Evgeny Bondarenko Harkovasta Ukarinassa viettää joulun nykyisessä kotipaikkakunnassa Taalintehtaalla.
Joulu lähestyy. Miten Kemiönsaarella asuvat ukrainalaiset viettävät joulua? Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on jatkuvasti heidän mielessään juhlakaudesta huolimatta.
Toimittaja Evgeni Bondarenko, 59, on kotoisin Itä-Ukrainan Harkovasta. Bondarenko on yksi sadoista Kemiönsaaren ukrainalaisista, ja hän on asunut Taalintehtaalla pari vuotta. Hän kertoo meille, miten hän aikoo viettää joulua tänä vuonna.
– Aiempina vuosina olen matkustanut etelään tapaamaan eri puolilla Eurooppaa, myös Puolassa, asuvia sukulaisia ja ystäviä. Tänä vuonna vietän joulun täällä Taalintehtaalla helsinkiläisten ystävieni kanssa.
Hän kertoo, että monet Kemiönsaarella asuvat, sotaa paenneet ukrainalaiset tapaavat yleensä joulun aikaan.
Ukrainassa joulunvietto on erilaista kuin Suomessa. Bondarenko kertoo, että joulunvietto alkaa Ukrainassa yleensä epävirallisesti 19. joulukuuta.
– Tämä on Pyhän Nikolauksen päivä, hyvin suosittu lasten juhlapäivä, jolloin vanhemmat ja erityisesti kummit antavat lapsilleen mukavia pieniä lahjoja.
Pyhä Nikolaus eli 2. ja 3. vuosisadalla jKr.
Bondarenko lisää, että tammikuun 19. päivälle osuvaa ortodoksista epifaniaa (epifanian joulua) voidaan pitää joulun päättymisenä Ukrainassa.
– Länsi-Eurooppa on 1500-luvulta lähtien ottanut vähitellen käyttöön gregoriaanisen kalenterin. Ortodoksinen kristinusko on kuitenkin jatkanut vanhan juliaanisen kalenterin noudattamista. Jopa silloin, kun Neuvostoliitto siirtyi niin sanottuun uuteen tyyliin ja kaikki ”uskonnolliset päivämäärät”, kuten bolsevikit niitä kutsuivat, kiellettiin, ihmiset jatkoivat perinteisten juhlapäivien viettämistä kuten heidän esi-isänsä olivat tehneet, Bondarenko sanoo.
Neuvostoliiton aikana (1922–1991) joulua vietettiin uudenvuoden yhteydessä.
– Uudenvuoden aikaan ihmiset jakoivat lahjoja perheen sisällä ja viettivät aikaa yhdessä, Bondarenko sanoo.
Ukrainassa, joka on pinta-alaltaan Suomea suurempi maa, on edelleen hieman erilaisia jouluperinteitä riippuen siitä, missä päin maata asut. Keski- ja Itä-Ukrainassa väestö on pitkään noudattanut itäkristillistä ortodoksista uskonnollista suuntausta. Läntisimmissä osissa joulua on vietetty länsieurooppalaisten perinteiden mukaan. Täällä katolinen lähestymistapa on hallitseva.
Ukrainan yhteiskunta on kuitenkin tehnyt lopullisen valintansa ja juhlii nyt virallisesti joulua 25. joulukuuta muun Euroopan tavoin eikä 7. tammikuuta, kuten vielä äskettäin.
Bondarenko asuu mielellään Taalintehtaalla. Paikalliset suhtautuvat häneen myötämielisesti.
– Suomi on ollut sodassa myös venäläisten kanssa. Sodista ja niiden muistoista on tullut suomalaisille kollektiivinen muisto.
Suomi on käynyt kaksi sotaa Neuvostoliittoa vastaan. Talvisodan (1939-1940) ja jatkosodan (1941-1944), joissa suomalaiset taistelivat urheasti, mutta joutuivat luopumaan alueista Karjalan kannaksella, Sallasta ja Petsamosta Pohjois- ja Koillis-Suomessa sekä Suursaarta Suomenlahdella. Lisäksi Neuvostoliitto perusti sotilastukikohdan Porkkalan alueelle, vain kymmenen kilometrin päähän Helsingin keskustasta.
Bondarenko uskoo, että suomalaiset tuntevat historiansa hyvin. Hän suhtautuu hyvin myönteisesti Suomeen ja sen haluun vastustaa suurta itänaapuriaan.
– Ihailen sitä, miten suomalaiset taistelivat ja auttoivat toisiaan vapaaehtoisesti sodissa Neuvostoliittoa vastaan. Neuvostoliitossa tilanne oli aivan toinen. Siellä sotilaiden taistelutahto ei ollut samanlainen ja henki ei merkinnyt mitään. Saman näemme Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainaa vastaan, sanoo Evgeni Bondarenko.
TEKSTI & KUVA: John Illman
