Västanfjärdin talkooporukan jäsenet pystyttävät frisbeegolf-koria.

Kemiönsaarella on tätä nykyä hyvät puitteet frisbeegolfin harrastamiseen. Amospuiston rata on uusittu perusteellisesti, ja Västanfjärdiin on avautumassa upouusi rata. Molemmat ovat 18 korin väyliä, mikä on frisbeegolfradan standardipituus. Taalintehtaalta löytyy niin ikään täysiväyläinen rata, joten pelipaikkoja löytyy mukavasti ympäri saarta.

Frisbeegolfin idea on samankaltainen kuin golfissa. Pelaajan tavoitteena on heittää frisbeekiekko koriin mahdollisimman vähillä heitoilla. Kori saattaa olla hyvinkin kaukana heittopaikasta, jopa yli sadan metrin päässä. Hyvällä frisbeegolfradalla on myös korkeuseroja ja esteitä. Siksi esimerkiksi metsä on oivallinen paikka radalle.

AMOSPUISTON rataa alettiin uusia jo viime syksynä, mutta lumisen talven vuoksi rakennustyöt seisoivat muutaman kuukauden ajan. Osa uudistetun radan väylistä on avoimessa maastossa ja osa sijaitsee metsässä. Kemiönsaaren vapaa-aikatoimenjohtaja Bo-Eric Ahlgren kertoo, että toukokuusta alkaen radalla on nähty monia frisbeegolfin harrastajia. 

Frisbeegolfradalle on uudistuksen myötä luotu erilaisia reittejä. Harrastajat voivat esimerkiksi pelata täyden 18 väylän kierroksen, mutta mahdollista on myös pelata lyhyempi 5–6 väylän reitti. Puistoon on lisäksi luotu kolmen kilometrin pituinen rata, jossa frisbeegolfin voi yhdistää perinteisempään kuntoiluun. Väylien varrelta löytyy nimittäin QR-koodeja, joista aukeaa puhelimelle videoita kuntoliikkeiden tekemiseen. Yksi reiteistä on myös esteetön.

Ahlgren korostaa, että frisbeegolf on laji, joka sopii kaikille alakouluikäisistä alkaen. Kyseessä onkin varsin rento harrastus, ja frisbeegolfradoilla näkyy usein nuoria aikuisia kaveriporukoissaan.

Amospuisto sai Ympäristöministeriöltä avustusta radan uudistamiseen. Ahlgren huomauttaa, että laji on myös pelaajalle varsin edullinen. Frisbeekiekon lisäksi harrastamiseen ei juuri muuta tarvitakaan. Ahlgren toivottaa lopuksi kaikki tervetulleiksi radalle, niin paikalliset kuin kesäasukkaatkin.

(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)

VÄSTANFJÄRDIN uusi frisbeegolfrata on juuri valmistumaisillaan. Vasarat paukkuvat ja ruuvimeisseli vaihtaa kättä, kun kyläyhdistyksen jäsenet pystyttävät koreja metsään. Talkoohenki on västanfjärdiläiseen tapaan korkealla.

Västanfjärdin kyläyhdistyksen puheenjohtaja Max Anderssonin mukaan alueelle haluttiin rakentaa rata, sillä frisbeegolf on kasvava trendilaji Suomessa. Lisäksi laji sopii hyvin kaikenikäisille, sekä nuorille että vanhemmille. Andersson uumoilee, että radalla tullaan näkemään paljon perheitä ja nuoria.

Västanfjärdin uusi rata on kokonaan metsässä. Kyläyhdistyksen puheenjohtaja on sitä mieltä, että metsässäolo on monelle tapa rentoutua ja tekee hyvää pääkopalle. Voisikin sanoa, että frisbeegolfin hienous piilee siinä, kun metsässä liikkumisen ilo ja jännittävä peli kohtaavat.

Myös itse talkooporukka saa nauttia metsästä väyliä rakentaessaan. Andersson kertoo, että verrattuna edellisiin rakennustalkoisiin on frisbeegolfradan rakentaminen pienempi projekti. Talkoihin on varattu yhteensä 457 työtuntia, joka saattaa kuulostaa suurelta määrältä. Nivelaxin uimarannan kunnostamiseen viime vuonna kului kuitenkin jopa 700 työtuntia. Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö Västanfjärdissä olisi ahkeria talkoolaisia! 

Andersson kertoo, että Västanfjärdin uusi rata on tarkoitettu harjoittelua varten. Ainakaan vielä kursseja tai kilpailuja ei ole suunnitteilla. Radan on tarkoitus aueta kävijöille juhannuksena, mutta varsinaiset avajaiset järjestetään syksymmällä koulujen alettua.

Amospuiston frisbeegolfradalla on korkeuseroja maastossa.

TAALINTEHTAALLA on ollut frisbeegolfrata jo vuodesta 2017. Siellä innokkaimmat lajinharrastajat pääsevät myös kisaamaan. Jäntevä ja Frisbeegolfaajat järjestävät joka tiistai viikkokilpailut klo 17.30 alkaen. Viime tiistaina osallistujia oli ennätysmäärä: 26 aikuisten sarjassa ja 5 junioreissa. Viikkokilpailut pelataan syksyyn asti.

Kun Kemiönsaarellakin on jo näin paljon frisbeegolfratoja, niin ei liene yllättävää, että lajia pelataan maailmassa kaikista eniten nimenomaan Suomessa ja Ahvenanmaalla. Tieto perustuu UDisc-sovellukseen, joka vertaili sovellukseensa kirjattujen pelattujen frisbeegolf-kierrosten määrää suhteessa asukaslukuun eri maiden välillä vuonna 2021 (frisbeegolfliitto.fi). Lajin SM-kilpailut järjestetään tänä vuonna Turussa 4–7.8.2022.

 

Teksti & Kuva: Saara Laaninen

Korissa oleva nuoli näyttää radan etenemissuunnan.

Stefan ja Tina Nordgren.

Polttavimmat kesähelteet ovat vielä kulman takana, mutta Kemiön keskustassa sijaitsevan Print Shopin painatuskoneet käyvät jo kuumina. Liikkeen omistajat Stefan ja Tina Nordgren kertovat, että he elävät tällä hetkellä vuoden kiireisintä aikaa. Keväällä ja kesäkaudella hommia riittää.

Kemiönsaarelaiset ovat pyörittäneet mainosalalla toimivaa yritystään jo 25 vuoden ajan. Kun Stefan aikoinaan laittoi yritystoiminnan pystyyn, painatukset painottuivat pitkälti paperituotteisiin. Teknologian kehityksen myötä firma sopeutui uudenlaisiin markkinoihin, ja nykyisin Nordgrenit tekevät painatuksia hyvinkin vaihteleviin materiaaleihin. Oman logon tai tekstin saa painatettua vaikka autoon, vaatteeseen, kylttiin tai kynään. Vaikuttaa siltä, että näissä hommissa on mielikuvitus vain rajana. – You think, we print, tiivistää Stefan.

Suuri osa firman asiakkaista on kemiönsaarelaisia yrityksiä ja yksi yleisimmistä tuotteista ovat vaatteisiin painettavat tekstit ja logot. Niitä tilataan esimerkiksi työ- ja urheiluvaatteisiin. Jonkin verran tilauksia Nordgrenit saavat myös yksityishenkilöiltä.

(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)

Polttavimmat kesähelteet ovat vielä kulman takana, mutta Kemiön keskustassa sijaitsevan Print Shopin painatuskoneet käyvät jo kuumina. Liikkeen omistajat Stefan ja Tina Nordgren kertovat, että he elävät tällä hetkellä vuoden kiireisintä aikaa. Keväällä ja kesäkaudella hommia riittää.

Kemiönsaarelaiset ovat pyörittäneet mainosalalla toimivaa yritystään jo 25 vuoden ajan. Kun Stefan aikoinaan laittoi yritystoiminnan pystyyn, painatukset painottuivat pitkälti paperituotteisiin. Teknologian kehityksen myötä firma sopeutui uudenlaisiin markkinoihin, ja nykyisin Nordgrenit tekevät painatuksia hyvinkin vaihteleviin materiaaleihin. Oman logon tai tekstin saa painatettua vaikka autoon, vaatteeseen, kylttiin tai kynään. Vaikuttaa siltä, että näissä hommissa on mielikuvitus vain rajana. – You think, we print, tiivistää Stefan.

Suuri osa firman asiakkaista on kemiönsaarelaisia yrityksiä ja yksi yleisimmistä tuotteista ovat vaatteisiin painettavat tekstit ja logot. Niitä tilataan esimerkiksi työ- ja urheiluvaatteisiin. Jonkin verran tilauksia Nordgrenit saavat myös yksityishenkilöiltä.

Printtipalvelut eivät ole kuitenkaan ainut toimiala, jonka Nordgrenit taitavat. Sekä Tina että Stefan ovat kovia golfin pelaajia ja lähtevät usein työpäivän päätteeksi Meri-Teijon golfradalle. Pari viikkoa sitten Tinan 12 vuotta jatkunut golf-ura sai kruununsa, kun hän täräytti elämänsä ensimmäisen hole in onen. Onneksi puolison ei tarvitse liikaa kadehtia tätä hienoa suoritusta, sillä myös Stefan on lyönyt hole in onen muutama vuosi sitten. Siihen tarvittiin 20 vuoden harjoittelu.

Print Shop on auki koko vuoden ympäri. Työntäyteisen kesän jälkeen Nordgrenit voinee kuitenkin usein löytää myös Meri-Teijon golfradoilta. 

 

Teksti & Kuva: Saara Laaninen

Tina Nordgren työn touhussa.

Kuvaaja elementissään. Foto: Julia Fihlman

”Luonnollinen läsnäolo” on nimeltään Julia Fihlmanin valokuvanäyttely, joka tulee olemaan esillä Hiittisten kirjastossa ajalla 14.6-30.10.2022.

Fihlman on itseoppinut harrastaja-valokuvaaja joka on kotoisin Hiittisistä. Näyttelyn kuvat ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaikki kuvattu hänen kotisaarellaan.

(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)

- Minulle valokuvaus on eräänlaista meditaatiota, kun voin olla täysin läsnä. Kaikkialla on niin paljon kauneutta, kunhan vain pysähdymme tuntemaan että olemme myös osa luonnon jumalallista kauneutta. Paljolti on kyse perspektiivistä, ja tykkään käännellä ja väännellä kuviani. Jos käännät kuvan ylösalaisin, löydät joskus aivan toisenlaisen maailman, kertoo Fihlman. (ABL)

”The Magic Is In The Now”, Julia Fihlman 2021

Jorma Hakkarainen esittelee kerhon kaksipaikkaista Mk 1 -konetta. Ei tule kuulemma ahtaan- eikä korkeanpaikankammoa.

Lennä sinäkin tai tule ainakin tutustumaan Saariston Ilmailukerhon avoimien ovien päivään 12.6.2022 klo 12–16 Genbölen kentälle, Dragsfjärdiin. Voit tutustua kerhon ultrakevyisiin koneisiin, Merivoimien Varikon sotilaspalokuntaan, moottorivarjoliitotoimintaan ja muuhun jännittävään. Sään salliessa saatat päästä maksulliselle lennollekin. 

Alueella on tietenkin buffet, jossa myydään makkaraa, kahvia ja pullaa. Lentäen paikalle tuleville tarjotaan edellä mainitut. Ja sitä paitsi, lentäen olisit jo perillä.

(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)

Genbölen Yötaivaantiellä sijaitseva Saariston Ilmailukerhon lentokenttä täyttää 30 vuotta. Ammattilentäjänä työskennellyt Göran Hollsten pelasti alueen lentokonetoiminnan hiipumiselta. Hollstenin lisäksi Jorma Hakkarainen on yksi kerhon perustajajäsenistä. Hän esittelee Ilmoituslehdelle paikkoja ja lentokoneita. Miten ihana osoite lentokentälle, Yötaivaantie!

Saariston ilmailukerholla on kymmeniä lennokkeja, jotka odottavat uusia käyttäjiään. Nyt kannattaa miettiä lasten harrastuksia! Voittaa varmasti tietokonepelit.

- Ilmailukerho edistää tietämystä ilmailusta ja opettaa ilmailutaitoja jäsenilleen. Kerho järjestää Ultra-B lentokoulutusta ultrakevyillä lentokoneilla ja vetää myös lennokkikerhoa. Lennokkikerho sopii niin lapsille kuin aikuisillekin, kertoo Hakkarainen.

Kerhossa on tällä hetkellä jäseniä noin 60. Kerholla on kaksi kevytlentokonetta, joita kerhon jäsenillä on mahdollisuus vuokrata. Toinen koneista on varustettu kellukkeilla.

- Kellukkeet ovat todella kätevät, Suomessa on niin paljon vesistöjä, että pääsee melkein minne vain laskeutumaan. Tietenkin myös lumelle ja jäälle voi laskeutua, ja nousta taas. Märkä nurmikin käy kentäksi, mutta siinä pitää varoa mahdollisia kiviä, kertoo Hakkarainen.

2000-luvun alkupuolella rakennettuun halliin mahtuu jopa neljä konetta, jos yhdestä otetaan siivet pois. Halli on lämmin myös talvisin.

- Olemme käyneet pilkkireissuilla talvisin ja pari kertaa lounaalla Lahnajärvellä, mainitsee Leif Viljanen, koneiden huolloista vastaava. - Kätevää ja nopeaa matkantekoa.

- Ultrakevyet lentokoneet ovat hyvä vaihtoehto Genbölen lentokentälle ja yleensäkin harrastuslentämiseen, muun muassa niiden taloudellisten ominaisuuksien sekä myös hiljaisen äänen vuoksi, toteaa Hakkarainen.

Haluatko itse lentää? Ota yhteyttä kouluttaja Jorma Hakkaraiseen ja kurssin suoritettuasi voitkin vain kysyä itseltäsi: - Onko nyt hyvä sää lentää?

 

Teksti & Kuva Jaana Aartomaa

Leif Viljanen huoltaa kerholla lentokoneita. Keltainen on hänen oma koneensa, fk 9.

Kerhon jäsenet ovat suunnitelleet hienon logon.

Hallin lattialla historian havinaa. Kerholaiset ovat maalanneet sen.

Kemiönsaari on kahdessa vuodessa noussut reilusti Suomen Yrittäjien kuntabarometrillä. Barometri on yrittäjille asetettava kysely, jonka avulla selvitetään, miten yrittäjäystävälliseksi he luokittelevat oman kuntansa. Viime kerralla Kemiönsaari asettui neljänneksitoista. Nyt kuntamme on noussut kahdeksanneksi. Se on maamme keskiarvon yläpuolella. Varsinais-Suomen maakuntakin on noussut kuudennelta sijalta kolmannelle heti Etelä-Pohjanmaan ja Savon jälkeen.

Kyselyn tulokset esiteltiin ennen maanantain valtuustokokousta luottamushenkilöille ja asiasta kiinnostuneille. Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter kertoi kyselyn lukuisista osioista ja esitti kaavioin, miten kuntamme yrittäjien mielestä on vastannut heidän toiveisiin. Melkein kaikki vastaukset kielivät tyytyväisyydestä, mutta heikko infrastruktuuri, eli liikenneolosuhteet, koetaan keskiarvoa kehnommiksi. Datatekniikkaan ollaan sen sijaan tyytyväisiä.

(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)

Yritysten mukaan tärkeintä on kunnan suhtautuminen yrittäjiin, heille tarjottavat palvelut sekä elinkeinopolitiikka yleensäkin. Lupahakemukset toivotaan käsiteltävän nopeasti ja joustavasti, kunnan halutaan edistävän verkostoitumista ja tarjoavan yrityksiä perustaville parasta mahdollista apua.

Kemiönsaaren yrittäjien puheenjohtaja Pirjo Stenman kertoi pitävänsä itsensä yritysten ja kunnan välisenä linkkinä. Avoimuus ja yhteistyö ovat avainsanoja.

Elinkeinolautakunnan puheenjohtaja Johan Fredriksson korosti puolestaan, että yrittäjien ja kunnan välisessä suhteessa tärkeintä on, miten kunta huomioi heitä päätöksenteossan.

Suuren sote-uudistuksen jälkeen kyse on kunnan yleisestä elinvoimaisuudesta. Yrittäjille kuntaa tärkeämpiä ovat kyllä asiakkaat, hän sanoi.

Teksti & Kuva: Ingrid Sandman

Hanna Munter selitti tarkasti, mitä kaaviot kertovat. Pirjo Stenman paikallisia yrittäjiä ja Johan Fredriksson kuntaa.

Yrsa Lindroos (vas.) ja Ragni Laaksonen (oik.) näyttivät mallia muillekin, miten helppoja laitteita on käyttää. Ja kunto nousee!

Kemiönsaaren soveltavan liikunnan yhteistyöverkosto kutsui Ilmoituslehden tutustumaan Hannakodin hienoon aktiviteettipuistoon Avoimien porttien -päivänä. Liikunnanohjaaja Lenita Lundström esitteli toimintoja innokkaille vieraille.

- Nämä laitteet ostettiin testamenttilahjoituksena saaduilla rahoilla, kertoo Lundström ja lisää. - Täällä voi hyvin treenata tasapainoa, liikkuvuutta ja nostaa kuntoa ja voimailla. Kuka tahansa voi tulla tänne harjoittelemaan, ei tarvitse olla Hannakodin asukas. Kotihoidon asukkaat tulevat tänne yleensä taksilla.

Ragni Laaksonen ja Yrsa Lindroos kokeilivat innoissaan kaikkia laitteita. - Hyvältä tuntuu, sanoi kumpikin melkein kuin yhdestä suusta. Yrsa yritti kuljettaa kolmion muotoista kehystä pitkin aaltoilevaa tankoa siihen koskettamatta. Ragni kävi läpi kaikki laitteet.

(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)

Soveltavan liikunnan yhteistyöverkosto, johon kuuluvat muun muassa Kotihoito, Folkhälsan, Vapaa-ajan yksikkö, Aikuisopisto, Punainen risti sekä Muisti- ja seniorineuvola, on hyvin toimiva Kemiönsaarella. Kunnalta voi lainata maastorollaattorin ja maastopyörätuolin.

Järjestäjät olivat todella tyytyväisiä Avoimet portit -päivään. Noin 30 henkilöä kävi tutustumassa Hannakodin aktiviteettipuistoon ja he olivat iloisen innostuneita ja kokeilivat monia laitteita. Rinnakkain poljettava pyörä oli uusi tuttavuus monille ja herätti kovasti kiinnostusta. Monella on kulunut yli 20 vuotta siitä kun viimeksi pyöräilivät. Jos saarelle saataisiin hankittua rinnakkain poljettava pyörä, löytyisi sille aivan varmasti monia käyttäjiä!

Teksti & Kuva: Jaana Aartomaa

Yrsa Lindroos (vas.) ja kotihoidon fysioterapautti Lisbet Lindblom (oik.) ovat lähdössä pyöräilemään. (Kuva:  Lenita Lundström)