41-Västanfj. mekaniska2_artikel

Oscar, Henrik ja Gunnel Jensen

Västanfjärds mekaniska verkstad Ab koki konkurssin maanantaina 26.7. Lähes 10 ihmistä menetti työpaikkansa.

Viime aikoina olemme panostaneet metallityöhön ja terassien tekemiseen. Keväällä tuli monta peruutusta, joten nyt kävi näin, kertoo tj Oscar Jensen. 

Konkurssi vaikuttaa monen elämään ja juuri nyt tuntuu raskaalta. Olen kasvanut täällä ja nyt tämä loppuu, tuntuu oudolta, Oscar lisää. 

Osa työntekijöistä ovat jo perustaneet omiakin firmoja, niin on myös Oscar tehnyt. Hän perusti OJ-metall Ab vaimonsa Anna Jensenin kanssa joka hänkin menetti työnsä konkurssin myötä.

Teksti: Heidi StenFoto: Arkisto

kompass_254x140_abl_202130

jani_launokorpi_artikel

Jani Launokorven Ford Mustang nähdään sunnuntaina Björkbodassa. Moottoriajoneuvot kokoontuvat Kaffepaussiin klo 15.00

Björkbodan Kaffepaussin pihalla pärisee ensi sunnuntaina. Locals Motorgroup ja MCC Islanders järjestävät yhteisen kokoontumisen.

- Se on kaikille avoin, mukaan voi tulla harrasteautolla tai moottoripyörällä, Mona Söderblom kertoo.

Molemmat kerhot ovat aktivoituneet koronarajoitusten jälkeen.

- Kaikki mukaan, niin saadaan mukava tapahtuma, Jussi Lindberg MCC Islandersista kannustaa.

Molemmat korostavat, että tapahtumaan voivat tulla kaikki moottoreista kiinnostuneet. Tilaa on varmasti riittävästi. Kaffepaussin pihaan kokoonnutaan kello 15.00. Ennakkoon ei tarvitse ilmoittautua, riittää että ajelee paikalle. Mona ja Jussi toivovat paikalle mahdollisimman paljon harrastekalustoa laidasta laitaan, sekä tietenkin mahdollisimman paljon motoristeja. Kalustoa ja harrastajia Kemiönsaarelta löytyy, yhteisellä kokoontumisella yritetään saada mahdollisimman moni osallistumaan. Idea kokoontumiseen Kaffepaussin pihalle tuli yrittäjä Jani Launokorvelta.

- Paikka on keskellä saarta ja sopii hyvin tällaiseen, tilaa riittää mukavasti, Jani taustoittaa.

(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)

kompass_254x140_abl_202130

Janilla on harrasteautona vuoden 1970 Ford Mustang. Kirkkaan keltainen auto on entisöity yhdeksänkymmentäluvun lopussa ja on nähtävillä kokoontumisessa.

- Autot ovat aina kiinnostaneet, olen aina tykännyt viistoperäisistä jenkeistä. Muskeliautot on se juttu, Jani nauraa.

- Kilometrejä Mustangiin tulee aika vähän, joten hyvä että tällainen järjestetään. Tulee lähdettyä vähän ajelemaan.

Janin mukaan harrastajat ovat aina tervetulleita Kaffepaussiin. Tapahtumaan on tulossa ajoneuvoja muun muassa Karunasta ja Sauvota. Kokoontumisen jälkeen ajetaan letkassa Kasnäsiin, jossa cruisaajille on varattu oma alue.

- Cruisingissa ajellaan hiljaa, jotta kaikki ehtivät mukaan, toivottavasti mahdollisimman moni lähtee mukaan kruisailemaan, Mona kertoo.

Teksti & kuva: Jerker Jokiniemi

locals1_artikel

locals_artikel

3_Karin Simola_artikel

Karin Simola.

Taloustieteen maisteri Karin Simola valittiin äskettäin Kemiönsaaren kunnan peruspalvelujohtajaksi. 

- Johtajan tehtävät ovat monenlaisia; nyt myös sote -infon välittämistä organisaatiolle. Edessä on voimannäyte, tulossa on kuntahallinnon suurin muutos moniin kymmeniin vuosiin, hän sanoo.

Simola saapui neljän vanhana Taalintehtaalle Helsingistä. Hän ehti saada päiväkodissa ja Ytterkullan koulussa kavereita. Ylioppilaaksi hän valmistui Kimitoöns gymnasiumista. Hän koki lukioaikansa hyvin myönteiseksi. Hän opiskeli Turussa. Jo opiskeluaikanaan hän teki ansiotyötä viennin parissa ja myöhemmin Nokialla Turussa, Espoossa ja Salossa. Pääkaupunkiseudulta Kemiönsaarelle palattuaan hän sai Kemiönsaaren terveyskeskuksen talousjohtajan viran.

- Tärkeä syy miksi perheeni asettui tänne asumaan on, että isovanhemmat asuivat täällä, hän kertoo lisäten, että pieni yhdyskunta ja sen yhteisöllisyys myös vaikuttivat paluupäätökseen.

Perheen pojat ovat kaikki suorittaneet lukion KÖG:issä.

(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)

kompass_254x140_abl_202129

SIMOLAN tehtäviin kuuluu tarkasti seurata sosiaali- ja terveyspalveluita ohjaavaa byrokratiaa, toistaiseksi kunnan, uudistuksen toteutuessa maakuntatasolla.

- Tehtäväni on pitää kaikki tietoisina siitä, miten asiat ovat. Kohderyhminä ovat lautakunta, henkilökunta ja asiakkaat. Henkilökunnan on oltava tietoinen määräysten sisällöstä ja sen kuuluu tuntea olonsa turvalliseksi työssään tulevaisuudessakin. 

Tietenkin päämääränä on taata hyvät palvelut jatkossakin. Simola muistuttaa, että kyselyt ovat osoittaneet onnistuneemme hyvin tähän saakka. Hänen mukaansa Kemiönsaari sijaintinsa, ja etenkin saaristo-osansa vuoksi pystynee säilyttämään lähipalvelunsa.

- Sotea toteutettaessa meidän on nyt tärkeä aktiivisesti muistuttaa ruotsinkielisen palvelun tärkeydestä, hän sanoo.

Hänen henkilökohtainen näkemyksensä on, että hallintokoneisto voidaan järjestää suuremmissakin yksiköissä kunhan palvelut ovat tarjolla asiakkaiden lähellä.

- Yhteiskunnan järjestämiä palveluita voidaan täydentää yksityisten tarjoamilla. Sosiaali- ja terveydenhuollon suurin haaste on taata tärkeimmät resurssit – hyvän henkilökunnan ja pätevien esimiesten – saatavuus.

Simola korostaa yhteistyötä. Kaikkien alalla toimivien käytännön osaamista ja kokemuksia olisi hyödynnettävä. Kaikkia on kuunneltava tarkalla korvalla.

Talousarvio ohjaa toimintaa. Rajoitettuja resursseja on hyödynnettävä mahdollisimman tehokkaasti. Siksi on jatkuvasti keskusteltava yksiköiden vastuuhenkilöiden ja kentällä toimivien työntekijöiden kanssa.

RENTOUTUESSAAN Karin Simola puuhastelee puutarhassa ja tekee käytännön keittiöaskareita. Arkiliikunta on tärkeää tietokoneella tehtävän työn vastapainona. Perhe on tietenkin keskiössä ja aika ajoin käydään myös mökillä Nauvossa. Toisinaan hän rentoutuu lukemalla romanttisia, eskapistisia romaaneja. Hän kuvaa itseään tyypilliseksi järjestelmälliseksi ihmiseksi, jolla toki on myös luova puolensa.

- Rakastan vanhoja esineitä! hän paljastaa.

Teksti & kuva: Ingrid Sandman 

2_tavlan Lea Linberg _artikel

Lea Lindbergin muistolaatta.

Västanfjärdissä on tapana vuosittain kunnioittaa muistolaatalla västanfjärdiläisiä, jotka ovat uurastaneet kotiseutunsa hyväksi. Tänä vuonna vuorossa oli Lea Lindberg. Hänen ammattiuransa Knalliksessa kesti peräti 50 vuotta, ensin kaupan myyjänä, sittemmin itseoppineena kaikesta paperisodasta huolehtivana toimistovirkailijana. Viikko sitten paljastettu muistolaatta löytyy kaupan sisäänkäynnin vierestä.

Jan-Erik Enestam, Knalliksen omistajasuvun jäsen puhui paljastustilaisuudessa. Hän kertoi mm, miten Leaa yritettiin houkutella kunnantoimistoon töihin, mutta Knalliksen johtaja Allan Enestam korotti kiireesti Lean palkaa. Lea jäi Knallikseen.

- Äiti oli hyvin sosiaalinen ihminen. Uskon, että hän viihtyi Knalliksessa sen tarjoaman yhteisöllisyyden takia; sitähän kunnantoimisto ei olisi tarjonnut, sanoi Lean poika Johan Lindberg. 

Lea Lindbergin ansiota oli myös, että Knallis vuodesta toiseen voitti kauppiasyhdistyksen näyteikkunakilpailun. Mutta ennen kaikkea hänen yhteiskunnallista toimintaa kiitettiin: 15 vuotta kunnanvaltuuston jäsenenä, 11 vuotta sosiaalilautakunnan puheenjohtajana, luottamushenkilönä kuntayhtymissä, DUV:n (kehitysvammaisten tukijärjestö) puheenjohtajana ja kassanhoitajana, paikallisen Folkhälsanin aktiivijäsenenä ja mukana päiväkodin perustamisessa…

- Meille lapsille hän kuitenkin oli ”pelkästään” äti. Totuimme siihen, että hänellä oli monenlaista menoa. Meille oli ihan luonnollista auttaa esimerkiksi, kun jonkun oli lähdettävä keräämään ihmisten lahjoittamia voittoja hyväntekeväisyysarpajaisiin, muisteli Lean tytär Hillevi Bystedt.

(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)

kompass_254x140_abl_202128

PAIKALLE kokoontui nelisenkymmentä henkeä paahtavasta helteestä huolimatta. Ohjelmaan kuuluivat kahvitarjoilu ja Reinikaisen pariskunnan johtama yhteislaulu. Västanfjärdissä yhteislaulu on aina yhtä suosittua vuosikymmenestä toiseen ja kylätoimikunnan vihoista löytyvät perinteiset laulut, tietenkin Västanfjärdsvalsen ennen kaikkea.

Kunnanjohtaja Erika Strandberg huomautti puheessaan, että Lea Lindberg yhteiskunnassa toimiessaan oli aikaansa edellä oleva naisten esikuva. Strandberg kehui myös Västanfjärdin aktiivista kylätoimikuntaa, joka edistää kuntalaisten ja kesävieraiden viihtyvyyttä monella tavalla. 

Muistolaatta päästiin kiinnittämään kylätoimikunnan kunnostamalle julkisivulle, jossa myös ilmoitustaulu on korjattu siistiksi. Nyt julisteet voidaan kiinnittää magneettien avulla eikä taulua tarvitse rikkoa nauloin. Knalliksen edessä kokoonnutaan kesän keskiviikkoina klo 14 kahville ja rupattelemaan – tämäkin järjestely on hyvä esimerkki Västanfjärdin yhteisöllisyydestä. 

Seuraava tapahtuma Västanfjärdin kesäohjelmistossa on tänään klo 18 hautausmaalla järjestettävä hartaushetki. Lauantaina vietetään koko perheen hauskaa Kalkholmeninpäivää klo 12-15 ja Kalkholmenin iltaa klo 19-01. Samana päivänä soivat Kemiönsaaren Musiikkijuhlien Kirkosta kirkkoon -konsertit uudessa ja vanhassa kirkossa alkaen klo 20.30.

Teksti & kuva: Ingrid Sandman

Knallis_artikel

1_anunkasan_artikel

Tämän vuoden reippaat ryhmänjohtajat. Vasemmalta Gabriel Lindström, Julia Lindroos, Hermanni Hursti, Elina Haanpää, Ville Paju, Fanny Gustafsson, Harald Jensen, Victor Lindroos, Annina Metsälä. Makuulla Ida Lehtivaara ja Alexandra Jensen.  

Juhannuksen jälkeisellä viikolla pidettiin perinteinen lastenleiri Biskopsön saarella. Tänä vuonna leiri oli niin suosittu, että paikat loppuivat muutamassa tunnissa. Leiri järjestetään yhteistyössä Taalintehtaan Meripartiolaisten ja Kemiönsaaren seurakunnan kesken. Vuoden teema oli Amerikan tasankojen alkuperäiskansat, joita aiemmin kutsuttiin preeriaintiaaneiksi. Leirin nimi Anunkasan tarkoittaa valkopäämerikotkaa lakota-kielellä. Leiri on kaksikielinen ja sille voivat osallistua niin paikalliset kuin kesävieraatkin. Tänä vuonna leirille osallistui 39 lasta seitsemästä kahteentoista ikävuoteen. Lapset jaettiin kuuteen ryhmään, mitkä nimettiin eri heimojen mukaan: Kiowa, Cheyenne, Crow, Sioux, Blackfoot ja Comanche. Yksitoista nuorta toimi ryhmänohjaajina aikuisten leirinvetäjien vastatessa ohjelmasta ja ruoanlaitosta.

LEIRI ALKOI tiistaina, kun osallistujat saapuivat yhteysalus MS Stellalla Biskopsöhön. Ensimmäisen leiripäivän kuluessa pystytettiin teltat ja lapset saivat tutustua leirialueeseen. Jäljitysleikin lomassa ryhmät saivat vastata kysymyksiin Amerikan alkuperäiskansoista ja valmistaa miniatyyritiipiin. Illalla kokoonnuttiin leirinuotiolle ja lapset saivat leirikasteen. Jokainen ryhmä esitti valmistelemansa ohjelmanumeron.

Keskiviikkona lapset saivat veistää ja koristella omat keihäät Tina Höglundin ja Marjut Kytölän johdolla. Harri Kemilä rakensi ryhmien kanssa telineen keihäille. Sillä aikaa Annika Qwarfordt-Sahlgren piti korupajaa, jossa lapset saivat valmistaa helmistä ranne- ja kaulakoruja. Suosittu droppboll-turnaus pidettiin koulun takana olevalla nurmikolla. Tiukin ottelu käytiin ryhmänjohtajien ja aikuisohjaajien välillä. Torstain vastaisena yönä vanhemmat lapset pääsivät yöseikkailulle.

Torstaipäivä käynnistyi jousiammunnalla ja kalliomaalauksilla, jonka jälkeen iltapäivällä suunnistettiin perinteiseen tapaan Biskopsön metsissä. Illalla järjestettiin iso juhla laulu- ja tanssiesityksineen. Sekä lapset että aikuiset olivat tehneet hienoja vartalomaalauksia juhlaa varten. Ilta päättyi uinnin ja hampurilaisten merkeissä. Perjantaina ennen kotiin lähtöä pidettiin leiriolympialaiset. Lajeina oli jousiammunta, keihäänheitto, pituushyppy ja köydenveto. Joukkueet kilpailivat toisiaan vastaan.

(artikkeli jatkuu ilmoituksen alla)

kompass_254x140_abl_202127

TAALINTEHTAAN MERIPARTIOLAISTEN purjevene Paprica oli leiriläisten käytössä. Kippari Jari Lehtivaara huolehti siitä, että kaikki halukkaat pääsivät purjehdukselle. Dennis Lehtivaara opetti lapsia purjehtimaan pienemmällä jollalla. Optimistijollaa ja kajakkia pääsi myös käyttämään yhdessä Maria Maneliuksen ja Jonas Adolfssonin kanssa. Lapset saivat uida monta kertaa päivässä, sillä leiriviikko oli aurinkoinen ja lämmin. Hyppytorni ja liukumäki olivat tosi suosittuja. 

Andrea Granroth ja Jonna Lappalainen valmistivat leiriruoan Biskopsön koulun keittiössä. Torstain lounas, makkarakeitto, valmistettiin itse trangialla yhdessä ryhmänohjaajien kanssa. 

BISKOPSÖN LEIRISTÄ on tullut perinne, sehän on järjestetty jo 80-luvulta alkaen. Leireille on vuosien saatossa osallistunut paljon lapsia, useammat osallistuvat leirille vuosi toisensa perään ja kasvaessaan tulevat ryhmänohjaajaksi. Leirin aihe vaihtuu vuosittain ja ryhmät kilpailevat leirimestaruudesta. Vuoden kilpailu oli hyvin tasaväkinen ja sisälsi monta eri lajia. Comanche-ryhmä oli tämän vuoden voittaja.

Leiriläisten lähtiessä kotimatkalle monta elämystä rikkaampana, purkavat ohjaajat leirin ja aloittavat seuraavan vuoden leirin suunnittelun. Tavataan Biskopsössä jälleen ensi kesänä!

Teksi & kuva: Maria Manelius, Käännös: Jonna Lappalainen

2_anunkasan_artikkel

Purjeveneet olivat kovassa käytössä leirin ajan. 

traktorer_artikel_2021

Traktorit liikkeellä sunnuntaina.

Koronatilanteen takia tänä vuonna ei järjestetä Traktorikavalkadia. Perinteisen kavalkadin sijaan päädyimme cruisingiin, kertoo Mona Karlsson. Cruising -letka lähtee sunnuntaina 4.7 kello 12 Kemiön Väri ja Autotarvike -liikkeen pihalta. Osallistujia pyydetään saapumaan paikalle ajoissa. Kuka tahansa voi osallistua. Ennakkoilmoittautumista ei tarvita, riittää että on ajoissa paikalla, jotta ehtii mukaan.  Kaikki mukaan niin saadaan komea cruising, Mona kannustaa. Mukaan voi liittyä myös matkan varrelta, jos ei halua ajaa koko reittiä. - liittyy jonon jatkoksi, kun letka osuu kohdalle.

Tänä vuonna ajellaan eri puolilla Kemiönsaarta, reitti ajellaan useammassa osassa. Ensimmäinen osa kulkee reittiä Kemiön Väri ja Autotarvike - Almakoti - Solkulla - Vreta - Norrlångvik - Mattskär - Koddböle - Högmo - Rosendal - Kahvila Kaffepaussi, Björkboda.

- Meille on tärkeää ylläpitää perinteitä, joten reitin valinta Almakodin ja Solkullan ohi oli itsestäänselvyys, ne pitää löytyä reitiltä, kertoo Mona. Traktorikavalkadikin on perinteisesti päättynyt cruisingiin juuri näiden paikkojen ohi. Halutaan, että siellä asuvat saisivat myös osallistua tapahtumaan ja samalla vähän muistella omia traktori muistojaan. Traktorit ovat kuitenkin olleet monen lapsuudessa mukana, Mona tarkentaa.

(artikkeli jatkuu kuvan alla)

kompass_254x140_abl_202126

Kahvila Kaffepaussiin saavutaan noin kello 13.Taukoa pidetään niin kauan kuin on tarvetta. Tarkkaa aikaa on hankala määritellä, koska odotamme, että kaikki ovat valmiita, ennen kuin jatkamme matkaa, halusivat he sitten syödä tai ottaa kahvin, Mona taustoittaa. Kiireetön yhdessäolo ja ajelu on tärkeintä. Traktorit parkkeerataan näytille, jotta kaikki halukkaat pääsevät niitä ihastelemaan Kaffepaussin pihalla. Tauon jälkeen ajellaan Västanfjärdin Kalkholmeniin,

- Toinen etappi on siis Kaffepaussi- Ravintola Terrassn. Siellä pidetään toinen tauko.

Monan mukaan halukkaat ehtivät syömään ja juomaan. Terassnista lähdetään vasta, kun kaikki ovat valmiit. Västanfjärdistä matka jatkuu reittiä Lammala- Bredviken- Vestlax - Pederså - Kemiön Väri ja Autotarvike.

- Sunnuntaille on luvattu kaunista säätä, joten tästä ei voi tulla muuta kuin ihana ja leppoisa sunnuntai ajelu, toivottavasti nähdään, ellei koko matkan ajan niin ainakin ohiajaessa, päättää Mona.

 

Teksti: Heidi Sten/IS, Foto Arkiv/Arkisto

Copyright © Annonsbladet
linkedin facebook pinterest youtube rss twitter instagram facebook-blank rss-blank linkedin-blank pinterest youtube twitter instagram