Säästöpankin Kemiön konttori täyttää kaksi vuotta. Se avattiin juuri kun Koronasulut alkoivat. Heidi Pönni ja Carina Horttana kertovat että moni on aloittanut säästämisen nyt Korona-aikana.
Säästöpankin ensimmäinen asiakas oli 200 vuotta sitten piika Hedvig Nyström, tietojen mukaan Hedvig (Hedvig Fredrika Johansdotter Nyström) syntyi 5.1.1806 Kemiössä, Pungbölen kylässä. Suomeen perustettiin keskuspankki vuonna 1811, ja ensimmäinen Säästöpankki avasi ovensa kymmenen vuotta myöhemmin. Vuonna 1822 apteekkari John Julin perusti ensimmäisen Säästöpankin Suomen Turkuun. Hänen ensimmäinen asiakkaansa oli Hedvig Nyström.
Kyllä voi olla ylpeä, säästämisen juuret Suomessa siis juontanevat Kemiönsaarelle, Nina Vartemaa Säästöpankista sanoo.
(artikkeli jatkuu kuvan alla)
Hedvig Fredrika Johansdotter Nyström syntyi 5.1.1806 Kemiössä, Pungbölen kylässä.
Säästöpankkiaatteen tavoitteena oli rahapalkkaa saavan työntekijäluokan taloudellisen tilanteen parantaminen. Ahkeruuden ja säästäväisyyden avulla oli mahdollista parantaa omaa asemaansa yhteiskunnassa. Tallettajien joukossa olikin paljon työläisiä ja palvelusväkeä.
Hedvig talletti pankkiin kokonaiset kuusi ruplaa, eli nykyrahassa noin 40 euroa.
Säästöpankki 200 -vuotta juhlavuoden kunniaksi Säästöpankki etsiikin Hedvig Nyströmin sukulaisia. Vartemaan mukaan Hedvigillä on ollut seitsemän sisarusta ja hän olisi muuttanut Sauvoon 1823. Otteet kirjonkirjoista löytyvät Annonsbladetin internetsivuilta. Sukututkijoiden ryhmässä etsitään Hedvigin sukulaisia vilkkaasti. Vartemaan mukaan sukututkijoidenryhmässä on löytynyt toinenkin tutkintalinja Inkoon suunnalta.
Ajattelisin silti, että joku Hedvigin sukulaisista olisi jäänyt Kemiönsaarelle.
(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)
Säästöpankin Kemiön konttorissakin on juhlavuosi.
Konttori täyttää kaksi vuotta, se avattiin juuri ennen korona-ajan alkua. Lähikonttori on tullut tutuksi kemiönsaarelaisille näkyvällä paikallaan K-Supermarket Kompassin vieressä, Vartemaa sanoo.
Korona toi pankkimaailmaan paljon hyvääkin, monet ovat aloittaneet säästämisen. Vartemaan mukaan Julinin ja Hedvigin henki elää Säästöpankissa tänäkin päivänä.
Tulojen ei tarvitse olla suuret, että voi aloittaa säästämisen, aivan kuten Hedvig näytti. Nyt korona aikana moni onkin aloittanut järjestelmällisen säästämisen, Vartemaa taustoittaa.
Hedvigin sukulaisia etsitään tämän kuun loppuun saakka, myös ystävien tarinoita Hedvigistä tai hänen sukulaisistaan tarvitaan. Vartemaa toivookin, että kaikki asiasta tietävät ilmoittautuisivat Säästöpankin sivuilla Säästöpankki.fi
Teksti: Jerker Jokiniemi
Kirkonkirjoista näkee Hedvig Nyströmin perheen asuneen Kemiönsaarella vuonna 1806. Nyt Säästöpankki etsii kaikkea mahdollista tietoa hänestä juhlavuoden kunniaksi.
Vincent Aaltosen mielestä on mukavaa tehdä rannekoruja hyväntekeväisyyteen. Lukas Ginlundin rannekoruun tulee mustia, keltaisia ja punaisia helmiä.
Ystävänpäivänä Dalsbruks skolassa askarreltiin. Kaikki oppilaat valmistivat helmirannekoruja Project Liv -yhdistykselle. Yhdistys tukee pitkäaikaissairaita lapsia ja heidän perheitään. Helmiä oli kolmea väriä, joista muodostui LIV -sana. Rannekorut myydään 10 eurolla ja tulot menevät lyhentämättä yhdistykselle.
Seitsemännen luokan kuusitoista oppilasta ovat punomassa rannekoruja. Pojat ovat valinneet värikkäitä helmiä ja tytöt pastellinvärisiä. Oppilaiden mielestä askartelu on hauskaa, varsinkin, kun sitä tehdään hyvän asian puolesta. Dalsbruks skolassa ystävänpäivää on perinteisesti huomioitu järjestämällä jonkinlainen tapahtuma.
Project Liv perustettiin 2014 Nina Brännkärr-Fribergin aloitteesta. Hän on leukemiasta parantuneen lapsen äiti. Yhdistys haluaa vaalia hoidossa ruotsinkieltä. Varsinkin sairastaessa äidinkieli on tärkeä. Yhdistys on tiiviissä yhteydessä sairaaloiden lasten ja nuorten osastojen kanssa.
(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)
On järjestetty unelmapäiviä, jolloin hoitohenkilökunta voi huomioida pitkäaikaissairasta lasta, sisarusta, vanhempia tai koko perhettä järjestämällä matka, elämys tai muuta, joka kultaa sairaan arkea.
Yhdistys on myös yhteistyössä pelastuspalveluun ja ambulanssien kanssa. Henkilökunta pääsee jakamaan pieniä lahjoja sairaille lapsille. Sairaaloihin lahjoitetaan erilaisia leluja syntymäpäiväänsä sairaalassa viettäville lapsille jaettavaksi. Yhdistys järjestää myös luentoja päivähoidon ja koulujen henkilökunnille sekä tiedotustilaisuuksia. Pitkään sairastavien lasten perheille yhteys muihin vastaavanlaisiin on tärkeä.
Project Livin kotisivulta löytyy lisätietoja. Jos haluaa tukea yhdistystä voi liittyä vuosijäseneksi tai tehdä kertalahjoituksen. Voi ommella Project Liv -pehmokoiria ambulansseille, valmistaa neulesukkia tai patalappuja. Koululaiset ja yhdistykset voivat noudattaa Dalsbruks skolan esimerkkiä ja valmistaa rannekoruja. Materiaalit ja ohjeet yhdistykseltä.
Helmikuun aikana voi lahjoittaa uusia tai hyväkuntoisia kirjoja Kemiön Paperipuotiin, joka on yhteydessä yhdistykseen.
Teksti & kuva: Maria Manelius, Käännös Ingrid Sandman
Rannekorut myydään Project Liv -yhdistyksen hyväksi.
YSTÄVYKSET Lotta ja Olivia koirineen. Vasemmalta Xtra, Roxy, Leya, Zera, Una, Annie ja Zaga.
Ystävät Lotta Sten ja Olivia Granqvist viihtyvät paljon yhdessä. He ovat tunteneet toisensa yli seitsemän vuotta, Olivian mukaan he tutustuivat avustajakoiratoiminnan kautta Brusabyssä, vietettiin paljon aikaa yhdessä, kertoo Olivia ystävyyden alkamisesta. Sieltä alkanut ystävyys on säilynyt, vielä seitsemän vuoden jälkeen he pitävät yhteyttä päivittäin.
Vietetään tosi paljon aikaa yhdessä. Viestejä lähetellään joka päivä ja monta kertaa päivässä, Olivia kertoo.
Ainoa hetki varmaan, jolloin ei olla missään tekemisissä on, kun nukumme, nauraa Lotta.
Molempien kiinnostus koiriin on tietysti yksi syy ystävyyteen, mutta parasta ystävyydessä on molempien mukaan vertaistuki, jota ystävältä saa joka tilanteessa.
Tukea ja ystävyyttä on myös koirien ulkopuolella, rentoa yhteisoloa ja etenkin se että on joku, jonka kanssa lähtee ulos kävelemään jos haluaa seuraa, kertoo Lotta ystävyyden parhaista puolista.
Koiria on yhteensä seitsemän, joten vilinää riittää ja yhteistä tekemistä on helppo löytää. Lotalla on neljä koiraa ja Olivialla kolme, kuten arvata saattaa ystävykset ulkoilet paljon yhdessä.
Lenkkejä metsässä pyrimme tekemään niin usein, kuin mahdollista ja kun molempien aikataulut saadaan sopimaan, valoisimpina aikoina noin 2-3 kertaa viikossa, kertoo Olivia.
Ystävänpäivää vietetään todennäköisesti myös metsässä, suunnitelmissa on lenkki koirien kanssa töiden ja opiskelun lomassa.
Se on parasta, se on laatuaikaa ja terapiaa, vertaistukea ja koirat ulkona luonnossa, ystävykset vahvistavat.
Teksti: Jerker Jokiniemi, Kuva: Clara Vistbacka
Karunan Urheilijat ylläpitää uimarantaa talvella. Marika Björklund nappaa kuvan, kun Monica Eggert, Mia Maria Sten ja Nina Myhrberg virkistäytyvät.
Mia Maria Sten on melkoinen avantouinnin erikoistuntija. Hän tietää, minkä vuoksi kannattaa asettaa keho kylmän vaikutuksen alaiseksi. Sten käy avannossa päivittäin. Ensi kuussa päivittäisiä uintikertoja on jo 650 kappaletta. Hän kiinnostui avantouinnista 2019. Tuohon aikaan hän kävi avannossa kerran viikossa Labbnäsissa, jossa on puulämmitteinen sauna ja kahvitarjoilu uinnin jälkeen. Varsinainen talviuinnin luksuspaketti, josta kannattaisi kertoa turisteille ja vasta uusille asukkaille. Sten kertoo, että kylmään veteen meneminen alussa tuntui haastavalta. Sitten keho tottuu ja ihon alle syntyy ruskean rasvan kerros; samanlainen kuin vastasyntyneillä. Tämän ansiosta vesi ei tunnu yhtä kylmältä.
NYT STEN ei voisi ajatellakaan elämää ilman avantouintia. Se on hänelle yhtä luonnollista kuin kahvinjuonti tai hampaiden pesu. Kylmin sää, jossa hän on käynyt avannossa oli -20 asteista. Paras on -10, jolloin vesi tuntuu lämpimältä. Hän sanoo avantouinnin merkitsevän hänelle vapautta ja rentoutumista. Päivittäisen avantouinnin myötä teemme myös ympäristöteon koska me emme haaskaa vettä käymällä suihkussa. Näin säästämme niin sähköä kuin vettä. Suolavesi on keholle ja iholle parasta.
Sten ajaa päivittäin avannolle Karunaan, jonne matkaa useita kilometrejä. Hänen mielestään Kemiö olisi asetettava talviuinnin kartalle. Täällä mielenkiintoa riittää. Tällä hetkellä säännöllisesti avannossa käyviä on kymmenkunta, mutta mielenkiinto on kasvamassa. Kunnan päättäjienkin kannattaisi huomioida asia. Tänä päivänä jotkut ihmiset jopa valitsevat asuinpaikkansa sen mukaan, voiko siellä harrastaa talviuintia.
(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)
STEN ON kokeillut yli 42 talviuintipaikkaa. Hän kertoo, ettei hyvään talviuintipaikkaan tarvita kuin veden liikkeessä pitävä pumppu. Se ei maksa paljoa kunhan halua riittää. Sten aloitti Suomen Ladun järjestämän talviuintiopastajan kurssin tammikuussa. Päätöstyöhön sisältyy selvitys miten opastaja neuvoo talviuinnin ensikertalaista ja miten turvallisuus tulee huomioida.
Tulevaisuudessa hän aikoo testata Wim Hof:in menetelmää. Hof järjestää ekstreme -kursseja ja seminaareja, joissa hengitystekniikka keskiössä. Stenin listalla on myös talviuinnin Suomen mestaruus. Kilpaillessa ei saa käyttää käsineitä tai sukkia, pelkästään uimapukua ja lakkia. Sten uskoo talviuinnin käynnistämiseen tarvittavan ennen kaikkea rohkeutta. Ihmisen olisi kohdattava pelkonsa ja toteutettava unelmansa. Näin ihminen kasvaa.
AVANTOUINNIN ETUJA:
- Dopamiinitaso nousee 200:aan.
- Verisuonijärjestelmä vahvistuu
- Veripaine ja pulssi nousevat
- Tulehdusarvot laskevat
- Ruskea rasva (BAT) lisääntyy. Valkoinen rasva (WAT) varastoi energiaa, ruskea muuttaa varastoidun energian lämmöksi, joka auttaa ruumiinlämmön tasoittamiseen.
- Vakauttaa ja laskee verensokerin
- Hyvänolon hormonien määrä kasvaa
- Lisää valkoisten verisolujen määrää
- Stimuloi vagushermoa
MUUTOSTEN SEURAUKSIA:
- Verenkierto tehostuu, sydän vahvistuu
- Vähentää stressiä
- Vähentää kipuja ja parantaa yleisterveyttä
- Lisää rasvanpolttoa
- Näläntunne vähenee mikä vähentää makeannälkää
- Vähentää pelkoa, huolestuneisuutta ja masennusta
- Parantaa immuunijärjestelmää
- Aktivoi parasympaattista hermostoa
Teksti: Susanna Larsson, Kuva: Mia Maria Sten, Käännös: Ingrid Sandman
Talkoolaiset ovat tehneet pienen luistinradan Taalintehtaan torille.
Viime talvena joukko vapaaehtoisia rakensi Taalintehtaan torille luistinradan. Nyt sama porukka on taas ryhtynyt toimeen: torilla tasainen jääkenttä odottaa luistelijoita. Carina Holmberg toivoo luistinradan tuottavan monille iloa. Se sijaitsee keskeisellä paikalla ja on iltaisin valaistu. Se on tarkoitettu varsinkin perheille eikä niinkään jääkiekkoilijoille. He luistelevat urheilukentällä, mistä löytyy suurempia luisteluratoja sekä kaukalo.
(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)
Talkoolaiset pitävät pientä kenttää täydentävänä. Mitä useampi sitä käyttää, sitä parempi. Holmberg kertoo, että suunnitteilla on luistinradalle tapahtuma. Kannattaa tutustua kentän laidalla oleviin kyltteihin jotta tietää onko se auki vaiko kiinni huollon tai lämpimän sään vuoksi. Toiveena tietysti on, että talvipakkasia riittäisi ja että kenttää hyödyntäisivät mahdollisimman monet.
Teksti & kuva: Maria Manelius, Käännös: Ingrid Sandman