Duo Ophelia esittää kuuluisan 1600-luvun mestarin, John Dowlandin lauluja.

Seurakunnan ”Anna kevään soida” -konserttisarjan ensimmäinen konsertti on kutsuttu ”A Pilgrimes Solace” -nimellä. Maaliskuun 3. päivänä klo 18 Duo Ophelia esittää Kemiön kirkossa kuuluisan 1600-luvun mestarin, John Dowlandin lauluja. Mezzosopraano Sanna Kola ja luuttuja soittava Tuomas Kourula ovat kummatkin renessansin ja varhaisbarokin lauluihin erikoistuneita ammattilaisia. Konsertti on, kuten tapana on kirkossa esitettävien konserttien kohdalla, ilmainen mutta ohjelmalehtinen maksaa 10 euroa.

Kolan monipuoliseen toimintaan kuuluu mm. että hän johtaa Melos -kuoroa, on esiintynyt useissa ammattiyhyeissä, esmerkiksi Savonlinnan oopperajuhlakuorossa ja Kuninkaantien muusikoissa, Key Ensemblessä, Cantus laudaessa ja Cavalier -lauluryhmässä. Hän on Turun Vanhan Musiikki ry.n perustajajäseniä.

Kourula on erikoistunut vanhoihin kielisoittimiin kuten luuttuihin, teorbiin ja barokkikitaraan. Hän on mukana useissa vanhan musiikin yhtyeissä. Lisäksi hän opettaa Turun konservatoriossa ja tekee vanhan musiikin videoita. Kourula on kuin kotonaan renessanssin ja barokin maailmassa. 

TEKSTI: ABL

Ronny Blomqvistin mukaan veneilyn helppous on tärkeää. – Meiltä saa kaikki tarvittavat palvelut, veneen, laituripaikan, huollon ja talvisäilytyksen. Astrum Veneen myynti siirtyy Kemiön keskustasta Söljeholmen Marinaan kesäksi.

Ronny Blomqvist kertoo yhä useamman veneilijän haluavan helppoutta veneilyltä. Söljeholmen Marina tarjoaa kaikki palvelut, laituripaikka, huolto ja talvisäilytys löytyvät helposti samasta pihapiiristä. Satamatoimintojen suosio kasvaa jatkuvasti. 

– Veneelle halutaan hyvä huolenpito mahdollisimman helposti, etenkin tänä talvena kysyntä on kasvanut merkittävästi, Blomqvist kertoo. 

Söljeholmen Marina panostaa helppouteen, koko kesän voi viettää veneilleen ja syksyllä, kun veneilykausi päättyy, avaimet tiputetaan huollon avainluukusta sisään. Vene huolletaan ja laitetaan talvisäilytykseen. Säilytystilaa on 1200 neliötä lämmintä ja 2100 neliötä kylmää hallitilaa. 

– Meillä on eri kokoluokan veneitä, eli pienestä 5 -metrin pulpettiveneestä isoihin 40 jalkaisiin saakka, Blomqvist kertoo.

Kesällä Söljeholmenissa ovat kaikki Astrum Veneen demoveneet ja venemyynti. Venemyyjä Peter Sjöqvistin mukaan veden äärellä on helppo myydä ja asiakkaat tykkäävät koeajomahdollisuudesta. Blomqvistin mukaan venekaupan hiljeneminen ei näy Söljeholmenissa, vaan laituripaikkoja, talvisäilytystä ja huoltoja kysytään yhtä paljon, kuin aikaisempinakin vuosina.

TEKSTI & KUVA: JERKER JOKINIEMI

Uuden vanhushuollon yksikön paikasta tappelevat jopa presidentit.

Kuten odottaa saattoi, Varha joutui aika lailla pilailun kohteeksi Kemiön nuorisoseuran ”He va på tiidn!!”-revyyssä. Hyvinvointialuehan aiheuttaa huolta ja ajattelemisen aihetta kaikille kemiönsaarelaisille. Mutta revyy puolestaan voi kyllä aiheuttaa huolta Varhan piirissäkin. Miten se tulevaisuudessa selviää vanhushuollon järjestämisestä? Katsojat tulevat elämään hyvin pitkään. Nauruhan…

Viime viikon ensi-iltayleisö nautti suuresti niin sketseistä kuin musiikista. Kaikki, jotka seuraavat mitä kotipaikkakunnalla tapahtuu, kokivat tapahtumat nyt huumorin naurupeilin kautta. Paikallisrevyyn paras puoli onkin se, että se käsittelee etenkin paikallisia aiheita. Kaikki ymmärtävät, mistä sketsit kertovat.

Revyyn nimi viittaa siihen, että on kulunut monta vuotta sitten edellisrevyyn. Onneksi revyyn luoneessa porukassa on muutamia tosi kokeneita vanhoja revyykonkareita, Trygve Isaksson, Henrik Mattsson, Eva Engblom ja Mona Söderblom. He ovat kaikki esiintyneet Wrethallan näyttämöllä ennenkin. Näyttämökokemusta on myös Stina Ekroos-Vesterlundilla ja Sabina Holmströmillä. Ja uudet tulokkaat, Elin Karlsson, Anna Kevin ja Anna Törnqvist soveltuvat aivan mainiosti joukkoon. Se antaa tulevaisuuden toiveita.

 

VARHASTA on löytynyt materiaalia useaankin sketsiin. Miten terveyskeskus ilman lääkäriä toimii? Etäpalvelulla tietenkin! Yllättävin seurauksin Tappo -kylän emännälle, joka kärsii kovasta kutinasta. Purettu Almakoti muistetaan Ruotsista peräisin olevalla surulaululla. Entä milloin ja minne rakennetaan suunnitteilla oleva uusi vanhushuollon yksikkö? Tähän ongelmaan tarvitaan jopa ulkomaalaisia presidenttejä keskustelemaan!

Mistä löytyisi hoitokoti kahdelle Kemiön ukolle, jotka tällä hetkellä toimivat vuorotellen tostensa lähihoitajana? Kunhan heidän käyttämä ikivanha autonsa on ollut huollossa Timpalla, kunnanjohtaja lähtee mukaan Västanfjärdiin esittelemään Silverbackenia. Matka suo ukoille mainion tilaisuuden kertoa, mitä aikanaan on toiminut vaikkapa Vretassa (pankki, liikkeitä) ja Påvalsbyssä (koulu). Kemiön nykyinen keskusta liikenneympyröineen ja jääradaksi muutettuine kauppatoreineen saavat ansaitsemaansa huomiota. Toki torille on käyttöä Varhalle, joka on pannut paljon asioita jäihin!

Useissa sketseissä pilaillaan niin paikallisten kuin maakunnan viranomaisten kustannuksella. Virkamiehiä riittää paitsi silloin, kun jotakin pitäisi saada aikaiseksi, viranomaiskieli on käsittämätöntä byrokratiahöpötystä eikä terveelle maalaisjärjelle tunnu olevan käyttöä.

Tietenkin Taalintehtaan Sabbelsin kasarmin surkuhupaisa tarina joutuu revyyn hampaisiin. Museoviraston ja Ely-keskuksen edustajat innostuvat kovasti rötiskän entisöinnistä ja sketsiä elävöittää lisäksi vanha, ruma puusee -pilalaulu.

Kaupunkilaisten ja maanviljelijöiden välistä kulttuuritörmäystä kuvataan sketsissä ja ympäristön tuhoavan maanviljelijän tärkeydestä muistutetaan vanhan  ”bonden behövs” -iskusanan myötä. Ilmastonmuutosta pelkäävän onkin hyvä tietää, etteivät naudat ole ainoita piereskelijöitä.

 

REVYYN on mahdollistanut muusikoiden saaminen mukaan. Roosa & The Boys -yhtye, Lasse Forss, Roosa Halme ja Jussi Lindberg, vastaa laulujen säestyksestä ja osallistuu myös laulamiseen. Suomenruotsalaisille tutut vanhat ja hieman uudemmatkin laulut ja iskelmät esitetään revyyn sketseihin mukautettuina ja yleisö innostui jopa taputtamaan tahtia.

Uusi idea on valokuvien projisoiminen näyttämön yläpuolelle; näin yleisön on helppo tunnistaa eri sketseissä olevia ympäristöjä. Kuvista, kuten myös valo- ja äänitekniikasta vastaa Peter Eriksson. Lavasteita ei juuri ole, mutta muu rekvisiitta ja puvustus ovat tosi fiksuja.

Paikallisrevyyn sisältö syntyy yleensä yhteistyönä; istutaan yhdessä ideoimaan ja nauramaan aiheista, joista esitys lopulta koostuu. Ohjaus on myös ryhmätyötä.

Mikään ei estä suomenkielisiä revyyn ystäviä ottamasta osaa nuorisoseuran uudesta revyystä. Se tarjoaa paljon iloa, laulua ja musiikkia ja sketsit esitetään tosi hauskasti. Vaikka joku (murre)sana menisi sivu suun, iloa kyllä riittää kaikille Wrethallan perinteisessä seurantalossa. Niin paikkakuntalaiset kuin myös hiihtolomaa Kemiönseudulla viettävät voivat nauttia revyystä, joka esitetään vielä huomenna ja sen jälkeen helmikuun 18., 23., 24., 26. ja 27. päivinä.

TEKSTI & KUVA: INGRID SANDMAN

Ilman Roosa & The Boys -yhtyettä revyytä ei olisi tullut.
Museoviraston ja Ely-keskuksen edustajien mukaan "Sabbels" on kunnostettava.
kunnanjohtaja ukkojen ikivanhan auton kyydissä Silverbackenia katsomaan.
Onko ilmastonmuutos maanviljelijöiden aiheuttama?
Anriina Aaltonen (oikealle) sanoo, että hammashoito Kemiössä toimii hyvin. Marjaana Kankaanranta hoitotuolissa.

Kaksikielisyys on vahva takuu hammashoidon olemassaolon jatkumiselle.

Niin nuoret kuin vanhatkin ihmiset tarvitsevat hammaslääkäriä säännöllisin väliajoin. Siksi on erittäin tärkeää, että hammashoitola sijaitsee kohtuullisen matkan päässä, mielellään jokaisessa hyvinvointialueen kunnassa.

Anriina Aaltonen on Kemiön hammashoidon vastaava hammaslääkäri. Hän on työskennellyt vastaanotolla nelisen vuotta. Hänen lisäkseen on kaksi muuta hammaslääkäriä, kaksi suuhygienistiä ja neljä hammashoitajaa. 

Aaltosen mukaan Kemiön hammashoito toimii hyvin. 

– Olemme tiivis porukka täällä Kemiön hammashoitolassa. Olemme onnistuneet täyttämään kaikki avoimet virat, mistä olen iloinen.

Osa hammashoidon henkilökunnasta on Kemiönsaarelta, muunmuassa Sanna Enestam, mutta sekä Aaltonen että hänen kollegansa Marjaana Kankaanranta ovat kotoisin Sauvosta.

Kuten muu hoito, myös hammashoito siirtyi kunnilta hyvinvointialueille viime vuoden alussa. Kemiössä hammashoitoon hakeutuvat ovat kuitenkin pääasiassa kemiönsaarelaisia. Tämä liittyy hyvinvointialueen alueiden jakantumiseen.

– Esimerkiksi Sauvossa tai Salossa asuvat käyvät kotikuntansa hammashoidossa. Sauvo ja Salo kuuluvat omiin alueisiinsa Varhassa. 

Sauvo, Paimio ja Kaarina muodostavat oman alueen Varhassa. Salo puolestaan muodostaa erillisen alueen Someron kanssa. Kemiönsaari kuuluu alueeseen 4 yhdessä ruotsinkielisen Turun ja Paraisten kanssa.

 

Kemiön hammashoito on pieni yksikkö. Vuosittain rekisteröidään noin 9000 käyntiä. Varha kirjoittaa verkkosivuillaan, että viime syksyn talouslukujen mukaan hyvinvointialueelle kertyy 270 miljoonan euron säästöt vuoden 2026 loppuun mennessä. Aaltonen ei kuitenkaan näe tällä hetkellä suurta riskiä yksikön sulkemiselle.

– Täällä Kemiössä potilaat saavat hoitoa sekä ruotsiksi että suomeksi. Kaksikielisyys on vahva takuu hammashoidon jatkuvuudelle, hän sanoo. 

Kemiönsaarella ei ole yksityistä hammasklinikkaa. Lähin on Sauvossa.

Kun on kyse ajan varaamisesta tarkistettavaksi, ne, jotka haluavat tehdä niin, saavat ajan välittömästi, mutta voimassa olevaan tarkistukseen on kolmen kuukauden odotusaika. 

– Muualla odotusaika on vielä pidempi, Anriina Aaltonen sanoo.  

Potilaat voivat tavoittaa Kemiön hammashoitolan arkisin kello 8–16. Iltaisin ja viikonloppuisin Turun yliopistollinen keskussairaala (TYKS) on paikka, jossa voi kääntyä hammashoitoon liittyvien asioihin.

TEKSTI & KUVA: JOHN ILLMAN

Lakko digi fi
Lue ilmainen Digi-lehti.

Lakko voi jälleen haitata postin kulkua, pahoittelumme tästä. Tämän viikon Annonsbladet Digi-versio on luettavissa ilmaiseksi alla olevasta linkistä.

TOIMITUS

>> Annonsbladet 5/2024

Majakkalaituria on parannettu ja sen ympärillä on venelaituri. (Kuva: Michael Nurmi)

Kunnan hanke, joka koski Ruukinlahden vierailusataman kehittämistä, päättyi viime vuoden lopussa. Hankkeen päämääränä oli uudenaikaistaa satama ja parantaa kausi- sekä vuoden ympäri tarjottavia palveluja.

Hankkeeseen sisältyi aallonmurtaja polttoaineaseman itäpuolella. Murtaja toimii myös vieraiden päivälaiturina. Sen kaksi viimeistä elementtiä on nyt paikalla ja laiturin pituus on peräti 160 metriä. Aiemmin oli epäselvää, voitaisiinko asentaa kaksi viimeistä osaa ennen kuin M/S Stella -yhteysalus lopettaa sisäsataman käytön.

Uuden yhteysaluslaiturin aiheuttama valitusprosessi on kestänyt lähes kolme vuotta ja kunnan hanke on ollut pysähdyksessä. Kun lopulta selvisi, ettei valituksia käsitellä Korkeimmassa hallinto-oikeudessa, kunta saattoi käyttää hankkeen rahoituksen kokonaisuudessaan. Selvisi myös, että Stella pääsee aallonmurtajan ohi vaikka murtajalaituri on rakennettu täyteen pituuteensa.

Loput hankerahat on käytetty parantamaan majakkalaituria vierasvenesataman länsipuolella. Työt aloitettiin lokakuussa ja vietiin loppuun vuodenvaihteessa. Laiturin pää oli aiemmin rakennettu suurista kivistä ja se sai nyt uuden teräsrakenteen. Pistolaituria kiertää nyt yhtenäinen laiturirakenne vieraileville aluksille. Koko hanke maksoi miljoona euroa ja kunnan osuus rahoituksesta oli 300 000 euroa.

TEKSTI: MARIA MANELIUS, KÄÄNNÖS: INGRID SANDMAN

Lakko digi fi
Annonsbladet Digi-lehti.

Hyvä lehtitilaaja!

Yön ja aamun lumisade aiheuttaa todennäköisesti joitakin häiriöitä postin jakelussa tänään. Avaamme siten lehden teille kaikille luettavaksi, klikkaa linkkiä niin pääset lukemaan digiversion Ilmoituslehdestä.

TOIMITUS

>> Annonsbladet 3/2024

Ekniemen lomakyla avanto
Talviuinti on nyt mahdollista Ekniemen leirintäalueella.

Ekniemeen on tullut kävijöitä monelta eri paikkakunnalta harjoittelemaan talviuintia.

Talviuinnin ystävät voivat nyt iloita siitä, että Kemiönsaarella on uusi talviuintipaikka. Viimeisin uimaranta on rakennettu Ekniemen leirintäalueelle, ja se valmistui joulukuun alussa.

– Meillä on ollut vieraita Kemiönsaarelta ja muualta. Aluksi tänne tuli vähän ihmisiä talviuimaan, mutta ihmisiä tulee koko ajan lisää, kertoo Ekniemen lomakylän yrittäjä Suvi Nieminen.

Kemiönsaarella on nyt kolme yleistä talviuintipaikkaa, muut ovat Söderlångvikissa ja Taalintehtaalla.

Ekniemen lomakylä on avoinna talviuinnille lauantaisin kello 14–15. Ensimmäisenä vedessä toimittajan vierailun aikana on sauvolainen Marika Björlund.

– Olen erittäin tyytyväinen, että Ekniemen lomakylä on avattu talviuinnille. Ei kestä kauaa ajamaan tänne, hän sanoo.

Päivän seuraavat kävijät ovat Paimiosta. Pari kemiöläistä saapuu pian sen jälkeen. Talviuimareita on myös tullut Espoosta, Jyväskylästä, Helsingistä ja Turusta Ekniemeen.

Leirintäalueella on myös sauna, jossa talviuimarit voivat lämmitellä. Kokonaisuudessaan naiset käyvät miehiä enemmän talviuimassa, Nieminen sanoo.

Nieminen kertoo, että idea talviuinnista syntyi, kun Ilmoituslehti kirjoitti syksyllä Söderlångvikin talviuinnista. Suunnitelmissa on tarjota mahdollisuus talviuintiin myös kevään aikana.

Talviuinnissa on paljon positiivisia asioita. Svenska Yle listaa muun muassa parantuneet stressinhallintataidot ja yleisen henkisen hyvinvoinnin.

– On kuitenkin tärkeää, ettei mennä yksin uimaan, sillä talviuinti altistaa keholle paljon stressiä, Suvi Nieminen sanoo.

TEKSTI & KUVA: JOHN ILLMAN

Marika Björlund
Marika Björlund Sauvosta oli ensimmäinen vedessä toimittajan vierailun aikana.
Suvi & Ville Nieminen
Ville ja Suvi Nieminen ovat yrittäjät Ekniemen lomakylällä.
Ilmatar rakentaa 62 hehtaarin Aurinkopuiston Torsböleen, Pedersåntien varteen. Esiselvitys on tehty ja lupahakemukset on jätetty Kemiönsaaren kuntaan.

Pedersån tien varteen Torsböleen suunnitellaan Ilmattaren aurinkoenergian tuotantoaluetta, 62 hehtaarin kokoinen aurinkopuisto rakennetaan Matias Dahlbergin ja Christer Jägerskiöldin maille. Alueella on nyt noin 45 hehtaaria peltoalaa ja 15 hehtaaria metsää. 

- Aloite tuli energiayhtiöstä, alueen läpi kulkee iso sähkölinja, joka on rakennettu aikoinaan Taalintehtaan teollisuutta varten ja on nyt siis vajaalla käytöllä, Dahlberg ja Jägerskjöld kertovat. 

Aktiivisuutta oli molemmin puolin. 

– Viljellään maata ja metsää alueella, viimevuosien kuivuus on vaikeuttanut viljelyä ja tällä tavoin saadaan myös linjan suoja-alue hyötykäyttöön, Dahlberg kertoo. 

Jägerskiöldin mukaan ajatus puhtaasta kotimaisesta energiasta ja valmiin sähkölinjan läheisyys teki päätöksestä helpon. Sopimus alueesta on tehty 40 vuodeksi, jonka jälkeen alue on mahdollista ennallistaa täysin. 

Maankäyttösopimus määrittelee puiston elinkaaren. Aurinkopuiston elinkaareksi on suunnitelmassa määritelty 40-vuotta. Elinkaari johtaa harhaan, paneelien elinkaari on noin 20 vuotta, joten ne tullaan uusimaan ainakin kerran. Itse puistolla ei Ilmattaren Sami Kallion mukaan varsinaista elinkaarta ole. 

– Tavoite on että 40 vuoden kuluttua tehdään uusi sopimus alueesta ja puistoon panostetaan vielä enemmän, sopimuksessa on optio jatkolle, Kallio taustoittaa.

– Seuraava sukupolvi saa tehdä päätöksen jatkosta, Dahlberg nauraa. 

Esiselvitys alueesta on tehty viime vuonna ja lupahakemukset on jätetty Kemiönsaaren kunnalle tammikuun alussa. Kallion mukaan seuraavat vaiheet ovat investointipäätöksen tekeminen ja rakentamisen aloittaminen syksyllä. Rakentaminen kestää noin vuoden, alueelle tuodaan 13 kappaletta muuntamoja, rakennetaan kevyitä huoltoteitä noin 7 kilometriä ja asennetaan kaikkiaan noin 75000 aurinkopaneelia.

– Muuntajat ovat siirrettäviä ja paneelit asennetaan telineisiin, jotka ovat porapaaluilla kiinni maassa, suuria maansiirtotäitä tai vastaavia ei tarvita, Kallio tarkentaa nopeaa rakennusaikataulua.  

Sähköntuotanto on tarkoitus aloittaa kesällä 2026. Puistoa on mahdollisuus kehittää tulevaisuudessa muun muassa varastoimalla energiaa. 

– Akkukentän rakentaminen ei ole suunnitelmissa, muta varmasti sitä harkitaan tulevaisuudessa, Kallio kertoo. 

Ilmatar työllistää paikallisia jo rakennusvaiheessa. Kallion mukaan rakentamisen lisäksi sen aikana tarvitaan majoitusta ja mahdollisuus erimerkiksi ruokailuun. 

– Kunnossapitoon esimerkiksi etsitään paikallinen kumppani, samoin mahdollisuuksien mukaan huoltoon, Kallio vahvistaa.

 

Inforuutu

Ilmatar on pohjoismainen energiayhtiö, joka keskittyy tuuli- ja aurinkovoimaan. Yhtiöllä on kahdeksan toimivaa tuulivoimapuistoa ja yksi aurinkopuisto. Suunnitteluvaiheessa on yli sata uutta aurinkopuistoa. Tavoitteena on vuoteen 2027 mennessä 4 GW tuotanto. Ilmatar omistaa energiapuistot koko niiden elinkaaren ajan. Kemiönsaarelle perustetaan hankeyhtiö, joka hallinnoi Torsbölen aurinkopuistoa ja vastaa sen toiminnasta. 

Lupahakemus on lähetetty Kemiönsaaren kunnalle 2.1.2024. Ensisijainen luvitusmenettelytapa on suunnittelutarveratkaisu, jonka mukaan myönnetään rakennusluvat puistolle. Luvituksesta päättää Kemiönsaaren kunta. 

Hankealue sijaitsee 5 km Kemiön keskustasta kaakkoon. Alueen koko on yhteensä noin 62 hehtaaria. Aurinkopaneelirivistöjen tuottama sähkö kootaan maakaapelien avulla muuntamoihin ja niistä toiseen maakaapeliin, jolla sähkö siirretään valtakunnan verkkoon.

Aurinkopuiston alue aidataan tarvittaessa.

 

TEKSTI & KUVA: JERKER JOKINIEMI

Christer Jägerskiöld & Matias Dahlberg
Maanomistajien, Christer Jägerskiöldn ja Matias Dahlbergin mukaan kotimainen energiantuotanto on tärkeää. Aurinkopuistoksi rakennettava alue on nyt metsää ja peltoja, joiden käyttöä sähkölinja rajoittaa.
Suunniteltu aurinkopuisto sijaitsee viiden kilometrin päässä Kemiön keskustasta.
Peter Eggert, bosse Ahlgren, Emilia mattson, Lenita Lundström
Peter Eggert, Bosse Ahlgren, Emilia Mattsson ja Lenita Lundström toivovat kaikki, että Taalintehtaan Superjumppa tulee onnistunut.

Suosittu voimistelu- ja urheilutapahtuma Superjumppa on järjestetään jälleen Taalintehtaan Ruukkihallissa.

Superkuntosali järjestetään jälleen koronapandemian aiheuttaman muutaman vuoden tauon jälkeen tulevana lauantaina 6. tammikuuta. Tapahtuman ohjelma on valmis. Superkuntosali on erittäin suosittu tapahtuma, kertoo vapaa-aikatoimenjohtaja Bosse Ahlgren.

- Tapahtuma houkuttelee kiinnostuneita myös muista kunnista kuin Kemiönsaaresta. 

Zumba, CrossFit ja lasten voimistelu ovat osa lauantain tapahtumia. Viiteen moduuliin jaettu superjumppa alkaa kello 10.15 ja päättyy kello 15.45. 

Osallistujia kannustetaan tuomaan oma vesipullo ja hikipyyhe. Superjumppa on ilmainen sisäänpääsy.

Taalintehtaan tuntien jälkeen Kasnäsin kylpylässä on myös vesiaerobicia klo 16.30-17.15.

- Aiempina vuosina osallistujia on ollut noin 150. Toivomme, että mahdollisimman moni osallistuu tänä vuonna, sanoo Peter Eggert Actiwellista, joka on yksi järjestäjistä.

Kemiönsaaren kunnan, Kasnäsin kylpylän ja Actiwellin lisäksi Superjumpan järjestäjinä toimivat liikunnanohjaaja Emilia Mattsson PT:nä, Rehab Center sekä taalintehtaan voimistelu- ja urheiluseura Jäntevä.  Ilmoittautuminen Superjumppaan on auki perjantaihin 5. tammikuuta klo 12 asti. Katso Superjumppa

TEKSTI & KUVA: JOHN ILLMAN

Piparkakkukyla
Tunnelmallinen piparkakkukylä.

Amosparkenin koulun kuudesluokkalaisten piparkakkukylä tuo joulun tunnelmaa, ensin jouluisena maisemana ja sitten jouluisina makuina. Piparkakkukylä on rakennettu vapaaehtoisilla kotitaloustunneilla yhteistyössä koulukeittiön kanssa, idea oli opettaja Susanna Granrothin. Kylän tekemiseen osallistui 12 oppilasta. Kaikki osallistuivat talojen rakentamiseen, ne on koottu sulatetulla sokerilla ja koristeltu erilaisilla karkeilla, sokerikuorrutteella ja tomusokerilla. Kylä viimeisteltiin jouluvaloilla.

– Oppilaat olivat todella ylpeitä kylästä, ja ihan syystäkin, Granroth iloitsee.

TEKSTI & KUVA: JERKER JOKINIEMI

Lakko Digi fi
Annonsbladet Digi-lehti.

Hyvä lehtitilaaja!

Lakko voi jälleen haitata postin kulkua. Tämän viikon Ilmoituslehden digiversio on luettavissa ilmaiseksi alla olevasta linkistä.

TOIMITUS

>> Annonsbladet 50/2023

Olof Osterberg
Olof Österberg menetti pankkikorttinsa kun Nostoautomaatti nieli sen.

Olof Österbergin piti pari viikkoa sitten nostaa käteistä Taalintehtaan Nostoautomaatista. Kun hän oli valinnut summan ja rahat olivat tulossa, automaatti pyysi hänet ottamaan pankkikortin automaatista. Österberg yritti saada otteen kortin esillä olevasta pienestä päästä, mutta siihen oli hyvin vaikea saada otetta ja kortti tuntui olevan kovin tiukassa. Automaatti ilmoitti kiireesti, että aika oli loppu ja kortti hävisi sen sisälle.

Siinä Österberg sitten oli ilman sekä käteistä että korttia. Hän tuli ajatelleeksi, että hänellä on toinenkin pankkikortti lompakossaan ja yritti saman tempun sillä. Kun asiointi tuli samaan pisteeseen kuin ensimmäisellä kerralla kävi samalla tavalla kuin silloin. Kortti oli tukevasti kiinni. Onneksi Österbergin takana seisoi nainen, joka nopeasti tarttui korttiin ja onnistuikin irroittaman se ennen kuin automaatti olisi niellyt senkin. Hänenkin mielestään kortti oli tosi kovasti kiinni ja vaikeasti otettavissa.

Nostoautomaatti on Salekaupan sisäänkäyntiovella. Nopea kysely kassalla olevalta henkilöltä vahvistaa, että valitettavasti useat henkilöt ovat kaupassa kertoneet, miten heidänkin korttinsa on joutunut automaattiin. Liike ei tietenkään ole missään vastuussa Nostoautomaatista.

Facebook -sivustoilla useat ihmiset kertovat ongelmistaan pankkikorttien kanssa. Joku kuuluu jopa ottavan pienet pihdit mukaansa aikoessaan nostaa käteistä. Österberg puolestaan joutuu tilaamaan uuden kortin pankiltaan.

TEKSTI & KUVA: MARIA MANELIUS, KÄÄNNÖS: INGRID SANDMAN

Annika Ojasaar
Annika Ojasaar Visit Tartusta oli myös paikalla Söderlångvikissa keskiviikkona.

Viron matkailuorganisaatiot kaipaavat suomalaisilta kollegoiltaan vinkkejä ympärivuotiseen asiakkaiden houkutteluun. Söderlångvikissa tilan toimitusjohtaja antoi heille monia vinkkejä.

19 hengen delegaatio Virosta vieraili keskiviikkoiltana Söderlångvikissa ja Kasnäsissa. Bussiyhtiö Matka-Launokorpi ajoi virolaiset Kemiöstä etelään. Vierailun tarkoituksena oli, että virolaiset tutustuisivat siihen, miten suomalaiset matkailutoimijat houkuttelevat matkailijoita myös vuoden pimeimpinä aikoina. Suomen ja Viron talviolosuhteet eivät ole kovin erilaiset, mikä herätti kiinnostuksen miten suomessa toimitaan.

Keskiviikkona puoli kuudelta delegaatio saapui Söderlångvikin kartanoon. Seurueessa mukana oli Viron talous- ja viestintäministeriön sekä matkailujärjestö Visit Estonian edustajia. Toimitusjohtaja Annika Jansson kertoo tilan toiminnasta ja erilaisista vierailijaryhmistä.

– Ulkomaalaisista matkailijoista virolaiset ja saksalaiset käyvät meillä eniten. Mutta loppujen lopuksi ulkomaiset turistit muodostavat vain pienen osan vierailijoiden kokonaismäärästä, hän sanoo.

Janssonin esityksen jälkeen delegaation jäsenet saivat kukin lahjan Söderlångvikilta. Vierailla oli aikaa nähdä puutarhan valotaideteokset ennen bussin lähtöä. Vieraiden mielestä valotaideteokset ovat mielenkiintoinen ominaisuus houkutella turisteja talvella.

 

Ilmoituslehden toimittaja saa pari kommenttia virolaisten matkasta ja sen tarkoituksesta. Visit Estonian johtaja Rainer Aavik ja Visit Tartun Annika Ojasaar kertovat matkansa kestävän kolme päivää. Keskiviikkona delegaatio matkusti Helsingistä Kemiönsaarelle.

– Päätimme vierailla tällä seudulla, koska Turun saaristo on mielenkiintoinen alue ja hieman samanlainen kuin meidän saaristomme. Tavoioteena kerätä matkan aikana paljon tietoa siitä, miten voimme kehittää Viron turismia.

Hiidenmaan ja Saarenmaan läntisimmät ja niitä ympäröivät saaret ja luodot muodostavat Viron saariston. Etäisyys Kemiönsaaren Öröstä Viron Odensholmiin on 60 kilometriä ja Hangon edustalta Lilla Tärnanin luodolta reilut kymmenen kilometriä lyhyempi.

Aavik lisää, että suomalainen matkailuorganisaatio Visit Finland on Visit Estonian pääyhteistyökumppani. Aavik ja Ojasaar eivät ole käyneet Kemiönsaarella aiemmin.

– Tulimme tänne oppimaan ja saamaan vinkkejä siitä, miten onnistutaan houkutelemaan matkailijoita Suomeen talvellakin, Ojasaari kertoo.

Puoli seitsemän aikaan vieraat lähtivät kohti Kasnäsia.

TEKSTI & KUVA: JOHN ILLMAN

Turistorganisation
19 hengen delegaatio Virosta vieraili Söderlångvikissa keskiviikkona.
Rainer Aavik
Rainer Aavik Visit Estoniasta on sitä mieltä, että Turun saaristo on kiinnostava alue.
Julia Sjoholm ja Kira Vahlsten
Julia Sjöholm ja Kira Vahlsten junioriosastolta huolehtivat eräästä asemasta.

Dragsfjärdin puolivirallinen palokunta järjesti lauantaina, tänä vuonna ainoana saaren palokuntana, ”Päivä paloasemalla” -tapahtuman. Vieraille tarkoitettu ohjelma rakentui eri asemista. Eräässä pääsi ruiskuttamaan vettä keinotekoisen talon ikkunoiden liekkeihin vanhanajan paloruiskulla. Vierailijat pääsivät kokeilemaan rappujen nousemista savusukeltajan varusteissa sekä kokeilemaan ensisammutusta. Andreas Nyman korostaa, miten tärkeää on osata käyttää käsisammutinta. Monella on sellainen kotona, mökillä, veneessä tai autossa mutta ei välttämättä tiedä miten sitä käytetään tulen nopeaan sammuttamiseen.

Eniten tapahtumassa vierailivat lapsiperheet. Lapsille jaettiin muovisia palokypäriä ja he saivat myös suunnitella oman palosammuttimensa. Paikalla olivat myös SPR sekä TYKs -akuutin Kemiönsaaren ambulanssi. Vierailijat pääsivät tutustumaan niihin ja niiden varusteisiin. Toimintaa saattoi tukea ostamalla grillimakkaraa, kahvia ja mehua pienpurtavineen.

Palokunnalla on aktiivinen junioriosasto, johon kuuluu kymmenkunta nuorta. Julia Sjöholm ja Kira Vahlsten jakoivat lapsille tavaroita. Kira kertoo kiinnostuneensa toimintaan jo kahdeksanvuotiaana, kun palokunta vieraili koulussa. Yhdentoistaikäisenä hän liittyyi junioritoimintaan yhdessä Julia -kaverinsa kanssa. Julian mukaan toiminta kuulosti mielenkiintoiselta. Tytöt harjoittelevat keskiviikkoisin. Harjoittelu koostuu teoriasta ja käytännön harjoituksista. He aikovat jatkaa osallistumistaan kunnes ovat varttuneet niin paljon, että pääsevät aitoihin tehtäviin. Liam Granlund ja Andreas Sandell viihtyvät junioriosastossa. He kiinnostuivat Kiran tapaan, kun palokunta vieraili koulussa.

TEKSTI & KUVA: MARIA MANELIUS, KÄÄNNÖS: INGRID SANDMAN

Theo Svenlin
Theo Svenlin, 2 v. piti paloautoa jännittävänä.
Andreas Nyman
Andreas Nyman on tyytyväinen lauantain tapahtumaan ja kehottaa palokunnan toiminnasta kiinnostuneita ottamaan yhteyttä.
Andreas Sandell ja Liam Ginlund
Liam Granlund seuraa Andreas Sandellia, kun Andreas samuttaa tulen käsisammuttimella.
Brandstation
Paikalla olivat niin paloauto kuin ambulanssi.
Copyright © Annonsbladet
linkedin facebook pinterest youtube rss twitter instagram facebook-blank rss-blank linkedin-blank pinterest youtube twitter instagram