29.6.2023
Vänö on pieni yhteisö, jossa on vain n. 15 vakituista asukasta.
Vänössä uloimmassa saaristossa löydät rauhaa ja nautit luonnosta. Tulevan lauantain Vänö-päivänä on tarjolla useita mielenkiintoisia aktiviteetteja ja toveruutta.
Ilmoituslehti soittaa Pirjo Hoffströmille muutamaa päivää ennen Vänö-päivää 1. heinäkuuta. Vänön päivän aikana tarjotaan kalakeittoa ja vohveleita, ja paikallinen yhdistys Vänö Vänner järjestää lasten kilpailuja ja arpajaisia.
Saarella esiintyy myös viulisti Jimmy Träskelin Taalintehtaalta. Päivän aikana hän soittaa satamassa ja illalla kulttuuritalossa.
M/S Stella kulkee Kemiönsaaren pääsaaren ja Vänön välillä. Hoffström kuvailee tätä yhteyttä elintärkeäksi.
– Monet tulevat saarelle myös omilla veneillään kesäisin. Muuten matkustat M/S Stellalla, hän sanoo.
Vänössä on myös yhteislaulut heinäkuun lopussa ja muinaistulien yö 29. elokuuta.
Kesäisin Vänössä voi myös pelata pöytätennistä 130-vuotiaassa kulttuuritalossa, pelata frisbeegolfia ja kävellä luontopolulla.
– Luontopolku on erittäin suosittu. Monet lintuharrastajat tulevat myös tänne, Hoffström sanoo.
Hän lisää, että saaren monipuolista luontoa hienoine lehtoineen arvostavat niin saarelaiset, vapaa-ajan asukkaat kuin vierailijatkin. Vänössä voit irrottautua kaikesta stressistä.
(artikkeli jatkuu ilmuituksen alla)
Vänö on pieni yhteisö, jossa asuu vakituisesti noin viisitoista ihmistä. Kesällä väkiluku kuitenkin kasvaa useisiin satoihin. Vuonna 1949 Vänössä asui vakinaisesti 60 ihmistä, kirjoittaa Vänö Allehanda.
Hoffström toivoo pysyvän väestön kasvavan tulevaisuudessa.
– Valitettavasti meillä on aika suppea ikärakenne täällä Vänössä. Toivon, että useammat nuoremmat ihmiset haluaisivat muuttaa tänne, Hoffström sanoo.
Tulevaisuudessa hän toivoo myös, että turistit ja lomailijat viipyisivät Vänössä pidempään.
Vänö on Kemiönsaaren maantieteellinen länsipiste, kymmenen kilometriä Rosalasta länteen. Vänö on jopa lännempänä kuin Paraisten keskusta ja suunnilleen Turun linnasta etelään. Kasnäsista laivamatka Vänöön kestää tunnin. Vänön saari on myös pieni, vain neljän kilometrin ympärysmitta.
Hoffström lisää, että Vänö on täydellinen paikka niille, jotka haluavat nauttia rauhasta, mutta myös ihmisille, jotka haluavat toteuttaa unelmiaan yrittäjinä. Aiemmin monet saaristolaiset olivat kalastajia, mutta kalastuksen vähentyessä Suomen vesillä vänöläisistä on tullut monitoimi-ihmisiä, hän kertoo.
– Meille ulkosaaristossa asuville yhteistyö on tärkeää. Se on kehityksen avain. Myös datayhteys on täällä hyvä, mikä mahdollistaa etätyön, Pirjo Hoffström sanoo.
Text & foto: John Illman
Pirjo Hoffström toivoo, että Vånön väestö kasvaa tulevaisuudessa.
Vauhdikasta menoa on luvassa, kun Kirakan kesäteatterin esitykset lähtevät käyntiin. Ensi-ilta on keskiviikkona kesäkuun 28. päivänä. Ohjaaja Saija-Reetta Kotirinta kertoo, että esitystä on suunniteltu jo pari vuotta. Pienen kesäteatterin toiminta on myös hyvin riippuvaista talkooihmisistä.
-Nyt, jos koskaan, tarvitaan hauskaa, kaiken ikäisiä puhuttelevaa kesäteatteria!
Tämähän sopii yhtä hyvin perheen nuorimmille kuin mummeille ja vaareille.
Harmaan kylän ulkoilmateatterissa nähdään suuri joukko nuoria, jotkut näyttämöllä ensi kertaa, toiset konkareita. Ristoa näyttelee 11-vuotias Tristan Lumi. Viimeisinä vuosina Kirakan kesäteatteri on esittänyt lasten klassikkoja aina Pekka Töpöhännästä Rölleihin. Sinikka ja Tiina Nopolan luoman Risto Räppääjän dramatisointia maustavat Iiro Rantalan mukaansatempaava musiikki ja musiikkinäytelmän tanssiesitykset.
Teksti & kuva: Ingrid Sandman
Ylikomisario Mika Peltola kertoo, että Kemiönsaarella on tapahtunut tammi-huhtikuun aikana kolme rattijuopumustapausta.
Lounais-Suomen poliisipiirissä, johon Kemiönsaari kuuluu, loukkaantui liikenteessä alkoholin vaikutuksen alaisena ajamisen seurauksena 140 prosenttia enemmän ihmisiä tämän vuoden tammi-huhtikuussa verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan. Määrä on noussut viidestä kahteentoista. Näin toteaa Svenska Yle.
Miten reagoi tähän Kemiönsaarella? Ilmoituslehti soittaa taksinkuljettaja Mathias Illmanille. Hän korostaa, että on hyvä, että poliisin läsnäolo Kemiönsaarella ei ole vähentynyt, sillä silloin poliisi saa kiinni enemmän rattijuopumukseen syyllistyneitä. Myös ylikomisario Mika Peltola Lounais-Suomen poliisilaitokselta kertoo, että poliisin läsnäolo Kemiönsaarella lisääntyy kesällä, kun kesävieraat suuntaavat saaristoon.
(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)
Peltolan mukaan Kemiönsaarella on tapahtunut tämän vuoden tammi-huhtikuussa kolme rattijuopumusonnettomuutta. Mutta mitä pitäisi tapahtua, jotta onnettomuuksia tapahtuisi tulevaisuudessa vielä vähemmän? Illman ja Peltola menevät suoraan asiaan.
– Jätä auto kotiin, jos olet juonut alkoholia. Jos tarvitset vielä kyytiä, anna raittiin ystävän ajaa tai tilaa taksi, Mathias Illman sanoo.
– Alkoholilla ei ole sijaa liikenteessä, Mika Peltola sanoo.
Text & foto: John Illman
Alaviite: Tomittaja ei ole sukua Mathias Illmanille.
Filip Danielssonin mielestä kannattaa viettää juhannusta.
Juhannus lähestyy kovaa vauhtia. Kolme Kemiönsaarelta kotoisin olevalta nuorta aikuista kertoo Ilmoituslehdelle, miten he viettävät juhannusta.
Rosalan Filip Danielssonin mielestä juhannus on mukava perinne. Hän kertoo viettävänsä juhannusta Rosalassa.
– Katson yleensä, kun Rosala FBK nostaa juhannussalon. Olen tehnyt sitä pienestä pitäen ja teen sen jälleen tänä vuonna.
Kuten tiedetään, juhannussalko pystytetään ja sen ympärillä tanssitaan. Juhannussalko tuli Ruotsista Ahvenanmaan kautta Suomeen 1700-luvulla.
Danielsson sanoo, että hyvä sää ja sukulaisten ja ystävien tapaaminen ovat onnistuneen juhannuksen ainekset. Hän lisää, että monet muualta kuin Hiittinen-Rosalasta haluavat tulla saarille juhlimaan juhannusta.
– Ei tarvitse muuta kuin katsoa autojonoa lautalle ymmärtäkseen, että monet haluavat juhlia juhannusta täällä, Filip Danielsson sanoo.
(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)
Myös Noah Koivisto Dragsfjärdistä pitää juhannusta juhlimisen arvoisena. Danielssonin tavoin Koivisto aikoo viettää juhannusta saaristossa.
– Hyvä sää ja hyvä yhteisöllisyys muodostaa onnistuneen juhannuksen, hän sanoo.
Koivisto lisää, että hän viettää juhannusta yleensä ystäviensä kanssa Kemiönsaarella.
Noah Koivisto tulee viettämään juhannusta ystävien kanssa.
Jannike Grönroos viettää juhannusta Västanfjärdissä tänä vuonna.
Jannike Grönroos Taalintehtaalta juhlii tänä vuonna juhannusta Västanfjärdissä. Tänä vuonna hän juhlii pienemmällä seurueella.
– Minulla on perinne viettää juhannusta Kemiönsaarella, mutta joitain juhannuksia olen viettänyt myös Tammisaaressa.
Juhannussalolla oli keskeinen rooli Grönroosin juhlinnassa nuorempana. Nykyään juhannuksena on enimmäkseen hyvää seura ja hyvää ruoka.
– Perinteenä on kuitenkin ollut järjestää juhannuksena jonkinlainen leikki tai pelejä. Sitä on elänyt aikuisuuteen asti, Jannike Grönroos sanoo.
Juhannusta vietetään lauantaina 24. kesäkuuta.
Teksti & kuva: John Illman
Vikinkilyyra.
Rosalan ja Hiittisten välinen Kyrkosundet-salmi oli viikingeille tärkeä kauppapaikka. Kaupan lisäksi viikingit pitivät myös musiikista. Rosalan Viikinkikeskuksessa vierailijat voivat osallistua useisiin uutuuksiin.
Niille jotka ovat kiinnostuneita Viikingeistä, joita kuvataan usein vihaisiksi merenkulkijoiksi ja luostareita ryöstäviksi merisotureiksi, Rosalan Viikinkikeskus on vierailun arvoinen. Paul Wilson tapaa Ilmoituslehden toimittajan täydessä vikinkipuvussa puhuakseen keskuksen uusista ominaisuuksista.
– Viikingit olivat hyvin kiinnostuneita laulamisesta ja musiikista. Siksi olemme luoneet useita uusia soittimia, hän sanoo ja esittelee viikinkilyyraa.
Vikinkilyyra on puusta valmistettu soitin, jossa on kuusi kieltä. Lyyrojen lisäksi viikingeillä oli rummut, torvet ja huilut. Wilson lisää, että viikingeillä oli omat kappelinsa, joissa he lauloivat.
(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)
Viikinkiaika ajoittuu 700–1100-luvuille, johon kuuluu rautakauden loppu. Sillä hetkellä Suomen ja Ruotsin kaltaisia maita ei vielä ollut olemassa. Ajatus kansallisvaltioista, joilla on selkeät rajat, ei ollut vielä saanut jalansijaa. Paul Wilson selittää, että viikinkien läsnäolo Kemiönsaarella oli vahva.
– Tärkeä kauppareitti lännen ja idän välillä kulki Kyrkosundet-salmen kautta, joka erottaa Hiittisen Rosalasta, Wilson sanoo.
Viikinkiaikana kehitettiin laivanrakennusosaamista, joka loi pohjan pidemmille merimatkoille. Viikinkien katsotaan valinneen Kyrkosundet, koska se oli suojainen reitti. He matkustivat Skandinaviasta itään Suomen saariston kautta ja sitten jokia pitkin nykyiseen Ukrainaan ja edelleen Välimerelle, monta kertaa kaupankäyntitarkoituksessa.
Vikinkikeskus Rosalassa.
Paul Wilson ja Ilmoituslehden toimittaja vierailevat päällikön salissa sisäpihalla. Kun ollaan suuren rakennuksen sisällä, pääset nauttimaan viikinkiajan tunnelmasta. Sali on iso ja valaistus on himmeä. Pöydät ja penkit on peitetty eläinten nahoilla. Pienissä lampuissa on valon määrä, joka on verrattavissa palaviin kynttilöihin. Kuten hyvin tiedetään, sähkö keksittiin vasta myöhemmin historiassa.
Salissa voi yöpyä tai järjestää tapahtumia. Jo tänä vuonna sekä vanhemmat että nuoremmat ovat käyneet Viikinkikeskuksessa näissä tarkoituksissa.
– Meillä on ollut kevään aikana oppilaita mm. leirikouluissa. Senioriryhmät ovat myös löytäneet tiensä takaisin koronapandemian jälkeen, Wilson sanoo.
Hän suhtautuu tulevaan kesään positiivisesti ja uskoo, että moni valitsee tänä vuonna Viikinkikeskuksessa käymisen. Kesälle on tullut jo yöpymisvarauksia. Koululaisten ja senioreiden lisäksi Viikinkikeskuksessa vierailee perheitä ja yritysryhmiä.
– Tarjoamme aktiviteetteja, joita et välttämättä muualta löydä, kuten jousiammuntaa ja köydenvetoa, mutta ennen kaikkea kirveenheittoa. Jälkimmäinen oli erittäin suosittu viikinkien keskuudessa. Suomen historiasta ja viikinkiajasta kiinnostuneille Rosalan Viikinkikeskus on ehdottomasti vierailun arvoinen, sanoo Paul Wilson.
Teksti & kuva: John Illman
Rosalan Viikinkikeskus on painattanut täksi kesäksi kirjan ruokaresepteistä. Kirja ”Rosala x Bengtskär - makumatka majakkaelämään ja muinaisuuteen” antaa lukijalle 96 sivua herkullisia reseptejä sekä pääruokiin että jälkiruokiin. Samaan aikaan Bengtskäristä ja Rosalasta on useita kuvia, jotka tuovat lukijalle läheisyyden paikkoihin.
Myös Suomen eteläisimmät asukkaat Paul ja Nora Wilson kertovat Rosalan ja Bengtskärin historiasta. Bengtskärin majakka rakennettiin vuonna 1906 pitkälti siksi, että höyrylaiva S/S Helsingfors haaksrikko Bengtskärin pohjoispuolella edellisenä vuonna.
Teksti & kuva: John Illman
Sagalundin museo.
Pidennettyjen aukioloaikojen lisäksi maamme vanhin (perustettu 1900) ja suurin maaseutumuseo Sagalund tarjoaa entistä enemmän ohjelmaa tänä kesänä. Museo toimii myös lastenkultturikeskuksena ja tarjoaa monenlaisia elämyksiä nuorimmillekin vierailijoilleen. Sagalundissa on kaikille, pikkulapsista isovanhemmille mielenkiintoista tarjottavaa.
Tänä vuonna museo avautui entistä varhemmin jo toukokuun keskivaiheilla. Kiihkeimpään kesäkauteen, juhannuksesta koulujen alkamiseen, se on auki ti. - su. klo 11-17. Keväisin ja syksyisin museoon pääsee samoina päivinä, mutta se sulkeutuu jo klo 16.
Kesän mittavin tapahtuma on jo vuosikymmenten ajan ollut Sagalund elää -päivä, jolloin kaikki rakennukset ja museopuisto ovat täynnä esityksiä ja tapahtumia. Tänä vuonna museo elää heinäkuun 1. päivänä.
(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)
Mutta jo kuluvan viikon lauantaina, kun ympäri maatamme vietetään Avoimien kylien päivää, Sagalund tarjoaa yhteistyössä useiden toimijoiden kanssa monenlaista ohjelmaa otsikolla Vreta ennen ja nyt. Klo 17 käynnistyy opastettu kierros jota säestää Toni Perttula hanurillaan. Opas Jarmo Kujala esittää 40- ja 50-luvun iskelmälauluja. Nähtävinä myös filmipätkiä samalta ajalta ja museopuodista voi löytää paikalliskirjallisuutta erikoishintaan. Museokahvila Café Adèle tarjoaa erikoismenyyn.
Lasten aikamatkoja on järjestetty jo vuosia ja ne ovat hyvin suosittuja. Aikamatkat järjestetään seitsemänä kesäkauden tiistaina klo 11-17. Niin lapset kuin aikuisetkin pääsevät kokeilemaan esimerkiksi erilaisia käsitöitä ja entisajan talonpoikaisaskareita. Samoina päivinä perheen nuorimmat, 1 - 4-vuotiaat, voivat aikuisen kanssa tuoda pehmolelunsa puistoon Nallekekkereille kuuntelemaan satuja ja nauttimaan virvokkeista.
EKOLOGIAN OPISKELIJA kartoittaa tänä kesänä kasvustoa kaikilla museosäätiön tiloilla ja opastaa seitsemänä torstaina vierailijoita kasviseikkailuihin. Kierrokset alkavat klo 11.
Sagalundin opastetut kierrokset järjestetään niin kevät-, syys- kuin kesäkauden aikana. Keväällä ja syksyllä päivittän kerran klo 13. Kesällä opas on paikalla koko päivän. Opastus sisältyy sisäänpääsymaksuun.
Vierailijan kannattaa varata runsaasti aikaa Sagalundille. Erikoisnäyttelyt ovat Sagalundgårdenin kupeella olevassa Anneksissa, jossa näyttely ”Ryyjyn suojassa” ja entisessä Vretan koulussa ”Karkkipuuroa ja käveleviä taloja” (lasten tulevaisuustyöpajojen pilootti). Museoalueella taiteilija Jan Lütjohannin puuveistokset toimivat vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa.
Musiikilla on myös tärkeä osa Sagalundin kesässä, ei pelkästään Avoimien kylien päivänä. Sagalund elää -tapahtuman (1.7.) aikana Markku Lepistö konsertoi kl. 11-12 ja Toni Perttula soittaa hanuria klo 12-16.
Teksti & kuva: Ingrid Sandman
Lussi Järvinen on yksi niistä jotka ovat juosseet kaikissa järjestetyissä Siltajuoksuissa.
Siltajuoksu on järjestetty vuodesta 2011, mutta koronapandemian aikana se on joutunut pitämään taukoa. Yksi aina mukana olleista, Lussi Järvinen Kasnäsista, on myös tämän vuoden kisan lähtölistalla. Se, mihin hän pukeutuu tänä vuonna, on edelleen yllätys.
Niille, jotka osallistuvat Siltajouksuun, puolomaratoniin joka kulkee Taalintehtaalta Kasnäsiin, 17. kesäkuuta, ainakin yksi osallistuja pukeutuu, yleensä hahmoksi. Se on Lussi Järvinen Kasnäsista. Hän on juossut kaikissa Siltajuoksu-kisoissa kahdentoista vuoden takaisesta ensistartista lähtien.
– Olen pukeutunut Minni Hiireksi, Peppi Pitkätossuksi, Pikku Myyksi ja Suomen lipuksi. Pukeudun houkutellakseni lisää osallistujia kilpailuun.
Muiden osallistujien joukossa on harvoja, jotka ovat uskaltaneet näyttäytyä muissa kuin urheiluvaatteissa. Järvinen muistaa, että yhtenä vuonna yhdellä osallistujalla oli sylinterihattu ja hanskat.
– Loppujen lopuksi on edelleen melko raskasta juosta hienossa puvussa. Siksi uskon, että harvat päättävät tehdä niin.
Hän lisää, että hän aloitti pukeutumisen toisesta kerrasta, kun kilpailu järjestettiin. Vielä on epäselvää, millaiseksi Järvinen tänä vuonna pukeutuu. Hän sanoo myös, ettei tähtää tiettyyn aikaan.
– Juoksen kilpailun, koska se on hauskaa. Suosittelen, että harjoittelet mieluiten useita kuukausia ennen, mutta viimeisellä viikolla otat rauhallisemmin.
(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)
Kasnäsin asukkaiden ja muiden Kemiönsaarten asukkaiden lisäksi Siltajuoksuun osallistuu yleensä osallistujia kunnan ja jopa Suomen rajojen ulkopuolelta.
– Hän, joka voitti edellisen kisan ja samalla eniten kertoja, on tietääkseni Ruotsista. Ja luulen, että hän on ilmoittautunut myös tämän vuoden Siltajuoksuun. Toivon myös, että monet Kemiönsaarelta päättävät osallistua tänä vuonna.
Kun Ilmoituslehti pitää Lussi Järvisen haastattelun, 60 juoksijaa on ilmoittautunut. Hän toivoo, että määrä nousee 100:aan ennen ilmoittautumisen päättymistä. Ensimmäisessä Siltajuoksussa juoksi noin 100 osallistujaa, toisessa 200. Nyt kisa järjestetään ensimmäistä kertaa koronapandemian jälkeen.
Järvinen kertoo myös, että Siltajuoksun yhteyteen järjestetään lisäaktiviteetteja 17. kesäkuuta.
– Perheen pienimmille on Juhlakävely, johon he voivat osallistua Kasnäsissa.
Siltajuoksu on saanut nimensä vuonna 2011 rakennetusta Lövön sillasta. Ne, jotka halusivat lähteä lenkille, joutuivat periaatteessa kääntymään ympäri lauttasatamassa, koska salmen kylmä tuuli teki kokemuksesta vähemmän miellyttävän.
– Me kasnäslaiset olimme kaikki tyytyväisiä, kun saimme vihdoin sillan, joka tarkoitti kiinteää yhteyttä Dragsfjärdiin ja samalla parempia mahdollisuuksia yhdistää pidempiä matkoja, hän sanoo.
Kasnäsissa asuu hieman alle 100 henkilöä. Lövön silta on 475 metriä pitkä.
Järvinen kertoo, että ensin pieni joukko paikallisia esitti ajatuksen puolimaratonista Taalintehtaalta Kasnäsiin, sitten yhä useampi tarttui ajatukseen.
Lussi Järvinen kertoo, että Siltajuoksu alkaa Taalintehtaalta. Taalintehtaalla paikalliset, myös ravintola Portsiden ulkopuolella, yleensä kannustavat niitä, jotka juoksevat.
– Mutta kun juoksijat ovat lähteneet Taalintehtaalta, matka Kasnäsin suuntaan muuttuu yksinäisemmäksi, hän sanoo.
Hän lisää, että kisan aikana on neljä juoma-asemaa.
Osallistujille tarjotaan myös mahdollisuus vierailla Kasnäsin Saaristokylpylässä ja heille tarjotaan myöskin ruokaa.
Yhdeksän juoksijaa, mukaan lukien Lussi Järvinen, on juossut kaikki Siltajuoksut. Useat heistä ovat mukana myös tänä vuonna. Järvinen pitää auki, kuinka monta kertaa hän osallistuu kilpailuun vielä tämän vuoden juoksukilpailun jälkeen.
– Uskon hauskaan Siltajuoksuun tänä vuonna. Saa nähdä jos olen vielä mukana ensi kisassa, Lussi Järvinen sanoo.
Text & foto: John Illman