Onko sinulla lyhyt runo/teksti (n. 20-30 sanaa) isälle/ isoisälle tai kenties piirustus? Lähetä se meille sähköpostilla osoitteeseen sähköpostitse red@abl.sillipilvi.fi otsikolla ”Isänpäivä” tai tuo toimituksen postilaatikkoon (muista kirjoittaa kuka sen piirsi/runoili ja yhteystiedot). Julkaisemme niitä (ne, jotka mahtuvat mukaan) 10.11 lehdessä. Kaikkien osallistuvien kesken arvotaan 2 kpl:tta ”Kimitoöns Pärla” lautapelejä. Piirustukset/runot tulee lähettää/tuoda meille viimeistään perjantaina 4.11 klo. 12.

Esimerkki tekstistä:

Meidän isi on suuri, suurempi kuin punajuuri. 

Meidän isi on kaunis, kauniimpi kuin nauris.

Meidän isi on kiltti, lämpimämpi kuin viltti.

Rekujoen yli johtava silta sekä Båtkulla, taustalla Båtkullaberget.

Båtkulla -nimellä ei ole mitään yhteyttä veneisiin vaan kylän nimi juontaa samaan tapaan kuin monien muiden kylien nimet miehen nimestä. Bote on miehen nimi ja murteella kylä kutsutaan ”Boutkullaksi”, kirjoitettuna Båtkulla. Kulla viittaa kukkuloihin.

Ja niitähän Båtkullassa on. Kolme kappaletta. Kylä sijaitsee Elmdalintien alkupäässä, heti Rekujoen sillan jälkeen. Joki toimii rajana Rekuun. Båtkullan ja Lövkullan kukkuloilla on asutusta. Kukkulat nousevat muuten niin tasaisesta peltomaisemasta. Kolmas kukkula, Båtkullaberget, on edellämainittuja korkeampi, metsän peittämä vuori, joka sijaitsee joesta hieman kauempana. Båtkullabergetin huipulla on pronssiaikainen hauta.

Erik Skräddare mainitaan vuonna 1645 oman tilan omistavana räätälinä Båtkullassa. Hän on varmaan asunut Båtkullan tilalla, joka oli yksittäinen tila aina vuoteen 1934, jolloin Lövkulla lohkottiin siitä.

Båtkullan ikoninen siluetti sopii hyvin vaakunan malliksi. Esitän punaisesta kentästä nousevaa kolmoisvuorta, jossa alennettu aaltokoroinen punainen hirsi.

 

Alexander Ginlund vierailee aakkosjärjestyksessä Kemiönsaaren kylissä, kuvaa niitä ja luo kylille omat vaakunansa tarkoituksena juhlistaa kunnan 700 ja Ilmoituslehden 100 vuotta; juhlat vietetään vuonna 2025. Ota yhteyttä Alexanderiin ja kerro omasta kylästäsi.

 

Teksti & kuva: Alexander Ginlund / alexander.ginlund@gmail.com

LÄHTEET

Kirjallisuus:

Gardberg, John (1981 [1944]). Näringsfång. I: Kimitobygdens historia del I. Dragsfjärd, Kimito, Västanfjärd: Sagalund. S. 163–212.

Huldén, Lars (u.å.). Båtkulla. https://bebyggelsenamn.sls.fi/bebyggelsenamn/548/batkulla-kimitoon/ Hämtad 26.8.2022.

Lounaistieto (u.å.). Karttapalvelu. https://karttapalvelu.lounaistieto.fi/ Hämtad 26.8.2022.

 

Kemiönsaaren kirjasto järjestää yhdessä kunnan ja Valonian kanssa energiansäästövinkkeihin keskittyvän infoillan.  Valonia on Varsinais-Suomen kuntien yhteinen puolueeton kestävän kehityksen asiantuntijaorganisaatio.

- Tilaisuudessa on tarjolla vinkkejä asukkaiden ja pientalojen energiansäästöön. Käsitellään lämmitystä, veden- ja sähkönkulutusta sekä hieman mahdollista sähköpulaa sekä Astetta alemmas -kampanjaa, kertoo energia-asiantuntija Liisa Harjula Valoniasta.

Astetta alemmas on valtionhallinnon yhteinen energiansäästökampanja. Se antaa konkreettisia vinkkejä energiansäästöön ja sähkön kulutushuippujen leikkaamiseen kotona, työssä ja liikenteessä.

(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)

Harjulan lisäksi Kemiönsaaren kunnan yritysneuvoja Mats Nurmio kertoo energiakartoituksen eduista ja neuvoo, kuinka hakea energiakartoitusseteliä, joka kattaa osan kartoituksen hinnasta.

- Kemiönsaaren kunta tarjoaa tukea energiatodistuksen hankintaan vuoden 2022 aikana. Tukea voivat hakea kuntalaiset ja paikalliset yhdistykset, jotka haluavat parantaa kiinteistönsä energiatehokkuutta, sanoo Nurmio.

Suomalaiset ovat heränneet energiansäästöön sähkösopimuskeskustelun ja Venäjän sotatoimien aiheuttaman energiakriisin myötä. Energian saatavuuden ja hintojen kohoamisen ongelmiin ei ole näkyvissä nopeita ratkaisuja, joten kuluttajien, kuntien, yritysten ja muiden toimijoiden on syytä varautua ja sopeuttaa omaa kulutustaan nykyistä pienemmäksi.

Energiailta järjestetään Villa Landessa tiistaina 1.11. klo 18. Tilaisuus on kaikille avoin eikä vaadi ilmoittautumista. Harjulan esitys on suomeksi, muutoin tilaisuus on kaksikielinen.

 

Teksti: Annonsbladet, Kuva: Pixhill

Brännboda koulu.

Brännboda sijaitsee Västanfjärdissä, Lammalasta itään Sundvikintien eteläpuolella. Nimen jälkimmäinen osa viittaa karjanpitoon tai kalamajoihin, alkuosa luultavasti tulipaloon. Onkohan siellä joskus palanut maja?

Brännbodassa on aikanaan ollut sekä koulu että kauppa. Kauppa oli Vestlaxin osuuskaupan sivumyymälä ja se toimi aina 1980-luvun lopulle. Koulu perustettiin 1905 ja oli eräs Västanfjärdin kolmesta kansakoulusta. Koulu vastasi eteläisestä kolupiiristä. Koulu suljettiin 2008. Brännbodan entisissä tiloissa toimii tänä päivänä ravintola ja bed-and breakfast nimeltä Kansakoulu.

Kalkin louhoaminen oli tärkeä tässäkin Västanfjärdin kylässä. Brännbodan kartanolla oli oma louhos. Kalkkia louhittiin Brännbodassa aina 1800-luvun alusta ja siellä on myös pitkään poltettu kalkkia pienimuotoisesti. Myöhemmin kalkkia poltettiin käytännöllisessä silinteriuunissa, jota lämmitettiin alhaalta ja johon kalkkikivet laitettiin ylhäältä.

Bredvik.

Uuni sijaitsi Bredvikissä, joka sijaitsee Kemiönsaaren itärannikon Bredvikin tienoilla. Bredvik katsotaan joskus omaksi kyläkseen, mutta oikeasti kuuluu toiselta osaltaan Brännbodaan, toiselta Södersundvikiin. Siellä toimi Bredvikin alakoulu kunnes se vuonna 1950 siirtyi Brännbodaan. 

Hembygdens vänner i Västanfjärd -yhdistys perustettiin Bredvikissä ja yhdistys huolehtii edelleen Hagalundnimisestä seurantalostaan. Talo rakennettiin 1936 ja se sijaitsee Billbölessä. Synderstön niemimaa, jossa uudempia asuin- ja loma-asuntoja, kuuluu Brännbodaan kuten myös Vesterillon eteläpuolella oleva Bergön.

Brännbodan vaakunaksi tulisi punaisessa kentässä tultasyöksevä huuhkaja siivet koholla, joka pitää kynsissään kepin, kaikki kultaa. Tuli viittaa sekä kylän nimeen että kalkinpolttoon, huuhkaja kouluun. Siellä olikin täytetty huuhkaja. Kun koulu lakkautettiin huuhkaja siirrettiin Västanfjärds skolaan Nivelaxiin. Tänä päivänä sitä käytetään koulun logossa.

 

Alexander Ginlund tutustuu kaikkiin Kemiönsaaren  kyliin aakkosjärjestyksessä, kuvaa niitä ja laatii jokaiselle vaakunan. Kemiönsaarihan täyttää 700 ja Ilmoituslehti 100 vuotta vuonna 2025. Ota yhteyttä Alexanderiin ja kerro omasta kylästäsi.

 

Teksti & kuva: Alexander Ginlund / alexander.ginlund@gmail.com

KÄLLOR

Litteratur:

Cygnel, Sam (2016). Gårdar. I: Cygnel, Sam (red.). Västanfjärd: våra berättelser. Kimitoön: Västanfjärds byaråd. S. 51.

Heino, Runa (2016). Kalkhantering i Västanfjärd. I: Cygnel, Sam (red.). Västanfjärd: våra berättelser. Kimitoön: Västanfjärds byaråd. S. 59–66.

Heino, Runa (2016). Vestlax handelslag och Brännboda butik. I: Cygnel, Sam (red.). Västanfjärd: våra berättelser. Kimitoön: Västanfjärds byaråd. S. 74.

Henriksson, Mikael (2016). Hembygdens vänner. I: Cygnel, Sam (red.). Västanfjärd: våra berättelser. Kimitoön: Västanfjärds byaråd. S. 154–156.

Lindroos, Ernst (1987). Bergshantering. I: Kimitobygdens historia del III. Dragsfjärd, Kimito, Västanfjärd: Sagalunds hembygdsmuseums kommunalförbund. S. 73–96.

Lounaistieto (u.å.). Karttapalvelu. https://karttapalvelu.lounaistieto.fi/ Hämtad 3.8.2022.

Nurmio, Mona (2016). Västanfjärds skolor. I: Cygnel, Sam (red.). Västanfjärd: våra berättelser. Kimitoön: Västanfjärds byaråd. S. 205–208.

Reinikainen, Kerstin (2016). Jag var barn i Västanfjärd på 50-talet. I: Cygnel, Sam (red.). Västanfjärd: våra berättelser. Kimitoön: Västanfjärds byaråd. S. 14.

Svenska litteratursällskapet i Finland (u.å.). Brännboda. https://bebyggelsenamn.sls.fi/bebyggelsenamn/629/brannboda-kimitoon/ Hämtad 3.8.2022.

Söderlund, Aaro (2013). Västanfjärds sockenplan 2013. Kimitoön: Västanfjärds byaråd.

Västanfjärds byaråd (2022). Berguven flög in i skolans logo. I: Västanfjärd bulletin 12.

 

Intervjuer:

Max Andersson

Jan-Erik Enestam

Runa Heino

Marjatta Karikoski

Barbro Lindholm

Kimbalot on Kemiön keskustan kauppojen ostosriehatapahtuma joka järjestetään nyt kolmatta kertaa. Kimbaloihin on mukaan ilmoittatunut tähän päivään mennessä 19 yritystä ja Kemiön keskustan kylätoimikunta. Liikkeillä on pidempi aukioloaika perjantaina 28.10, jolloin voi iltashoppailla ainakin klo 20.00 asti, joissakin jopa pidempään kuten normaalisti.

Nämä yritykset ovat mukana: S-Market, K-Supermarket Kompass, Veikon Kone, Vahlbergs, Kimitoöns Båtcenter-Kemiönsaaren Venekeskus, Hurrikaani, Strandells El, Engelsby Verk-Engelsbyn Tehtaat, Kimito Telefon-Kemiön Puhelin, Mac Daniel’s, Kimito Brewing, Andelsbanken Raseborg-Raaseporin Osuuspankki, Tiarella, Café Ade`le, Taito Åboland, Somero Sparbank-Someron Säästöpankki, Pappersboden - Paperipuoti och Konditori Mazarin.

Koettavaa on koko päivän ja varsinkin illalla. Luvassa on ohjelmaa lapsille sekä tuote-esittelyjä että tarjouksia vähän jokaiselle. Ilmoitukset tarjouksineen ja ohjelmineen löytyvät ensi viikolla 27.10. ilmestyvästä Ilmoituslehdestä. Ilmaislinkki ensi viikon numeroon löytyy lehden facebook sivulta torstai aamusta:  https://www.lehtiluukku.fi/read?pub=324812&share=28c28-6993b83bfd78275a193d11353aa6a2c8.

Tänä vuonna Kemiön keskustan kylätoimikunta järjestää samaan aikaan syysmarkkinat ja takakonttikirppiksen Kemiön keskustassa, Villa Landen edustalla. Markkina-aika on illalla klo 17-20. Yksityishenkilöt ja yritykset ovat tervetulleita mukaan myyjiksi! Osallistuminen ei maksa, ja sähkö järjestyy. Toripöytiä voi vuokrata 8€/kpl (Muista tapahtumista tutut punaiset katolliset myyntipöydät). Myyjäksi voi ilmoittautua os. Kimbalot

Kukkakauppa & Puutarha Järvinen (tomaatit, kukat, kurpitsan seppeleet, kynttilät, lyhdyt), Arna Pellas (Villatuotteita), Kimito Brewing (Lahjakortteja, paitoja jne.), JBusiness (Kimitoöns pärla-lautapeli), Laxtomten (Purkkituotteita: silakkaa, silliä ja soosia, Tyrnilimppua), Heinän Puutarha (erilaisia chilituotteita), Kullas Gård (Palkittuja artesaanituotteita, avomaan vihanneksia, tuoretta leipää), Juuriherkku (Hapanjuurileipää, vaaleaa ja tummaa sekä saaristolaista) ja Kieloniemen Luomutila (Juurekset, kaaleja, kurpitsaa ja kesäkurpitsaa) ovat jo imoittautuneet mukaan markkinoille.

- Kemiön keskustassa on vilskettä Kimbaloiden aikana, toivottavasti moni päättää tulla tutustumaan tarjontaan sekä läheltä että kaukaa ja vaikka nauttimaan samalla illallisen paikallisissa ravintoloissa (erikoisuuksina on TextMexiä ja Sushia tarjolla) koko perheen voimin, toivoo Michael Nurmi Ilmoituslehdestä.

 

Teksti: ABL

Västergårdin kivinen navetta oli paikallaan jo Amos Andersons aikaan.

Kemiönsaaren keskellä oli kylä, jossa naapurikylistä poiketen ei ollut paljoakaan asutusta. Kylä muodostui suurimmaksi osaksi suosta, jonka yli kuljettiin. Suossa kummitteli suovaimo. Hän oli yliluonnollinen hahmo, edestä kaunis nainen, takaa hirmuisen ruma. Jotta suon yli päästäisiin helposti, sinne on ehkä asennettua kapulasilta. Tästä kylä on ehkä saanut nimensä Brokärr.

Tässä muusta maailmasta kaukana olevassa ympäristössä, Brokärr Västergårdissa, varttui liikemies ja mesenaatti Amos Anderson. Hänen isänsä oli nimeltään Anders Johan Andersson, mutta hänet kutsuttiin yleensä Brokärrniksi. Amoksen mielenkiinto mystiikkaan oli peräisin hänen kotikylästään. Hän kuvaa Bokärriä pimeäksi, vanhananaikaiseksi ja autioksi paikaksi, vastakohtana Vretan koululle, joka oli valoisa, älyllinen ja kulttuurinen ympäristö. Kuvaus taisikin olla hyvin perusteltu. Hänen nuoruudessaan esimerkiksi Brokärrin suosta virtaavassa purossa toimi edelleen vanhanaikainen vesimylly. Sen malliset myllyt olivat jo yleensä poistettu käytöstä muualla Kemiössä.

Brokärrin lammikko.

Kuitenkin Andersonin liikemiestaidot ilmaantuivat jo hänen lapsuudessaan. Lapsena hän ansaitsi lantteja ravustamalla ja avaamalla veräjiä maanteitä matkaaville. On myös kerrottu, miten hän kahdeksanvuotiaana poimi puolukoita ja yksin souti Turkuun myymään marjat. Kertomus ei taida olla ihan totuudenmukainen.

Vastoin vanhempansa tahtoa Amoksen veli Aron möi tilan Anton Mauritz Blomqvistille vuonna 1901. Vanhemmat jäivät asumaan Västergårdin pikkutupaan kuolemaansa saakka. Eräs Blomqvistin pojista oli Joel Blomqvist, joka vuonna 1931 avasi virvoitusjuomatehtaan vanhempiensa kotiin, mutta pian muutti naapurikylään Mattkärriin.

Kun Amos Anderson oli varttunut aikuiseksi Brokärrkin oli muuttunut hieman uudenaikaisemmaksi. Kylä sai koulun, alakoulun, joka toimi 1917-1967. Kansakolukin toimi Brokärrissä pari vuotta kunnes se sai oman rakennuksensa Fröjdbölessä.

Brokärrissä on pitkään louhittu kiveä, mm Fröjdbölen maasälpätehtaalla. Vuonna 1746 Brokärristä löytyi tantaliitti -mieraalia.

Puolukoita Brokärrissä.

Brokärrin lammikko.

Brokärrin vaakunaksi esitän ”Punaisessa kultarahoilla sirotteisessa kentässä nousevaa kultaista puolukan oksaa, marjat hopeiset”. Puolukan oksa toimii Amos Andersonin varttumisen vertauskuvana ja rahat vaurauden. Kulta ja hopea viittaavat myös Andersonin viiriin, joka on keltainen ja valkoinen.

 

Alexander Ginlund vierailee aakkosjärjestyksessä Kemiönsaaren kylissä, kuvaa niitä ja luo kylille omat vaakunansa tarkoituksena juhlistaa kunnan 700 ja Ilmoituslehden 100 vuotta; juhlat vietetään vuonna 2025. Ota yhteyttä Alexanderiin ja kerro omasta kylästäsi.

 

Teksti & kuva: Alexander Ginlund / alexander.ginlund@gmail.com

LÄHTEET

Kirjallisuus:

Antskog, Carola & Ruusuvuori, Juha (1999). På lärdomens stig / Opin tiellä 1649–1999. Kimito: bildningsnämnden.

Huldén, Lars (u.å.). Brokärr. https://bebyggelsenamn.sls.fi/bebyggelsenamn/547/brokarr-kimitoon/ Hämtad 6.1.2022.

Lindroos, Ernst (1987). Bergshantering. I: Kimitobygdens historia del III. Dragsfjärd, Kimito, Västanfjärd: Sagalund. S. 73–96.

Näse, Li (1987). Läskedryckstillverkning. I: Kimitobygdens historia del III. Dragsfjärd, Kimito, Västanfjärd: Sagalund. S. 190–191.

Steinby, Torsten (1979). Amos Anderson. Helsingfors: Söderströms.

 

Haastattelut:

Ingmar Blomqvist

Thomas Åhlberg on iloinen ja kiitollinen tultuaan valituksi Vuoden yrittäjäksi.

Taalintehtaan Strandhotelletin ja Restaurant Strand Kök & Barin toiminnasta vastaava  EETH-yritys Ab Oy valittiin lauantaina Kemiönsaaren kunnan Vuoden yritykseksi Varsinais-Suomen yrittäjien gaalassa Turussa. Yrittäjä Thomas Åhlberg iloitsee tästä toki sanoen, että hän ei ole sellainen henkilö, joka haluaa herättää huomiota. Mutta hän on siitä kiitollinen, että hänen pitkä työskentely on tällä tavoin huomioitu.

Toiminta käynnistyi vuonna 2007 yhteistyössä talon silloisen omistajan Gösta von Wendtin kanssa. Alussa toimittiin etenkin catering- ja kesäravintolan muodossa. Muutaman vuoden päästä Åhlberg alkoi hoitaa Strandhotelletia oman yrityksensä puitteissa. Vuonna 2016 hän osti kiinteistön, joka alun perin oli toiminut tehtaan ruokalana. Sen juuret ulottuvat aina 1850-luvulle. 

(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)

Vuosien varrella hän on kunnostanut talon niin sisältä kuin ulkopuoleltakin. On rakennettu katettu veranta, johon mahtuu 60 asiakasta ja kesällä valmistui yläterassi, jossa 40 asiakaspaikkaa. Tällä viikolla ollaan avaamassa seinä, jotta saliin saataisiin lisää paikkoja. Sen jälkeen saliin mahtuu 60 asiakasta. Hotellissa on yhdeksän huonetta: sviitti omine saunoineen, seitsemän kahden hengen huonetta ja yksi yhden hengen huone. Kesäkauden aikana hotellihuoneet ovat ahkerassa käytössä. 

Åhlbergin lisäksi yritys työllistää neljä työntekijää ympäri vuoden. Kesäisin palkataan 10-12 kesätyöntekijää. Tämän vuoden kesäkausi oli suurin piirtein yhtä vilkas kuin ennen korona-aikaa.

Åhlberg korostaa, että ihmiset voivat vierailla ravintolassa muutenkin, kuin syödäkseen. Ravintolasta löytyy dart, biljardi ja muitakin pelejä. Hän katsoo mielellään, että ravintola miellettäisiin kylän olohuoneeksi, jonne voi tulla seurustelemaan. Kun saliin saadaan lisää paikkoja, mahdollisuudet erilaisten tapahtumien järjestämiseen paranevat. Jo perinteeksi tullut suosittu Winterrock järjestetään tietenkin tänäkin talvena. Åhlberg toivoo voivansa toteuttaa muitakin tapahtumia.

Thomas Åhlberg, Kemiönsaaren yrittäjien puh.joht. Pirjo Stenman ja Carl-Johan Blomqvist/ Powder-Trans joka sai Yrittäjä timanttiristin. Kuva: (Yksityinen)

STRANDHOTELLET ja ravintola ovat auki joka päivä vuoden ympäri. Ravintola tarjoaa arkisin lounasta paitsi kesäkuukausina. À la carte-menyy vaihtelee kauden mukaan; pizzauuni on kuumana vuoden ympäri. Catering toimii myös. Åhlberg toivoo, ettei sähkön hinta nouse niin korkeaksi, että se vaikuttaa talven toimintaan.

Strandhotellet.

Hän pitää Taalintehtaan kehitystä myönteisenä. Ravintolat täydentävät kesäisin toisiaan. Ensi kesänä hän aikoo panostaa uuteen konseptiin: pihaterassille tulee kioski ja kahvila. Kellarissa on vuokrattavissa oleva sauna. Seuraava hanke on ehkä saunaosaston kunnostaminen.

– Yrittäjä joutuu aina suunnittelemaan ja toteuttamaan asioita arjen toiminnan ohella, Åhlberg sanoo ja jatkaa työtään salin purettavalla seinällä.

 

Teksti & Kuva: Maria Manelius, Översättning: Ingrid Sandman

Tilauslomake

 

Thomas Åhlberg on iloinen ja kiitollinen tultuaan valituksi Vuoden yrittäjäksi.

Taalintehtaan Strandhotelletin ja Restaurant Strand Kök & Barin toiminnasta vastaava  EETH-yritys Ab Oy valittiin lauantaina Kemiönsaaren kunnan Vuoden yritykseksi Varsinais-Suomen yrittäjien gaalassa Turussa. Yrittäjä Thomas Åhlberg iloitsee tästä toki sanoen, että hän ei ole sellainen henkilö, joka haluaa herättää huomiota. Mutta hän on siitä kiitollinen, että hänen pitkä työskentely on tällä tavoin huomioitu.

Toiminta käynnistyi vuonna 2007 yhteistyössä talon silloisen omistajan Gösta von Wendtin kanssa. Alussa toimittiin etenkin catering- ja kesäravintolan muodossa. Muutaman vuoden päästä Åhlberg alkoi hoitaa Strandhotelletia oman yrityksensä puitteissa. Vuonna 2016 hän osti kiinteistön, joka alun perin oli toiminut tehtaan ruokalana. Sen juuret ulottuvat aina 1850-luvulle. 

(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)

Vuosien varrella hän on kunnostanut talon niin sisältä kuin ulkopuoleltakin. On rakennettu katettu veranta, johon mahtuu 60 asiakasta ja kesällä valmistui yläterassi, jossa 40 asiakaspaikkaa. Tällä viikolla ollaan avaamassa seinä, jotta saliin saataisiin lisää paikkoja. Sen jälkeen saliin mahtuu 60 asiakasta. Hotellissa on yhdeksän huonetta: sviitti omine saunoineen, seitsemän kahden hengen huonetta ja yksi yhden hengen huone. Kesäkauden aikana hotellihuoneet ovat ahkerassa käytössä. 

Åhlbergin lisäksi yritys työllistää neljä työntekijää ympäri vuoden. Kesäisin palkataan 10-12 kesätyöntekijää. Tämän vuoden kesäkausi oli suurin piirtein yhtä vilkas kuin ennen korona-aikaa.

Åhlberg korostaa, että ihmiset voivat vierailla ravintolassa muutenkin, kuin syödäkseen. Ravintolasta löytyy dart, biljardi ja muitakin pelejä. Hän katsoo mielellään, että ravintola miellettäisiin kylän olohuoneeksi, jonne voi tulla seurustelemaan. Kun saliin saadaan lisää paikkoja, mahdollisuudet erilaisten tapahtumien järjestämiseen paranevat. Jo perinteeksi tullut suosittu Winterrock järjestetään tietenkin tänäkin talvena. Åhlberg toivoo voivansa toteuttaa muitakin tapahtumia.

Thomas Åhlberg, Kemiönsaaren yrittäjien puh.joht. Pirjo Stenman ja Carl-Johan Blomqvist/ Powder-Trans joka sai Yrittäjä timanttiristin. Kuva: (Yksityinen)

 

STRANDHOTELLET ja ravintola ovat auki joka päivä vuoden ympäri. Ravintola tarjoaa arkisin lounasta paitsi kesäkuukausina. À la carte-menyy vaihtelee kauden mukaan; pizzauuni on kuumana vuoden ympäri. Catering toimii myös. Åhlberg toivoo, ettei sähkön hinta nouse niin korkeaksi, että se vaikuttaa talven toimintaan.

Strandhotellet.

Hän pitää Taalintehtaan kehitystä myönteisenä. Ravintolat täydentävät kesäisin toisiaan. Ensi kesänä hän aikoo panostaa uuteen konseptiin: pihaterassille tulee kioski ja kahvila. Kellarissa on vuokrattavissa oleva sauna. Seuraava hanke on ehkä saunaosaston kunnostaminen.

– Yrittäjä joutuu aina suunnittelemaan ja toteuttamaan asioita arjen toiminnan ohella, Åhlberg sanoo ja jatkaa työtään salin purettavalla seinällä.

 

Teksti & Kuva: Maria Manelius, Översättning: Ingrid Sandman

Tilauslomake

 

Brantenintie rinteessä.

Vestlaxin kupeella, Träskön ulapan rannan yläpuolella on jyrkkä kallio. Kylän nimi onkin Branten. Brantenintietä Pedersån suuntaan matkatessa yllättää, miten jyrkkä maasto onkaan. Niin vasemmalla puolella, missä kallio nousee, kuin oikeallekin, meren rantaan päin. Kylään kuuluvat myös Svedjeholmen- ja Gåsgrundet -saaret.

Tänä päivänä asukkaat ovat enimmäkseen kesävieraita. Merenpuoleisessa mäenrinteessä on rehevän metsän suojassa mukavia rantatontteja. Historiallisesti Branten lienee ollut Vestlaxin jyrkkä versio (Vestlaxiin tutustumme runsaan kahden vuoden kuluttua.)

Tärkeä elinkeino on ollut Träskön ulapan kalastus. Siellä oli runsaasti silakkaa. Jonkin aikaa Brantenissa toimikin kalansavustamo. Savustamot saapuivat Kemiönsaarelle 1900-luvun alussa virolaisten kalastajien myötä. Virolainen Roderström perusti ensimmäisen savustamon vuonna 1905. Hän rakensi kolme savustusuunia, joissa silakat savustettiin vartailla. Jalostettu kala toimitettiin Pietariin. Virolaiset savustamot lakkautettiin ensimmäisen maailmansodan myötä.

Brantenin rantatontti.

Brantenissa on myös rakennettu aluksia. Vestlaxissa on marmoria ja kalkkikiveä; Brantenissa oli rikkikiisukaivos. Se sijaitsi tien vieressä ja 21 metriä pitkän tunnelin sisäänkäynti oli peitetty puupyramidillä. Alueen juomavesi on ongelmallista, se sisältää paljon rautaa.

Brantenin jyrkänteellä on Kiukaiskulttuurin aikainen kivikautinen asuinpaikka, josta on löydetty ruukunkappaleita sekä mm hylkeen luupaloja. Ainutlaatuisempaa ovat turskanluut; niitä ei yleensä löydetä tältä ajalta olevilta asuinpaikoilta. 

Luokanopettaja ja lautapelien kehittäjä John Byman asuu Brantenissa, mutta hän uskoo kylän olevan osa Vestlaxia.

Branten Träskön ulapalta katsottuna.

Brantens vapen är ”Sköld medelst vågskura styckad i guld, vari tre balkvis ställda gröna strömmingar, och grönt”. Den lutande kompositionen representerar branten, och strömmingarna representerar rökeriet och Träsköfjärden.

 

Alexander Ginlund besöker, beskriver och ritar ett vapen till alla Kimitoöns byar i alfabetisk ordning inför Kimitoöns 700 år och Annonsbladets 100 år 2025. Skriv till Alexander och berätta om din by.

 

Text & bild: Alexander Ginlund / alexander.ginlund@gmail.com

KÄLLOR

Litteratur:

Lindroos, Ernst (1987). Bergshantering. I: Kimitobygdens historia del III. Dragsfjärd, Kimito, Västanfjärd: Sagalund. S. 73–96.

Lindroos, Ernst (1987). Fiske. I: Kimitobygdens historia del III. Dragsfjärd, Kimito, Västanfjärd: Sagalund. S. 245–272.

Lindroos, Ernst m.fl. (1999). Våra byar. Kimito: Hembygdsforskare i Kimitobygden.

 

Intervjuer:

John Byman

Kemiönsaaren Aikuisopistossa pidetään parhaillaan Master Training -kurssia koirakoille, joilla on jo hieman kokemusta hajutyöskentelystä. Kurssilla paneudutaan hajutyöskentelyn kulmakiviin ja kunkin koirakon yksilöllisiin haasteisiin parantaen koiran käyttövarmuutta ja luotettavuutta hajutyössä, kertoo eläintenkouluttaja (AT) Tanja Karpela.

Mistä ja miten kannattaa aloittaa koiran nenätyöskentely?

Hajukoulutus koiralle on hyvä aloittaa usein tekniikkahajulla ja aloittaen hajukohteen ilmaisun opettamisesta. Koulutus voidaan toki toteuttaa muussakin järjestyksessä, riippuu aina koirakosta ja ohjaajan toiveista ja tavoitteista, neuvoo Karpela.

Sopiiko se kaikille roduille, vai onko jokin rotu parempi kuin toinen?

Hajutyöskentelyä voidaan opettaa kaikille koirille mukavana harrastuksena, mutta työkoiriksi ei kaikista koirista ole. Työkoiraksi tarkoitetun koiran tulee omata tiettyjä ominaisuuksia tullakseen hyväksi työkoiraksi.

Miten koiran saa oppimaan, ettei se syö itse sieniä?

Koiranhajukoulutus tulee toteuttaa aina niin, että koira opetetaan siihen, ettei se saa manipuloida kohdetta millään tavalla (se ei saa esim. kaapia sitä tassullaan, nuolla tai tuuppia kuonollaan tai syödä kohdetta). Tämä osa koulutusta toteutetaan ilmaisun opettamisen yhteydessä.

Mikä on hyvä palkinto koiralle, kun se löytää oikean sienen?

Hyvä palkinto koiralle on asia, jota koira halulla ja innolla eniten tavoittelee. Palkka voi olla esim. ruokapala tai leikki lelun kanssa. Sosiaalinen palkka eli kehu on aina myös tärkeä olla mukana, mutta yksistään pelkkä kehu todella harvalle koiralle riittää.

Miten koira ilmaisee löytönsä?

Ilmaisukäytös valitaan etsittävän kohteen mukaan. Esim. sieniä etsittäessä ei kannata opettaa koiraa menemään makuulle, sillä silloin se saattaisi mennä makuulle sienien päälle. Tällöin parempi ilmaisukäytös voisi olla paikalleen jähmettyminen samalla sientä tuijottaen. Ilmaisukäytös on siis koiralle opetettu käytös, jolla se kertoo ohjaajalle löytämänsä kohteen.

 

(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)

Onko jokin sieni helpompi kuin toinen?

Kaikki mikä haisee, voidaan opettaa koiralle. Sienien hajun osalta ei juurikaan vaikeuseroja ole. Vaikeutta voi sen sijaan tuoda sienien myrkyllisyys, eli on erittäin tärkeä kouluttaa koira siten, ettei se vahingossakaan syö löytämäänsä sientä.

Kuinka kauan menee, että koira oppii?

Koirien oppimiskyvyissä on jossain määrin eroja, joku oppii yhden asian nopeasti ja toinen toisen asian. Suurin merkitys on kuitenkin ohjaajan taidoilla opettaa. Eli ohjaajan ajoitus koiran palkkauksessa, kyky ylläpitää sopivaa vahvistetiheyttä, harjoituksen kriteerin asettamisen taito, ohjaajan kehonkieli, ohjaajan tunnetila, ohjaajan motoriset koulutustaidot, kyky ymmärtää koiran hienovaraista signaalikieltä, kyky luoda hyvä suhde koiraan jne. Näitä edellä mainittuja taitoja opetellaan kursseilla.

Täytyykö koiralle kertoa erikseen metsässä, että nyt sienestetään, vai etsiikö se joka kerta samalla sieniä?

Jos koiralle on opetettu hyvin jokin sieni ja taitoa on ahkerasti ylläpidetty, ilmaisee koira sienen aina sen löytäessään, ollaan sitten sienestämässä tai muuten vaan metsässä kävelyllä.

Kannattaako koiralle opettaa myös kännykän etsiminen? (Jos se putoaa metsään sienestyksen tiimellyksessä)

Se on varsin kätevä ja hauska taito. Tällöin on kuitenkin hyvä miettiä mitä hajua koiralle silloin kannattaa opettaa etsittäväksi (ohjaajan oma haju, kännykän materiaalin haju, hajukokonaisuus vai mikä?).

Mitkä sienet ovat helpoimmat opettaa? Hajun voimakkuus tms?

Tässä en ole vaikeuseroa hajun suhteen huomannut. Ainoastaan joidenkin sienien myrkyllisyys on asia, joka on ehdottomasti huomioitava ja opetettava koira siihen, ettei se milloinkaan manipuloi löytämäänsä kohdetta esim. syömällä/nuolaisemalla sientä.

Harrastatko itse koiran kanssa sienestystä?

En harrasta sienestystä paljoakaan, mutta teen töitä räjähde-etsintäkoiriemme, luontokartoituskoiriemme ja lutikkakoiriemme kanssa päivittäin.

Teksti: Jaana Aartomaa/IS, Foto: Tanja Karpela

Tilauslomake