Ria-Noore Haimo-Abinoa_art

Ria-Noore Haimo-Abiona on johtanut Kreaviva klubben -iltapäiväkerhoa, jossa alakoululaiset ovat luoneet oman voimaeläimen.

Onko sinulla eläin, joka antaa sinulle voimaa? Silloin Kulturhuset Björkbodan näyttely, jossa alakoululaiset esittelevät töitään, voisi olla jotain sinulle. Vai haluatko osallistua oman voimaeläimesi luomiseen?

– Olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen. Kaikki opiskelijat saivat voimaeläimensä valmiiksi, mikä miellyttää minua.

Näin sanoo Ria-Noore Haimo-Abiona, Kemiönsaaren alakoululaisille tarkoitetun luova kerho Kreativa klubben -iltapäiväkerhon johtaja. Kerhon osallistujien joukossa on oppilaita kaikista kunnan kouluista, sekä ruotsin- että suomenkielisistä, paitsi Rosala-Hitis skola- koulusta saaristossa. Haimo on vieraillut oppilaiden luona kouluissa, joissa on järjestetty kerhotoimintaa koulupäivän päättymisen jälkeen. Jonas Lindberg on toiminut assistenttina. 

(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)

25.5_kompass_254x140_HighRes

Ilmoituslehti kohtaa Haimo-Abionan Kulturhuset Björkbodassa. Siellä on kuvia oppilaista pukeutuneena voimaeläimekseen. Haimo-Abiona kertoo, että voimaeläinten käsite on hänen oma ideansa, mutta opiskelijat ovat saaneet valita eläimet itse. 

– Olen nähnyt, että luonto on hyvin lähellä opiskelijoita täällä Kemiönsaarella. Monet ovat valinneet eläimen, joka on lasten välittömässä ympäristössä. 

Opiskelijat ovat luoneet naamion kasvoille, jotkut ovat jopa tehneet puvun, jolla he kuvaavat eläintä. Voimaeläin on eläin, jonka katsotaan antavan ihmiselle voimaa, suojaa ja apua tarvittaessa.

– Oppilaat ovat valinneet muun muassa karhuja, susia, kettuja ja lohikäärmeitä. Ajatuksena oli luoda jotain käsilläni”, hän kertoo. 

Haimo-Abiona lisää, että koska Kemiönsaarella on paljon urheilutoimintaa, hän halusi järjestää jotain, joka koskettaa taidetta. Kreativa klubbenin lisäksi oppilaat voivat halutessaan osallistua joko parkouri-, liikunta- tai kokkausryhmiin koulun jälkeen. 

Kraftdjur_art

Hankkeeseen on osallistunut oppilaita kaikista Kemiönsaaren alakouluista, paitsi Rosala-Hitis skola- koulusta.

Jatketaan tänä syksynä?

Kreativa klubben on opetus- ja kulttuuriministeriön luoman suomalaisen mallin mukainen iltapäiväkerho. Tavoitteena on, että kaikilla suomalaisilla lapsilla ja nuorilla on koulupäivän aikana harrastus, josta he nauttivat ja joka on maksuton.

Haimo-Abiona on asunut Kemiönsaarella puolitoista vuotta. Hän on aiemmin opiskellut teatteria ammattikorkeakoulutasolla Savonlinnassa. Myös hän on löytänyt voimaeläimen.

– Valitsisin luultavasti delfiinin, koska ne ovat viisaita, hän sanoo. 

Vielä on epäselvää, jatkuuko hanke ensi vuonna. Haimo-Abinoa kertoo, että ilmoittautumiset avautuvat syksyllä. Kun hän tietää, kuinka monta haluaa osallistua, ryhmät muodostetaan. 

Kevätnäyttely Kulturhuset Björkbodassa on avoinna sunnuntaihin 28. toukokuuta asti.

 

Teksti & kuva: John Illman

Kraftdjuret_art

Tolfsnäs gård2_art

Omenalaatikot pinotaan kuljetusta varten.

Alansa edelläkävijä. Näin kävijät kuvailevat Söderlångvik gårdin toimintaa. Tolfsnäs gårdin tilalla yritys on satsannut uusiin investointeihin, joita yleisö ihailee. 

Söderlångvik gårdin tilalla oli avoimet ovet Tolfsnäs gårdin tilalla Mjösundissa, joka linnuntietä on alle kymmenen kilometrin päässä Paraisilta, perjantaina 12. toukokuuta. Yli 50 henkilöä oli kokoontunut suurelle varastolle, jossa omenoita varastoidaan ja lajitellaan, kun Ilmoituslehti saapuu paikalle. Rakennuksessa yritys on hiljattain aloittanut omenamehu-liiketoiminnan. Söderlångvik gårdin tila on kutsunut yleisön esittelemään tilan toimintaa ja uusia investointeja. 

Kierrosta johtavat tilan pehtoori Kaj Eriksson ja puutarhuri Karin Arfman. Ensin he näyttävät erilaisia kärryjä, joihin omenat ajetaan omenatarhasta saliin.

– Tämä halli on ollut suunnitelmissa noin 15 vuotta siitä lähtien, kun aloimme uudistaa puutarhoja, Arfman kertoo.

(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)

kompass_17052023

Söderlångvikin kartano on yksi Suomen suurimmista omenantuottajista noin 50 000 omenapuullaan. Tolfsnäsin puutarha on kooltaan 15 hehtaaria. Omenat poimitaan vasta syksyllä.

– Omenapuutarhassa meillä on 15–20 poimijaa, Arfman kertoo. 

Eriksson ja Arfman esittelevät yrityksen hallitilat. Siellä on suuria varastoalueita, joissa omenat jäähdytetään. Omenat asetetaan vihreisiin laatikoihin.

– Yhteen laatikkoon mahtuu 300 kiloa omenoita, Eriksson kertoo. 

Vihreät laatikot on sijoitettu säilytyslokeroihin päällekkäin. Samaan tilaan mahtuu yli 150 laatikkoa. Kun varastotilan ovi sulkeutuu, lämpötila jäähdytetään neljään plusasteeseen. Omenat tulee säilyttää kylminä ja ilmavina, koska silloin makeus ja aromit paranevat. 

Kaj Eriksson och Karin Arfman

Pehtoori Kaj Eriksson ja puutarhuri Karin Arfman johtivat kierrosta Tolfsnäs gårdin tilalla perjantaina 12. toukokuuta.

Tolfsnäs gord_art

Tolfsnäs gårds varastohalli.

Kone, joka taittaa laatikot ja ilmasto

Vaikka Söderlångvik gårdin tilalla on investoitu voimakkaasti Tolfsnäs gårdin tilan halleihin ja koneisiin, Kaj Erikssonilla on ehdotuksia uusista hankinnoista. 

– Laatikoita taittava kone olisi hyvä. Kun ei ole sesonkiaika, meillä on itse aikaa tehdä se, mutta sesonkiaikana ei. Milloin hankkisimme sellaisen, en voi sanoa tällä hetkellä. 

Kysymme myös Karin Arfmanilta Söderlångvikin tilan haasteista omenanviljelyn suhteen. Arfman ei epäröi mainita ilmastoa.

– Lämpenevä ilmasto voi tuoda mukanaan kasvitauteja ja nopeita sään vaihteluita. Ilmastonmuutos on otettava huomioon tulevaisuutta suunniteltaessa.

Tolfsnäs gård1_art

Säilytystilat.

Margot Wikström_art

Margot Wikström oli yksi Tolfnäs gårdin tilan vierailijoista. Hänen mielestään Söderlångvik gård on alansa edelläkävijä.

Alan edelläkävijät 

Margot Wikström on yksi niistä, jotka vierailevat Tolfsnäs gårdin tilalla perjantaina. Hän kertoo lukeneensa tilan ja hallirakennusten piirustukset, mutta tämä on silti ensimmäinen kerta, kun hän vierailee itse tilalla. Wikströmin mielestä opastettu kierros on ollut fantastinen. 

– Koko prosessi omenoiden poiminnasta mehun valmistukseen on mielenkiintoinen. Söderlångvik gårdilla on hyvät sato-olosuhteet ja he ovat todella onnistuneet tavoitteissaan. Mielestäni Söderlångvik on alan edelläkävijä.  

Margot Wikström pohtii, investoiko Söderlångvikin tila uuteen konseptiin. Raakojen omenoiden lisäksi yritys myy muun muassa omenahilloa ja hunajaa. Kaikki liiketoiminnassa pyörii omenoiden ympärillä. Uusin tulokas on Glasspalatset (Jäätelöpalatsi) Helsingin keskustassa.

– Vain mielikuvitus voi asettaa rajat sille, mitä Söderlångvik gårdin tila keksii seuraavaksi, Margot Wikström sanoo.

 

Teksti & kuva: John Illman

kristina_hakola-wass_art

Kristina Hakola-Wass uusi kirja kädessään.

Kristina Hakola-Wass järjestää kirjansa julkaisujuhlan Taalintehtaan Kojan -antikvariaatissa lauantaina klo 12. Hänen lastenkirjansa ”Alla sover inte” on juuri ilmestynyt. Hakola-Wass on toiminut Taalintehtaan kirjastonhoitajana monta vuotta. Hän kertoo työnsä kautta paljon käsitelleensä lastenkirjoja. Kotonakin hän luki paljon kirjoja kahdelle pojalleen. Ajatus omasta lastenkirjasta heräsi jo kirjastoaikana ja hän alkoi pikkuhiljaa työstää tekstiä ja etsiä kuvittajaa.

Hän haki kuvittajaa, joka piirtäisi vanhanaikaisen pehmeästi. Nähdessään Sebastian Dahlströmin piirtämän Mössen hän tiesi löytäneensä kuvittajansa. Yhteistyö onkin sujunut hyvin. Kummatkin ovat prosessin aikana esittäneet ideoita ja keskustelleet ratkaisuista. Hakola-Wass kertoo harrastelijan haasteena olleen tekstin ja kuvan synkronointi. Ne saavat mielellään kertoa eri asioista jotta kertomuksesta tulisi rikkaampi.

(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)

11.5_kompass_254x140_HighRes

Kertomuksen sisältö oli selvillä alusta saakka, mutta tapahtumista kertominen on muuttunut. Jotkut hahmot ja vähemmän tärkeät tapahtumat on poistettu, muuta on lisätty. Kertomuksen juoni koskee pehmolelujen yhteistyötä ja toisilleen antamaa tukea. Hakola-Wassille tärkeää oli, että tapahtumat asettuvat sairaalan käytäviin; ne kun ovat oma maailmansa.

Hän kertoo halunneensa tehdä lapsille kirjan, jossa kerrotaan sairaalan arjesta ja seikkailuista. Useimmat sairaalakirjat keskittyvät lääkkeistä, tutkimuksista, leikkauksista ja kliinisestä työstä kertomiseen. Lapsena hän itse kärsi astmasta ja vietti paljon aikaa sairaalaympäristössä. Hänen lempikirjansa oli Britt G. Hallqvistin ”Bettinas hemlighet”.

Uudessa kirjassa ystävykset Mösse, Voff-voff ja Pikkuliten jättävät pehmolelujen ja nukkien osaston ja lähtevät vaaralliselle seikkalilulle. Heidän on löydettävä kaapatun toverinsa Lilla Pandan kenenkään huomaamatta. Yhdessä muiden hahmojen kanssa he vaeltavat sairaalan käytävissä kohti lastenosastoa.

Hakola-Wass kertoo, että joillakin tarinan pehmoleluilla on oikeat esikuvat. Voff-voff on vanhimman pojan Jannen ja Lilla Panda nuoremman pojan Niklaksen rakkaat pehmolelut; Mösse puolestaan kuvittaja Dahlströmin pehmolelu.

Kirja julkaistaan omakustanteena ja se on painettu Vaasassa. Hakola-Wass on hyvin tyytyväinen lopputulokseen. Kirjan painosmäärä on 200 kpl ja sen voi ostaa Kojanista tai kirjailijalta itseltään. Kirjaa suositellaan kolmivuotiaille ja sitä vanhemmille. Kirjailija sanoo, ettei lastenkirjoilla ole ikärajaa. 

 

Teksti & kuva: Maria Manelius, Käännös: Ingrid Sandman

Huggorm Foto Anders Lindell art

Kyykäärme, Kuva: ABL arkisto kuva Anders Lindell.

Kevätauringon paistaessa ja kesän lähestyessä monet eläimet heräävät talvihorroksestaan. Käärmeestä on monenlaisia mielipiteitä. Toisille se on suojelemisen arvoinen eläin siinä missä useat muutkin. Toisissa käärme herättää inhoa.

Keväällä käärmeitä näkee eniten auringonpaisteessa ilman lämmetetessä. Käärmeet pysyttelevät useimmiten talvehtimispaikkojensa läheisyydessä jotta mahdollisimman nopeasti pääsisivät koloonsa jos tulee kylmä. Vasta kun lämpötila pysyttelee yli + 10 asteessa yölläkin, käärme ei enää ole riippuvainen kolostaan ja saattaa liikkua pidemmällekin.

Uuden luonnonsuoljelulain myötä kyykäärme, Suomen ainoa myrkkykäärme, tulee suojeluun kesäkuun alusta. Tämä tietää, että käärme kuuluisi ensi kädessä siirtää muualle mikäli sen löytää pihapiiristä aiheuttaen vaaraa lapsille tai kotieläimille. Sitä ei saa tappaa. Sen saa tappaa vain, jos on mahdotonta siirtää se muualle. Käärmeen löytäneellä on päätäntävalta asiassa.

Käärmettä ei saa häiritä kuten ei tietenkään muitakaan eläimiä. Aiemmin Suomi on ollut ainoa länsieurooppalainen maa, joka on sallinut kyykäärmeen tappamisen. Nyt Suomessa siis kaikki matelijat ja sammakkoelämiet ovat pian rauhoitettuja. Rantakäärme on ollut rauhoitettu vuosia.

Britt-Marie Juup, Turun eläinsuojeluyhdistyksen toiminnanjohtaja, neuvoo, miten mahdollisimman turvallisesti siirrät kyykäärmeen. Paksujen hanskojen ja korkeiden saappaiden lisäksi voi käyttää pitkävartista, pehmeää harjaa sekä kannellista ämpäriä. Käärmeen voi varovasti ajaa ämpäriin ja kansi laitetaan kiinni. Hän kertoo, että käärmeet aika helposti karkaavat ämpäristä, ellei kansi ole päällä.

Hän muistuttaa, että käärmeen selkäranka on aika hauras; käärmettä kuuluu käsitellä varoen. Siksi käytettävän harjan kuuluu olla pehmeä. Käärme siirretään heti muualle eikä sitä saa jättää ämpäriin pidemmäksi aikaa jotta stressi ja kärsimys olisivat mahdollisimman vähäisiä.

Käärme viedään vähintään kaksi kilometriä asutuksesta ja pääästetään vapaaksi paikassa, joka on lajille sopiva. Käärmeen pitää voida löytää ruokaa ja vettä ja lisäksi lähettyvillä pitää olla sopiva talvehtimispaikka.

(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)

4.5_kompass_254x140_HighRes

Kyykäärme viihtyy parjaiten kaukana ihmisistä ja muista vihollisista. Käärme puree vain, jos se ei pääse karkaamaan. Myrkkyä se tarvitsee ruoan hankkimiseen. Täysikasvuiset kyykäärmeet osaavat säädellä myrkkymääriä. Joissakin tapauksissa ne saattavat purra käyttämättä myrkkyä lainkaan. Nuoret käärmeet eivät osaa säädellä myrkyn määrää.

Juup uskoo ihmisten inhon johtuvan pelosta ja tietämättömyydestä. Hän sanoo, että Suomessa tilanne on sikäli onnellinen, ettei meillä ole paljonkaan vaarallisia eläimiä. Kyykäärme on ainoa myrkyllinen eläimemme. Kannataa silti muistaa, että se todella haluaa elää rauhassa minkään häiritsemättä eikä se pure kuin uhattuna. Moneen vuoteen kukaan ei ole kuollut käärmeen puremaan.

 

MITEN TOIMIA jos käärme puree kotieläintä? Valitettavasti monet koirat ja kissat joutuvat käärmeen puremaksi. Puremapaikka paisuu useimmiten ja on arka. Eläin voi oksennella, menettää nestettä ja tulla apaattiseksi/väsyä.

Hakeudu eläinlääkäriin mahdollisimman nopeasti. Ennuste on yleensä hyvä, jos eläin saa ajoissa hoitoa. Kyypakkauksen kortisonitabletteja annetaan heti jos vaarana on, että eläimen hengitystiet menevät tukkoon, mutta eläinlääkärin hoito on tärkein.

Kemiön eläinlääkäri Minna Hakala muistuttaa, että käärmeen purema eläin kuuluisi pitää mahdollisimman hiljaa; sen omistaja ei pysty tekemään paljon muuta kuin estää sitä juoksemasta vapaana.

 

Teksti: Heidi Lindberg, Käännös: Ingrid Sandman

Copyright © Annonsbladet
linkedin facebook pinterest youtube rss twitter instagram facebook-blank rss-blank linkedin-blank pinterest youtube twitter instagram