Västanfjärdin koulu
- Koulut ovat osa Kemiönsaaren kunnan kokonaisuutta, mikäli ajattelemme kunnan tulevaisuutta. Kaipaamme lisää työtilaisuuksia, asuntoja, toimivaa terveydenhuoltoa sekä hyvää kunnallista johtoa, sanoi Gunnevi Vesterlund, joka osallistui viime viikon tiedotus- ja keskustelutilaisuuteen Västanfjärdissä.
Hän peräänkuulutti lisää tiedottamista mahdollisille sisäänmuuttajille ja esitti, että tutkittaisiin, miten Ahvenanmaalla ja Pohjanmaalla toimitaan sisäännmuuttajia houkuteltaessa. Mitä kouluverkostoon kuuluu, hän kysyi, paljonko valtio maksaa peruskoulun oppilasta kohden. Ja miten oppilaiden keskittäminen Kemiöön vaikuttaisi kuljetuskustannuksiin?
Kuten Taalintehtaalla Västanfjärdinkin kokoukseen osallistui runsaasti väkeä. Perusopetusselvitys esiteltiin seikkaperäisesti. Västanfjärdissähän ollaan huolissaan Nivelaxissa sijaitsevan alakoulun lakkauttamisesta, mikäli oppilasmäärät eivät enää riittäisi kahden opettajan kouluun. Toistaiseksi oppilaita riittää, mutta selvityshän koskee myös tilannetta viiden vuoden kuluttua. Silloin viime vuonna syntyneet aloittavat koulunkäyntinsä. Kunnanjohtaja Erika Strandberg muistutti heitä, jotka olivat näreissään kiireestä, siitä että konsulttiselvitys toki tulee valtuuston asialistalle kesäkuussa, mutta että toimenpiteitä silloin vasta aletaan tutkiskella.
VÄSTANFJÄRDIN koulu on kunnan kaunein koulurakennus sen jälkeen, kun Ytterkullan koulu Dragsfjärdin kirkonkylässä suljettiin. Ympäristökin on hieno. Kiinteistö on hyvässä kunnossa ja ainoana puutteena on, ettei voimistelusalia ole. Mutta matka Taalintehtaalla olevaan urheiluhalliin ei ole pitkä ja koulun ympäristö tarjoaa paljon mahdollisuuksia liikuntaan. Koska Sofian päiväkoti toimii samassa paikassa, lasten siirtyminen ala-asteelle on helppoa; kaikki lapsethan tuntevat toisensa jo ennestään.
Västanfjärdiin aiemmin sisäänmuuttaneet korostivat myönteisiä kokemuksiaan: pienellä paikkakunnalla kokee yhteisöllisyyttä ja elämänlaatua. Kysyttäessä, voisiko tuhannen euron palkkio jokaiselle vastasyntyneelle houkutella hankkimaan lapsia, Strandberg kertoi sellaisen aloitteen olevan jo kunnan käsiteltävänä. Mutta kokemukset muualta eivät taida olla rohkaisevia.
Kysyttiin myös, toimivatko kunnanliitoksen edeltävät koulupiirit edelleen? Voisiko vanhemmat valita, mihin kouluun he lapsensa laittavat? Entä miten tämä vaikuttaisi koulukyyteihin?
Freja Rudels halusi tietää, mitä visioita kunnalla on. Hän kehotti kuntaa ottamaan talteen kaikki keinot sisäänmuuttoa edistääkseen. Jos työtä ja asuntoja löytyy, monet täältä kotoisin olevat mielellään palaisivat synnyinseudulleen. (Hän on itse hyvä esimerkki tästä.)
Mielenkiintoa herätti myös selvityksessä esitetty ajatus eri kieliryhmien yhteistyöstä. Yleisön keskuudessa jotkut muistelivat kokemuksiaan Kemiön koulukeskuksesta, jossa vuosia sitten kaikin tavoin pyrittin estämään ruotsin- ja suomenkielisten oppilaiden yhteydenpitoa! Konsulttien ehdotusten joukossa on kieliryhmien yhteisiä oppitunteja vaikkapa voimistelussa ja taideaineissa, mikäli koulut toimisivat saman katon alla.
Veronika Mattsson-Korpak, jolla oli hyvin myönteisiä kokemuksia lapsensa koulunkäynnistä pienessä Brännbodan koulussa, katsoi selvityksen perustavan pelkästään aikuisperspektiivistä.
- Mikäli lopputulos olisi ”lakkautetaan kyläkoulut!” Västanfjärdin kannattaa taistella, hän sanoi.
Kunnan tapa hoitaa prosessi sai kuitenkin myös kehuja. Sivistysjohtaja Marjaana Hoikkala korostikin, että konsultit ovat selvittäneet ennen kaikkea mitattavissa olevia asioita. Nyt on aika selvittää paikallisia näkökantoja.
TEKSTI & KUVA: INGRID SANDMAN
