Erika Strandberg.

Erika Strandbergille kunnanjohtajan titteli jo häämöttää. Rekrytointiryhmä esitti kunnanhallitukselle, että hänet valittaisiin. Hallitus puolestaan päätti maanantaina esittää hänen valintansa kunnanvaltuustolle. Valtuusto kokoontuu helmikuun 8. päivänä. Rekrytointiryhmä, kuten hallituskin, oli yksimielinen. Strandbergin mukaan tuntuu hyvältä, että hän nauttii näin paljon luottamusta. Monelta taholta häntä on lisäksi kannustettu, mikä tuntuu tosi hyvältä.

STRANDBERG on kotoisin Paraisilta mutta on asunut ja työskennellyt Kemiönsaarella 17 vuotta. Hän tuntee hyvin kunnan vahvuudet mutta on myös tietoinen haasteista. Hän on opiskellut Turussa minkä jälkeen hän asettui asumaan pääkaupunkiseudulle. Kemiönsaarelta kotoisin olevan aviomiehensä kanssa hän pitkään suunnitteli muuttoa tänne ennen kuin pariskunta toteutti suunnitelmansa. Strandbergit ajattelivat, että muutto mahdollistuisi, mikäli edes toiselle tarjoutuisi täältä työpaikka. Kummallekin työpaikka avautui melkein samanaikaisesti. Nyt perhe asuu Norrsundvikissa. Perheessä on kaksi poikaa.

Erika Strandberg aloitti työuransa Kemiönsaarella Kemiön ja Västanfjärdin sivistystoimen johtajana. Vuoden 2008 kuntainliitoksen yhteydessä hänen toimintansa laajeni koskemaan koko saarta. Kunnassa tehtiin organisaationmuutos vuonna 2010 ja Strandbergistä tuli hallintopäällikkö. Sen jälkeen hän on toiminut hallintopäällikkönä paitsi yhtenä vuonna, jolloin hänet valittiin sote-uudistuksen valmisteluryhmään. Vuosi oli hyvin valistava vaikka uudistusta ei toteutettu suunnitelmien mukaan. Sen aikana hän huomasi kaipaavansa politiikkaa; kunnan hallinnossa hän on viihtynyt.

(Artikeln fortsätter efter annonsen)

VIIME VUODEN lokakuun keskivaiheilta hän on toiminut vt kunnanjohtajana kuten myös ajalla ennen kunnanjohtaja Anneli Pahtan valintaa Tom Simolan seuraajaksi. Jo tuolloin useat kyselivät, asettuisiko Strandberg ehdolle, mutta hän ei kokenut itseään tehtävään valmiiksi. Nyt moni asia on muuttunut niin ympäristössä kuin hänen omassa mielessäänkin. Hän kokee olevansa oikea henkilö kunnanjohtajan tehtävään. Hallintopäällikkönä hän on työskennellyt lähellä kunnanjohtajaa. Hän on selvillä, mitä kunnanjohtajan toimenkuvaan kuuluu. Niin hyvässä kuin pahassakin.

Strandberg on tietoinen, että kunnan tulevaisuudesta tulee taloudellisesti vaativa, mutta ei pelkää haastetta. Hän uskoo vakaasti Kemiönsaareen. Hänen mielestään sen vahvuuksia ovat luonto ja saaren sijainti Turun ja Helsingin välillä. Kumpaankaan kaupunkiin ei ole kovin pitkä matka. Vaikka kuinka kävisi, nämä vahvuudet ovat pysyviä. Sillä hän perustelee tulevaisuudenuskonsa. Hänen visionsa on, että pystyttäisiin houkuttelemaan ihmisiä tänne asumaan, työskentelemään ja vierailemaan. Samalla olisi toimittava siten, että täällä jo asuvat tai vierailevat viihtyisivät. Tähän kunnajohtaja voi vaikuttaa omalla asenteellaan. Se heijastuu kunnan toimintaan ja käytäviin keskusteluihin. Kunnajohtaja voi vaikuttaa alaistensa asennoitumiseen.

Strandberg kertoo viihtyvänsä pienissä yhteiskunnissa. On mukavaa, kun kaikki tuntevat toisensa. Kunnajohtajana hän haluaisi, että ihmisten kynnys ottaa häneen yhteyttä keskustelun merkeissä edelleen olisi matala. Hän toivoo itseään kohdeltavan yhtä mukavasti kuin tähän saakka, vaikka titteli muuttuisikin. 

Enää ei tarvita kuin kunnanvaltuuston hyväksyminen 8.2.

Text och foto: Anna Kevin/IS

Ben Lindström entisen lukkotehtaan edessä.

Björkbodan suuret teollisuushallit ovat olleet tyhjillään ASSA Abloyn parisen vuotta sitten lakkautettua lukkotehtaansa. Marraskuussa Ben Lindström ja Henrik Hemmilä ostivat tilat vastaperustetun AB Benkka OY:n puitteissa. Halleihin on tullut uutta toimintaa.

Lämpimiä tiloja on kaiken kaikkiaan 10 000 neliötä. Alun perin tarkoituksena oli, että Kemiönsaaren Venekeskus, jonka toimitusjohtajana Lindström toimii, vuokraisi hallit asiakkaidensa venesäilytystä sekä huoltoa varten. Kyseessä ovat etenkin pienet ja keskikokoiset veneet.

Tehtaan tiloja on vuosien varrella useita kertoja laajennettu. Osa uudemmista tiloista soveltuu mainiosti veneiden säilytykseen. Portit ovat suuria ja veneet on helppo kuljettaa sisään. Entisen lukkotehtaan lattiat ovat tasaisia ja puhtaita eikä sisätiloihin ole tarvittu suuriakaan muutoksia.

Tällä hetkellä satakunta venettä on säilössä eli puolet yrityksen kaikista talvisäilytettävistä veneistä. Eräs halleista on huoltoa varten. Kemiönsaaren Venekeskus on saaren ainoa yritys, jolla on valtuudet huoltaa Yamaha -moottoreita. Yksityishenkilöillä on myös mahdollisuus vuokrata hallien säilytystilaa veneille, autoille tai asuntovaunuille.

(Artikkeli jatkuu ilmoituksen jälkeen.)

PARHAILLAAN tehtaan aluetta ollaan saneeraamassa. Saastunutta maata kuljetetaan pois. Näistä kuluista vastaa Abloy. Pihapiiri kunnostetaan tämän jälkeen. Toistaiseksi öljylämmityksellä lämmitettävä tehdas saa uuden lämmitysjärjestelmän.

Lindström kertoo vanhan rakennuksen olevan suojeltu. Se on tarkoitus säilyttää alkuperäisessä kunnossaan. Sisätiloista poistetaan väliseiniä ja tiloja kunnostetaan eri tarkoituksiin. Tarkoituksena on myös antaa räätälöityjä varastotiloja ja muita tiloja vuokralle asiakkaiden tarpeiden mukaan.

Tehtaalla on myös toimistorakennus, jossa kokoushuone ja pienempiä toimistohuoneita. Toistaiseksi rakennuksen käytöstä on joitakin ideoita, mutta päätöksiä ei ole lyöty lukkoon. Lindströmin mukaan yhteyttä voi ottaa, mikäli tarvitsee tiloja tai jos ideoita löytyy.

- Björkbodahan sijaitsee ihanteellisesti keskellä saarta, Lindström sanoo.

Teksti & kuvat: Maria Manelius/IS

Kemiönsaaren Venekeskus vuokraa halleja venesäilytykseen.

Elinkeinolautakunta päätti eilen kannustaa vapaa-ajan asumuksen muuttamisesta vakituiseksi haaveilevia mökkiläisiä 500 euron kartoitusseteleillä. Seteli on tarkoitettu ammattimaisen rakennussuunnittelijan palkkaamiseen. On pantu merkille, että kiinteistöjä yhä enemmän haluttaisiin hyväksyttävän vakituiseen asumiseen. Kun anomuksia ennen tapasi olla viitisen kappaletta vuosittain, niitä on nykyään ollut 10-15. Tietenkin kuntaa kiinnostaa mahdollisuus värvätä uusia kuntalaisia. Kiinteistöasia on noussut esille useissa yhteyksissä viime vuonna.

Lautakunta keskusteli pitkään ja hartaasti asiasta. Paikalla asiantuntijoina olivat tekninen johtaja Ralf Nyholm ja tarkastaja Dan Renfors kertomassa asiaan liittyvästä byrokratiasta. Prosessiahan ohjaavat maankäyttö- ja rakennuslaki, kunnan oma rakennusjärjestys ja kyseisen alueen kaavoitus. Tiettävästi prosessia rakennusjärjestyksen kohdalta ollaan helpottamassa ja nopeuttamassa.

Rakennussuunnittelija selvittää mitä rakennukselle olisi tehtävä, jotta se kelpuutettaisi ympärivuotiseen asumiseen. Kiinteistönomistaja saa tietää paljonko muutostyöt tulisivat maksamaan ja miten tekniselle lautakunnalle osoitettava poikkeuslupa haetaan.

Seteliä anotaan kehittämisosastolta kirjallisesti (miel. sähköpostitse). Tehtävistä toimenpiteistä laaditaan lista ja rakennussuunnittelijan palkkiosta liitetään kuitti, jotta summa voitaisiin maksaa. Kuluvan vuoden budjettiin on varattu rahaa 20:een seteliin. (IS)

Työt hallissa Taalintehtaalla täydessä käynnissä.

TeijoLogin ensimmäinen Taalintehtaalla rakentama talo on valmis toimitettavaksi tällä viikolla. Talo on 20 neliön kokoinen ja siinä on makuuhuone ja sitä isompi olohuone. Asiakkaalla oli sisäilmaongelmia Kemiön vapaa-ajan asunnossaan. Siksi hän tarvitsi ekologisen, kemikaalivapaan talon. 

Talon sisätilat rakennetaan TeijoLogin J. Forsbomilta vuokraamassa hallissa. SunMetin Ville Sundströmin valmistama peltikatto asetetaan, kun talo on paikallaan. 

Kantavat rakennelmat valmistuvat Taalintehtaan tehtaanalueen hallissa ja sisustus J. Forsbomin hallissa. Halliin mahtuu neljä moduulia saman aikaan. Sisätiloissa rakentamisesta on useita etuja: ei olla riippuvaisia vuodenajoista tai säistä ja rakennusmateriaalit pysyvät kuivina. Työ on joutuisampaa ja tehokkaampaa, kun kaikki tapahtuu samassa paikassa. Miku Forsbom ja Jani Launokorpi ovat valmistaneet omat lavettinsa moduulitalojen kuljettamiseen.

(Artikkeli jatkuu ilmoituksen alla))

LOKAKUUN alussa käynnistynyt toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin. Mikael Eggert kertoo yrityksellä olevan useita mielenkiintoisia projekteja työn alla. Vierasmökkien ja saunamökkien tilauksia saaristoon on tullut. Yritys toimittaa Kaarinaan modulit 500 neliön rivitaloa varten, ehkä lisäksi 800 neliön rivitaloon Hankoon. Neuvotellaan mielenkiintoisesta hankkeesta: satamatyöläisten yöpymistiloja Gambiaan. Edustaja Gambiasta on tulossa Taalintehtaalle helmikuussa tutustumaan modulitaloihin. Eggert kertoo, että Gambiassa on termiittiongelma. TeijoLog on kehittänyt termiittisuojan puulle. Se on osoittautunut toimivansa testeissä Gambiassa. Mikäli kauppa syntyy yritys valmistaa satoja modulitaloja vientiin Gambiaan.

- Joudumme silloin palkkaamaan lisää työvoimaa, Eggert sanoo.

 

TULEVAISUUTEEN suhtaudutaan myönteisesti. Yritys on päässyt hyvään alkuun ja yrityksen henkilökunta on todella mielissään tuloksistaan. Hinnatkin ovat kilpailukykyisiä. Piirustukset laaditaan asiakkaan toivomusten mukaan. Yhdistämällä useita moduleja pystytään valmistamaan ainutlaatuisia taloja. Kuljetuksetkin pystytään pitämään hinnaltaan kohtuullisina.

Nyt suunnitellaan puuosien katkomista automaattisesti, millä työaikaa säästyisi. Mikäli Gambia -projekti toteutuu tämä  olisi välttämätöntä. Tällä hetkellä yritys työllistää yhden henkilön omistajien lisäksi. Palveluita ostetaan myös muilta yrityksiltä. 

- Kemiönsaarella on hyviä työntekijöitä eikä meillä ole ongelmia toimeksiantojen suhteen, Tom Ek kertoo. 

 

Text och foto: Maria Manelius/IS

Talo on ekologinen eikä kemikaaleja ole käytetty.

Kaunis päivä Långsidanilla.

Pitkän ajan sääennusteet lupaavat melko pitkäksi ajaksi miinusasteita Etelä-Suomeenkin. Toivokaamme niin. Ehkäpä jäitä löytyykin Gullkronan ulapalle päin samaan tapaan kuin kolme talvea sitten.

Kemiönsaaren matkailupäällikkö Benjamin Donner toivoo monien muiden tapaan pääsevänsä retkiluistimilleen. Runsaan kolmenkymmenen vuoden ajan luistelu on ollut hänelle tärkeää, niin vapaa-ajan harrasteena kuin myös työkuvan osalta. Matkailupäällikön virkansa ohella hän toimii oman Aavameri -yrityksensä parissa Turussa. Yritys on eniten tunnettu kajakkiaktiviteeteistään, joita se järjestää kansainvälisille ja kotimaan asiakkaille. Talvisaikaan hän opettaa jääturvallisuutta, järjestää retkiluistelukursseja ja retkiä aloittelijoille sekä matkaluistelun oppaille.

(Artikkeli jatkuu ilmoituksen alla.)

RETKILUISTELUA harrastavat etsivät jatkuvasti hyviä jäitä. Jäät voivat vaihdella paljon kauden aikana. Parhaiden jäiden löytämiseen vaaditaan paljon työtä ja reissaamista; jääolosuhteet voivat muuttua hyvin nopeasti. Ennen kuin päästään retkelle on tutustuttava karttoihin, satelliittikuviin ja seurattava sään muuttumista. Aamulla kelvolliselta näyttävä jää ei välttämättä ole sitä enää iltapäivällä. Harvoin jää säilyy samanlaisena kaksi päivää peräkkäin. Turvallisuutta tutkittaessa on noteerattava värejä, ääniä, meren virtauksia ja säänvaihtelua. Niin sisäjärvien kuin meren jää on erilaista ja muuttuu jatkuvasti. Meren jäätä on hankalampaa tutkia. Se ei esimerkiksi ääntele kuten sisäjärvien jää. Järvien jää on turvallista kevätauringon lämmittäessä, jolloin meren jää voi olla vaarallista.

Suomen matkaluisteluliiton jäsen voi peruskurssin suoritettuaan lähteä opastetuille retkille ja löytää arvokasta tietoa hyvistä jäistä. Verkostoituminen on urheilulajin puitteissa nopeasti kasvanut. On helppo löytää muita retkiluistelusta kiinnostuneita.

Retkiluistelijoilla on yleensä muita luonnossa virkistäytyjiä tarkempaa tietoa jääturvallisuudesta. Ilman oikeita turvavälineitä ja tietoja niiden käytöstä ei ihmisiä päästetä retkelle. Kurssi on tärkeä. Jäille ei saa lähteä ilman osaamista.

VARUSTEET pakataan vesitiiviisti. On oltava vaihtovaatteet, jäänaskalit sen varalta, että joutuisi veteen ja olisi päästävä ylös, muiden auttamiseen tarvittava köysi sekä jään paksuuden ja laadun tutkimiseen tarvittavat jääpiikit. Repun on oltava tilava. Jään pettäessä reppu pitää ihmisen yläruumiin veden yläpuolella. Tämän vuoksi reppu kiinnitetään niin uumalta kuin haaroista. 

Retkiluistimen terä on 41-55 senttimetriä, jonka johdosta sillä pääsee vauhdilla liikkumaan myös epätasaisella jäällä. Kengäksi sopii vaelluskenkä tai tukeva retkisaapas. Sopivilla jalkineilla ja oikealla tekniikalla jalat eivät rasitu. Jakojen kipeytyminen on alussa tavallisin ongelma. Tämän päivän luistimilla on irtonainen kantapää mikä sallii vapaamman luistelutekniikan.

Varusteet eivät maksa maltaita. Hyvät varusteet voi hankkia n. 400 euron hintaan. Älä silti tingi laadusta! Jos luistin hajoaa kovassa vauhdissa voi tulla vakavia vammoja. Mikäli turvavarusteet pettävät, se voi tietää kuolemaa.

KEMIÖNSAAREN vesillä on tosi hyvät mahdollisuudet luistella. Esimerkiksi Suuri Masuuninjärvi pohjoispuolen labyrintteineen on kaunis. Tuulensuojassa olevilla matalan veden alueilla syntyy nopeasti jäätä. Västanfjärdin liepeillä on myös hyviä luistelupaikkoja. Merellä luistellessa kannattaa pitää mielessä, että monin paikoin vesi virtaa ja jää on heikkoa. Kannattaa tiedustella paikallisilta asukkailta, joilla on paikallistuntemusta.

BENJAMIN Donner kertoo, että hän mielellään viettää koko päivän ulkosalla hyvässä seurassa ja hyvän ruoan merkeissä. 

- Retki voi olla 20-100 km. Matkaluistimilla voi normaalisti taittaa 20 km/tunnissa. Silloin 100 kilometriä kertyy viidessä tunnissa.

Hän muistuttaa, että saaristosta saa aivan toisen kuvan luistellessa. Retkiluistelu suo hienon luontoelämyksen, josta voi nauttia kaikessa rauhassa. Retkiluistelu soveltuu kaikenikäisille. Ei tarvita huippukuntoa mikäli tyytyy lyhyisiin retkiin.

 

Text: Susanna Larsson Käännös: Ingrid Sandman Foto/Kuva: Benjamin Donner Privat/Yksityinen