Helga Rajala on onnellinen, kun lopulta sai kirjan käsiinsä.

Sattuma tuntui miltei maagiselta: juuri hetkellä, jolloin Helga Rajala tapasi Ilmoituslehden toimittajan kertoakseen osuudestaan Bomärken i Åboland -kirjassa, Rajalan puhelin soi. Hän saa tietää, että kirjalähetys Hangon Litorale -kustantamosta on saapunut Kemiöön. Rajala hymyilee onnellisena, kun saa käsiinsä lukemattomien työtuntien ja lukuisten tutkimusmatkojensa lopputuloksen.

Eläkkeellä oleva luokan- ja erityisopettaja Rajala on paljasjalkainen västanfjärdiläinen. Työuransa hän on suorittanut Espoossa. Vaasa on toiminut asuinpaikkana opiskeluvuosien ja aviomiehen viran takia. Kesät perhe on aina viettänyt Västanfjärdissä, jossa nykyään perintönä saatu, ympärivuotinen asumuskin.

Rajala kertoo naurussa suin, että hän vastasi tuttavien kysymykseen, mitä hän melko nuorena eläkeläisenä aikoo tehdä, että hänestä tulee luksusvaimo ja vapaaehtoistyöntekijä. Vaasassa hän onkin toiminut lapsiperheen ystävänä huolehtien mm siitä, että lapsille oli tarjolla mielekästä vapaa-ajan tekemistä.

RAJALAN kiinnostus puumerkkeihin heräsi jo 80-luvulla, kun hän toimi kahvinkeittäjänä St. Jakobs kaffetorp -kahvilassa Västanfjärdissä. Tuvan seinällä oli hänen Saga Lundell -äitinsä keräämiä puumerkkejä. Kun Västanfjärdin kylätoimikunta vuonna 2016 julkaisi kotiseutukirjan, Rajala osallistui sen sisältöön puumerkkiartikkelillaan. Silloin innostus aiheeseen kasvoi. Västanfjärdin vanhasta kirkosta oli löytynyt melkein piilossa olevia puumerkkejä ja niiden tarkoitus selvisi, kun Rajala sai yhteyttä ahvenenmaalaiseen Göran Dahliin. Dahl tiesi kertoa, että ne ovat merkkejä kirkon lattian alle haudatuista.

Kun Rajala tutustui Dahliin, hänelle selvisi, että Dahl oli Ahvenanmaan ohella kerännyt suuren määrän puumerkkejä Turunmaaltakin. Rajalan mielestä niistäkin olisi julkaistava kirja ja näin hän ryhtyi yhteistyöhön Dahlin kanssa. Vuosien uurastuksen jälkeen tämäkin kirja on nyt toteutunut, arvokkaan näköinen, kaunis teos runsaine kuvituksineen. Kotiseutututkimus on saanut tärkeän lisäyksen.

Rajala suhtautuu omaan osuuteensa vaatimattomasti. Hän kuvaa sitä etenkin toimittamiseksi, mutta oikeasti se on ollut paljon muutakin, merkkien puhtaaksi piirtämistä, esityksen systematisointia sekä rahoituksen hankkimista. Rajala on myös itse kartuttanut Turunmaan puumerkkien määrää; kirjassa niitä on runsaat 2 000 kappaletta. Hän on tehnyt lukuisia tutkimusmatkoja Turunmaan entisiin kuntiin, kiipeillyt tikapuilla ullakolle, kaivanut komeroita ja haastatellut monia ihmisiä.

Kaikki ovat suhtautuneet minuun mukavasti. Kukaan ei ole kieltäytynyt kertomasta tiedoistaan, hän kertoo.

Tutkimuksissa paikallistuntemus on tietenkin suuri etu. Puumerkkejä on käytetty monen eri tarkoitukseen sen ohella, että niillä on varmistettu, mille tilalle työkalu tai muu esine kuuluu. Puumerkkejä on käytetty ammoisista ajoista saakka. Meidän puumerkkimme ovat peräsin Ruotsista. Niitä löytyy koko Suomesta paitsi Karjalasta.

(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)

KIRJASTA on hyötyä kaikille sukututkimusta ja tilojen historiaa harrastaville. Puumerkkikäytännöt ja merkkien muodot poikkeavat toisistaan eri kylissä. Rajala kertoo esimerkkinä saaristossa käytetyistä ”trod”-merkeistä. Niitä kaiverrettiin yhteisten laidunmaiden aitojen tolppiin, jotta tiedettäisiin, kenen oli korjattava aita juuri määrätystä kohtaa. Mielenkiintoisia olivat myös Paraisilta löytyvät susitolpat ajalta, jolloin tilallisten oli pakko osallistua karjaa tappavien susien kaatoon ja kaikilla oli osuutensa siihen tarvittaviin susiverkkoihin. Näinhän Kemiönsaarellakin.

Puumerkeillä varustettuja esineitä ei Turunmaalla ole säilynyt kovin paljon. Se saattaa johtua siitä, ettei niiden arvoa ole ymmärretty tai siitä, että antiikkikauppiaat Ruotsista kiertelivät 70- ja 80- luvulla ostamassa niitä.

Kirjassa on myös lyhyt suomenkielinen johdanto. Särkisalohan on myös edustettuna kirjassa, mutta johdanto palvelee muutenkin aiheesta kiinnostuneita. Kirjan kuvituksesta on iloa ilman ruotsinkielen taitoakin.

NYT RAJALA aikoo kiertää Turunmaata kertomassa uudesta kirjasta. Sen julkaisu myöhästyi eikä sitä ehditty esitellä Turun kirjamessuilla. Mutta tämähän ei olekaan vain hetken ajankohtaisena oleva teos. Sitä tulevat hyödyntämään myös etnologian opiskelijat ja väitöskirjaansa valmistelevat. Kirja kartuttaa tietenkin paikallisten museoiden kotiseutu kirjojen tarjontaa.

Teksti & kuva: Ingrid Sandman

Ida Gustafsson, Michael Nurmi, Claus Lindström, Wille Wilenius & Tom Holmberg.

Yhä useammat yritykset hyödyntävät markkinointistrategiassaan vaikuttajia. Influencerit ovat tehokas tapa lanseerata tuotteita ja palveluita määrätylle kohderyhmälle. Okidoki on ainoa influecertoimisto, joka on erikoistunut suomenruotsalaisiin vaikuttajiin. Pääpaino on ns. microinfluensereissä eli niissä, joilla on 1 000-4 000 seuraajaa somessa. Microinfluensserit ovat suuria somevaikuttajia uskottavampia ja aidompia. He soveltuvat etenkin määrätylle kohderyhmälle suuntautuviin kampanjoihin.

Okidokin kohderyhmänä ovat kotimaiset yritykset, jotka haluavat tavoittaa suomenruotsalaisia asiakkaita. Juuri nyt toimisto on ajankohtainen suomenruotsalaisten järjestöjen uusien kampanjoiden yhteydessä sekä osallistumisestaan Lokal1:in lanseeraukseen. Lisäksi monet Ruotsissa toimivat yritykset haluavat tavoittaa suomenruotsalaisia kohderyhmiä lanseeratessaan tuotteitaan tai palveluitaan Suomessa.

Meidän markkinarakomme on suomenruotsalaisten influencereiden ja suomenruotsalaisia tavoittelevien yritysten kanssa tehtävä yhteistyö, Okidokin creative producer Ida Gustafsson sanoo.

Okidoki työskentelee myös suomenkielisten tai kaksikielisten kampanjoiden sekä muiden some -mainoskampanjoiden eteen.

(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)

OKIDOKI AGENCY perustettiin elokuussa. Vaikuttajatoimistotoiminta alkoi pienimuotoisena jo 2019 Tom Holmbergin toimesta. Elokuussa perustettiin Okidoki Social Relations Agency Ab, jossa Förlags Ab Lindan Kustannus Oy (Lindan Group) on osakkaana. Lindan Group toimii paikallisesti etenkin Kemiönsaarella Ilmoituslehden kautta, mutta toimii myös Loviisan ja Ahvenanmaan välisellä rannikkoalueella ilmaisjakelulehti City & Archipelag Newsin myötä. Lindan Groupin omistajat näkivät synergiamahdollisuuksia voidessaan integroida painomedian asiakaskampanjoita someen ja vaikuttajiin voidakseen tarjota asiakkailleen tehokkaita ratkaisuja.

Michael Nurmi on Okidoki Agencyn creative chair puheenjohtaja ja Förlags Ab Lindan Kustannus Oy:n toimitusjohtaja. Hänen mukaansa vahvempi osallistuminen somen kautta tapahtuvaan markkinointiin tukee kakkia muita toimintoja ja on osa strategiaa, jonka avulla halutaan rakentaa toimiva yhtiöiden verkosto, osaavine ja inspiroivine ihmisineen. Näin halutaan edistää ydintoimintaa ja muita ryhmän yhtiöitä.

Okidokin omistaja- ja hallitustiimin muodostavat Michael Nurmi ja Claus Lindström, joka edustaa Lindan Groupia, Wille Wilenius, Ida Gustafsson sekä Okidokin toimitusjohtaja Tom Holmberg. Kaikki ovat tunnettuja media- ja markkinointiyhteyksistä.

ASIAKKAITA AUTETAAN räätälöidyin kampanjoin. Okidoki tarjoaa automatisoiduille kampanjoille vaihtoehdon. Jokainen kampanja räätälöidään asiakkaan tarpeitten mukaan valitsemalla influencerit tarkasti juuri tehtävää varten. Okidoki toimii vaikuttajien ja tällaista markkinointia haluavien asiakkaiden yhteyspisteenä. Yhä useammat yritykset ovat markkinoidessaan tuotteitaan ymmärtäneet somevaikuttajien käytön arvon.

Mielenkiintoinen kohderyhmä ovat ikäihmisetkin. Okidoki poikkeaa muista alan toimijoista erikoistumalla ikäryhmä +55 -vaikuttajiin. Kohderyhmä on monella tavalla yrityksille ja järjestöille mielenkiintoinen, mutta se jää usein unhoon markkinointisuunnitelmia laadittaessa. (ABL/IS) 

Perjantaina 29.10. järjestettävän Kimbalot -iltaostostapahtuman tarkoituksena on tuottaa kylään ja sen yrityksiin hieman ylimääräistä toimintaa. Yritykset tarjoavat ylimääräistä ohjelmaa varsinkin illalla. Osallistuvat yritykset ovat auki vähintään klo. 20 saakka.

Mitä siis on odotettavissa? Kesä on mennyt. Nyt siis kesän tuotteita luultavasti saa edulliseen hintaan. Jotkut yritykset ehkä lahjoittavat kaikille luonaan käyville pienen lahjan. Tuotteita on erikoistarjouksella, asiantuntijoita paikalla. Ravintolat ja kahvilat ehkä tarjoavat jotain erikoista ruokalistallaan. Kaikki osallistujat tarjoavat jotain erikoista, varsinkin illalla. Mitä, se selviää saman viikon Ilmoituslehdestä.

Idean keksinyt Michael Nurmi Ilmoituslehdestä kertoo, että tapahtuma syntyi Kemiön yrittäjien ja kaupanomistajien kanssa käytyjen keskustelujen kautta. Miten aktivoida kyläyhteisö syksyllä sadonkorjuumarkkinoiden ja Black Fridayn välillä ja ennen tulevaa joulukautta?

(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)

Ilmoituslehti koordinoi tapahtumaa ja huolehtii sen markkinoinnista lehdessä, somessa ja tilapäisin kyltein Kemiöön johtavien maanteiden varsilla sekä Perniössä ja Sauvossa. Kaupoissakin on näkyviä ilmoituksia. 28.10 Ilmoituslehdestä löytyvät kaikki yritysilmoitukset tarjouksineen.

Kimbaloihin osallistuvat peräti 24 Kemiön keskustan yrityksistä: Actiwell, BFF Marin, Cake my Way, Classic Guld, Engelsbyn Tehtaat, Hydroforest, Isabell, K-Supermarket Kompass, Kemiön Apteekki, Kemiön Kirjasto (Blanca), Kimito Brewing, Kemiön Puhelin, Konditori Mazarin, MacDaniels, Paperipuoti, R-kioski, RTV, S-market, Someron Säästöpankki, Strandell, Tiarella, True Thai, Vahlbergs Varuhus ja Veikon Kone.

Yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja Jörgen Törnqvistin mielestä tapahtuma on tervetullut syksyn pimeyden laskiessa. Kauppoihin ja yrityksiin saadaan vilkasta menoa hieman tavallista pidempään ja yritykset pääsevät tarjoamaan tuotteitaan erikoishintaan KIMBALOT -iltana. 

Tämä suo koko perheelle mahdollisuuden tutustua yritysten laajaan tarjontaan.

Käännös: Ingrid Sandman

Miehittämätöntä venettä testattiin Taalintehtaalla. Prototyypissä on edistyksellistä teknologiaa.

Muutaman vuoden päästä Ruukinlahden voi ehkä ylittää miehittämättömällä aluksella, mikäli Åbo Akademin The Åboat projectin ja DB Marina -paikallisen yrityksen yhteistyö johtaa tulokseen. Viikko sitten prototyyppiä testattiin Ruukinlahdella. Alus on neljän metrin pituinen kumivene pitkälle kehittyneine teknikkoineen. Hanke on Åbo Akademin informaatioteknologian laitoksen ja ammattikorkeakoulu Novian MAST! Institute:n yhteistyö. Projektin ohjaajana toimii ÅA:n Kai Jämsä.

SAM FORSBOM DB Marinasta kertoo, että tämä on opiskelijoiden pitkän tähtäimen hanke; he pääsevät yhteistyössä yrityksen kanssa kehittämään toimivaa tuotetta. Hän toivoo projektin lopputuloksena olevan miehittämätön lautta, jolla päästäisiin Ruukinlahden yli satamasta toiseen. 

Ajatuksena on, että esimerkiksi sovelluksen avulla voitaisiin tilata vene paikalle ja sillä pääsisi haluamaansa paikkaan lahden toisella puolella. DB Marina pitää projektia osana satamansa kehittämistä.

(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)

Testaus ei kuitenkaan onnistunut ihan toivottuun tapaan. Ohjaus reistaili. Muutaman tunnin uurastuksen ja asiantuntijoiden kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen asetukset saatiin kuntoon. Venettä päästiin ohjaamaan ja sillä ajettiin reitti Ruukinlahdella. Prototyyppi on varustettu tietokoneella, 4G-modeemilla, GPS-tekniikalla, 360 asteen kameralla, laserilla ja kompassilla. Varusteiden avulla voidaan mitata etäisyydet muihin aluksiin ja esteisiin. Tulevaisuus näyttää johtaako projekti siihen, että ihmiset joidenkin vuosien kuluttua pääsevät lahden yli miehittämättömällä lautalla.

Teksti: Maria Manelius Käännös: Ingrid Sandman Kuva: Sam Forsbom

Minna Mollgren ja John Björkman Fallan tupakeittiössä.

- Tällainen toiminta toteuttaa tärkeimpiä tavoitteitamme, sanoo Sagalundin museonjohtaja John Björkman esitellessään uusinta uutta: eläviä lauantaita, joilla lapset (ja aikuiset) käsityöammattilaisten johdolla pääsevät ihan oikeasti kokeilemaan menneitten aikojan kädentaitoja.

Hän on alusta saakka kertonut työnsä päämääränä olevan entisten sukupolvien tietotaitojen elvyttäminen ja edistäminen – tämä on  antoisaa digi stressatuille nykyihmisille ja saattaa lisäksi osoittautua elintärkeäksi tulevaisuudessa.

SAGALUND ja sen lastenkulttuurikeskus ovat saaneet opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksen. Sen avulla ohjaajaksi on voitu palkata paikallinen kultaseppäartesaani Minna Mollgren, joka valmistuttuaan Tammisaaressa on kouluttautunut myös muinaistekniikoiden osaajaksi Virmossa.

- Siellä opettelimme konkreettisesti tekemällä vaikkapa lampaiden keritsemistä vanhanajan keritsimillä, minkä jälkeen valmistimme villoista värttinällä lankaa ja huovuttamalla tuotteita. Muokkasimme taljoja, teimme nahkatöitä ja lasihelmiä ym. ym.

Mollgren on opiskeltuaan palannut kotiseudulleen ja toimii yrittäjänä valmistaen koruja luonnonmateriaaleista.

- Käsityö on niin antoisaa ja sitä on hauska opettaa muillekin.

(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)

ENSIMMÄINEN elävä lauantai järjestetään jo tällä viikolla. Lauantait jatkuvat koko talven. Eri ohjelmista ilmoitetaan kuukausittain. Lauantaina opetellaan koruompelua, joka ennen oli arkea joka torpassa, jossa tulevan morsiamen pyyhkeet ja lakanat merkattiin kauniisti koruompelulla. 

Eläviä lauantaita leimaa kierrätys ja eri materiaalien uusiokäyttö. Tämähän on trendikästä  muuallakin  kuin museossa. 

- Sagalundin kaapit ovatkin täynnä uusiokäyttöön sopivia tavaroita, mutta kotoakin voi tuoda vaikkapa kankaita. Tulossa on lauantai, jolloin niistä voi tulla pehmoleluja. Paperillekin löytyy monenlaista käyttöä, Björkman kertoo.

Mollgren kertoo esimerkkinä, että laskujen kuorista voi valmistaa kauniita pieniä muistikirjoja; eihän kuoria kannata heittää hellaan tai viedä paperinkeräykseen. Metallilangasta voi vaikkapa valmistaa pannunalusen. Osallistujien ideatkin ovat tervetulleita.

Osallistuminen on edullista. Elävä lauantain materiaalikustannukset vaihtelee aina ilmaisesta, 3 €/ lapset ja 5 €/ aikuiset. Ennakkoon ei tarvitse ilmoittautua. Fallan suureen, kodikkaaseen tupakeittiöön mahtuu paljon pieniä ja suuria käsityön harrastajia. Näin Sagalundin merkitys ympärivuotisena kulttuurikeskuksena korostuu entisestään, juuri siten, kuin tarkoituksena onkin.

Teksti & kuva: Ingrid Sandman