Ahasta löytyy hyvin linnuille ruokaa. Muista kuitenkin poistaa talipalloista vihreä verkko, etteivät linnut jää vahingossa siihen kiinni.

”Varpunen pienoinen syönyt kesä einehen…

…Tule tänne riemulla ota siemen multa”

Lintujen ruokinta herättää joka vuosi kiivastakin keskustelua. Missä ja mitä saa ruokkia vai saako ollenkaan? Pelätään tuhoeläimiä ja suljetaan silmät pikkulintujen nälänhädältä.

Mielestäni lintuja saa ja pitääkin ruokkia, enkä valita, vaikka isommatkin linnut tulevat ruokapaikoille. Nälkä se on niilläkin. Tikat ja naakat, jopa variksetkin ovat tervetulleita meidän ruokintapaikallemme. Edellisessä kodissamme varis tuli naputtamaan ikkunaan, jos olin unohtanut heidän ruokansa. Täällä Taalintehtaalla tintit nokkivat ikkunaa, jos sapuska on myöhässä.

Kun maassa on hanki ja järvet jäässä, on korkea aika aloittaa talviruokinta. Sinitiaisen ja mustarastaan saapuminen pihapiiriin kertoo siitä, että ravinto alkaa olla vähissä luonnossa.

Tärkeintä kuitenkin on, että kerran ruokinnan aloitettuaan, sitä pitää jatkaa koko talven yli, kunnes keväällä maa on paljas ja sula. Muuten linnut saattavat jopa menehtyä, jos ravinto loppuu kovien pakkasten aikaan.

Jos alueella on useita ruokabaareja, linnut vaihtavat paikkaa ruoan loppuessa. Mikäli uuden ruokapaikan tarjoilu on niille mieluisampaa ja säännöllistä, voi olla, etteivät ne enää kuluvan talven aikana palaa vanhalle paikalle.

Mitä linnuille kannattaa syöttää?

(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)

Tee-se-itse-lintuherkkuja voi valmistaa sulattamalla rasvaa ja sekoittamalla sen joukkoon erilaisia siemeniä ja pähkinöitä. Käytä muottina maitopurkkeja, kukkaruukkuja, kakkuvuokia tai vaikka kahvikuppeja. Testaa millainen seos menee parhaiten kaupaksi. Lisää kookosrasvan joukkoon ruokaöljyä, jottei seos pakkasella kovetu liikaa. Voit myös kerätä pihlajanmarjoja syksyisin talteen ja tarjoilla linnuille kuivattuina tai pakastettuina.

Jos haluat päästä helpommalla, osta valmiit tuotteet kaupasta. Löysin Taalintehtaan Ahasta parhaat linnunruokavalikoimat. Värikkäitä lintulautoja, kellon muotoisia siemenkakkuja ja isoja kannellisia muoviastioita, joissa linnun ruoka säilyy rottien ja hiirien ulottumattomissa. Suuriin säkkeihin ne sen sijaan pääsevät helposti ruokaa varastamaan.

Kannattaa poistaa vihreä verkko talipallon ympäriltä, ettei linnun pieni jalka takerru siihen kiinni. Samalla luontoon jää vähemmän roskaa.

Yleensä lintujen ruokintapaikka kannattaa sijoittaa noin 10 metrin päähän rakennuksesta. Sillä ehkäistään lintujen törmäily ikkunoihin, jos ne pelästyvät jotain. 

 

Teksti & kuva: Jaana Aartomaa

Pilkullinen joulutähti on kaunis.

Mitkä ovat joulukukkien suosikit tänä vuonna?

- Kyllä joulutähti ja hyasintti pitävät pintansa uudempien villitysten rinnalla. Hyasintin tuoksu kuuluu jouluun, ihan niin kuin piparkakunkin, toteaa Kukkakauppa & Puutarha Järvisen puutarhuri Annika Järvinen-Wikström.

Tuoksuttomia kukkia kysellään myös paljon. Allergioiden takia ostetaan yleensä amaryllis, jouluruusu tai tulilatva. Jouluruususta pitää muistaa, että se on kaikilta osiltaan myrkyllinen, ei siis lasten tai lemmikkien ulottuville.

- Asiakas voi tuoda meille oman korinsa tai astiansa, johon teemme jouluasetelman. Kannattaa kuitenkin varata aikaa, että ehdimme istuttaa kaikki toiveet, muistuttaa Järvinen-Wikström.

Haudoille viedään havujen lisäksi kynttilöitä, tulppaaneja ja hyasintteja. Tulppaanit ja hyasintit jäätyvät kauniisti ja koristavat hautoja pakkasten ajan. Tulee vähän väriä talven keskelle.

- Ovikranssit teemme aina jalokuusesta, etteivät ne varise niin nopeasti ja jotta ne kestäisivät ainakin keväälle asti. Koristeina voi käyttää marjoja, pähkinöitä ja käpyjä. Ja tietenkin erilaisia nauhoja ja kulkusia.

(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)

Järvinen-Wikström pitää itse valkeista joulukukista. Ne rauhoittavat kotona kaiken värikylläisyyden jälkeen, josta töissä saa nauttia joka päivä.

- Kannattaa muistaa, ettei kastele joulutähteä liikaa ja kastella vain altapäin. Tarkista tilanne joka toinen päivä. Jos olet epävarma, kokeile pinnan kosteutta sormella tai kukkapurkin painoa. Jos kukkaruukku on painava, älä kastele.

Kun tilaa joulukukat Järviseltä ennen 17.12. saa ilmaisen kotiinkuljetuksen 19.–20.12.

Muista myös Kotihoidon joulukukat!

 

Teksti ja kuva: Jaana Aartomaa

Jussi & Jonas.

Joulu lähestyy ja on aika levittää joulun ilosanomaa. Isä ja poika, Jussi ja Jonas Lindberg, ovat tätä jo tehneet kuuden vuoden ajan. Musiikilla ja laululla he toivovat tuovansa jouluiloa kaikille.

Koronan vuoksi konsertteja ei ole enää kahteen vuoteen pystytty järjestämään livenä.

Tänäkin vuonna voit kuunnella joululauluja Johan Jussi Lindbergin Facebook-sivun kautta. Profiili on avoin kaikille ja halutessasi osallistua, voit maksaa pari lanttia heidän hyväntekeväisyystililleen. Kerätyt rahat menevät kokonaisuudessaan valittuun hyvään tarkoitukseen.

- Päätimme jo varhain, ettemme järjestä konsertteja ja se osoittautui oikeaksi päätökseksi kaikkien turvallisuuden vuoksi, Jussi Lindberg toteaa.

Yhdessä laulettavat kappaleet ovat pääosin vanhoja perinteisiä joululauluja, jotka luovat joulutunnelmaa, mahdollisesti muutama uudempi kappalekin on mukana. 

(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)

- Kotona on helpompi laulaa kameran edessä, mutta paljon hauskempaa olisi olla yleisön edessä, Jussi sanoo.

He ovat keränneet hyväntekeväisyyskonserteillaan yhteensä noin 60 000 euroa. Ensimmäisenä vuonna rahat jaettiin vanhainkotiin, toisena vuonna päivähoidossa oleville lapsille, kolmantena vuonna Tommie Mellers minne rf -tukiyhdistykselle, neljäntenä vuonna vanhukset olivat jälleen iloisia rahoista, viime vuonna viisi nopeustaulua hankittiin koulujen ja päiväkotien läheisyyteen, tänä vuonna rahat menevät taas päiväkodin lapsille.

Jussi ja Jonas ovat iloisia nähdessään, kuinka paljon hyvää he voivat tehdä ja kuinka paljon iloa he voivat muille tuottaa.

- Jos annat, saat myös takaisin, tavalla tai toisella. Se on mottoni, Jussi sanoo.

Jussi haluaa myös korostaa, kuinka paljon hän arvostaa poikaansa.

- Olen todella iloinen, että Jonas on mukana tässä. Ihailen hänen osallistumistaan, vaikka hän ei saa siitä mitään, ja vaikka hän on nuori, hän valitsee silti konsertit isänsä kanssa, Jussi kertoo ylpeänä.

Varainkeräyksen tarkoituksena on pystyä tarjoamaan ihmisille jotain ylimääräistä arjessa, esim. vanhuksille on järjestetty jokin esitys / muusikko ja Silva on pystynyt hankkimaan potkulaudat lapsille tai ehkä järjestämään retken.

Lindbergit sanovat olevansa kiitollisia nähdessään konkreettisesti, mihin rahat käytetään ja että ne jäävät saarelle. He haluavat kaikkien tietävän, että rahat menevät takuuvarmasti täysimääräisesti vain tähän tarkoitukseen, kassasta ei ole otettu edes kilometrikorvauksia vuosien aikana, jolloin he vielä pystyivät järjestämään konsertteja. He toivovat voivansa järjestää lisää konsertteja tulevaisuudessa, kunhan se katsotaan riittävän turvalliseksi.

Teksti: Heidi Lindberg, käännös JaanaA

 

Halutessasi auttaa, voit maksaa minkä tahansa summan hyväntekeväisyystilille

FI22 5550 0720 0426 81

Sanna Tahvanainen.

Jo lapsena björkbodalainen Sanna Tahvanainen kiinnostui lukemisesta ja kirjoittamisesta. Vaikka hänen lapsuudenkodissaan ei harrastettu kirjallisuutta, hän innostui itse kirjoittamisesta – ja lukemisesta.

Kun Ilmoituslehdestä soitettiin kirjailija Sanna Tahvanaiselle, oli hän juuri lähdössä Kemiönsaarelle.

- Varamummoni Teta on 92-vuotias ja haluan tavata häntä vielä, kun hän on elossa, Tahvanainen kertoo.

Varamummo on merkinnyt kirjailijalle paljon. Hänen kanssaan Tahvanainen kävi Kärran kylän kirjastossa, jossa he viettivät yhdessä useita tunteja lukien.

- Lapsena olin ujo, herkkä ja yksinäinen. Ystävistäni kukaan ei asunut Björkbodan lähistöllä, joten kirjoista löytyi lohtua. Käytin lukemiseen paljon aikaa.

- Kadehdin muita lapsia, joiden vanhemmat lukivat itse ja myös lapsilleen. Meillä ei luettu. Mutta minun äitini oli hyvä leipomaan ja isäni osasi korjata polkupyöriä, muistelee Tahvanainen arvostaen.

(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)

Runotytöstä kirjailijaksi

Lukioikäisenä Tahvanainen kiinnostui runoudesta, mutta lopulta sen piti antaa tilaa toisellekin genrelle.

- Lukion äidinkielenopettajani väitti minusta tulevan kirjailija. En uskonut, ajattelin, ettei se voi olla totta!, Tahvanainen muistelee.

Mutta ajan myötä osoittautui, että opettaja oli kuin olikin oikeassa. Tahvanainen julkaisi ensimmäisen runoteoksensa, Sikiöt, jo 19-vuotiaana. Vuonna 2002 julkaistiin Hopeatyttö, ja sen jälkeen useita romaaneja kuten Kirsikat lumessa (2019), lastenkirja Minun musta koira (2020) ja keväällä 2022 ilmestyy Mitä perhoset tekevät sateella?

- Aloin kirjoittaa romaaneja, koska runous ei enää tuonut minulle haasteita. Runous on kuin 100 metrin juoksu ja romaanin kirjoittaminen on kuin maratooni.

Tahvanainen aloitti kirjallisuuden ja naistutkimuksen opinnot Turussa Åbo Akademissa vuonna 1994, samana vuonna kuin hänen ensimmäinen runokokoelmansa julkaistiin. 

Opinnoistaan yhden vuoden hän vietti Tanskassa opiskellen tanskalaista kirjallisuutta ja naistutkimusta.

- Käytin enemmän aikaa kirjoittamiseen kuin opintoihin, hän naurahtaa. Tahvanaiselle on luonnollista kirjoittaa sekä lapsille että aikuisille.

- Haluan pitää työelämäni mielenkiintoisena, siksi kirjoitan erilaisia kirjoja ja tekstejä.

Nykyään Tahvanainen asuu Helsingissä ja viihtyy siellä hyvin.

- Olen kaupunkilainen, maalla tunnen olevani väärässä paikassa. Minulla ei ole ystäviä Kemiönsaarella, mutta käyn mielelläni äitini luona Taalintehtaalla ja isän luona Västanfjärdissä. Muuten vietän harvoin aikaani lapsuudenmaisemissa.

 

Tietolaatikko - Sanna Tahvanainen 

Ikä: 46 

Syntynyt: Björkboda, Kemiönsaari

Asuu nyt: Helsinki 

Ammatti: Kirjailija  

Harrastukset: Ystävien tapaaminen, elokuvat, kävely

Teksti & kuva: John Eriksson