Söderlångvikin kartano.

Omenanpoiminta on paraikaa täydessä vauhdissa Söderlångvikin kartanotilalla, ja sato on runsas. Tämän vuoden Omenapäivä on hieman erilainen kuin edellisinä vuosina. Omenamaistiaisia ei tällä kertaa järjestetä, mutta useita omenalajikkeita on myynnissä. Omenoiden myynti tapahtuu erillään muusta markkinahumusta.  

- Mutta erilaisia vinkkejä, kuten mitkä lajikkeet sopivat varastointiin ja mitkä omenapiiraaseen, jaamme mielellämme. Lisäksi myymme monia lajikkeita erikoishinnoin, kertoo puutarhuri Karin Arfman. 

Omenien lisäksi markkinoilta voi ostaa kotiin viemisiksi paikallisten tuottajien ruokaherkkuja sekä käsitöitä. 

- Sadonkorjuumarkkinoille on tulossa ilahduttava määrä myyjiä tänä vuonna. Laaja valikoima kattaa niin lähituotettuja ruokatuotteita kuin hienoja käsitöitä – esimerkiksi vuoden 2018 Omenapäivän taideteoksen Yöomenan tekijä, lasitaiteilija Jarl Hohenthal Taalintehtaalta tulee olemaan paikalla markkinoilla, toteaa tiedottaja Hanna Vuorio-Wilson.

Useilla näytteenasettajilla on metsänhoitoon, metsätalouteen ja puunhoitoon liittyviä tuotteita. Söderlångvikin kartano haluaa tällä tavalla korostaa suurta metsäpinta-alaansa. Paikalla on mm. Metsäkeskus, puunostajia ja tarvikemyyjiä. Teppo Suoranta ja Siv Wikström tutkivat puistopuita ultraäänilaitteella ja mikroporilla.

Omenapäivän ohjelmaan on viime vuosina sisältynyt kartanotilan miljööseen sijoittuva taideteos. Katja Öhrnbergin pirteänvärinen Piiritanssi-veistos levittäytyy metsään kiemurtelevan Leppäkerttupolun juurelle päärakennuksen itäisellä puolella. 

- Istahda piirin keskellä olevalle kannolle ja kuuntele mitä puilla ja muulla luonnolla on sinulle kerrottavanaan, kehottaa tuottaja Kerttu Raittila. 

Veistos on osa Öhrnbergin Rohto-näyttelyä, joka on nähtävissä Café Söderlångvikissa. Sagalundin Lastenkulttuurikeskuksen kanssa yhteistyössä tuotettu maalaustyöpaja Värejä & Tunteita seuraa näyttelyn ja Omenapäivän taideteoksen teemoja. 

Yhteistyössä Baltic Jazzin kanssa klarinetisti ja saksofonisti Antti Sarpila esiintyy klo 12, Kake & co esiintyy klo 13.00  ja  lasten suursuosikki, Arne Alligaattorin konsertti alkaa klo 14. 

Lapset voivat kokeilla hevosratsastusta ja Vaunumuseon kirjailijatapaamisessa pääsee tutustumaan kotiseutukirjaan Vårt Hitis. Rannassa olevalla laiturilla voi tutustua Kemiönsaaren Meripelastajiin ja heidän uuteen meripelastusveneeseen, Monaan – nimi, joka liittyy Söderlångvikin kartanon historiaan. 

Söderlångvikin museo on läpikäynyt mittavan peruskorjauksen, joka on loppusuoralla. Museo ei kuitenkaan ole vielä auki yleisölle, vaan avautuu toukokuussa 2021. Taloa voi totta kai ihailla ulkoapäin, samoin kuin uusittua puistoa, jossa järjestetään esittelykierrokset. Puiston suunnittelusta vastannut Victoria Hagman VIVA Gardenista pitää opastuskierrokset ruotsiksi klo 11.30 ja suomeksi klo 13.00.

Ravintola on auki koko Omenapäivän aikana 26.9. klo 10-16.

- Päivän kunniaksi leivotaan omenapäivän leivoksia, kertoo ravintolavastaava Tanja Holmström ja toivottaa vierailijat tervetulleiksi.(ABL)

TJ Göran Eriksson

Taalintehtaan entisiä tehtaan halleja ollaan kunnostamassa. Hallien julkisivut uudistetaan. Viimeisten kuukausien aikana on asennettu yli 100 terästonnin painoisia rakennelmia ja sisäseiniä peräti 600 metriä. Joidenkin hallien lattiat ja alueen piha on asfaltoitu, yhteensä n. 1,5 hehtaarin alalta. Toimitusjohtaja Göran Eriksson kertoo, että kesä on ollut tosi kiireinen.

Kesäkuussa solmittiin sopimukset uusien vuokralaisten kanssa minkä jälkeen vuokratiloja alettiin kunnostaa. Töihin on osallistunut 30-40 paikallista ammattilaista, heidän joukossaan rakentajia, peltiseppiä, sähköasentajia ja terästyöläisiä. Eriksson on töihin tyytyväinen. Hänen mukaansa he ovat työskennelleet hyvin ja joustavasti. Elokuussa tilat voitiin luovuttaa vuokralaisten käyttöön.

Nyt on jo puolet tiloista vuokralla. Erikssonin mukaan tämä tietää, että ollaan pitkäaikaisia suunnitelmia edessä. Tilathan saatiin tyhjennetyiksi vasta viime talven aikana.

Kunnostukset ja muutostyöt tietävät miljoonaluokan investointeja. Dalsbruks Fabrikin ostaessa hallit ja tehdasalueen konkurssipesältä tiedossa oli, että korjausvelkaa oli paljon. Nyt puutteet on pikkuhiljaa korjattu. Alue on myös siivottu ja julkisivut uusittu jotta alueen imago kohentuisi. Alueella työskentelee kolmisenkymmentä henkilöä, joita työllistävät viitisentoista yritystä. Esimerkiksi laivoja lastattaessa hyödynnetään lisäksi paikallisia yrityksiä.

AVENA Nordic Grain alkoi jo viime vuonna varastoida kauraa Taalintehtaalle ja käyttämään satamaa. Nyt pari muutakin saman alan yritystä alkavat toimia samalla tavalla. Agro Lantmännen ja Hankkija ovat vuokranneet tiloja Dalsbruks Industrial & Logistics Parkista. Satama on vuokralaisille tärkeä, sieltä kun helposti kookkailla laivoilla pääsee kuljettamaan viljat eri puolille Eurooppaa. Satamaa käytetään myös puutavaran kuljettamiseen. Vuositasolla satamassa käy 25-30 alusta. Eriksson korostaa sataman strategista merkitystä.

Tehdasalueen sisääntulopaikalla on suuri vaaka, jolla viljarekat punnitaan sekä ennen ja jälkeen lastin purkua jotta viljan paino selviää. Syksyn aikana useita satoja viljarekkoja saapuu punnittaviksi. Samassa tilassa sijaitsee yritysten toimistotkin. 

Harri Kiviaho satamaoperaattori SeaPort Logisticsista sanoo, että vilja on tänä vuonna kypsynyt myöhään; nyt vasta sitä aletaan toimittaa varastoon. Timo Kiviaho puolestaan kertoo viljakuormia otettavan vastaan aamukuudesta iltakahdeksaan. Hän on valmiina lehtipuhaltimen kanssa puhdistaakseen rekat ennen kuin ne ajavat halliin lastin purkamista varten. Elintarvikehallien puhtaus on hyvin tärkeä.

ENTISEN mekaanisen verstaan lattia on asfaltoitu. TeijoLog Oy muuttaa lokakuun alussa sinne ja aloittaa mm moduulitalojen tuotannon. Hallissa ollaan vielä viimeistelemässä kunnostusta. Eriksson uskoo että puurakentaminen ja maataloustuotteiden käsittely soveltuvat entisen terästehtaan tiloihin. Koronan vuoksi jotkut neuvottelut on edelleen siirretty; yritykset ovat epävarmoja tulevasta.

Myöskin pieniä paikallisia yrityksiä löytyy vuokralaisten joukossa. Uutuutena on Juha-Pekka Seppälän ”Saariston Mini varasto”. Se on niin yksityisille kuin yrityksille tarkoitettu varasto, johon mahtuu pienehköjä tavaroita.

Mathias Lönnström on vuokrannut entisen laboratorion. Siitä hän aikoo tehdä valokuvausstudion ja naamioasujensa varaston. Alueella toimii jo ennestään pieniä, etenkin rakennusalan yrityksiä.

Teksti & kuva: Maria Manelius

 

Dalsbruk Industrial & Logistics Parkin alueella toimivia yrityksiä:

Avena Nordic Grain Oy

Hankkija Maatalous

Lantmännen Agro

Kimitoöns Båtcenter Ab /

Kemiönsaaren Venekeskus Oy

Maskinentreprenör

Ben Lindström Ab / Oy

MLJ Johansson Oy Ab

CS Kiinteistötekniikka /

Asbestsanering -Asbestipurkutyöt

Seaport Logistics SL Oy

F:ma Tom Ek T:mi

F:ma Alexander Johansson T:mi

Skärgårdens Minilager Ab /

Saariston Minivarasto Oy

Oy Salmonfarm Ab

Transport Tero Lindroos Oy / Ab

Ateljee Lönnström

Marinero Ab

Seaside Service Ab Oy

John Björkman

Sagalundin säätiö on valinnut seuraajan vuodenvaihteessa eläkkeelle siirtyvälle museonjohtaja Li Näselle. Hän on filosofian maisteri John Björkman. Björkman on syntynyt Turussa ja kahden lapsen perhe asuu siellä. Hän ei ole huolissaan sukkulointimatkoista; onhan hän ennestään työskennellyt useitakin jaksoja Sagalundissa.

Kansantieto- ja kansanrunousopin opiskelu oli oikeastaan sattuma. 

- Toki luin historiakirjoja jo teini-ikäisenä, mutta en ollut varma, mitä lähtisin opiskelemaan. Sattumalta eteeni tuli kansantieto ja se herätti uteliaisuuteni. Opiskelut osoittautuivat juuri niin mielenkiintoisiksi kuin olin toivonut. Kaksi vuotta opiskeltuani olin kesätöissä museossa ja viihdyin todella hyvin.

Eräs tehtävä Sagalundissa oli vastuu suuresta rakennushankkeesta, kun Fallan päärakennus siirrettiin museon alueelle. Falla kuuluu edelleen Björkmanin suosikkeihin, niin rakennuksena kuin elävää toimintaa mahdollistavana tilana.

- Meillä on niin paljon opittavaa entisajan elämäntavoista, miten ennen ajateltiin ja työskenneltiin. Lopulta monet meistä alkavat nyt ymmärtää kestävien ratkaisujen merkityksen, olkoon sitten kyse rakentamisesta, ruoantuotannosta tai kuluttamisesta, hän sanoo.

Björkmanin mukaan museot tarjoavat tietoja siitä, miten entisaikoina pärjättiin. Museot antavat nykyihmisille tilaisuuden huomata, että kulttuuriperintökin voi tarjota käyttökelpoisia ratkaisuja ja ideoita.

Björkman kertoo, että Sagalundiin ovat käyneet tutustumassa ryhmiä nimenomaan hakemassa oppia vanhojen rakennusten oikeasta kunnostamisesta. Mutta kotiseutumuseot suovat meille myös perspektiivin olemassaoloon ja lisäävät ymmärrystä kotikuntaan tai matkailukohteeseen.  Museot toimivat tietenkin turisteja houkuttelevina, elämyksiä tarjoavina matkailukohteina.

 

BJÖRKMAN on uransa aikana tutustunut lukemattomiin kotiseutumuseoihin niin kotimaassa kuin ulkomailla. Sagalundia hän kehuu lajinsa huipuksi. Se on maassamme ollut edelläkävijä, tarjoen muita paljon aikaisemmin esimerkiksi roolihahmojen opastamia kierroksia. Li Näse otti valppaasti mallia ulkolaisista museoista.

Kiitos Näsen ja monien vapaaehtoisten Sagalund on kymmeniä vuosia pystynyt järjestämään ”eläviä” päiviä ja suuria erikoistapahtumia sekä aikuisille että lapsille. Björkman huomauttaa, että useimmat kotiseutumuseot toimivat vain vapaaehtoisvoimin. Ne eivät pysty järjestämään Sagalundin tapaista toimintaa ilman palkattua työvoimaa.

Sagalundissa riittää tiloja ja tarvittavia työkaluja jotta erilaiset ja eri-ikäiset ihmiset pääsisivät kokeilemaan entisajan elämää. Björkman kehuu myös komeaa museopuistoa, jossa monet kasvit ovat peräisin museon perustajan, opettaja Nils Oskar Janssonin ajalta, eli sadan vuoden takaa.

- Nyt kehä näyttäisi sulkeutuvan. Janssonin sydämenasiana oli koululaisille ja nuorisolle käytännön taitojen ja teoriatietojen opettaminen, esimerkiksi oman palstan viljelemistä omavaraisuuden lisäämiseksi, tiedonhankinta ja kansalaistaidot paremman elämän toivossa. 

Juuri näitä asoita Sagalund pyrkii edistämään tänään ja huomennakin.

- Tekemällä oppiminen, siitähän on kyse. Onhan jännittävää, että Nils Oskarin ajatukset kelpaavat edelleen ja ovat jopa hyväksytympiä tänään kuin hänen elinaikanaan! Björkman sanoo.

Hän uskoo, että Jansson iloitsisi Sagalundin lastenkulttuurikeskuksesta (maamme ainoa museon yhteydessä toimiva) kuin myös Sagalundille myönnetystä ympäristöpalkinnosta, Vihreästä lipusta.

Björkmanin visiot koskevat etenkin kestävän kehityksen edistämistä ja ajankohtaisten kysymysten kohtaamista. Moni-ilmeinen Kemiönseutukin tarjoaa kiinnostuksen kohteita riittämiin. Käytännön haasteistakin on selvittävä: Sagalund kaipaisi lisää tunnettavuutta ja lukuisista rakennuksista on pidettävä huolta. Jo lokakuussa kokoonnutaan tulevaisuusseminaariin pohtimaan mm näitä kysymyksiä.

Text & foto: Ingrid Sandman