Fredrik Guseff

Vestlaxista kotoisin oleva Fredrik Guseff on viettänyt pandemian vuoksi enemmän aikaa perheensä kanssa loma-asunnollaan kotikylässään Kemiön itärannikolla. Hän kokee, että etätyön mahdollisuus antaa edellytykset viettää enemmän aikaa lapsuuden alueella. Onko muutto Kemiönsaarelle mahdollista?

Ilmoituslehti tapaa RKP:n puoluesihteeri Fredrik Guseffin aurinkoisessa Helsingissä. Perhe on pääkaupungissa lyhyen aikaa ja lähtee kohta taas Kemiönsaarelle ja Vestlaxiin. Guseff sanoo, että hänellä on vahvat siteet lapsuuden kotiseutuun, vaikka hänen koti ei ole siellä enää.

- Äitini suku on asunut Kemiössa satoja vuosia ja asuvat siellä edelleen. Isäni perhe puolestaan evakuoitiin Karjalasta talvisodan aikaan Björkbodaan.   

Guseff kertoo asuneensa koko lapsuutensa Kemiönsaarella ja muuttaneensa sitten Turkuun opiskelemaan.

- Nykyään minä ja perheeni asumme Helsingissä. Olemme viettäneet paljon aikaa Vestlaxissa pandemian aikana, mutta en pidä todennäköisenä, että muutamme sinne kokopäiväisesti, koska sekä vaimollani että minulla on työpaikat Helsingissä.  

Guseffille heräsi kiinnostus yhteiskunta-asioihin jo varhain, joten hän kokee työnsä puoluesihteerinä mielekkääksi. Oli selvää, että puoluevaalinta oli RKP.

- Ruotsinkielisenä ja liberaalina RKP on luonnollinen vaihtoehto. Olen myös sitä mieltä, että puolueella on lojaali äänestäjäryhmä ja politiikkaamme tarvitaan yhteiskunnassa, niin täällä Helsingissä kuin Kemiönsaarellakin.  

- Ei tulisi työskennellä puoluesihteerinä, jos haluaa vain maksaa laskuja. Tässä työssä on kyse tehdä huomisesta hieman parempi.

Hän lisää, että hänen äitinsä toimi aktiivisesti eri valtuustoissa ja hänen isoisänsä oli Kemiön kunnanvaltuustossa. Vanhempien kiinostus politiikkaan kasvatti myös hänen kiinnostusta.  

- Toimin myös Kemiön valtuustossa itse kaksi kautta: vuodet 2001-2004 ja 2005-2008.

(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)

Kemiönsaarella on suuri kehityspotentiaali  

Puoluesihteerinä Guseffilla on suuri vastuu puolueorganisaatiosta ja sen toiminnasta. Sen lisäksi, että hän tuntee puolueen tilanteen Helsingissä, hän on tietoinen myös Kemiönsaaren tilanteesta.  

- Kemiönsaaren kunnan vanhojen osien välillä on ollut ja on edelleen ristiriitoja. Tämä on vaikuttanut myös saaren poliittiseen keskusteluun.     

- Sen sijaan kehityskysymyksissä olisi omaksuttava yhteinen lähestymistapa, jotta Kemiösaarelle houkuteltaisiin lisää ihmisiä ja yrityksiä.  

Guseff pohtii lapsuuttaan ja kertoo, että Kemiössa oli hänen lapsuudessaan enemmän palveluja ja kauppoja. Etätyömahdollisuuksien kasvaessa yhä useammille ihmisille, tämä tilanne voi kuitenkin muuttua.  

- Kemiönsaaren väkiluku oli suurempi, kun olin nuorempi. Siksi palveluja oli enemmän esimerkiksi kylissä. Mutta yhä useammat ihmiset voivat nyt työskennellä kotoa tai mökiltä osan vuodesta, mikä mahdollistaa palvelujen ylläpidon saarella.   

- Kemiönsaarella on mielestäni suuri kehityspotentiaali. Kunnan yrittäjien ja poliitikkojen on uskallettava panostaa uusiin ideoihin kunnan kehityksen luomiseksi, sanoo Fredrik Guseff.

 

Inforuutu

Fredrik Guseff 

Ikä: 41 

Syntynyt: Vestlaxissa 

Asuu nyt: Helsinki 

Aktiivinen kuten: RKP:n puoluesihteeri

Kuvaa lapsuutensa: Turvallinen ja opettavainen

Harrastukset: Viettää aikaa sukulaisten, perheen ja ystävien kanssa, matkustaminen sekä olla Vestlaxissa mökilla perheen kanssa.

 

Teksti & kuva: John Eriksson

Täyssähköinen vaihtoehto Hyundai IONIQ5.

Kemiön Sähkö- ja hybridauto messut onnistuivat. Esillä oli seitsemän erilaista autoa, sekä etenkin nuorten suosiossa olevia sähköpotkulautoja. 

- Latausmahdollisuuksista keskusteltiin paljon Defan osastolla, järjestäjä Michael Nurmi kertoo. 

Kuormanhallinnalla varustetuilla latauslaitteilla latauspaikkoja saadaan lisättyä merkittävästi. Sähköä löytyy jo joka toisesta uutena myytävästä autosta. Täyssähköautojen kysyntä on kasvanut viimevuosina huimasti, tänä vuonna niitä myydään yli kaksi kertaa enemmän kuin viimevuonna. Sähköautojen, ladattavien- ja ei ladattavien hybrideiden osuus on uusien autojen myynnistä noin 60 prosenttia. Toyota on edelläkävijä ei ladattavissa hybrideissä. Ne keräävät jarrutusenergiaa talteen ja käyttävät sitä polttomoottorin apuna. Lohjan Autokeskuksen mukaan ladattava hybrid on hyvä ratkaisu, mikäli auton käyttö vaihtelee paljon. 

- Lyhyet matkat voi ajaa täysin päästöttömästi ja pidemmät matkat taittuvat polttomoottorilla, Lohjan Autokeskuksesta kerrotaan. 

Lohjan Autokeskuksen Tammisaaren piste toi messuille Proace täyssähköisen pakettiauton ja uuden RAV4 ladattavan hybridin. 

- Proace sopii esimerkiksi kunnille ja paikalliskuljetuksiin, se kulkee yhdellä latauksella yli 300 kilometriä, Lohjan Autokeskuksesta kerrotaan.

(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)

Salon Keskusautohalli esitteli Volvon lähes 400 -hevosvoimaista XC60 katumaasturia. Se on ladattava hybrid. 

- Toisena autona meillä oli Suomen suosituimpiin kuuluva sähköauto Nissan Leaf, se kiinnostaa aina, Keskusautohallista kerrotaan. 

Nissan Leafin pienemmällä akulla varustettu malli kulkee yhdellä latauksella noin 380 kilometriä. Isommalla akulla matkaa taittuu yli 500 kilometriä. Täyssähköauto on siis varteenotettava vaihtoehto myös Kemiönsaaren liikenteeseen. 

Salon PP-auto toi minimessuille täyssähköiset Hyundait Ionic5 ja Kona. Kona on saatavissa polttomoottorikäyttöisenä, kevythybridinä, ei ladattava hybridinä ja täyssähköisenä versiona. 

- Autosta löytyy jokaiselle sopiva malli, oli sitten käyttötarve millainen tahansa, PP-autosta kerrotaan. Kevythybrid ottaa jarrutusenergiaa talteen 48 volttiseen akkuun ja tehostaa tarvittaessa polttomoottoria. Ei ladattava hybrid kerää energiaa korkeajänniteakkuun, suurempi akku ja ajomoottori mahdollistavat ajamisen pelkällä sähköllä. 

- Täyssähköisellä versiolla pääsee yhdellä latauksella noin 300 km, isommalla akulla varustettu versio menee noin 500 km.

Teksti & kuva: Jerker Jokiniemi

Markku Ilmonen. Defan tuotteet kiinnosti.

Kirjailijan taustalla siintää Ruukin ulappa. Meri on Juha Ruusuvuorelle tärkeä inspiraation lähde.

- Romaaneissani kuuluu olla syvempää tematiikkaa. En tyydy pelkkään tapahtumarikkaaseen juoneen. Eräs Piraatin perintö -romaanin teema on epigeneettinen perintö, sanoo Taalintehtaalla asuva kirjailija Juha Ruusuvuori.

Hän on ajankohtainen uuden romaaninsa vuoksi. Piraatin perintö julkaistaan elokuussa niin paperisena, e-kirjana kuin myös äänikirjana. Epigeneettisellä perinnöllä tarkoitetaan sitä, että ominaisuutemme voivat periytyä sukupolvelta toiselle. Ruusuvuori muistelee isoisäänsä, joka oli ammattisotilas ja kaatui Syvärillä. Ruusuvuori ei ole luonteeltaan sotaisa mutta hyvä tarkka-ampuja! Ruusuvuoren mukaan ajatus, että jokainen yksilö olisi syntyessään kuin kirjoittamaton paperinlehti, on vanhentunut; jopa hankitut ominaisuudet voisivat periytyä.

Mielikuvamme ajasta ovat hänestä myös kiinnostavia. Onko aika todella lineaarinen? Onko käsityksemme, että elämme vain yhtä todellisuutta pelkkä illuusio? Kvanttifysiikkahan on kyseenalaistanut aikakäsitystämme.

KIRJAN juonen taustalla olevista filosofisista mietteistä huolimatta Piraatin perintö on jännittävä seikkailukertomus. Ruusuvuorihan on kokenut kertoja, joka osaa punoa lukijaa vangitsevia juonia. Keskiaikaista elämää hän kuvasi vuosikymmeniä sitten jo Kaniikki Lupus -romaanissaan. Uudessa romaanissa toinen juoni kertoo Kemiönsaaren nykyajasta, toinen Itämeren tapahtumista keskiajalla. 

Nykyajan tapahtumien kertojana toimii neljäntoista ikäinen Niklas, joka asuu yksinhuoltajaisänsä kanssa Taalintehtaalla. Niklas kertoo hieman taivaanrannan maalariksi kuvaamansa isänsä suurhankkeesta, Purunpään rannalle kunnostettavasta vanhasta huvilasta. Siihen on tarkoitus perustaa stressattuja kaupunkilaisia varten kallis retriitti. Niklasta kiinnostaa enemmän lahden mudassa lepäävä vanha hylky ja arkeologia yleensäkin.

- Niklas valikoitui kertojaksi koska hän on edelleen kirkasotsainen eikä yhteiskunnan tärvelemä. Lisäksi hän on outsider, jolla on erikoiskykyjä. Hän ei välitä mopohurjastelusta ikätovereittensa tapaan vaan hankkii tietoa lukemalla ja kuuntelemalla, Ruusuvuori kertoo.

Toinen kertoja on keskiaikainen Kristin, joka käyttäytyy kaikin tavoin aivan eri tavalla kuin sen aikaiset säätyläisnaiset. Hän on oppineen hengenmiehen tytär, mutta noudattaa omia mielihalujaan, käyttää aseita useita miehiä pätevämmin ja päätyykin merirosvoksi. Hänen kanssaan pääsemme tutustumaan Itämeren rannikon kauppapaikkoihin ja keskiajan vilkkaaseen kauppamerenkulkuun. Kulttuurit ja kielet kohtaavat. Mutta Kristinin elämässä on romantiikkaakin, Raaseporin linnaa hallinnoi Arend Styke.

(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)

PIRAATIN perintö on täynnä mielenkiintoisia asiatietoja niin keskiajan kuin tämän päivän elämästä rannikoilla ja saaristossa. Merihän yhdisti aikaan, jolloin mantereella kulkeminen oli hankalaa ja vaarallista. Merenkulkijoita palvelivat useat rantakrouvit – Kemiönsaarella esimerkiksi Krögaruddenilla Jungfrusundin väylän tuntumassa. Mutta koggien eli hansalaivojen rahtaamat tuotteet houkuttelivat merirosvoja ja rantojen asukkaat saattoivat rikastua karille houkuttelemiensa alusten lasteista. 

- On muuten mahdollista, että tuliaseella ammuttiin Suomessa ensimmäistä kertaa Purunpäässä 1300-luvun lopussa; varmaa tietoa ei silti ole, Ruusuvuori kertoo.

Mutta historiallisista yksityiskohdista huolimatta romaani ei ole tylsä historian oppikirja. Kemiönsaaren uskomattoman moniin muinaismuistoihin hän on tutustunut paikan päällä mikä höystää paikallisten lukioiden lukuelämystä.

Tänäkin päivänä saaristo saa suuren osan elannostaan matkailijoiden (ja kesäasukkaiden) kautta. Ruusuvuori kertoo kieli poskessaan Niklaksen isän unelmahankkeesta, trendien hyödyntämisestä ja matkailumarkkinoinnista.

OULUSTA kotoisin oleva Ruusuvuori on asunut Taalintehtaalla melkein 30 vuotta. Sinne muuttaessaan hän alkoi välittömästi harjoitella kouluruotsiaan. Tänä päivänä hän puhuu ruotsia kuin äidinkieltään ja on mm tuottanut käsikirjoituksia paikallisille harrastajanäyttelijöille. 

Piraatin perintö -romaanin idea syntyi jo muutamia vuosia sitten, kun Ruusuvuori valvoi merenkulkunäyttelyä Ruukinmuseolla ja hänellä oli aikaa syventyä aiheeseen. 

Ruusuvuori on julkaissut useita teoksia ja kahdesti ollut Finlandia-palkintoehdokkaana. Vuonna 2005 hän julkaisi Muukalainen Muumilaaksossa -teoksen, jossa hän puolustaa maamme ruotsinkielistä vähemmistöä. Ruusuvuori on myös saanut  Svenska kulturfondenin palkinnon.

Ruusuvuorelle meri on tärkeä; sen äärellä voi kuvitella matkustavansa minne tahansa maapallolla.

- Tampereen vuosina kaipasin merta vaikka kaupunkia ympäröivät Näsi- ja Pyhäjärvi. Täällä Taalintehtaalla tunnelma on toisenlainen.

Teksti & kuva: Ingrid Sandman

Huhujen mukaan Tonyn poika Ludvig Holtegaard jatkaisi isänsä työtä mutta tämä ei pidä paikkaansa, kertoo Tony. Jotain suunnitelmia jatkon suhteen on mutta kaikki aikanaan, lisää Tony.

Viimeiset 30 vuotta olemme saaneet nauttia Kemiön leipomon tuotteista, 13.8 jää leipuri Tony Holtegaard eläkkeelle ja mitä tapahtuu leipomon kanssa on vielä avoinna. Holtegaard on pyörittänyt leipomoa vuodesta -84, paljon on sinä aikana ehtinyt muuttua, niin koneet kuin raaka-aineet, jauhot ovat siinä ajassa ainakin parantuneet laadultaan huomattavasti, hän kertoo.  

(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)

Kemiössä kaikki tehdään käsin ei ole mitään linjastoa, olen enemmän sellaisen raskaan työn tekijä, hymyilee Tony. Ostaessasi kaupasta ranskanleivän, siihen ei ole kukaan koskenut käsin vaan sinä olet ensimmäinen joka siihen koskee, toista se on täällä, käsityötä alusta loppuun, hän kertoo. Kaupan ranskanleivän tekoon menee noin pari tuntia ja jos siitä haluaa oikeasti hyvää, siinä kestää 4-6 tuntia. 

Kaikki päivät leipomossa ovat erilaisia, saa olla luova, kokeilla uusia juttuja, reseptejä ja tekniikoita jotkut on jäänyt ja toiset todettu vain huonoiksi ja siirrytty eteenpäin. YouTubesta löytyy myös paljon leivontaan liittyvää ja niitä on ihan mielenkiintoista katsoa. Hapanleipätaikina on mielekkäin työskennellä ja leipoa, kertoo Tony.

Teksti & kuva: Heidi Sten

Kaikkea ei leivota aamuyöstä, päivän mittaan tehdään taikinoita. Lehtitaikinan pitää levätä kaulintojen välissä.

Raakaa voimaa tarvitaan myös tässä vaiheessa.

Festival Norpas pidetään täydessä laajuudessa ja kansainvälisenä Taalintehtaalla 4.–8.8. Festivaalin ohjelmisto on kasvanut vuoden tauon paineesta jopa laajemmaksi kuin edellisvuosina, mutta suurin osa ohjelmasta siirretään koronarajoitusten vuoksi kokonaan ulkotiloihin.

Festivaalin teema, toisenlaisia todellisuuksia, viittaa elävän kulttuurin monenlaisuuteen, yllätyksellisyyteen ja vieraan kohtaamiseen, tuntemattomaan.

NORPAS jatkaa yhteistyötä venäläisten ja espanjalaisten taiteilijajärjestöjen kanssa. Venäläinen ohjelmisto jouduttiin maahantulorajoitusten vuoksi viime tingassa perumaan, mutta uutena kansainvälisenä kokonaisuutena nähdään Berliinin suomalaismuusikot -sarja. Saksasta saapuu Kemiönsaarelle Die Angel, jonka muodostavat Pan Sonicista tunnettu Ilpo Väisänen ja Schneider TM:n kitaristi Dirk Dresselhaus. Niin ikään Berliinissä musiikkia tuottavat Islaja ja Jimi Tenor kuuluvat kokonaisuuteen. Kokonaan paikallisia vaikutteita tuo myös saksalainen kokeellinen hardcore-pop -yhtye 13 Year Cicada.

Ulkomaista lisää tuovat myös katalonialainen vokaaliduo Tarta Relena ja menevä viulu-rumpuduo Los Sara Fontán Barcelonasta.

Ulkomaisen ohjelmiston ovat vihdoin mahdollistaneet pitkälle edenneet rokotukset ja taiteilijoiden systemaattinen testaus sekä lähtömaassa että Suomeen saapuessa.

(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)

YKSI VUODEN pääesiintyjistä on Ismo Alanko kauan Norpakseen odotetulla soolokeikalla. Ismo Alanko Yksin nähdään isolla lavalla perjantai-iltana berliiniläissarjan jälkeen. Illan päättää lappilainen balkan-tagoyhtye Jaakko Laitinen ja Väärä Raha.

Vuoden kokonaan uusi avaus on Utopia-klubi vanhalla Verstaalla, jonka ohjelmiston ovat suunnitelleet ja toteuttaneet 2000-luvulla syntyneet taiteilijat: mm. Ibelle ja Nelma U:lle kappaleita säveltänyt kemiöläismuusikko Ilmari Turunen ja helsinkiläinen sanoittaja ja runoilija Lassi Laakso. Tulevaisuutta tunnustelevan kolmetuntisen monitaidekollaasin aikana nähdään ja kuullaan seitsemää erilaisista taiteenlajeista koostuvaa esitystä.

Ajan hengestä poiketen Norpaksen ohjelma on tänäkin vuonna hyvin kansainvälinen – noin puolet taiteilijoista tulee ulkomailta, mm. Espanjasta, Saksasta, Ranskasta ja Iranista. Erityisesti kannattaa pistää merkille valko-venäläinen hanuristi Yegor Zabelov, jota usein verrataan Kimmo Pohjoseen, tai iranilaiskitaristi Hassan K, joka vie parannellulla Fenderillään surf rock -sähkökitaramusiikin kohti vanhoja persialaisia rytmejä ja intervalleja.

KESKIVIIKKONA paljastettiin Tuuli Turusen ja Ritva Kovalaisen tekemä julkinen taideteos Aikamatka. 

Näyttelyissä on esillä Pentti Sammallahden valloittavia eläinvalokuvia, Kristoffer Albrechtin käsityönä toteutettuja kuvateoksia sekä sarjakuvataiteilija Sanna Hukkasen metsäaiheisia kuvituksia. Ennen viikonloppua käynnistyy myös taiteilija Jenni Tieahon pajuveistostyöpaja.

Koko ohjelma löytyy sivulta www.norpas.fi.

Teksti: ABL, Kuva: Sannamari Raitilainen

Peter Nabb, Birger Eklman ja Ann Laurén toivottavat uudet jäsenet tervetulleiksi.

Kemiönsaaren Omakotiyhdistys on kuluvan vuoden aikana kasvattanut jäsenmääränsä 600:sta 700:aan. Uusia jäseniä on tullut koko saarelta. Vapaa-ajan asukkaitakin on liittynyt yhdistykseen. Yhdistyksen sihteeri Ann Laurén iloitsee etenkin yhdistykseen liittyneistä nuorista perheistä.

Kaksikielinen yhdistys on epäpoliittinen ja kuuluu Omakotiliittoon. Se valvoo jäseniensä etuja ja oikeuksia. Se järjestää kokouksia, joissa mielenkiintoisia luennoitsijoita, erilaisia tapahtumia ja matkoja. Hallitus ottaa mielellään vastaan jäsenten esityksiä ja toiveita. Yhdistys osallistuu paikkakunnan eri tapahtumiin ja yrittää välttää, että sen omat tapahtumat järjestettäisiin samaan aikaan kuin muiden yhdistysten järjestämät tapahtumat. Jäsenyys on voimassa yhden vuoden rekisteröitymispäivästä.

(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)

YHDISTYS on palkannut oman talonmiehen jäsenten käyttöön. Jonas Edberg suorittaa erilaisia tehtäviä, puutarhatöitä, pienehköjä korjauksia ja asioiden toimittamista. Hän työskentelee viisi tuntia päivässä. Asiakas maksaa 10 euroa tunnilta sekä matkakulut Taalintehtaalta tai Björkbodasta. Tarvittavista työkaluista asiakas vastaa.

Edbergin palvelut ovat suosittuja; elokuu on jo varattu. Mikäli haluaa apua syystöihin onkin jo kiire varata talkkari. Eniten hänen palvelujaan ovat hyödyntäneet vanhemmat jäsenet. Hänen palvelujaan ovat tänä vuonna käyttäneet 28 taloutta. On osoittautunut, että talkkarille on kysyntää.

Yhdistys tarjoaa myös erilaisia koneita ja työkaluja vuokralle. On siirrytty ympäristöystävällisempiin, ladattavilla akuilla toimiviin koneisiin. Yhdistyksen työnjohtaja Birger Ekman kertoo varastossa olevan mm ruohonleikkuri, pensasaidan leikkuri, polttopuun pilkkoja sekä hakekone.

PUHEENJOHTAJANA toimii Peter Nabb. Hallitus toivoisi aktiivisen yhdistyksen hallitukseen uusia jäseniä. Koronan vuoksi matkoja ja tapahtumia ei ole tänä vuonna järjestetty. Nyt toiveena on, että syyskokous ja joulubuffet voitaisiin järjestää. Jäsenet saavat tietoja sähköpostitse sekä Ilmoituslehdessä.  Mikäli sähköpostia ei ole, voi pyytää paperikirjeitä. Lisätietoja yhdistyksen kotisivulla www.ehf-kimitoon.fi.

Teksti & kuva: Maria Manelius, Käännös: IS