteaternista ja noteeraa, että Rosmoteatterilla on hieman kovempi ote. Hänkin valmistautuu jännittävään ensi-iltaan; hän näyttelee peräti yhdeksässä roolissa. Emma Malmilla on näyttämökokemusta Ruukinteatterin lastennäytelmistä ja on Sofia Koistisen kanssa samaa mieltä, ensi-ilta jännittää, mutta on hauska.
Törnqvist jännittää ennen kaikkea flunssan takia; se kun on pitkin talvea pannut kapuloita rattaisiin eikä ota laantuakseen.
ENSI-ILTA on siis perjantaina huhtikuun 4. päivänä klo 19 Taalintehtaan Kansantalolla ja seuraava näytös 6.4. klo 16 samassa paikassa. Sitten alkaa kiertue saaren nuorisoseuran taloihin: Dragsfjärdin Furulund 9.4. klo 19, 12.4. Kemiön Wrethalla klo 18 ja 15.4. klo 19 Västanfjärdin Vårdkasen. Kaksi viimeistä näytäntöä ”Talolla” huhtikuun 18. päivänä klo 17 ja 19.4. klo 17.
TEXT & FOTO: INGRID SANDMAN
Road Café Yttiksen yrittäjät eivät jatka toimintaa Hotelli Merikruunussa.
Make Jelekäinen, Suski Nyman ja Turo Tamminen ovat pyörittäneet 1. toukokuuta vuoden ajan sekä Road Café Yttis, että Hotel Merikruunua, joka on kivenheiton päässä Yttiksestä Kärrassa. Mutta tässä tapahtuu nyt muutos.
– Me emme jatka yrittäjinä Hotel Merikruunussa. Sen sijaan keskitymme parantamaan palveluja Road Café Yttiksessä, Suski Nyman kertoo.
Hän jatkaa, että yhteistyö Merikruunu-hotellin omistajien kanssa on irtisanottu tiistaina 6. elokuuta. Merikruunun ravintolassa tarjoillaan lounasta 23. elokuuta asti.
Lounasta aletaan tarjoilla Road Café Yttiksessä keskiviikosta 2. lokakuuta alkaen. Hotelli ja Pubi puolestaan ovat avoinna aina elokuun loppuun saakka.
Kiitos-juhlaa vietetään 31. elokuuta Merikruunulla Acapella-yhtyeen aloittaessa iltaa ja bileet jatkuvat myöhälle yöhön tanssien MegaMan Street Bandin tahtiin. Jelekäinen, Tamminen ja Nyman toivottavat kaikki lämpimästi tervetulleeksi paikalle.
Kesän aikana Road Café Yttiksessä on käynyt paljon vieraita. Keittiömestarit Jelekäinen ja Tamminen ja ravintolapäällikkö Nyman kertovat, että kesä on ollut ravintolalle positiivinen, kun otetaan huomioon Suomen taloudellinen tilanne.
– Ruokailijoita on ollut runsaasti. Tarjoamme perinteistä bistroruokaa. Ruokamyynti – kuten hampurilaiset, pizzat ja leikkeet – on ollut hyvää, mutta juomamyynti on ollut heikompaa, Jelekäinen kertoo.
Jelekäinen lisää, että pitkiä työpäiviä on ollut paljon, sillä he ovat työskennelleet sekä Road Café Yttiksessä että Hotel Merikruunussa. Hän kertoo, että keittiöhenkilökunnan osalta työt ovat alkaneet viideltä aamulla.
Jelekäinen sanoo myös, että Yttis on heille tärkeä paikka, joten he jatkavat toimintaansa siellä. Yttiksessä on työskennellyt tänä kesänä yhteensä 13 henkilöä.
– Se on tärkeää myös Kärran kyläläisille. Monet heistä kävivät täällä koulua ja haluavat nähdä toimintaa rakennuksessa.
Rakennuksessa, jossa Road Café Yttis sijaitsee, on aiemmin toiminut ruotsinkielinen kansakoulu ja alakoulu, Ytterkulla skola. Vuonna 2009 Kemiönsaaren kunta päätti lakkauttaa koulun. Kun astuu sisään rakennukseen, muistutetaan monin tavoin siitä, että rakennus oli aikoinaan koulu.
Suski Nyman lisää, että tänä kesänä heillä on ollut Hotel Merikruunussa ja Yttiksessä yhteensä yhdeksän erilaista livemusiikki-tapahtumaa.
Seuraavaksi vuorossa ovat Merikruunu Jazz lauantaina 10. elokuuta klo 19 ja paikallinen Blue Elefant -yhtye soittaa Road Café Yttiksessä 24. elokuuta klo 20–01.
Syyskuussa ravintoloitsijat viettävät muuttopuuhissa ja ottavat hieman vapaata.
– Kiitokset kaikille meillä käyneille, nähdään jatkossa Road Café Yttiksessä.
TEXT & FOTO: JOHN ILLMAN
Suuri joukko moottoripyöräilijöitä kokoontuu Kemiönsaarelle.
Kemiönsaarella järjestetään tänä vuonna 14. kerran niin sanottu 6 %-rally. Ralli on saanut nimensä silloisen suomenruotsalaisen osuuden koko Suomen väestöstä.
– Kaikki ovat tervetulleita äidinkielestä riippumatta sekä miehet että naiset. Toivomme, että tänne Björkbodaan kokoontuu suuri joukko moottoripyöräilijöitä, ehkä jopa 200. Olemme mainostaneet tapahtumaa paljon, sanoo Islanders MCC -moottoripyöräkerhon puheenjohtaja Henrik Pietikäinen.
Pietikäinen on myös yksi rallin perustajista. Rallissa on kyse siitä, että suuri määrä motoristeja kokoontuu ja ajaa isäntäkunnan ympäri. Se on suurin moottoripyörätapahtuma ruotsinseuduilla.
Kemiönsaaren ralli järjestetään nyt neljättä kertaa. Muut rallin järjestämispaikat ovat Uusimaa, Ahvenanmaa ja Pohjanmaa. 6 %-rally järjestettiin viime vuonna Kristiinankaupungissa.
– Tuolloin siihen osallistui noin 170 ihmistä, Pietikäinen kertoo.
Loppukesän ralli järjestetään perjantaista 16. elokuuta sunnuntaihin 18. elokuuta. Tapahtuma avataan Björkbodassa perjantaina kello 13.
Lauantaina kello 12 moottoripyöräilijät ajavat Kemiönsaarella Björkbodasta Västanfjärdin ja Vestlaxin kautta ja suuntaavat sieltä Kemiöön. Kemiöstä he sitten ajaavat Taalintehtaalle.
– Rallissa on yleensä mukava tunnelma. Suomalaisten lisäksi ralliin osallistuu yleensä ruotsalaisia, Jussi Lindberg kertoo.
Moottoripyöräilijöiden ohjelmaan kuuluu ajamisen lisäksi ruokaa ja saunomista, kilpailuja, elävää musiikkia ja karaokea. Lindberg kertoo, että Storfinnhova gårdin sauna on lähes täyteen varattu. Sunnuntaina on aika lähteä kotiin.
Islanders MCC on perustettu vuonna 2010. Yhdistyksessä on 55 jäsentä.
TEXT & FOTO: JOHN ILLMAN
Baltic Jazz festivaali on leppoisa kesäinen kohtaamispaikka niin nuorille kuin vanhemmillekin vieraille ja festivaali käynnistyy perinteisellä Varaslähdöllä Kasnäs Paviljongissa, 4.7. klo 20. Paikan varmistamiseksi suosittelemme varaamaan pöydän ravintolasta etukäteen. Lavalla esiintyy tänä iltana Archipelago Sea Jazz All Stars.
Festivaalin ensimmäinen Puisto-konsertti ”Let’s get this party started” tarjoaa viihdettä paikallisen Kake & Co:n johtamana. Seuraavana esiintyy Högsåra Hipsters, yhtye joka viime vuonna nousi suureen suosioon Jazz- kadulla. Showkuoro ÅK Ensemble päättää Puistokonsertin sädehtivällä showllaan.
Jazzkitaristi Mathias Sandbergin - The Captain päättää festivaali-perjantain Strandhotellissa.
Lauantai aloitetaan Verstaalla kahdella lastenkonsertilla. Aarne Alligaattori & Viidakkorumpu esiintyy ruotsinkielellä kl 10 ja suomeksi klo 11.15.
Fantastinen ”Swinging in the Park” kokonaisuus muodostuu kolmesta eri konsertista. Vierailla on mahdollisuus osallistua yksittäisiin konsertteihin tai nauttia koko kokonaisuudesta Swinging at the Park - passilla. Ensimmäisessä konsertissa taiteellinen johtajamme, legendaarinen Antti Sarpila juhlii 60-vuotispäiväänsä muusikkoystäviensä kanssa. Seuraavassa konsertissa ihanasti laulava tanskalainen Mette Juul esittää kappaleita viimeisimmältä Celeste-albumiltaan. Iltapäivän päättää SUMU Big Band with Strings, solistinaan Suomen oma Frank Sinatra, Sami Pitkämö, konsertilla “Tribute to Frank Sinatra”.
Lauantai jatkuu 30-vuotisjuhlakonsertilla, kun Baltic Gospel Singers esiintyy Taalintehtaan kirkossa. Kuoro perustettiin aikoinaan, jotta jazz-jumalanpalveluksesta saataisiin hieman svengaavampi.
Jazzista ja gourmet ruoasta pitävälle on tarjolla konsertti hulppeassa Ullman’s Villassa. 3-ruokalajin illallisen saa nauttia Mette Juulin luomassa ihanassa tunnelmassa. Jazz&Dinner lippuja ainoastaan ennakkoon.
Lauantai saatetaan päätökseen Verstaalla ”Jazzing up the Factory” - osiolla. Illan aloittaa Marian Petrescu Combo konsertillaan “Tribute to Oscar Peterson Trio”. SUMU Big Band jatkaa iltaa tunteikkailla big band soinnuilla. Illan viimeinen yhtye, The Busquitos, tulee Alankomaasta. Tarjolla on svengaavaa, iloista sekä ehkä hieman hullunkurista meininkiä.
Sunnuntain päätöskonsertteja Södelångvikissa on tänä vuonna kaksi; Gypsy Swing vol 1 sekä vol 2. Konsertit eivät ole toistensa kopioita, vaan eroavat sisällöllisesti toisistaan. Halukkaille on tarjolla yhteislippu, jolla voi osallistua molempiin konsertteihin. Olli Soikkeli Trio feat. Antti Sarpila esittää “Django Reinhard Tribute”.
Jatkoilla repäistään irti ja saatetaan festivaaliviikonloppu vauhdilla päätökseen. Jazz-musiikin tilalle tulee rokkaavampia tahteja. Lavalle hyppäävät ensimmäisenä Uncle Ben’s Pumped Frisco, jonka jälkeen tahtia pitää yllä Fury ja ilta huipentuu TrrTrrTrr:n showhun.
Lisää infoa: www./balticjazz.fi
LEHDISTÖTIEDOTE
Philip Hedlund on yksi jäsen soittoyhteydessä JAZZÅÅ5: ssa. Hän suosittelee festivaalia.
Baltic Jazz -festivaali Taalintehtaalla on alkamassa. Voisiko jazz sekoitettuna muihin genreihin innostaa enemmän ihmisiä vierailemaan festivaalilla?
Yksi Baltic Jazz – festivaalin tämän viikonlopun osallistujista on Philip Hedlund. Hän soittaa yhtyeessä JAZZÅÅ5. Taalintehtaalta kotoisin oleva Hedlund on esiintynyt festivaalilla jo useana vuonna. Tänä vuonna hän toimii myös speekkerinä.
– Soitamme sunnuntaina Jazzkadulla, hän sanoo.
JAZZÅÅ5 koostuu viidestä jäsenestä. Jazzin ystäville hän suosittelee festivaalia.
Baltic Jazzin aikana Taalintehtaalla soittaa kymmeniä bändejä. Nuoremmille lapsille on myös musiikkiohjelmaa, suosittu Aarne Alligaattori vierailee Taalintehtaalla. Baltic Jazzin taiteellinen johtaja Antti Sarpila esiintyy lauantaina 60-vuotissyntymäpäivänsä kunniaksi.
Baltic Jazzin aikana Tallimäentiellä tulee niin sanottu Jazzkatu, jossa esiintyy useita artisteja läheltä ja kaukaa. Baltic Jazz on ollut olemassa vuodesta 1987.
Jazz-genre sai alkunsa 1910-luvun alussa New Orleansissa, Louisianan osavaltiossa Yhdysvaltojen eteläosassa. Suomessa jazz löi itsensä läpi toisen maailman sodan jälkeen.
Mutta miten Baltic Jazz voi kehittyä? Hedlund kertoo asuneensa ja työskennelleensä Porissa nelisenkymmentä vuotta. Kaupungissa järjestetään festivaali Pori Jazz. Hän kertoo festivaalista, joka on kasvanut perustamisestaan lähtien.
– Pori Jazz on tuonut musiikkitarjontaansa pop-elementtejä houkutellakseen festivaalille lisää väkeä. Samalla jazzia ei kuitenkaan ole hylätty, mikä on tärkeää. Voisiko Baltic Jazzille tapahtua jotain vastaavaa?
Tämän vuoden Jatkot-konserteissä esiintyy muun muassa ahvenanmaalainen rockyhtye Fury.
Pori Jazz järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1966. Festivaali järjestetään 12.-27. heinäkuuta. Resursseiltaan Pori Jazz ja Baltic Jazz ovat täysin eri tasoilla.
Keskustelumme aikana nousi esiin muun muassa kysymys siitä, miten yhä useammat nuoret voisivat kiinnostua jazzmusiikista. Nyt uskollisimmat kuuntelijat ovat vanhempia. Hedlund sanoo, että kiinnostusta jazzia kohtaan nuorten keskuudessa varmaan löytyy, mutta pitää olla nuoria muusikoita, jotka soittavat jazzia, jotta he helpommin innostuisivat genrestä.
– Kun olin opiskelija, olin bändissä, joka koostui muista opiskelijoista. Soitimme jazz-musiikkia. Huomasin, että monet meitä kuuntelevat nuoret olivat aidosti kiinnostuneita musiikistamme, joten mikseivät nykypäivän nuoretkin voisi olla kiinnostuneita jazzista?
Yksi nuori jazzmuusikko, joka valitettavasti kuoli aivan liian aikaisin, oli brittiläinen Amy Winehouse. Whinehouse hurmasi maailman suosituilla kappaleillaan ”Back to Black” ja ”Rehab”. Hän lisäsi musiikkiinsa myös bluesin ja soulin genrejä.
– Whinehouse kirjoitti omia kappaleitaan klassisten jazz-kappaleiden innoittamana, joita soitettiin jo jazzin alkuaikoina. Hän oli erittäin hyvä, Philip Hedlund sanoo.
TEKSTI & KUVA: JOHN ILLMAN
Katso lisätietoja täältä: https://balticjazz.fi/
Jatkoilla repäistään irti ja saatetaan festivaaliviikonloppu vauhdilla päätökseen. Jazz-musiikin tilalle tulee rokkaavampia tahteja. Lavalle hyppäävät ensimmäisenä Uncle Ben’s Pumped Frisco, jonka jälkeen tahtia pitää yllä Fury ja ilta huipentuu TrrTrrTrr:n showhun. (ABL)
Duo Ophelia esittää kuuluisan 1600-luvun mestarin, John Dowlandin lauluja.
Seurakunnan ”Anna kevään soida” -konserttisarjan ensimmäinen konsertti on kutsuttu ”A Pilgrimes Solace” -nimellä. Maaliskuun 3. päivänä klo 18 Duo Ophelia esittää Kemiön kirkossa kuuluisan 1600-luvun mestarin, John Dowlandin lauluja. Mezzosopraano Sanna Kola ja luuttuja soittava Tuomas Kourula ovat kummatkin renessansin ja varhaisbarokin lauluihin erikoistuneita ammattilaisia. Konsertti on, kuten tapana on kirkossa esitettävien konserttien kohdalla, ilmainen mutta ohjelmalehtinen maksaa 10 euroa.
Kolan monipuoliseen toimintaan kuuluu mm. että hän johtaa Melos -kuoroa, on esiintynyt useissa ammattiyhyeissä, esmerkiksi Savonlinnan oopperajuhlakuorossa ja Kuninkaantien muusikoissa, Key Ensemblessä, Cantus laudaessa ja Cavalier -lauluryhmässä. Hän on Turun Vanhan Musiikki ry.n perustajajäseniä.
Kourula on erikoistunut vanhoihin kielisoittimiin kuten luuttuihin, teorbiin ja barokkikitaraan. Hän on mukana useissa vanhan musiikin yhtyeissä. Lisäksi hän opettaa Turun konservatoriossa ja tekee vanhan musiikin videoita. Kourula on kuin kotonaan renessanssin ja barokin maailmassa.
TEKSTI: ABL
Ronny Blomqvistin mukaan veneilyn helppous on tärkeää. – Meiltä saa kaikki tarvittavat palvelut, veneen, laituripaikan, huollon ja talvisäilytyksen. Astrum Veneen myynti siirtyy Kemiön keskustasta Söljeholmen Marinaan kesäksi.
Ronny Blomqvist kertoo yhä useamman veneilijän haluavan helppoutta veneilyltä. Söljeholmen Marina tarjoaa kaikki palvelut, laituripaikka, huolto ja talvisäilytys löytyvät helposti samasta pihapiiristä. Satamatoimintojen suosio kasvaa jatkuvasti.
– Veneelle halutaan hyvä huolenpito mahdollisimman helposti, etenkin tänä talvena kysyntä on kasvanut merkittävästi, Blomqvist kertoo.
Söljeholmen Marina panostaa helppouteen, koko kesän voi viettää veneilleen ja syksyllä, kun veneilykausi päättyy, avaimet tiputetaan huollon avainluukusta sisään. Vene huolletaan ja laitetaan talvisäilytykseen. Säilytystilaa on 1200 neliötä lämmintä ja 2100 neliötä kylmää hallitilaa.
– Meillä on eri kokoluokan veneitä, eli pienestä 5 -metrin pulpettiveneestä isoihin 40 jalkaisiin saakka, Blomqvist kertoo.
Kesällä Söljeholmenissa ovat kaikki Astrum Veneen demoveneet ja venemyynti. Venemyyjä Peter Sjöqvistin mukaan veden äärellä on helppo myydä ja asiakkaat tykkäävät koeajomahdollisuudesta. Blomqvistin mukaan venekaupan hiljeneminen ei näy Söljeholmenissa, vaan laituripaikkoja, talvisäilytystä ja huoltoja kysytään yhtä paljon, kuin aikaisempinakin vuosina.
TEKSTI & KUVA: JERKER JOKINIEMI
Uuden vanhushuollon yksikön paikasta tappelevat jopa presidentit.
Kuten odottaa saattoi, Varha joutui aika lailla pilailun kohteeksi Kemiön nuorisoseuran ”He va på tiidn!!”-revyyssä. Hyvinvointialuehan aiheuttaa huolta ja ajattelemisen aihetta kaikille kemiönsaarelaisille. Mutta revyy puolestaan voi kyllä aiheuttaa huolta Varhan piirissäkin. Miten se tulevaisuudessa selviää vanhushuollon järjestämisestä? Katsojat tulevat elämään hyvin pitkään. Nauruhan…
Viime viikon ensi-iltayleisö nautti suuresti niin sketseistä kuin musiikista. Kaikki, jotka seuraavat mitä kotipaikkakunnalla tapahtuu, kokivat tapahtumat nyt huumorin naurupeilin kautta. Paikallisrevyyn paras puoli onkin se, että se käsittelee etenkin paikallisia aiheita. Kaikki ymmärtävät, mistä sketsit kertovat.
Revyyn nimi viittaa siihen, että on kulunut monta vuotta sitten edellisrevyyn. Onneksi revyyn luoneessa porukassa on muutamia tosi kokeneita vanhoja revyykonkareita, Trygve Isaksson, Henrik Mattsson, Eva Engblom ja Mona Söderblom. He ovat kaikki esiintyneet Wrethallan näyttämöllä ennenkin. Näyttämökokemusta on myös Stina Ekroos-Vesterlundilla ja Sabina Holmströmillä. Ja uudet tulokkaat, Elin Karlsson, Anna Kevin ja Anna Törnqvist soveltuvat aivan mainiosti joukkoon. Se antaa tulevaisuuden toiveita.
VARHASTA on löytynyt materiaalia useaankin sketsiin. Miten terveyskeskus ilman lääkäriä toimii? Etäpalvelulla tietenkin! Yllättävin seurauksin Tappo -kylän emännälle, joka kärsii kovasta kutinasta. Purettu Almakoti muistetaan Ruotsista peräisin olevalla surulaululla. Entä milloin ja minne rakennetaan suunnitteilla oleva uusi vanhushuollon yksikkö? Tähän ongelmaan tarvitaan jopa ulkomaalaisia presidenttejä keskustelemaan!
Mistä löytyisi hoitokoti kahdelle Kemiön ukolle, jotka tällä hetkellä toimivat vuorotellen tostensa lähihoitajana? Kunhan heidän käyttämä ikivanha autonsa on ollut huollossa Timpalla, kunnanjohtaja lähtee mukaan Västanfjärdiin esittelemään Silverbackenia. Matka suo ukoille mainion tilaisuuden kertoa, mitä aikanaan on toiminut vaikkapa Vretassa (pankki, liikkeitä) ja Påvalsbyssä (koulu). Kemiön nykyinen keskusta liikenneympyröineen ja jääradaksi muutettuine kauppatoreineen saavat ansaitsemaansa huomiota. Toki torille on käyttöä Varhalle, joka on pannut paljon asioita jäihin!
Useissa sketseissä pilaillaan niin paikallisten kuin maakunnan viranomaisten kustannuksella. Virkamiehiä riittää paitsi silloin, kun jotakin pitäisi saada aikaiseksi, viranomaiskieli on käsittämätöntä byrokratiahöpötystä eikä terveelle maalaisjärjelle tunnu olevan käyttöä.
Tietenkin Taalintehtaan Sabbelsin kasarmin surkuhupaisa tarina joutuu revyyn hampaisiin. Museoviraston ja Ely-keskuksen edustajat innostuvat kovasti rötiskän entisöinnistä ja sketsiä elävöittää lisäksi vanha, ruma puusee -pilalaulu.
Kaupunkilaisten ja maanviljelijöiden välistä kulttuuritörmäystä kuvataan sketsissä ja ympäristön tuhoavan maanviljelijän tärkeydestä muistutetaan vanhan ”bonden behövs” -iskusanan myötä. Ilmastonmuutosta pelkäävän onkin hyvä tietää, etteivät naudat ole ainoita piereskelijöitä.
REVYYN on mahdollistanut muusikoiden saaminen mukaan. Roosa & The Boys -yhtye, Lasse Forss, Roosa Halme ja Jussi Lindberg, vastaa laulujen säestyksestä ja osallistuu myös laulamiseen. Suomenruotsalaisille tutut vanhat ja hieman uudemmatkin laulut ja iskelmät esitetään revyyn sketseihin mukautettuina ja yleisö innostui jopa taputtamaan tahtia.
Uusi idea on valokuvien projisoiminen näyttämön yläpuolelle; näin yleisön on helppo tunnistaa eri sketseissä olevia ympäristöjä. Kuvista, kuten myös valo- ja äänitekniikasta vastaa Peter Eriksson. Lavasteita ei juuri ole, mutta muu rekvisiitta ja puvustus ovat tosi fiksuja.
Paikallisrevyyn sisältö syntyy yleensä yhteistyönä; istutaan yhdessä ideoimaan ja nauramaan aiheista, joista esitys lopulta koostuu. Ohjaus on myös ryhmätyötä.
Mikään ei estä suomenkielisiä revyyn ystäviä ottamasta osaa nuorisoseuran uudesta revyystä. Se tarjoaa paljon iloa, laulua ja musiikkia ja sketsit esitetään tosi hauskasti. Vaikka joku (murre)sana menisi sivu suun, iloa kyllä riittää kaikille Wrethallan perinteisessä seurantalossa. Niin paikkakuntalaiset kuin myös hiihtolomaa Kemiönseudulla viettävät voivat nauttia revyystä, joka esitetään vielä huomenna ja sen jälkeen helmikuun 18., 23., 24., 26. ja 27. päivinä.
TEKSTI & KUVA: INGRID SANDMAN
Anriina Aaltonen (oikealla) Aaltosen mukaan Kemiön hammashoito toimii hyvin. Marjaana Kankaanranta hoidettavana.
Kaksikielisyys on vahva takuu hammashoidon olemassaolon jatkumiselle.
Niin nuoret kuin vanhatkin ihmiset tarvitsevat hammaslääkäriä säännöllisin väliajoin. Siksi on erittäin tärkeää, että hammashoitola sijaitsee kohtuullisen matkan päässä, mielellään jokaisessa hyvinvointialueen kunnassa.
Anriina Aaltonen on Kemiön hammashoidon vastaava hammaslääkäri. Hän on työskennellyt vastaanotolla nelisen vuotta. Hänen lisäkseen on kaksi muuta hammaslääkäriä, kaksi suuhygienistiä ja neljä hammashoitajaa.
Aaltosen mukaan Kemiön hammashoito toimii hyvin.
– Olemme tiivis porukka täällä Kemiön hammashoitolassa. Olemme onnistuneet täyttämään kaikki avoimet virat, mistä olen iloinen.
Osa hammashoidon henkilökunnasta on Kemiönsaarelta, muunmuassa Sanna Enestam, mutta sekä Aaltonen että hänen kollegansa Marjaana Kankaanranta ovat kotoisin Sauvosta.
Kuten muu hoito, myös hammashoito siirtyi kunnilta hyvinvointialueille viime vuoden alussa. Kemiössä hammashoitoon hakeutuvat ovat kuitenkin pääasiassa kemiönsaarelaisia. Tämä liittyy hyvinvointialueen alueiden jakantumiseen.
– Esimerkiksi Sauvossa tai Salossa asuvat käyvät kotikuntansa hammashoidossa. Sauvo ja Salo kuuluvat omiin alueisiinsa Varhassa.
Sauvo, Paimio ja Kaarina muodostavat oman alueen Varhassa. Salo puolestaan muodostaa erillisen alueen Someron kanssa. Kemiönsaari kuuluu alueeseen 4 yhdessä ruotsinkielisen Turun ja Paraisten kanssa.
Kemiön hammashoito on pieni yksikkö. Vuosittain rekisteröidään noin 9000 käyntiä. Varha kirjoittaa verkkosivuillaan, että viime syksyn talouslukujen mukaan hyvinvointialueelle kertyy 270 miljoonan euron säästöt vuoden 2026 loppuun mennessä. Aaltonen ei kuitenkaan näe tällä hetkellä suurta riskiä yksikön sulkemiselle.
– Täällä Kemiössä potilaat saavat hoitoa sekä ruotsiksi että suomeksi. Kaksikielisyys on vahva takuu hammashoidon jatkuvuudelle, hän sanoo.
Kemiönsaarella ei ole yksityistä hammasklinikkaa. Lähin on Sauvossa.
Kun on kyse ajan varaamisesta tarkistettavaksi, ne, jotka haluavat tehdä niin, saavat ajan välittömästi, mutta voimassa olevaan tarkistukseen on kolmen kuukauden odotusaika.
– Muualla odotusaika on vielä pidempi, Anriina Aaltonen sanoo.
Potilaat voivat tavoittaa Kemiön hammashoitolan arkisin kello 8–16. Iltaisin ja viikonloppuisin Turun yliopistollinen keskussairaala (TYKS) on paikka, jossa voi kääntyä hammashoitoon liittyvien asioihin.
TEKSTI & KUVA: JOHN ILLMAN
Lue ilmainen Digi-lehti.
Lakko voi jälleen haitata postin kulkua, pahoittelumme tästä. Tämän viikon Annonsbladet Digi-versio on luettavissa ilmaiseksi alla olevasta linkistä.
TOIMITUS
Kunnan hanke, joka koski Ruukinlahden vierailusataman kehittämistä, päättyi viime vuoden lopussa. Hankkeen päämääränä oli uudenaikaistaa satama ja parantaa kausi- sekä vuoden ympäri tarjottavia palveluja.
Hankkeeseen sisältyi aallonmurtaja polttoaineaseman itäpuolella. Murtaja toimii myös vieraiden päivälaiturina. Sen kaksi viimeistä elementtiä on nyt paikalla ja laiturin pituus on peräti 160 metriä. Aiemmin oli epäselvää, voitaisiinko asentaa kaksi viimeistä osaa ennen kuin M/S Stella -yhteysalus lopettaa sisäsataman käytön.
Uuden yhteysaluslaiturin aiheuttama valitusprosessi on kestänyt lähes kolme vuotta ja kunnan hanke on ollut pysähdyksessä. Kun lopulta selvisi, ettei valituksia käsitellä Korkeimmassa hallinto-oikeudessa, kunta saattoi käyttää hankkeen rahoituksen kokonaisuudessaan. Selvisi myös, että Stella pääsee aallonmurtajan ohi vaikka murtajalaituri on rakennettu täyteen pituuteensa.
Loput hankerahat on käytetty parantamaan majakkalaituria vierasvenesataman länsipuolella. Työt aloitettiin lokakuussa ja vietiin loppuun vuodenvaihteessa. Laiturin pää oli aiemmin rakennettu suurista kivistä ja se sai nyt uuden teräsrakenteen. Pistolaituria kiertää nyt yhtenäinen laiturirakenne vieraileville aluksille. Koko hanke maksoi miljoona euroa ja kunnan osuus rahoituksesta oli 300 000 euroa.
TEKSTI: MARIA MANELIUS, KÄÄNNÖS: INGRID SANDMAN
Hyvä lehtitilaaja!
Yön ja aamun lumisade aiheuttaa todennäköisesti joitakin häiriöitä postin jakelussa tänään. Avaamme siten lehden teille kaikille luettavaksi, klikkaa linkkiä niin pääset lukemaan digiversion Ilmoituslehdestä.
TOIMITUS
Talviuinti on nyt mahdollista Ekniemen leirintäalueella.
Ekniemeen on tullut kävijöitä monelta eri paikkakunnalta harjoittelemaan talviuintia.
Talviuinnin ystävät voivat nyt iloita siitä, että Kemiönsaarella on uusi talviuintipaikka. Viimeisin uimaranta on rakennettu Ekniemen leirintäalueelle, ja se valmistui joulukuun alussa.
– Meillä on ollut vieraita Kemiönsaarelta ja muualta. Aluksi tänne tuli vähän ihmisiä talviuimaan, mutta ihmisiä tulee koko ajan lisää, kertoo Ekniemen lomakylän yrittäjä Suvi Nieminen.
Kemiönsaarella on nyt kolme yleistä talviuintipaikkaa, muut ovat Söderlångvikissa ja Taalintehtaalla.
Ekniemen lomakylä on avoinna talviuinnille lauantaisin kello 14–15. Ensimmäisenä vedessä toimittajan vierailun aikana on sauvolainen Marika Björlund.
– Olen erittäin tyytyväinen, että Ekniemen lomakylä on avattu talviuinnille. Ei kestä kauaa ajamaan tänne, hän sanoo.
Päivän seuraavat kävijät ovat Paimiosta. Pari kemiöläistä saapuu pian sen jälkeen. Talviuimareita on myös tullut Espoosta, Jyväskylästä, Helsingistä ja Turusta Ekniemeen.
Leirintäalueella on myös sauna, jossa talviuimarit voivat lämmitellä. Kokonaisuudessaan naiset käyvät miehiä enemmän talviuimassa, Nieminen sanoo.
Nieminen kertoo, että idea talviuinnista syntyi, kun Ilmoituslehti kirjoitti syksyllä Söderlångvikin talviuinnista. Suunnitelmissa on tarjota mahdollisuus talviuintiin myös kevään aikana.
Talviuinnissa on paljon positiivisia asioita. Svenska Yle listaa muun muassa parantuneet stressinhallintataidot ja yleisen henkisen hyvinvoinnin.
– On kuitenkin tärkeää, ettei mennä yksin uimaan, sillä talviuinti altistaa keholle paljon stressiä, Suvi Nieminen sanoo.
TEKSTI & KUVA: JOHN ILLMAN
Pedersån tien varteen Torsböleen suunnitellaan Ilmattaren aurinkoenergian tuotantoaluetta, 62 hehtaarin kokoinen aurinkopuisto rakennetaan Matias Dahlbergin ja Christer Jägerskiöldin maille. Alueella on nyt noin 45 hehtaaria peltoalaa ja 15 hehtaaria metsää.
- Aloite tuli energiayhtiöstä, alueen läpi kulkee iso sähkölinja, joka on rakennettu aikoinaan Taalintehtaan teollisuutta varten ja on nyt siis vajaalla käytöllä, Dahlberg ja Jägerskjöld kertovat.
Aktiivisuutta oli molemmin puolin.
– Viljellään maata ja metsää alueella, viimevuosien kuivuus on vaikeuttanut viljelyä ja tällä tavoin saadaan myös linjan suoja-alue hyötykäyttöön, Dahlberg kertoo.
Jägerskiöldin mukaan ajatus puhtaasta kotimaisesta energiasta ja valmiin sähkölinjan läheisyys teki päätöksestä helpon. Sopimus alueesta on tehty 40 vuodeksi, jonka jälkeen alue on mahdollista ennallistaa täysin.
Maankäyttösopimus määrittelee puiston elinkaaren. Aurinkopuiston elinkaareksi on suunnitelmassa määritelty 40-vuotta. Elinkaari johtaa harhaan, paneelien elinkaari on noin 20 vuotta, joten ne tullaan uusimaan ainakin kerran. Itse puistolla ei Ilmattaren Sami Kallion mukaan varsinaista elinkaarta ole.
– Tavoite on että 40 vuoden kuluttua tehdään uusi sopimus alueesta ja puistoon panostetaan vielä enemmän, sopimuksessa on optio jatkolle, Kallio taustoittaa.
– Seuraava sukupolvi saa tehdä päätöksen jatkosta, Dahlberg nauraa.
Esiselvitys alueesta on tehty viime vuonna ja lupahakemukset on jätetty Kemiönsaaren kunnalle tammikuun alussa. Kallion mukaan seuraavat vaiheet ovat investointipäätöksen tekeminen ja rakentamisen aloittaminen syksyllä. Rakentaminen kestää noin vuoden, alueelle tuodaan 13 kappaletta muuntamoja, rakennetaan kevyitä huoltoteitä noin 7 kilometriä ja asennetaan kaikkiaan noin 75000 aurinkopaneelia.
– Muuntajat ovat siirrettäviä ja paneelit asennetaan telineisiin, jotka ovat porapaaluilla kiinni maassa, suuria maansiirtotäitä tai vastaavia ei tarvita, Kallio tarkentaa nopeaa rakennusaikataulua.
Sähköntuotanto on tarkoitus aloittaa kesällä 2026. Puistoa on mahdollisuus kehittää tulevaisuudessa muun muassa varastoimalla energiaa.
– Akkukentän rakentaminen ei ole suunnitelmissa, muta varmasti sitä harkitaan tulevaisuudessa, Kallio kertoo.
Ilmatar työllistää paikallisia jo rakennusvaiheessa. Kallion mukaan rakentamisen lisäksi sen aikana tarvitaan majoitusta ja mahdollisuus erimerkiksi ruokailuun.
– Kunnossapitoon esimerkiksi etsitään paikallinen kumppani, samoin mahdollisuuksien mukaan huoltoon, Kallio vahvistaa.
Inforuutu
Ilmatar on pohjoismainen energiayhtiö, joka keskittyy tuuli- ja aurinkovoimaan. Yhtiöllä on kahdeksan toimivaa tuulivoimapuistoa ja yksi aurinkopuisto. Suunnitteluvaiheessa on yli sata uutta aurinkopuistoa. Tavoitteena on vuoteen 2027 mennessä 4 GW tuotanto. Ilmatar omistaa energiapuistot koko niiden elinkaaren ajan. Kemiönsaarelle perustetaan hankeyhtiö, joka hallinnoi Torsbölen aurinkopuistoa ja vastaa sen toiminnasta.
Lupahakemus on lähetetty Kemiönsaaren kunnalle 2.1.2024. Ensisijainen luvitusmenettelytapa on suunnittelutarveratkaisu, jonka mukaan myönnetään rakennusluvat puistolle. Luvituksesta päättää Kemiönsaaren kunta.
Hankealue sijaitsee 5 km Kemiön keskustasta kaakkoon. Alueen koko on yhteensä noin 62 hehtaaria. Aurinkopaneelirivistöjen tuottama sähkö kootaan maakaapelien avulla muuntamoihin ja niistä toiseen maakaapeliin, jolla sähkö siirretään valtakunnan verkkoon.
Aurinkopuiston alue aidataan tarvittaessa.
TEKSTI & KUVA: JERKER JOKINIEMI
Maanomistajien, Christer Jägerskiöldn ja Matias Dahlbergin mukaan kotimainen energiantuotanto on tärkeää. Aurinkopuistoksi rakennettava alue on nyt metsää ja peltoja, joiden käyttöä sähkölinja rajoittaa.
Suunniteltu aurinkopuisto sijaitsee viiden kilometrin päässä Kemiön keskustasta.
Peter Eggert, Bosse Ahlgren, Emilia Mattsson ja Lenita Lundström toivovat kaikki, että Taalintehtaan Superjumppa tulee onnistunut.
Suosittu voimistelu- ja urheilutapahtuma Superjumppa on järjestetään jälleen Taalintehtaan Ruukkihallissa.
Superkuntosali järjestetään jälleen koronapandemian aiheuttaman muutaman vuoden tauon jälkeen tulevana lauantaina 6. tammikuuta. Tapahtuman ohjelma on valmis. Superkuntosali on erittäin suosittu tapahtuma, kertoo vapaa-aikatoimenjohtaja Bosse Ahlgren.
- Tapahtuma houkuttelee kiinnostuneita myös muista kunnista kuin Kemiönsaaresta.
Zumba, CrossFit ja lasten voimistelu ovat osa lauantain tapahtumia. Viiteen moduuliin jaettu superjumppa alkaa kello 10.15 ja päättyy kello 15.45.
Osallistujia kannustetaan tuomaan oma vesipullo ja hikipyyhe. Superjumppa on ilmainen sisäänpääsy.
Taalintehtaan tuntien jälkeen Kasnäsin kylpylässä on myös vesiaerobicia klo 16.30-17.15.
- Aiempina vuosina osallistujia on ollut noin 150. Toivomme, että mahdollisimman moni osallistuu tänä vuonna, sanoo Peter Eggert Actiwellista, joka on yksi järjestäjistä.
Kemiönsaaren kunnan, Kasnäsin kylpylän ja Actiwellin lisäksi Superjumpan järjestäjinä toimivat liikunnanohjaaja Emilia Mattsson PT:nä, Rehab Center sekä taalintehtaan voimistelu- ja urheiluseura Jäntevä. Ilmoittautuminen Superjumppaan on auki perjantaihin 5. tammikuuta klo 12 asti. Katso Superjumppa
TEKSTI & KUVA: JOHN ILLMAN